Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Suomen Kuvalehti

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi tänään ilmestyneessä <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hoitajapula-jokainen-osa-terveydenhuoltoa-jumittunut-paivystyksista-tuli-ongelmien-valuma-altaita/">Suomen Kuvalehdessä</a> Suomen pahenevaa hoitajapulaa ja hoitajien alalta pakoa. Purran mukaan hoitoalan ongelmat johtuvat resurssivajeesta, joka ei ratkea työperäisellä maahanmuutolla. SK:n jutussa Purran haastattelusta julkaistiin vain pieni osa, Suomen Uutiset julkaisee sen kokonaisuudessaan.

Hoitoalaa vaivaa tällä hetkellä yhä kiihtynyt hoitajien alalta pako. Tilanne on ollut olemassa jo pidempään, mutta korona on kärjistänyt sitä. Joukkopaon taustalla vaikuttavat syyt ovat työn kuormitus, työolot ja näihin nähden liian alhainen palkka. Suomessa on arvioiden mukaan jopa 80 000 koulutettua hoitajaa, jotka eivät omasta halustaan tee enää hoitoalan töitä. Riikka Purra pitää tilannetta paitsi inhimillisesti ikävänä myös muutenkin valtavana ongelmana.
&#8211; Julkiset sotepalvelut kärsivät resurssivajeesta. Tämä näkyy henkilöstövajeena ja työssä olevien yhä suurempana kuormituksena. Palkka ei ole kehittynyt samassa suhteessa. Ensisijainen ja tärkein toimi hoitoalan ongelmien korjaamiseksi on lisätä resursseja nimenomaan ammattitaitoisiin käsipareihin, Purra sanoo.
&#8211; Alalta poistuneita on kyettävä houkuttelemaan takaisin. He ovat koulutettuja osaajia, joiden ammattitaito menee hukkaan. Tämä on myös koulutuspoliittisesti ja kansantaloudellisesti hukkakäyntiä.
Alan ongelmia ei saa kärjistää maahanmuutolla
Ilman näihin perustavanlaatuisiin ongelmiin puuttumista hoitoalan ongelmat eivät Purran mukaan ratkea. Työperäinen maahanmuutto ei korjaa asiaa. Suomen tulee korjata alan ongelmia eikä vain siirtää ja kärjistää niitä esimerkiksi EU:n ulkopuolisella maahanmuutolla.
&#8211; Hoitoalan koulutusta ei myöskään saa käyttää maassa jo olevien maahanmuuttajien kotouttamiskanavana, mikäli he eivät ole muuten soveliaita tai halukkaita alalle. Ruotsissa näin on tehty, ja seurauksista maksetaan. Muun muassa vakavat kielitaidottomuuden seuraukset ovat uutisissa taajaan, Purra kertoo.
Palkan pitää riittää elämiseen
Lähihoitajakoulutuksen ja koko hoitoalan houkuttelevuutta parannetaan Purran mielestä puuttumalla itse alan ongelmiin.
&#8211; Opiskelijoita kiinnostaa se, että heille on tarjolla hyvä työpaikka ja elämiseen riittävä palkka, ei se, millaisilla houkutustekijöillä tai mielikuvilla koulutusta heille tarjoillaan.
&#8211; Mitä enemmän hoitoala esitetään työnä, jota tekemään halutaan hinnalla millä hyvänsä haalia tekijöitä EU:n ulkopuolelta, sitä heikommin se houkuttelee suomalaisia ja maassa jo olevia ulkomaalaisia, Purra muistuttaa.
&nbsp;

Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ole ratkaisu hoitoalan kriisiin

Kansanedustaja Mika Niikko (ps.) kommentoi Suomen Kuvalehden juttukokonaisuutta.

Niikon Facebok-sivullaan julkaisema vastine ohessa:
&#8221;Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (<a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/kansanedustaja-niikolta-paljastuu-lisaa-vaiettuja-yritysyhteyksia-puhui-sahkotupakan-puolesta-suunnitteli-itse-maahantuontia/">20</a>. ja <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/kansanedustaja-niikko-sanoo-maksaneensa-kiinalaismiehelta-saadun-vaalilainan-pois-varmuutta-siita-ei-ole-edes-valvojalla/">21.1.2020</a>)
Olen toiminut yrittäjänä vuodesta 1992. Minulla ei ole kaksoisroolia kansanedustajana toimiessani. Kansanedustajalla on oikeus olla yrittäjä siinä missä muillakin.
Suomen Kuvalehden minua koskeva uutisointi ei vastaa todellisuutta.
Jutussa mainittu Finnsolid Export Oy on täysin poikani omistama yritys. Luovuin osakkeistani vuonna 2015 täysin riippumatta eduskunnassa käsiteltävistä asioista. Yritys ei ole lainkaan harjoittanut kauppaa sähkötupakka-alalla eikä mitään muutakaan liiketoimintaa ennen syksyä 2018. Finnveran rahoitusta ei ole ollut olemassa.
Vaikka minulta ei ole kysytty, niin olen avoin. Poikani myi muutaman kuukauden ajan sähkösavuketuotteita yritykseni Eurosolid Oy:n kautta, jonka osake-enemmistön olen omistanut vuodesta 1994. Tupakkalain eduskuntakäsittelyn aikoihin myyntityö oli jo lopetettu. Minä itse tai kukaan lähipiirissäni ei suunnitellut sähkötupakan myyntiä, saati maahantuontia, eduskuntakeskustelun aikaan tai sen jälkeen.
Eduskuntakeskusteluissa tein selväksi, etten kannata tupakointia missään muodossa. Kiinnostukseni aiheessa on tähdännyt tupakoinnin haittojen pienentämiseen. En ollut jäsen lakia käsitelleissä valiokunnissa.
Sanoista Tekoihin ry on perustettu tukemaan poliittista toimintaa, eikä sen toiminta ole rajoittunut yksistään vaalityön tukemiseen. Olen tehnyt vaalirahailmoituksen kaikkien vaalien osalta. Olen maksanut vuoden 2015 vaaleihin liittyneen lainan pois ja toimittanut siitä tositteen vaalirahoitusvalvonnalle.
Omistamani yritykset on ilmoitettu sidonnaisuusilmoituksella, mutta inhimillisen virheen vuoksi omistusosuustiedot olivat osittain puutteelliset ja ne korjataan. Kiitän toimittajaa tästä huomiosta.&#8221;

Mika Niikon vastine SK:n juttuun

Kansanedustaja Mika Niikko toteaa mediavastineessaan, ettei Suomen Kuvalehden <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/perussuomalaisten-kansanedustajat-salasivat-osakkuutensa-kiinan-valtioon-kytkeytyvassa-teknologiayhtiossa/?shared=1110276-9837dc9d-500&amp;fbclid=IwAR0LDu8j19lMKRoi7XALicBDs4vu3R_77oWF4n6-uRvcCoQvAe9a8celtxk">tänään julkaisemilla kytkösvihjailuilla</a> ole katetta. Asia koskee yhtiötä, jossa Niikko sekä kansanedustaja Ville Vähämäki ovat olleet lyhyen aikaa osakkaina 2017. Lehti syyttää kansanedustajia salailusta. 

Niikon mediavastine kokonaisuudessaan alla:
Suomen Kuvalehden vihjailuilla ei ole katetta
Suomen Kuvalehden juttu luo kuvaa kytköksistä, joita ei ole olemassa. Minulla ei ole yritystoimintani suhteen mitään salattavaa.
En omista Realmax Oy:n osakkeita.
Olin Realmax Oy -nimisen suomalaisen yrityksen osakas kahdenkymmenen prosentin osuudella. Omistus kesti vajaan neljän kuukauden mittaisen ajanjakson alkaen yrityksen perustamishetkestä. Luovuin osuudestani 11.10.2017 samalla viidensadan euron nimellisarvolla, jolla osakkeet kesällä ostin. Luovuin osakkeista samaan aikaan, kun perustimme kansanedustajien kanssa eduskuntaan vienninedistämisfoorumin välttääkseni kaikki eturistiriidat.
Minulla ei ole missään vaiheessa ollut kaksoisroolia, jossa olisin edistänyt kansanedustajan työssäni omistamieni yritysten etua. Julkisissa ilmoituksissani en ole salannut mitään. Olen ilmoittanut kaikki ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat omistukseni. Minulla ei ole taloudellisia sidoksia mihinkään kiinalaiseen yritykseen.
Olen ollut yrittäjä jo reilu kaksikymmentä vuotta. Kaikessa toiminnassani olen noudattanut Suomen lakeja ja ilmoitusvelvollisuuksia. Kaikki toimintani on läpinäkyvää.
Kansanedustajana edistän Suomen kansallista etua
Viennin- sekä matkailun edistäminen kuuluu kansanedustajan toimenkuvaan. Olen edistänyt Suomen etua ja kauppasuhteita Kiina-ystävyysryhmän ja vienninedistämisfoorumin puheenjohtajan roolissa. Roolini muututtua tultuani valituksi ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajaksi luovuin näistä tehtävistä.
Olen tehnyt kaikki vaalituki-ilmoitukset säädöksien mukaan. Tiedot ovat julkisia. Maksoin Suomen Kuvalehden mainitseman 2015 saamani vaalituen takaisin eli muutin sen lainaksi.
Kiinan valtio tai mikään valtiollinen toimija ei ole kohdistanut minuun vaikuttamisyrityksiä. Olen kansanedustajana sitoutunut valvomaan Suomen kansallista etua kaikessa sisä- ja ulkopoliittisessa toiminnassa.
On realiteetti, että Kiina on Suomelle merkittävä kauppakumppani. Samalla Kiinan markkinaan ja kiinalaisiin investointeihin liittyy riskejä, jotka yritysten ja kansallisten toimijoiden on otettava vakavasti. Sinisilmäinen ei tietenkään pidä olla. On myös hyvä, että media on hereillä, mutta ylitulkintoihin ei pidä rynniä.
MIKA NIIKKO

Mika Niikko vastaa: Suomen Kuvalehden vihjailuilla ei ole katetta

Mediatutkija ja sukupuolitutkimuksen professori Anu Koivunen on eräs median kaikkein useimmin käyttämistä kommentaattoreista. Hän moittii Suomen Kuvalehden <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/mita-saadaan-kun-seksuaalirikokset-turvapaikanhakijat-ja-perussuomalaisten-gallupnousu-kohtaavat-tolkuton-mediapaniikki/?shared=1059892-60bafb74-500">kolumnissaan</a> rankoin sanakääntein liian runsaasta seksuaalirikosuutisoinnista.

”..osassa mediaa katoavat mittasuhteet”
” Myös Yle osallistui paniikkiin..”
” Volyymi on ollut valtava..”
” .. millainen kansallinen turvallisuusuhka on tolkkunsa kadottava media.”
Anu Koivunen ei löytänyt hyvää sanottavaa suomalaisen median toiminnasta Oulun seksuaalirikossarjan paljastuttua.
”Kun seksuaalirikosepäilyt, turvapaikanhakijat ja perussuomalaisten kyselykannatus kohtaavat, myös osassa mediaa katoavat mittasuhteet. Niin Iltalehti kuin Ilta-Sanomat julkaisivat viikon aikana printtiversioissaan teemasta yli 20 sivua. Iltalehti teki erikoispainoksen, ja Ilta-Sanomien kannessa seksuaalirikokset olivat seitsemän päivää peräkkäin”, Koivunen moittii Suomen Kuvalehdessä.
Koivunen puuttuu myös Ylen osuuteen – ”Yle osallistui paniikkiin julkaisemalla viikon aikana yli 50 verkkojuttua Oulun seksuaalirikosepäilyistä ja seksuaalirikoksista. Lisäksi aihe oli esillä Ylen ajankohtaisohjelmissa”.
”Parempi kysymys olisi, millainen kansallinen turvallisuusuhka on tolkkunsa kadottava media.”
Koivusen sensuurihakuisen kolumnin tekee erityisen kummalliseksi se, että hän on julkisuudessa <a href="https://twitter.com/search?src=typd&amp;q=%40anukoivunen%20metoo&amp;lang=fi">toistuvasti puolustanut</a> seksuaalihäirintään puuttuvaa #metoo-kampanjaa ja erilaisin sanakääntein vaatinut aihetta näkyvämmin esille.
Professorin ulostulo jättää lukijan omituiseen ristiriitaan: Oulun seksuaalirikossarja on paljastanut julkisuuteen silmittömän törkeitä, hyvin nuoriin lapsiin kohdistuneita joukkoraiskauksia. Miksi näistä pitäisi pitää VÄHEMMÄN meteliä, ja metoo-kampanjasta ENEMMÄN meteliä?
Koivunen näkee median kadottaneen tolkkunsa, ja muodostavan jopa kansallisen turvallisuusuhan. Lausunto ei sanottavasti poikkea Yleisradion oikeustoimittaja Päivi Happosen ulostulosta, josta Suomen Uutiset kertoi viikko sitten. Happosen <a href="https://stage.sudev.fi/ylen-sota-todellisuutta-vastaan-kiihtyy-oulun-poliisi-lahetti-purevan-vastauksen-toimittajalle-voisitteko-ystavallisesti-kertoa/">mukaan</a> Oulun poliisin tiedottaminen seksuaalirikoksista lietsoi vihaa.
<h4>Toimittajan kommentti</h4>
Aamulehden kesällä tekemän kyselytutkimuksen <a href="https://stage.sudev.fi/tutkittu-enemmisto-suomalaisista-pitaa-tutkijoita-puolueellisina-mediaa-yksipuolisena/">mukaan</a> jopa kaksi kolmasosaa epäilee tutkijoiden kannanottoja henkilökohtaisten näkemysten värittämiksi.
Koivunen on erittäin näkyvä media-alan, sukupuolentutkimuksen ja Ruotsin tilanteen arvioija, jolta pitäisi voida edellyttää tasapuolisuutta niillä alueilla, joita hän julkisesti kommentoi. Koivusen ristiriitaiset ulostulot pakottavat kysymään: missä kantimissa on suomalaisen valtamedian kyky nostaa julkiseen keskusteluun kuvottavia rikossarjoja, jos kaikkein arvostetuimmat mediaetiikan vartijat vaativat rikosten himmaamista tai suoranaista piilottelua?
Ongelma ei ole Koivusen itsensä. Hän voi olla juuri sitä mieltä kuin hyväksi katsoo. Kyseessä on median oma ongelma. Jos haastatteluihin kutsutaan neutraaleina asiantuntijoina hahmoja, joilla on enemmän poliittista suuntautuneisuutta kuin varsinaisilla politiitikkovierailla, ei pitäisi syvästi hämmästyä, jos haastattelukokonaisuuksien lopputulos on juuri sen näköinen kuin se on.
Onko tämä median nimenomainen tarkoitus?
Riippuu varmaan mediasta. Intersektionaaliseen feminismiin hurahtanut HS voi käyttää gender-professori Anu Koivusta ja toista yhtä ideologista tutkijaa Johanna Vuorelmaa <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005966189.html">pesemään puhtaaksi</a> omaa kilpeään ja väittämään, ettei lehden journalismissa ole kummoistakaan värittyneisyyttä.
Ylen kanssa tilanne on toinen. Ylestä säädetyn <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931380">lain</a> mukaan yhtiön on tarjottava monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja.
3 luku Oy Yhtiön tehtävät: Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti: 1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;
Ideologisesti fiksaantuneiden asiantuntijoiden kuljettaminen ohjelmasta toiseen ei täytä monipuolisuuden vaatimusta.

Naistutkimuksen professori näreissään liian laajasta seksuaalirikosuutisoinnista – pitää mediaa turvallisuusuhkana

Suomen Kuvalehti liittyi perjantaina niiden viestimien joukkoon, jotka ovat alkaneet puhua maahanmuuton aiheuttamista sisäisen turvallisuuden ongelmista edes suurin piirtein niiden oikeilla nimillä. <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ulkomaalaistaustaiset-miehet-ovat-yliedustettuina-seksuaalirikostilastoissa-tutkijat-eivat-osaa-sanoa-miksi/?shared=1058983-e77c3723-4">Jutun</a> (vain tilaajille) ingressissä todetaan, että etenkin turvapaikanhakijat ovat yliedustettuina Suomen henkirikostilastoissa. Vanha meno jatkui kuitenkin jo seuraavassa lauseessa: sen mukaan epäilyt useiden lasten törkeästä hyväksikäytöstä Oulussa ja Helsingissä ovat saaneet poliitikot lupaamaan nopeita toimia, ja että &#8221;helppoja ratkaisuja ei ole&#8221;.
Kuten <a href="https://stage.sudev.fi/valtamediasta-kuuluu-maahanmuuttokriittisia-aania-vanhasta-linjasta-poikettu-ainakin-neljassa-isossa-viestimessa/">Suomen Uutiset</a> aiemmin kirjoitti, valtamediasta kuuluu maahanmuuttokriittisiä ääniä – vanhasta linjasta on poikettu ainakin neljässä isossa viestimessä. Suomen Kuvalehti otti varovaisen askeleen totuudenmukaisuuteen kertomalla avoimesti siitä, kuinka suuren osuuden seksuaalirikoksista maahanmuuttajataustaiset miehet tekevät.
&#8211; Viime vuonna lähes joka neljäs seksuaalirikoksista epäilty oli ulkomaalainen. Alaikäisiin kohdistuneissa tapauksissa joka viides. Tilastojen kärjessä ovat irakilaiset ja afganistanilaiset, toimittaja Aurora Rämö kirjoittaa jutussan.
Rämö toteaa myös, että &#8221;syitä ja selityksiä <a href="https://emea01.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fwww.stat.fi%2Ftil%2Frpk%2F2018%2F03%2Frpk_2018_03_2018-12-18_tie_001_fi.html&amp;data=02%7C01%7C%7Cbb758906127d42d752e808d67aeb9a59%7C77ef7ed0a39b4e43bead4d716622721a%7C1%7C0%7C636831549649998384&amp;sdata=T0wNIKR3EH7V7B2%2FzMXxEp3zfX5q8ye4xZzI3TJQvB4%3D&amp;reserved=0">tilastolliselle yliedustavuudelle</a> on pohdittu paljon. Varsinaisia tutkimuksia on tehty hyvin vähän&#8221;. Väite pitää sinänsä paikkansa. Yhtä ilmeistä syytä ja selitystä Rämö ei kuitenkaan mainitse koko jutussa lainkaan. Palataan siihen tämän jutun lopussa.
<h4>Ulkomaalaistaustaisille useammin ehdottomia vankilatuomioita</h4>
Rämö toteaa jutussaan mielenkiintoisen seikan, joka on jäänyt maahanmuuttokriittisissäkin piireissä vähälle huomiolle:
&#8211; Jostain syystä kuitenkin ulkomaalaistaustaiset toimitaan raiskauksista huomattavasti suomalaistaustaisia useammin ehdottomaan vankeuteen.
Syy voisi tietysti olla esimerkiksi se, että ulkomaalaistaustaiset tekijät syyllistyvät törkeämpiin, raaempiin tekoihin silloinkin, kun rikosminike on sama. Toisin sanoen perussuomalaistenkin usein siteeraamat tutkimukset eräiden maahanmuuttajaryhmien yliedustuksesta seksuaalirikostilastoissa saattvat jopa aliarvioida tätä yliedustusta. Mitä törkeämpi teko, sitä todennäköisemmin tekijä on maahanmuuttaja.
Toimittaja Rämö viittaa siihen ainoaan tutkimukseen, jossa on pyritty analysoimaan maahanmuuttajataustaisten miesten yliedustusta rikollisuustilastoissa. Kyse on tutkimuksesta, johon on viitattu vaihtoehtomediassa ja somessa lukemattomia kertoja, mutta valtamediassa ani harvoin.
&#8211; Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti tarkasteli vuonna 2014, miten ikä ja sukupuoli selittävät maahanmuuttajien rikollisuutta neljässä rikostyypissä: pahoinpitelyissä, ryöstöissä, varkauksissa ja raiskausrikoksissa. Samalla tutkittiin tulotason ja asuinpaikan vaikutusta, Rämö kertoo.
Yksi tutkimuksen tekijöistä, yliopistotutkija Martti Lehti kertoi Suomen Kuvalehdelle, että iän, sukupuolen tulotason ja asuinpaikan selitysarvo on muiden rikostyyppien osalta melko suuri, muttei tyhjentävä.
&#8211; Iän, sukupuolen ja sosiaalisten syiden vaikutus pyritään poistamaan, jotta luvut olisivat kuvaavampia. Sitä kutsutaan vakioinniksi. Suomeen tulleissa, erityisesti irakilaisissa ja afganistanilaisissa, kun on nuoria miehiä suhteellisesti paljon, Rämö kuvailee tutkimusmenetelmää.
<h4>Seksirikoksia ei selitä mikään muuttuja yhtä hyvin kuin lähtömaa</h4>
Lehti kuitenkin toteaa, että juuri raiskauksissa näiden muiden tekijöiden vaikutus oli erittäin pieni.
Tähän asti mennään kuten maahanmuuttokriittisissä keskusteluissa on totuttu faktapohjaisesti argumentoimaan. Mutta sitten SK:n toimittaja Rämö tekee radikaalin johtopäätöksen lähes olemattomalla aineistolla. Rämö väittää, että kulttuurieroilla, joita &#8221;perussuomalaiset toistelevat ja joihin syyrialaismies vetosi hovioikeudessa, ei vaikuttaisi olevan suurempaa merkitystä. Maahantulon muodolla näyttäisi olevan enemmän vaikutusta kuin lähtömaalla&#8221;.
&#8211; Ne maat, joista tullaan pakolaisstatuksella, ovat aika korkealla tilastoissa. Sieltä, mistä maahanmuutto on pääasiassa työperäistä, myös Afrikan maista tulevilla, rikollisuusluvut ovat matalat”, Lehti totesi Suomen Kuvalehdelle.
Pakolaisstatuksella Suomeen tulee nuoria miehiä sankoin juuri niistä maista, joissa valtauskontona on islam ja sharia on lainsäädännön ja moraalin perusta koko yhteiskunnassa. Työperäinen maahanmuutto tulee Suomeen pääasiassa ei-islamilaisista maista.
Uskontoon pohjautuvat kulttuurierot ovat siten tilastotiedon perusteella edelleen perustelluin hypoteesi, vaikka se pyritään yhä kieltämään tosiseikoista huolimatta. <a href="https://stage.sudev.fi/jotta-totuus-unohtuisi-denialisti-kiistaa-yhteyden-islamin-vakivallan-valilla/">Suomen Uutiset</a> kirjoitti jo vuosia sitten islamiin liittyvästä denialismista, jossa yritetään loputtomiin keksiä vaihtoehtoisia hypoteeseja ilmeisimmän selitysmallin tilalle.
Toisaalta turvapaikanhakijoiden määrän vähentäminen näyttäisi ennaltaehkäisevän rangaistuksia riippumatta siitä, kuinka suuri rooli uskonnolla tai kulttuurilla rikosaktiivisuuteen on &#8211; jos kerran nimenomaan turvapaikanhakijat ennemmin kuin muut maahanmuuttajat syyllistyvät useammin seksuaalirikoksiin.
Julkisuudessa on arvailtu, että kysymys voisi olla traumoista, pitkistä vastaanottokeskuksissa vietetyistä ajoista, perheestä erossa olemisen aiheuttamasta sosiaalisen kontrollin puutteesta, Suomen Kuvalehti toteaa.
&#8211; Syistä voi esittää mitä tahansa hypoteeseja, ja suurimmaksi osaksi ne ovat ihan järkeenkäypiä. Mutta asiaa kannattaisi tutkia ennen kuin ryhdytään tekemään ehkäisysuunnitelmia, totesi Lehti SK:lle.
<h4>Ulkomaalaisten ja kantasuomalaisten raiskaukset</h4>
SK:n artikkelissa viitataan myös usein kuultuun argumenttiin, jonka mukaan ulkomaalaisten tekemiin raiskauksiin suhtauduttaisiin jotenkin eri tavoin kuin suomalaisten tekemiin.
Tähän väitteeseen vastasi hyvin <a href="https://oikeamedia.com/o1-96100?fbclid=IwAR32uU2bouV8I4agTNeuF6PGJu0mG6qUOzmPuPcNJ3wTz1MDnchzzQM5auI">Professorin Ajatuksia</a> -blogin anonyymi kirjoittaja:
Syyn ensimmäinen osa on yksinkertaisesti se, että suomalaiset seksuaalirikolliset meillä on joukossamme joka tapauksessa. Ja heidän tekonsa ovat aivan yhtä tuomittavia ja kohtelun oikeudessa tulee olla täsmälleen samanlaista kuin ulkomaalaisten, eli seurausten pitää olla riippumattomia uskonnosta, ihonväristä tai äidinkielestä.
Syyn toinen osa on puolestaan se, että ulkomaalaisia seksuaalirikollisia meillä on ainoastaan, mikäli heitä muuttaa maahamme. Ja se taas on suorassa yhteydessä Suomessa harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan eli muualta tulevien rikollisten lukumäärään me voimme vaikuttaa helposti &#8211; toisin kuin kantaväestöön kuuluvien.
Helppoja ratkaisuja siis on olemassa, toisin kuin Suomen Kuvalehti jutussaan antaa ymmärtää. Maahanmuuton vähentäminen ei edes maksa mitään, vaan vähentää dramaattisesti julkisen talouden taakkaa ja kestävyysvajetta, kuten <a href="https://www.suomenperusta.fi/ajatus/maahanmuutto-ja-julkinen-talous/">Suomen Perustan tutkimus</a> osoittaa.

Suomen Kuvalehti: ”Ulkomaalaistaustaiset miehet ovat yliedustettuja seksuaalirikostilastoissa – tutkijat eivät osaa sanoa, miksi

Suomen Kuvalehti uutisoi eilen ranskalaistutkimuksesta, jonka mukaan turvapaikanhakijat olisivatkin hyödyllisiä Euroopan taloudelle. Perussuomalaiset otti selvää, mistä tässä tutkimuksessa on oikein kyse. Poliittinen suunnittelija Riikka Purra haastattelee maahanmuuton kustannuksien laskentaan syvällisesti perehtynyttä Samuli Salmista.

Sosiaalisessa mediassa kiertää Riikka Purran mukaan kovaa vauhtia Suomen Kuvalehdessä <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/turvapaikanhakijoista-on-hyotya-euroopan-taloudelle-ainakin-pitkalla-aikavalilla-vaittaa-tuore-tutkimus/">eilen julkaistu juttu,</a> jonka mukaan turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle.
&#8211; Kovasti on sosiaalisessa mediassa julistettu, että perussuomalaiset ovat väärässä, ja että turvapaikanhakijat ovatkin hyväksi Suomen ja muun Euroopan taloudelle, ainakin pitkällä aikavälillä. Me emme nyt ihan niele tätä selitystä, Purra toteaa.
Purran tentattavana on Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija, tilastotieteilijä Samuli Salminen. Salminen kertoo perehtyneensä myös ranskalaistutkimukseen.
Katso haastattelu Youtubesta:
<iframe loading="lazy" src="https://www.youtube.com/embed/e0Jq7UNIS4Y" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe> 
Riikka Purra haastattelee Samuli Salmista. 8 min 26 sek. Youtube. 
Salminen pyytää kiinnittämään huomiota tutkimuksen keskeisiin ristiriitaisuuksiin.
&#8211; Meillä itsellämme on turvapaikanhakijoista käytössä aineistoa, VAT:lla on käytössään aineistoa samoin kuin muillakin pohjoismailla. Kaikki tulokset Norjassa, Tanskassa ja Suomessa osoittavat, että turvapaikanhakijoina tai pakolaisina maahantulleiden työllisyyssasteet ovat todella matalia, pitkänkin maassaolon jälkeen. Työllisyys ja palkat jäävät hyvin alhaisiksi verrattuna kantaväestöön. Kun katsotaan oikeaa dataa, näyttää selvältä että turvapaikanhakijat ovat suuri taloudellinen taakka pohjoismaissa.
Toiseksi, ranskalaistutkimuksessa väitetään taloudellisen vaikutuksen olevan positiivinen heti turvapaikanhakijoiden maahantulon jälkeen.
&#8211; Tulos on epämääräinen. Tutkimuksessa todetaan turvapaikanhakijoiden hyödyttävän vastaanottavaa yhteiskuntaa heti tulohetkestä lähtien, tulosten nousevan sen jälkeen hieman ja menevän nollaan kymmenen vuoden jälkeen. Mutta onko tällaisessa tuloksessa mitään järkeä, kun verrataan turvapaikanhakijoiden todellisia, toteutuneita työllisyyslukuja, maksettuja veroja ja nettotulonsiirtoja, Salminen vertaa.
&#8211; Ranskalaistutkimus arvioi, että vaikutus olisi positiivinen heti saapumisen jälkeen. Mutta tiedämme, että valtion budjetista kuluu kotouttamiseen satoja miljoonia euroja ennen kuin kukaan on edes saanut töitä. Jos joku tällaiseen tutkimukseen vedoten esittää, että turvapaikanhakijoilla on talouteen positiivinen vaikutus, niin pitäisi jollain tavalla samalla perustella, miten todellinen Suomessa kerätty rekisteriaineisto sopii yhteen ranskalaisen tutkimuksen kanssa, Salminen jatkaa.
<h4>Pohjoismaisilla tutkijoilla käytössään parempaa dataa</h4>
Toisin kuin Salmisella sekä muilla pohjoismaisilla tutkijoilla, ranskalaisella tutkimusryhmällä ei ole ollut käytössään turvapaikanhakijoita koskevaa rekisteriaineistoa. Heidän päätelmänsä nojaavat epätarkempaan aineistoon.
&#8211; Pääpointtina tässä on, että tulokset eivät ”matchaa” pohjoismaissa saatavilla olevaan rekisteriaineistoon koskien turvapaikanhakijoita.
Purra muistuttaa Suomen Perustan aikaisemmasta tutkimustuloksesta, jonka mukaan eri maista tulevien turvapaikanhakijoiden välillä on erittäin suuria eroja taloudellisten nettovaikutusten suhteen. Maahanmuuton kustannuksia kokevassa tutkimuksessa selvitettiin kymmenen suurimman tulijamaan tulijoiden kustannuksia verrattuna kantaväestöön. 
Irakista ja Somaliasta tulevilla on kaikkein korkein negatiivinen nettovaikutus, noin -13 000 euroa vuodessa. Näistä maista sekä Afganistanistanista tulevien työllisyysaste jää hyvin alhaiseksi.
&#8211; Palkat ovat keskimäärin hyvin pienet. Suomessa on progressiivinen verotus, joten tuloveroa ei tällaisistä palkoista kerry, Salminen lisää.
Oheinen kaavio selvittää yhden henkilön aiheuttamia vuotuisia kustannuksia:
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/06/netto_www.png"><img decoding="async" class="alignleft size-large wp-image-44535" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/06/netto_www-1024x576.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/06/netto_www-1024x576.png 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/06/netto_www-300x169.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/06/netto_www-768x432.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/06/netto_www-70x40.png 70w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/06/netto_www-100x56.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/06/netto_www-60x34.png 60w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/06/netto_www.png 1920w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></a>
Julkisen talouden nettovaikutukset. Pystyakseli kertoo keskimääriäisen nettovaikutussumman euroina per 7–70-vuotias henkilö taustavaltion 
mukaan vuonna 2011. <a href="http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2015/04/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-osa-1-toteutuneet-julkisen-talouden-tulot-ja-menot.pdf">Suomen Perusta</a>. 
<h4>Elinkaaritutkimus tulossa</h4>
Salminen kertoo lopuksi tekeillä olevasta, laajasta tutkimuksesta, jossa selvitetään turvapaikanhakijoina Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden aiheuttamia kustannuksia koko elinkaaren yli.
&#8211; Olen tehnyt todella perusteellista tutkimusta, noin 700 sivun raporttia irakilaisten ja somalialaisten elinkaarivaikutuksista. Tulokset ovat varmasti mielenkiintoisia, ja tulevat aiheuttamaan keskustelua, Salminen kertoo.
&#8211; Eli perussuomalailta tulee jyrinää jatkossakin. Tämä Suomen Kuvalehden siteeraama tutkimus on sen sijaan hubbabubbaa, Purra summaa.
Korjaus 21.6.2018 &#8211; termi &#8221;työttömyysasteet&#8221; -&gt; &#8221;työllisyysasteet&#8221;

Suomen Kuvalehti

Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ole ratkaisu hoitoalan kriisiin

Mika Niikon vastine SK:n juttuun

Mika Niikko vastaa: Suomen Kuvalehden vihjailuilla ei ole katetta

Naistutkimuksen professori näreissään liian laajasta seksuaalirikosuutisoinnista – pitää mediaa turvallisuusuhkana

Suomen Kuvalehti: ”Ulkomaalaistaustaiset miehet ovat yliedustettuja seksuaalirikostilastoissa – tutkijat eivät osaa sanoa, miksi

Ranskalaistutkimus väittää turvapaikanhakijoiden hyödyttävän taloutta, mutta pohjoismainen tilastotiede kertoo muuta (video)

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025