Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Suomi-areena

Perussuomalaisten päivä Suomi Areenalla alkoi päivänpoliittisella väittelyllä, johon osallistuivat puoluesihteeri Harri Vuorenpään lisäksi RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson sekä vasemmistoliiton kansanedustaja Minja Koskela.

Keskustelu polkaistiin alkuun, kuinka ollakaan, rasismilla sekä sen juurisyillä, ja siitä ensimmäisenä sai puheenvuoron Harri Vuorenpää:
&#8211; Väkivalta ei ole missään kohtaa oikea ratkaisu mihinkään, Vuorenpää <a href="https://www.mtv.fi/video/ae2b27a884e3fd8009ea/tiistaina-25-kesakuu">aloitti</a>.
&#8211; Nämä ovat järkyttäviä tapahtumia, mitä esimerkiksi Oulussa on nyt tapahtunut ja sanoisin, että kyllä lähtökohta on se, että meidän kaikkien pitää ennen kaikkea kannustaa ihmisiä siihen, että vaikuttamisen pitää tapahtua rauhanomaisin ja demokraattisin keinoin.
Lupiineista kravatteihin
Minja Koskela näki syitä sysiin ”sellaisessa kielessä ja puheenparressa, mitä esimerkiksi perussuomalaiset ovat harjoittaneet, missä jaetaan ihmisiä meihin ja muihin”.
&#8211; Meillä kansanedustajilla on erityinen vastuu siitä, millainen yhteiskunnallinen keskusteluilmapiiri meillä on Suomessa, taipuili Otto Andersson.
&#8211; Kyllä me näistä asioista tulemme puhumaan jatkossakin, maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista ja niin edelleen, vastasi Vuorenpää.
&#8211; Toki poliitikoilla on tietysti korostettu vastuu omista puheistaan, mutta pakko tähän kuitenkin on todeta, että sieltä kuuluisien rivien välistä tuntuu aina löytyvän milloin mitäkin lupiineista kravatteihin, Vuorenpää huomautti.
Vapaa ja voimakas media
Välikysymyskeskusteluakin puitiin Porin torilla mutta hallituksen rivit pitivät sielläkin. Ministerin mahdollisuus mediakritiikkiin herätti keskustelua.
Minja Koskela neuvoi valtaapitäviä ”etsimään muitakin keinoja kuin vertaamaan journalisteja moottoripyöräjengiin”.
&#8211; Meillä on tässä maassa vapaa ja voimakas media, joka varmasti kestää, jos heitä verrataan moottoripyöräjengiin, Vuorenpää kuittasi.

Puoluesihteeri Harri Vuorenpää Suomi Areenassa: ”Vaikuttamisen pitää tapahtua rauhanomaisin ja demokraattisin keinoin”

Eduskuntapuolueiden johtajien mielipiteet jakautuivat jyrkästi MTV:n eilisessä puheenjohtajatentissä koskien EU:n 750 miljardin euron elvytysrahastoa. Vain perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja kristillisdemokraattien Sari Essayah ovat sitä mieltä, että Suomen tulisi jäädä paketin ulkopuolelle. Halla-ahon mukaan suomalaista teollisuutta pitäisi tukea suoraan eikä lähettää rahoja Italian kautta. -Olisi todella kummallinen ajatus, että Espanja tai Italia käyttäisivät Suomelta saamansa rahat ostaakseen suomalaisia vientiteollisuuden tuotteita, Halla-aho sanoi.

Halla-aho muistutti, että Suomi voi yksinkertaisesti vain kieltäytyä osallistumasta järjestelyyn.
-Suomihan pystyy estämään koko järjestelyn luomisen. Siinähän on paljon ongelmia: Yksi on se, että se rikkoo EU:n omia sääntöjä koska EU rahoittaisi omaa toimintaansa lainarahalla. Siinä jäsenmaille luodaan yhteisvastuu toisten jäsenmaiden veloista. EU:n perussopimukset yksiselitteisesti kieltävät sen.
Halla-aho korosti, että elvytysrahastossa ei ole järkeä suomalaisten kannalta.
-Tällä ei ole mitään tekemistä suomalaisen viennin kanssa, siis jos me lähdemme rahoittamaan Italian kansallista koronaelpymistä tai rahoitamme espanjalaisten perustuloa.
<h4>Elvytyksestä avautumassa pysyvä elementti</h4>
Essayahin mielestä Suomen pitäisi nyt esittää, että rahasto muutettaisiin sellaiseksi, että siihen osallistuvat vain halukkaat.
-Myös monet asiantuntijat, kuten Vesa Vihriälä ovat todenneet, että rahastoa pitäisi lähteä viemään eteenpäin siten, että siihen osallistuvat vain ne, jotka haluavat. Varmaan ainakin Saksalle olisi tärkeää, että Italia pysyy kunnossa ja Ranskan pankit pysyvät pystyssä, Essayah sanoi.
Hän jatkoi, että Suomi voisi käyttää Suomen omiin sisämarkkinoihin sen 13 miljardia, mikä nyt on menossa EU-elvytykseen. Essayah myös varoitti, että elvytyksestä on avautumassa uusi velkaelementti, jota tultaisiin käyttämään jatkossakin, vaikka järjestelyn pitäisi olla kertaluontoinen.
-Tässä tehdään rakennelmaa, jonka kautta tultaisiin ottamaan jatkossakin yhteistä velkaa. Sen lisäksi ollaan myös avaamassa verotusoikeutta EU:lle, siellähän valmistellaan jo digiveroa ja muoviveroa ja erilaisia ilmastoveroja.
<h4>Keskustan Kulmuni näennäisen kriittinen</h4>
Hallituspuolue keskusta kannattaa elvytysrahastoa. Puolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni pyrki kuitenkin esiintymään kriittisenä elvytysrahastohanketta kohtaan.
-Tämmöinen se paketti ei voi olla. Sen täytyy olla lyhyempi ja lainapainotteisempi. Jos se on tällainen kuin on esitetty, niin Suomi ei hyväksy pakettia, Kulmuni sanoi.
Keskustajohtaja pyrki haastamaan Halla-ahoa sillä, että Suomen viennistä 60 prosenttia menee Euroopan markkinoille.
-Mitä sinä sanot kemiläisille ja imatralaisille tehdastyömiehille ja naisille, jotka menettäisivät työnsä sen takia, että eurooppalainen vienti ei vedä Suomessa, Kulmuni kysyi Halla-aholta.
-Olisi todella kummallinen ajatus, että Espanja tai Italia käyttäisivät Suomelta saamansa rahat ostaakseen suomalaisia vientiteollisuuden tuotteita. Toki Saksalla on rationaalinen intressi pitää Espanjaa ja Italiaa pystyssä, koska joka toinen auto Italiassa ja Espanjassa on saksalainen. Suomella ei ole vastaavaa intressiä sinne. Keskustalla näyttää nyt olevan kova rahan lapioimisen himo, Halla-aho vastasi.
-Olemme mieluummin suomalaisen kuin kiinalaisen teollisuuden puolella, Kulmuni yritti.
-Jospa sitten tuettaisiin suoraan suomalaista teollisuutta, eikä lähetettäisi rahoja Italian kautta, Halla-aho sanoi.
<h4>Demareilta ja vihreiltä tuttuja selityksiä EU- yhteisvastuusta</h4>
Pääministeri Sanna Marinia (sd) puheenjohtajatentissä tuurannut puoluetoveri, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari lausui monesti kuullut selitykset sen puolesta, että Suomen kannattaisi kanavoida rahaa EU-elvytykseen.
-Jos Eurooppa ei elvy, niin Suomikaan ei elvy. Tämä on tosiasia. Euroopan ja Suomen pitää nousta tästä. Suomalainen teollisuus tarvitsee tätä, Skinnari lausui elvytysrahaston puolesta.
Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) mukaan Suomen kannattaa ”tehdä yhteistyötä” niiden kanssa, joiden kanssa se on järkevää. Vihreät kannattavat myös EU-elvytystä.
Myös Kokoomuksen Petteri Orpon mukaan eurooppalaista elvytystä tarvitaan. Kokoomus siis tukee elvytysrahastoa. Orpo sanoi olevansa varma siitä, että elvytysrahasto toteutuu. Orpokin tosin pehmensi puheitaan vaatimalla, että Suomen hallituksen pitäisi neuvotella paremmat ehdot.
Liike Nytin Harry Harkimo moitti sekä elvytysrahastoa että Suomen hallituksen toimintaa epämääräiseksi.
-Täällä puhutaan että pitää saada muutoksia, mutta kukaan ei kerro mitä ne muutokset ovat. Hallitus ei kerro, mitä se haluaa eikä hallitus kerro, paljonko elvytyksestä pitää olla suoraa apua ja paljonko lainaa, Harkimo päivitteli.

Halla-aho painotti: Suomi voi kieltäytyä osallistumasta 750 miljardin EU-elvytykseen – ”Jospa tuettaisiin suoraan suomalaista teollisuutta, eikä lähetettäisi rahoja Italian kautta”

MTV:n puheenjohtajatentissä hallituspuolueiden edustajat eivät osanneet kertoa mitään konkreettista työllisyystoimista aloittamisesta, vaikka hallitusohjelman mukaan konkreettisia päätöksiä pitäisi tehdä viimeistään budjettiriihessä. Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan koronakriisi tarjoaakin hallitukselle vain verukkeen lykätä hankalia päätöksiä hamaan tulevaisuuteen. &#8211; Luultavasti käy samoin, kuin hoitajamitoituksenkin kanssa, eli vaikeat asiat jätetään seuraavalle hallitukselle.

Eduskuntapuolueiden johtajat kohtasivat keskiviikkoiltana televisioidussa MTV:n puheenjohtajatentissä. Huomiota herättävästi pääministeri Sanna Marin (sdp.) tai puheenjohtaja Antti Rinnekään (sdp.) ei saapunut paikalle, vaan häntä tuurasi puoluetoveri ja ministerikollega Ville Skinnari (sdp.)
Skinnaria ja sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.) hiillostettiin erityisesti työllisyystoimien aloittamisesta, jota on odotettu jo vuosi.
Hallitusohjelman mukaan viimeistään syksyn budjettiriihessä pitäisi olla olemassa konkreettiset päätökset vähintään 30 000 uuden työpaikan luomiseksi. Viime aikoina on kuitenkin ollut epäselvyyksiä pitääkö hallitus tästä kiinni, sillä esimerkiksi pääministeri Marinin mukaan päätökset siirtyvätkin loppuvuoteen, joten hallituksen sisällä näyttäisi olevan erimielisyyksiä aikataulusta.
<h4>RKP vihjaa päätöksistä, Ohisalo piirtelee karttoja</h4>
Työllisyystoimilla on kiire, koska työttömyys kasvaa, ja Suomessa on yli 400 000 työtöntä työnhakijaa. Ministeri Skinnari kuitenkin hämmensi työllisyystoimista päättämisen aikataulua entisestään ja sanoi, ettei aio lähteä jankkaamaan yksittäisistä päivistä, koska talouden ”iso kuva” on hänen mukaansa tärkeintä.
Maria Ohisalo puhui vuolaasti tiekartan rakentamisesta, mutta ei osannut sanoa mitään työllisyystoimien aikataulusta. RKP:n Sandra Bergqvist toisaalta sanoi, että budjettiriihessä pitäisi saada päätöksiä työllisyystoimista.
Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin mukaan erimielisyydet työllisyystoimien päättämisestä ratkeavat lukemalla hallitusohjelmaa.
<h4>Halla-aho: Työn syntymiselle luotava edellytykset</h4>
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan koronakriisin suurin vaara piilee siinä, että se tarjoaa hallitukselle verukkeen lykätä vaikeita päätöksiä hamaan tulevaisuuteen.
-Kaikki varmasti ymmärtävät, että mitä pidemmälle vaalikausi ehtii ja mitä lähemmäksi seuraavat vaalit, eli kuntavaalit tulevat niin sitä vaikeammaksi päätösten tekeminen muuttuu. Luultavasti käy samoin, kuin hoitajamitoituksenkin kanssa, eli vaikeat asiat jätetään seuraavalle hallitukselle.
Halla-ahon mukaan työllisyystoimiin liittyy kaksi keskeistä ongelmaa.
-Ensimmäinen ongelma on se, että oikeaa, tuottavaa työtä ei ole riittävästi, joten työn syntymiselle on nyt luotava edellytyksiä. Toinen ongelma on, että olemassa olevan työn vastaanottaminen ei ole tarpeeksi kannattavaa. Tätä ongelmaa voidaan lähestyä siten, että työttömyysturvasta tehdään kannustavampi.
-Koska meillä on myös vakava pula työn kysynnästä, niin tilannetta ei pidä enää pahentaa luomalla uutta työn tarjontaa vaikkapa halpatyövoiman maahantuonnilla.
<h4>Essayah Halla-ahon linjoilla</h4>
Sari Essayah (kd) muistutti edelleen, että työllisyystoimilla on kiire. Essayah totesi, että hallitusohjelman taloudellinen pohja on pudonnut pois.
&#8211; Luulen, että joulupukki tulee aikaisemmin kuin hallituksen työllisyystoimet, jotka lykkääntyvät koko ajan. Nyt tarvittaisiin hallitukselta ihan oikeasti otetta, jolla lähdetään uudistamaan työmarkkinoita. Koronakriisi on vain lisännyt tarvetta saada lisää työpaikkoja ja nostaa työn tuottavuutta,
Halla-aho myös muistutti, että Suomen talouden rakenteelliset ongelmat eivät johdu koronakriisistä.
-Ne ongelmat olivat olemassa jo aikaisemmin. Nyt on käynyt niin, että kaikki on vain lakaistu koronamaton alle. Suomi elää vientiteollisuudesta ja sen ympärille rakentuneista yrityksistä. Tässä tilanteessa onkin kysyttävä, miten voimme turvata oman vientiteollisuutemme, jos me pidämme kiinni vaikka siitä tavoitteesta, että meillä pitää olla maailman kunnianhimoisin ilmasto- ja ympäristöpolitiikka. Tätä siellä vihreällä laidalla ei aina tahdota ymmärtää.
Suomi Areena -keskustelun voit katsoa <a href="https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-33001006006/puheenjohtajatentti-1270306">MTV3:n sivuilta</a> &gt;

Hallituksen sekoilu työllisyystoimista päättämisen aikatauluista jatkuu edelleen – Halla-aho puhui vientiteollisuuden puolesta: ”..tätä siellä vihreällä laidalla ei aina tahdota ymmärtää”

Porin Suomi-areena -keskustelutapahtumassa perussuomalaisten puoluepäivän huipentuma oli torstaina aamupäivällä, jolloin perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit (SD) kohtasivat toisensa Porin Purje-lavalla.

Keskustelemassa olivat perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sekä 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari. Lavalla olivat myös ruotsidemokraattien puoluesihteeri Richard Jomshof sekä puolueen europarlamentaarikko Peter Lundgren. Tilaisuuden juontajana toimi perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Ruotsidemokraateista suurin puolue?
Ruotsissa järjestetään syksyllä parlamenttivaalit. Gallupien mukaan SD olisi tällä hetkellä menossa kohti suurta vaalivoittoa. Purra kysyi, miten pää pysyy kylmänä tällaisessa nosteessa.
Jomshof huomautti, että SD:n kannatus on pysynyt suhteelisen korkeana, 20 prosentin tuntumassa ja ylikin jo vuodesta 2015 saakka.
&#8211; Tilanne on siis hyvä. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että aina ihmiset eivät kerro kyselyissä todellista mielipidettään. Siksi voimme päästä nähdäkseni jopa 25 prosentin kannatukseen. Voimme hyvin nousta vaalien suurimmaksi puolueeksi, Jomshof sanoi.
Hän jatkoi, kuinka gallup-noste toisaalta myös kasaa painetta puolueelle.
&#8211; Meidän on tehtävä jatkossakin hyvää politiikkaa. SD:lla on onkin paljon suunnitelmia ja ehdotuksia, mitä tuomme esille syyskuuhun mennessä, jolloin vaalit järjestetään.
&#8211; Olemme osoittaneet ongelmia, joita ei enää voi kukaan kiistää. Nyt muidenkin puolueiden on vihdoin myönnettävä, että SD on ollut paljossa oikeassa. Uskon, että myös äänestäjät sen tietävät, Jomshof sanoi.
Halla-aho: Äänestäjien luottamuksen palauttaminen jatkuu
Suomen eduskuntavaalit ovat ensi keväänä. Myös PS on ollut hienoisessa nosteessa gallupien mukaan. Halla-aho näkee kuinka perussuomalaisten tärkein tehtävä on jatkaa äänestäjien luottamuksen palauttamista
&#8211; Puolueen eduskuntaryhmä hajosi vuosi sitten. Sitä ennen PS oli ollut kaksi vuotta halllituksessa tehden liikaa kompromissejä. Hallituksessa ei kuitenkaan tehty niitä ratkaisuja, jotka ovat äänestäjille tärkeitä. Moni meitä äänestänyt oli siksi hallitustoimintaan suuresti pettynyt, koska mitään ei tapahtunut.
Halla-aho on kutsunut kansainvaellusta tämän vuosisadan megatrendiksi. Moni äänestääkin perussuomalaisia edelleen puolueen tiukkojen maahanmuuttopolitiikan linjausten vuoksi.
&#8211; Meidän täytyy vain olla rehellisiä aatteellemme eikä linjaa tarvitse muuttaa. Suurin osa ihmisistä ja äänestäjistä on kyllä samaa mieltä perussuomalaisten linjauksista, mutta jotkut ovat edelleen epävarmoja siitä, onko PS se puolue, joka tekee muutoksen. Meidän on siis saavutettava äänestäjien luottamus, Halla-aho pohti.
&#8221;Rakastamme valtioitamme ja rajoja&#8221;
Huhtasaari näkee SD:n ja PS:n politiikassa paljon samankaltaisuuksia. Huhtasaari kiitti erikseen Jomshofia ja Lundgrenia, siitä, että olivat ehtineet Poriin.
&#8211; Hienoa saada teidät tänne. Myös me rakastamme valtiota ja rajoja, me molemmat (SD ja PS) haluamme Suomen ja Ruotsin olevan turvallisia.
Juontaja Purra toi keskustelijoille esille, kuinka perussuomalaiset on Suomessa edelleen ainoa puolue, joka vastustaa taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa. Tämän vuoksi puolue on joskus leimattu asiattomasti äärioikeistoksi. Ruotsissa taas monet puolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä SD:n kanssa.
Lundgrenin mukaan SD:n nousua suurten puolueiden joukkoon on yritetty torpata siten, että muut puolueet ovat yrittäneet ottaa asialistalleen SD:n teemoja.
&#8211; Se on tosin lähinnä tekopyhää toimintaa äänestäjiä kohtaan. Kyllä äänestäjät tietävät, että me otimme ensimmäisenä tietyt asiat esille. Olemme siis ainutlaatuinen puolue.
SD ei luota muihin Ruotsin puolueisiin
Jomshof sanoi suoraan, ettei luota muihin ruotsalaisiin puolueisiin.
&#8211; Ne yrittävät vain säilyttää omia valta-asemiaan ja samalla pysäyttää SD:n kannatusnousun. Muut puolueet haluavat oudosti kyllä puhua meistä, mutta eivät meidän kanssamme. Mutta meitä ei voi pysäyttää.
Jomshof näkee, kuinka perussuomalaisten suurin ongelma on sama kuin SD:lla vielä 20 vuotta sitten: maahanmuutosta aiheutuvat ongelmat eivät ole Suomessa kasvaneet niin suuriksi, että PS:n ajama tiukka maahanmuuttopolitiikka nähtäisiin välttämättömänä.
&#8211; Tämä oli myös SD:n tilanne aikoinaan. Monet ihmiset Suomessa eivät näe maahanmuutossa ongelmia. Kuitenkin teidän on tehtävä kaikki tarpeellinen, ettei tilanne mene niin pahaksi kuin se on Ruotsissa mennyt. Toivotamme teille onnea, Jomshof sanoi.
SD:n leimaaminen ei toimi
Halla-aho sanoi olevansa samaa mieltä Jomshofin kanssa.
&#8211; Suomessa tilanne ei ole vielä niin paha kuin Ruotsissa. Yleensä standardivastaus maahanmuuttopolitiikan kysymyksiin onkin se, että että voimme ottaa oppia ruotsalaisten tekemistä virheistä, mutta silti me teemme Suomessa niitä samoja virheitä. Miksi kuitenkaan saisimme aikaan parempia tuloksia toimimalla samoin kuin Ruotsissa? Halla-aho kysyi.
&#8211; Tehkää silti Suomessa parhaanne, vaikka tilanne ei olekaan samanlainen kuin Ruotsissa, Jomshof vastasi Halla-aholle.
Halla-aho oli pannut merkille, kuinka SD:n kannatusnousua on yritetty torpata erikoisilla ratkaisuilla.
&#8211; Ruotsissa on tosin jo havaittu, etteivät yritykset SD:n leimaamisesta toimi. Mutta toisaalta sekään ei toimi, kun muut puolueet yrittävät kopioida SD:n ajamaa politiikkaa.
Jomshof sanoi kuitenkin näkevänsä välttämättömänä pyrkiä yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa syyskuun vaalien jälkeen.
&#8211; Toivomme, että muut puolueet tekevät kanssamme yhteistyötä, koska 40 prosentin kannatuksellakaan ei voi tehdä mitään, jos yhteistyö ei onnistu.
Ruotsissa monipuolisempi media
Huhtasaari toi esille, kuinka suomalainen media elää osin itsepetoksessa, koska yhteiskunnallisia ongelmia ei aina uskalleta tuoda esille.
&#8211; Meillä pitäisi olla paljon monipuolisempi media ja myös vahvempi vaihtoehtomedia. Tarvitsemme enemmän uutisia ja vähemmän mielipiteitä. Mediasta on tullut ikään kuin perussuomalaisten oppositio, mikä on surullista. Mielestäni Ruotsissa on monipuolisempi media kuin Suomessa, onko se auttanut teitä? Huhtasaari kysyi SD:n poliitikoilta.
&#8211; Kyllä siitä on ollut apua, että media nostaa myös esille samoja kysymyksiä, joita SD on pitänyt esillä. Siitä on se hyöty, että ihmiset voivat nyt lukea mediasta samoista asioista kuin mistä myös me olemme puhuneet, Jomshof vastasi.
Hänen mukaansa SD:n kannatuksen nousu on myös tuonut puolueelle lisää näkyvyyttä mediassa.
&#8211; Vielä 4-5 vuotta sitten meillä oli paljon vaikeampaa. Nyt keskustelu Ruotsin mediassa on entistä avoimempaa. Ei se ole täydellistä, mutta paljon parempaa ja avoimempaa kuin ennen. Tilanne muuttunut myös siinä mielessä, että nyt kaikki puhuvat meistä.
&#8221;Suomalaisten maahanmuutto Ruotsiin oli menestys&#8221;
Halla-ahoa pyydettiin kertomaan Suomen maahanmuuttokehityksestä ja sen mukana tapahtuneista muutoksista.
&#8211; Niinkin myöhään kuin vasta 1990-luvun alussa somaleita alkoi tulla Suomeen Neuvostoliiton hajottua. On kuitenkin aina vaikeaa integroida vieraista kulttuureista ihmisiä, joilla on erilaiset arvot kuin kantaväestöllä. Esimerkiksi somalien työttömyysluvut ovat edelleen korkeat, vaikka olemme tehneet paljon toimia integroidaksemme heidät.
Huhtasaari huomautti, kuinka somalitaustaisten henkilöiden määrä on Suomessa lähes tuplaantunut 1990-luvun jälkeen.
Halla-aho jatkoi, kuinka länsimaalaistaustaisten ihmisten määrä on samalla koko ajan vähentynyt.
&#8211; Se johtuu siitä, että monet ammattitaitoiset ihmiset eivät enää halua tulla Suomeen. 
Teillä Ruotsissa lienee osin erilaisia kokemuksia, koska teille tullut myös työssäkäyviä maahanmuuttajia, Halla-aho sanoi.
&#8211; Kyllä, suomalaisten työssäkäyvien maahanmuutto oli aikoinaan menestystekijä Ruotsille. Nykyään myös meillä on suuria ongelmia islamilaisista maista tulevien maahanmuuttajien kanssa, eikä heitä voi verrata suomalaisten maahanmuuttoon, Jomshof vastasi
Ruotsidemokraatit ja PS aloittivat yhteistyön Euroopassa
Ruotsidemokraatit ovat äskettäin liittyneet Euroopan parlamentin ECR-ryhmään, jossa toimivat myös perussuomalaiset ja Tanskan kansanpuolue. Lungren kertoi, kuinka SD on äskettäin saavuttanut uudenlaista hyväksyntää Euroopassa.
&#8211; Kyllä, vuodesta 2014 saakka olimme aluksi Nigel Faragen ryhmässä. Brexitin jälkeen oli kuitenkin aika ottaa askel eteenpäin. Meille on tärkeää tehdä yhteistyötä PS:n ja Tanskan kansanpuolueen kanssa, joten oli luonnollista liittyä niiden kanssa samaan ryhmään.
Lundgrenin mukaan neljä vuotta EU-parlamentissa on johtanut siihen, että monet ovat oppineet tuntemaan SD:n paremmin.
&#8211; Puolueella on huono historia, jonka voi jokainen googlettaa. On siis vienyt jonkin verran aikaa saada ihmiset ymmärtämään, ettei puolue ole enää samanlainen.
&#8211; Sosiaalinen vuorovaikutus parlamentissa on kuitenkin ratkaisevasti parantanut julkisuuskuvaamme. Olemme iloisia nykyisessä ryhmässämme, vaikka se on ollut kasassa vasta vähän aikaa. On hienoa työskennellä Halla-ahon kanssa. Samoin oli tärkeää koota yhteen skandinaaviset kansallismieliset voimat. Varsinkin Suomi ja Ruotsi ovat hyvin samankaltaisia maita. Emme halua enää antaa lisää päätösvaltaa Brysseliin, joka nakertaa kansallisvaltioiden valtaa.
Kansallismielisyyden nostaessa suosiotaan Euroopassa Halla-aho näkee EU:n kehittämisen sisältäpäin uutena mahdollisuutena.
&#8211; On olemassa tiettyjä asioita, jotka on parempi tehdä yhdessä, kuten rajavalvonta. Silti voimme pyrkiä kehittämään jäsenyyttä siihen suuntaan, että päätösvaltaa palautetaan kansallisvaltioille, Halla-aho sanoi.
Huhtasaari oli samoilla linjoilla.
&#8211; Brexit oli mielenilmaus kansallisvaltioiden suvereniteetin puolesta ja osoitus siitä, kuinka EU on mennyt liian pitkälle.
Omiin teemoihin keskittyminen tuo tulosta
Juontaja Purra toi esille, kuinka Suomessa perussuomalaisia on väitetty yhden asian puolueeksi vaikka asia ei oikeasti ole näin. Purra kysyi, onko SD:n tilanne Ruotsissa samanlainen.
&#8211; Meillä on paljon asioita joita yritämme muuttaa Ruotsissa, mutta lopulta kaikki palautuu maahanmuuttoon. Esimerkkinä vaikka ongelmat kouluissa, vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa
&#8211; Jos otamme valtavasti ihmisiä Ruotsiin lyhyessä ajassa eikä heille ole työtä, niin siitä seuraa ongelmia ja se tulee valtavan kalliiksi. Suurissa kaupungeissa ongelmia kasautuu kun kaikille ei ole asuntoja, kouluihin ei riitä opettajia. Teemme siis parhaamme joka sektorilla, mutta kaikki aina palautuu maahanmuuttoon, Jomshof sanoi.
&#8211; Se on sama tilanne kuin jokapaiväisessä elämässä. Voit auttaa hetken aikaa yhtä tai kahta ystävääsi, mutta et voi jatkuvasti auttaa kymmentä tai kahtakymmentä. Tästä on kysymys. Kysymys on pitkälle käytettävissä olevasta rahasta. Minä käyttäisin maahanmuuttoon hupenevat rahat mieluummin terveydenhuollon ja koulutuksen parantamiseen, Lundgren jatkoi.
Halla-aho jatkoi, kuinka myös perussuomalaisilla on totta kai paljon muitakin poliittisia teemoja.
&#8211; Ihmiset odottavat, että huolehdimme kaikesta. Mutta meidän on keskityttävä niihin asioihin, jotka tekevät meistä vaihtoehdon muille puolueille. Ei olisi järkevää keskittyä samoihin asioihin kuin kaikki muutkin, Halla-aho sanoi.
&#8211; Olemme teidän puolellanne, ja uskon, että onnistutte, Lundgren sanoi lopuksi.

Ruotsidemokraatit tukevat perussuomalaisia: Maahanmuuttoa ei nähdä Suomessa vielä ongelmana – ”Tehkää kaikkenne, ettei tilanne mene yhtä pahaksi kuin Ruotsissa”

Suomi-areena

Puoluesihteeri Harri Vuorenpää Suomi Areenassa: ”Vaikuttamisen pitää tapahtua rauhanomaisin ja demokraattisin keinoin”

Halla-aho painotti: Suomi voi kieltäytyä osallistumasta 750 miljardin EU-elvytykseen – ”Jospa tuettaisiin suoraan suomalaista teollisuutta, eikä lähetettäisi rahoja Italian kautta”

Hallituksen sekoilu työllisyystoimista päättämisen aikatauluista jatkuu edelleen – Halla-aho puhui vientiteollisuuden puolesta: ”..tätä siellä vihreällä laidalla ei aina tahdota ymmärtää”

Ruotsidemokraatit tukevat perussuomalaisia: Maahanmuuttoa ei nähdä Suomessa vielä ongelmana – ”Tehkää kaikkenne, ettei tilanne mene yhtä pahaksi kuin Ruotsissa”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025