Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

SURE

Mitä <a href="https://stage.sudev.fi/italiaan-muodostunut-oranssiliivien-liike-vaatii-maan-eroa-eurosta-seka-hallituksen-eroa/">eurohaluttomien italialaisten</a> roikottaminen euroalueessa lopulta tulekaan maksamaan Suomelle? EKP on ostanut <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-ecb-qe-italy/ecb-scoops-up-all-of-italys-new-debt-just-to-keep-spread-stable-idUKKBN2391Z7">joka ainoan</a> Italian emissioiman velkakirjan taseeseensa huhti- ja toukokuussa. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki uskoo EKP:n osto-ohjelmien paisuvan nykyisestä. Lähestulkoon kaikki ekonomistit uskovat samoin.

EKP on huhti- ja toukokuussa pistänyt lahjasäkit Italiaan. Keskuspankin pandemian osto-ohjelma (PEPP) ei perustu enää aiempien elvytysohjelmien tapaan jäsenmaiden maksaman pääoman mukaisessa suhteessa. EKP on ylittänyt reilulla kahdeksalla miljardilla italialaispaperien ostoja suhteutettuna aiempiin ostoihin.
&#8211; PEPP-ohjelmasta poistettiin maakohtaiset rajoitukset ja tulos on nähtävissä, Ville Vähämäki toteaa.
EKP shoppaili PEPP-ohjelmasta yli 34 miljardia euroa. Kaikki keskuspankin ostot huomioiden kahden kuukauden aikana ylsivät peräti yli 51 miljardin euron edestä. Näin laski italialaispankki UniCredit. Italia laski liikkeelle nettomääräisesti uusia velkakirjoja kyseisenä aikana 49 miljardilla eurolla.
EKP siis ostaa Italian velkakirjoja tiheämpään tahtiin kuin Italia ehtii velkaantua. Tämä on osapuilleen riittänyt pitämään Italian ja Saksan lainakorkojen eron ennallaan.
Roskaa tai priimaa – kaikki käy
PEPP-ohjelmassa ei välitetä luottoriskeistäkään. Roskalainaluokkaan kuuluvat Kreikan velkakirjat ovat niin ikään olleet ostoskorissa. Tätä ennen EKP on viimeksi uskaltanut ostaa Kreikan velkakirjoja vuonna 2012.
&#8211; EKP rikkoo omia sääntöjään muun muassa ostamalla liian alhaisella luottoluokituksella olevia Kreikan velkakirjoja, Vähämäki kertoo.
EKP osti 4,7 miljardilla eurolla Kreikan velkakirjoja.
Väliaikaisuus voi olla venyvä käsite
EKP on maininnut, että PEPP-ohjelma on väliaikainen ohjelma. Tähän väitteeseen on hyvin niukalti luottoa. Ostojen epäsuhta voi sekin jäädä pitkäaikaiseksi.
&#8211; PEPP-poikkeamien pitäisi olla väliaikaisia, mutta EKP joutuu kasvattamaan ohjelman kokoa huomattavasti. Ja voi olla, että poikkeamien väliaikaisuus on myös venyvä käsite, Vähämäki arvelee.
&#8211; On tulossa ilmeisen selväksi, että 750 miljardin euron PEPP-ohjelma on riittämätön, UniCreditin pääekonomisti Erik Nielsen kertoi talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/3cf499f7-9c17-46c6-bedd-8893f2d56cf7">Financial Timesille</a>.
EKP:n taseessa on noin 2 850 miljardin euron edestä arvopapereita. Target2-saatavia Suomelle on kertynyt 63 miljardia euroa.
&#8211; Tulee kasvamaan, Vähämäki toteaa napakasti.
&#8211; Jos järjestelmä toimii, niin Target2-riskit ovat vähäiset. Mutta järjestelmä voi muuttua epästabiiliksi. Sitten on kallista keittoa.
SURE-rahasta 20 miljardia Italialle
Italian pääministeri Giuseppe Conte kertoi, että Italiaan on saapumassa noin 20 miljardin edestä <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-italy-eu/italy-will-receive-20-billion-euros-from-eu-job-insurance-plan-pm-idUKKBN23A2OI">EU:n yhteisestä työttömyyskassa</a> SURE:sta. Hän muisti mainita, että Euroopan investointipankin kautta on tulossa lisää rahaa.
Yhteisvastuullisia viritelmiä on toki useampikin. Nämä kaikki yhteenlaskettuna voi vain hämmästellä valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) luottoa Italian mahdollisuuksiin vastata omista veloistaan.
&#8211; Mutta se, että jokainen maa hoitaa itse oman talouspolitiikkansa ja on itse vastuussa myös omasta velastaan, jonka on sinne aikaansaanut, on keskeistä myös meille tulevaisuudessa, Kulmuni <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_82+2020.pdf">puhisi</a> eduskunnalle 28.5.
Mikäli historiasta jotain on tarttunut hihaan niin se on: yhteisvastuu ei ole eurokriisin sytyttyä vähentynyt. Se on tehnyt jättimäisiä harppauksia yhteiseen velkavastuuseen.
&#8211; Laittavat pohtimaan euroalueesta eroamista, Vähämäki kuvaa alati kasvavien vastuiden seurauksia.
EKP kertonee torstaina PEPP-ohjelmansa lisäyksistä.

EKP imuroi kaiken Italian uuden nettovelan yhteiseen piikkiin – Vähämäki: Laittavat pohtimaan euroalueesta eroamista

Suomen Pankin entinen osastopäällikkö, VTT Heikki Koskenkylä kommentoi tulikuumana käyvää keskustelua euroalueen yhteisvastuusta. Koskenkylä muistuttaa, etteivät jäsenmaat vastaa toistensa veloista. EU:n perussopimus kieltää jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jösenmaan taloudellisia vastuita. Niin ikään tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti viikonlopun kultarantakeskusteluissa voimakkaan kriittisen kannan yhteisvastuun kasvattamiseen. 

Liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Emmanuel Macron yllättivät pari viikkoa sitten. He ehdottivat 500 miljardin elvytysrahaston perustamista. Komissio ottaisi lainaa, jonka vakuutena olisi EU:n budjetti, joka kattaa vuodet 2021-2028. Tästä rahastosta annettaisiin suoria tulonsiirtoja erityisesti koronasta pahiten kärsineille maille. Ehdotus on herättänyt valtavasti keskustelua. Saksa on tähän saakka vastustanut tiukasti yhteisvastuullisia lainoja, mutta nyt Merkel yllättäen muutti linjaa.
The Economist -talouslehti arvioi numerossa 23.-29.5.2020, että Merkel tämän lisäksi yllättää vielä uudelleenkin. Hän on jo viitannut EU:n perussopimusten uusimisen tarpeeseen. Hän saattaa ehdottaa vielä poliittisen unionin luomista eli EU-liittovaltion perustamista.
<h4>Suomen linja epäselvä</h4>
Suomen hallituksen linja on edelleen täysin epäselvä elvytysrahaston perustamiseen. Pääministeri ja muutkin ministerit vain hokevat, että Suomi suhtautuu ehdotuksiin joustavasti ja rakentavasti. Ns. uuden Hansa-liiton maat Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska vastustavat elvytysrahaston kautta jaettavia suoria tulonsiirtoja. Ne saattaisivat hyväksyä lainamuotoista tukea tiukoilla ehdoilla.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11362637">muistuttanut</a> viime päivinä useaan kertaan no bailout -säännöstä, jonka mukaan jäsenvaltioita ei pelasteta muiden jäsenmaiden tuella. Niinistön mukaan kunkin maan tulisi vastata omista veloistaan. Presidentti näyttää olevan aivan eri linjalla kuin hallitus.
Professorit Päivi Leino-Sandberg ja Vesa Vihriälä ehdottavat yhteisessä blogissaan, että kaavailtuun elvytysrahastoon osallistuisivat vain halukkaat maat. Heidän <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000006517688.html">mielestään</a> elvytysrahasto ei ole EU:n nykyisten sopimusten mukainen. Perussopimuksen artikla 125 nimenomaan kieltää unionia ja jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jäsenvaltion taloudellisia sitoumuksia. He toteavat myös, että tällaisilla ehdotuksilla rakennetaan unioniin oikeudellista korttitaloa, jossa sopimusten tulkintoja venytetään äärimmilleen. Rahasto kasvattaisi Suomen vastuita noin 8,5 miljardilla eurolla.
Elvytysrahasto merkitsisi huomattavaa tulonsiirtoa korkeasti velkaantuneille maille, jotka aiemmin ovat hoitaneet huonosti julkista talouttaan. Useat jäsenmaat eivät ole noudattaneet vakaus- ja kasvusopimusta, jonka mukaan julkinen velka per BKT saisi olla enintään 60 prosenttia. Budjetin alijäämä saisi olla enintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Komissio on ollut hyvin leväperäinen näiden sääntöjen valvonnassa.
<h4>Merkelin oman puolueen taloustyöryhmä vastustaa tulonsiirtoja</h4>
Merkelin ja Macronin ehdotus on herättänyt kiivasta keskustelua myös Saksassa. Kristillisdemokraattien CDU:n talouspoliittinen työryhmä on viikonlopulla kritisoinut elvytysrahastoa. Asiasta <a href="https://www.spiegel.de/politik/merkel-macron-fonds-cdu-csu-wirtschaftsfluegel-pocht-auf-rote-linien-a-3cf71990-720b-4d7f-a106-6173eee7de7f">kertoo</a> Spiegel. Työryhmän mukaan elvytysrahasto ei saisi johtaa tulonsiirtounionin perustamiseen. Rahaston tulisi olla EU:n perussopimusten mukaisen. Työryhmä näyttäisi tukevan lainamuotoista elvytystä.
Komissio esittää tällä viikolla oman ehdotuksensa elvytysrahastosta. Aiemmin komissio on ehdottanut jopa 1000-2000 miljardin suuruista rahastoa. Tuhannen miljardin rahastossa Suomen vastuut olisivat peräti 17 miljardin tasoa. Suomen hallituksen olisi nyt otettava selkeä ja tiukka kanta tulossa olevaan komission ehdotukseen. &#8221;Rakentava ja joustava&#8221; linja ei nyt riitä alkuunkaan. On otettava huomioon, että aiemmin on jo hyväksytty 540 miljardia euroa laina- ja muuta tukea. EVM:n kautta aletaan myöntää noin 240 miljardia lainoja, joiden ehdot ovat hyvin löysät. Tältä osin on jo poikettu EVM:n sääntöjen mukaisesta tiukasta ehdollisuudesta. Lisäksi Euroopan investointipankin luotonantoa yrityksille kasvatetaan 200 miljardilla eurolla. Luotonannon lisäyksen takaavat jäsenmaat. Kolmas jo hyväksytty tuki on SURE-ohjelma, jolla tuetaan työllisyyttä. Komissio vastaa SURE:sta.
Elvytysrahasto ja aiemmin myönnetty tuki ovat yhteensä yli 1000 miljardia euroa. Suomen vastuut kasvaisivat peräti noin 17 miljardilla eurolla. Suomen hallituksen ja eduskunnan on nyt lopultakin otettava kantaa siihen, halutaanko jatkossa noudattaa EU:n perussopimuksia, jotka kieltävät jäsenmaiden pelastamisen. Tällaisilla pelastusohjelmilla luodaan valtavasti moraalikatoa ja romutetaan lopullisesti markkinakurin toimivuus EU-alueella. Tämän seurauksena ylivelkaantuminen ja budjettialijäämät kasvaisivat entisestään. Seurauksena olisi EU:n hajoaminen poliittisten riitojen kasvaessa.

Vimmattu vääntö tukipaketeista – Koskenkylä: Suomen hallituksen ja eduskunnan otettava kantaa siihen, noudatetaanko EU:n perussopimuksia

EU edistää koronakriisin varjolla yhteisvastuuta. Tämä tarkoittaisi valtavaa maksutaakkaa Suomelle. Puheenjohtaja Halla-ahon (ps.) mukaan Suomen ei tule suhtautua &#8221;rakentavasti ja avoimesti&#8221; velka- ja tulonsiirtounioniin. Hallituksen on sen sujaan ryhdyttävä valmistelemaan eroa yhteisvaluutasta, heti.

Halla-aho <a href="https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/3039856106134563">kirjoittaa</a>:
En osaa muodostaa kovin kiihkeää mielipidettä alkoholin myynnistä. Periaatteessa minua ärsyttää kaikenlainen holhoaminen ja monopolijärjestelmät. Toisaalta alkoholi aiheuttaa valtavasti kustannuksia julkiselle terveydenhoidolle sekä rikoksia, väkivaltaa, surua ja murhetta, joten sitä ei voida pitää täysin &#8221;omana asiana&#8221;.
Alkoholi ja sen myyminen ja tarjoilu ovat sen kokoisia asioita, että toimittajakin kykenee ne ymmärtämään, ja siksi aihe pääsee helposti suuriin otsikoihin. Ikävä kyllä tämän keskustelun alle jää paljon tärkeämpiä ja suurempia asioita. Esimerkiksi koronakriisin varjolla rakennettavat EU:n yhteisvastuumekanismit. Etelä-Euroopan maiden rakenteelliset ongelmat, joita yhteisvastuulla pyritään ratkaisemaan, eivät kuitenkaan ole koronan luomia. Ne ovat yhteisvaluutta euron luomia, tai ainakin sen mahdollistamia.
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT/TFEU) kieltää 125 pykälässään yksiselitteisesti unionin vastuun tai jäsenmaiden yhteisvastuun veloista. Viimeisen kymmenen vuoden ajan EU on rikkonut ja kiertänyt omia sääntöjään EU:sta muodollisesti irrallisilla vakausvälineillä ja -mekanismeilla.
Kreikan kriisin yhteydessä vakuutettiin, että euro pelastetaan hinnalla millä hyvänsä. Tämä periaate lienee edelleen voimassa. Kreikan ja Italian kaltaiset taloudet tietävät, että euro pelastetaan hinnalla millä hyvänsä.
Uusien yhteisvastuuvälineiden (SURE, Covid-19-rahasto) koko on 50 miljardia euroa, josta Suomen osuus on n. 800 miljoonaa. Näistä takausvastuista aiheutuu Suomelle suurella varmuudella tappioita, mutta mitään hyötyä kyseisistä välineistä ei Suomelle ole. Suomi esimerkiksi saa markkinoilta halvempaa lainaa kuin mitä SURE tarjoaa. SURE:n kautta lainaa hakenevatkin korkeariskisimmät maat, kuten Kreikka ja Italia. Jos ne eivät maksa lainojaan, tukiväline lähettää laskun takaajille, kuten Suomelle.
Nyt puheena olevan elpymisrahaston koko olisi peräti 500 miljardia euroa. Siitä myönnettäisiin lainoja ja mahdollisesti jopa vastikkeetonta rahaa heikoimmassa asemassa oleville jäsenmaille. Saksan ja Ranskan pankeilla on runsaasti saatavia Italiasta ja Espanjasta. Vaikka Saksa olisi rahaston suurin maksaja, sen kannalta velkojen yhteisvastuullistaminen ja pysyvät tulonsiirrot ovat jollakin tavalla rationaalista toimintaa. Suomella on tässäkin yhtälössä pelkkä maksajan rooli.
Muut pienet nettomaksajat, Itävalta, Tanska, Ruotsi ja Alankomaat, ovat omaksuneet hyvin tiukan linjan. Suomalainen media kutsuu niitä &#8221;riidanhaastajiksi&#8221; ja suomalaiset ministerit &#8221;tiukkiksiksi&#8221;. Suomi sen sijaan suhtautuu Saksan ja Ranskan ehdotuksiin avoimesti.
On ymmärrettävä, minkä mittaluokan asioista on kyse. Suomi luovuttaa suomalaisen veronmaksajan rahat toisten maiden velkojen maksuun ja poliittisen kontrollin omasta budjetistaan. Minkä ottaa taatakseen, sen ottaa maksaakseen, kuten joku on sanonut.
Yhteisvaluutan hyödyt Suomelle ovat hyvin kyseenalaiset, mikä käy hyvin ilmi vertailtaessa Suomen taloudellista kehitystä euron ulkopuolelle jääneisiin muihin pohjoismaihin. Kriisiaikana eurosta on tulossa nilkkaan sidottu kivi, joka vetää Suomen mukanaan syvyyksiin. Sen sijaan, että hallitus suhtautuu &#8221;rakentavasti ja avoimesti&#8221; velka- ja tulonsiirtounioniin, sen on ryhdyttävä valmistelemaan eroa yhteisvaluutasta. Nyt heti.

Halla-aho: Hallituksen on ryhdyttävä valmistelemaan eroa yhteisvaluutasta – kriisiaikana eurosta on tulossa nilkkaan sidottu kivi, joka vetää Suomen mukanaan syvyyksiin

Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire kertoi, että Ranska suostuu vastaanottamaan rahaa yhteisen eurooppalaisen työttömyyskassa SURE:n kautta, uutistoimisto Reuters <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-france-economy/france-says-will-tap-eu-unemployment-reinsurance-scheme-idUKKBN22Q24P">uutisoi</a>.

Suomen hallitus <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_66+2020.pdf">on esittänyt eduskunnalle</a>, että Suomi takaa enintään 432 miljoonan euron edestä SURE-rahoitusta.
Ranskalle rahat kelpaavat, vaikka muodollista päätöstä ei ole vielä tehty Suomen osalta.

Ranska suostuu vastaanottamaan suomalaisten rahaa

Eduskunta sai tiistain täysistunnossa käsittelyynsä hallituksen esityksen vuoden 2020 kolmanneksi lisätalousarvioksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto kritisoi puheenvuorossaan EU-takausvastuita, joita tuntuu koronakriisin varjolla satelevan ovista ja ikkunoista.

Hallituksen toukokuisessa lisätalousarviossa esitellään 432 miljoonan euron suuruinen valtiontakaus eurooppalaisen SURE-tukivälineen vakuudeksi ja 372 miljoonan euron suuruinen valtiontakuu EU-takuurahastolle.
Sakari Puisto varoittaa, että takausvastuut voivat olla Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle vaarallisia.
&#8211; Pitää jo nyt ajatella tilannetta, jossa sitoumukset tulevat maksettaviksi rahoitusmarkkinoiden mahdollisesti ajautuessa epävakaaseen tilaan. Suomi olisi tällaisessa tilanteessa aivan erilaisessa asemassa kuin Saksa ja yhteisvastuullisissa takausvastuissa jo kokonsa puolesta aivan heittopussi.
Valtio ja kunnat lujilla
Puisto kuvailee nykytilannetta poikkeuksellisen hankalaksi, sillä talous supistuu kaikilla osa-alueilla. Valtiontalous joutuu lujille yritysten kysynnän katkettua ja lomautusaaltojen ryöpsähdettyä. Tuotantokyky ja samalla veronmaksukyky heikkenee.
&#8211; Myös kuntataloustilanne on heikentynyt jo pitkän aikaa 2000-luvulla, ja silti tehdään hankkeita, joille ei ole riittävää kannattavuutta tulorahoituksen kautta, Puisto huomauttaa ja nostaa samalla esiin myös Finnveran tuntuvasti lisääntyneet takausvastuut.
Raskaita vastuita heikossa taloustilanteessa
Painetta talouteen luovat osaltaan EU-tason yhteisvastuut, joiden lista pitenee pitenemistään koronakriisin myötä. Näitä ovat koronakriisistä aiheutuvien työttömyysriskien hoitoon tarkoitettu SURE-tukijärjestelmä, takuurahasto, Euroopan vakausmekanismi EVM sekä talouden elpymisrahasto.
&#8211; Englannin pankki on ennustanut, että maa kohtaa pahimman laman 300 vuoteen! Hallituksen asenne yhteisvastuisiin on liian kevytmielinen.
Puisto varoittaa erityisesti lisäbudjettiin kirjatusta riskialttiista EU-takuurahastosta ja ennusti tappioiden olevan todennäköisiä.
&#8211; Vähintään täytyy siirtää päätöstä, ja silloinkin pitää olla vahvan ehdollinen päätös lähteä mukaan.
Ei elpymisrahastolle
Perustuslakivaliokuntaan kuuluva Puisto muistuttaa valiokunnan edellyttäneen Euroopan vakausmekanismin osalta asianmukaista ehdollisuutta tukien ehdoksi. Tällä tarkoitetaan tukia ottavien jäsenmaiden sitoutumista julkisen talouden tervehdyttämiseen.
&#8211; Muuten raha vaan otetaan ja saatetaan valuttaa toista kautta muualle kuin akuutteihin terveystoimiin, joihin se on tarkoitettu.
Kansanedustaja kehottaa välttämään niin kutsuttuun elpymisrahastoon liittymistä.
&#8211; Nimestään huolimatta kyseessä on käytännössä hanke laittaa liikkeelle yhteisvastuulliset eurobondit, jolloin yhteisvastuiden suuruusluokka liikkuu jo tuhansissa miljardeissa.

Puisto varoittaa kasvavista EU-takausvastuista: ”Suomi jäämässä suurempien valtioiden heittopussiksi”

Koronabondien idea saattaa jäädä kuolleeksi kirjaimeksi, mutta tämän yhteisvastuun lippulaivan takana hiipii varsinainen armada muita yhteisvastuullisia tukielementtejä. Eurooppaan on kaavaillussa EKP:n satojen miljardien eurojen tukiohjelmien lisäksi yhteistä työttömyysturvaa sekä yritystukea Euroopan investointipankki EIP:n kautta.

Suomen takausvastuut voivat kasvaa jopa noin 800 miljoonalla eurolla. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki tyrmää nämä valtioneuvoston kannattamat ajatukset.
Vähämäen mielestä Suomen tulisi olla hyväksymättä eurooppalaista työttömyysturvamekanismi SURE:a sekä EIP:n yritystukimekanismia. Hän pitää tukimekanismeja epätasapuolisina. SURE-takauksien turvaamia luottoja ei jokaisen jäsenmaan kannata edes nostaa, vaikka mekanismi onkin muodollisesti jokaisen jäsenmaan käytettävissä.
SURE-mekanismi lisää myös sitä käyttävien maiden velkataakkaa. SURE-velan takaajat eivät voi tietää takauksiensa riskiä tulevaisuudessa.
EIP:n osalta Covid-19-tukirahoituksen jakoperusteet eivät ole selkeät. Vähämäki arvelee tukirahojen virtaavan vain muutaman EU-jäsenmaan yrityksille.
Tilapäisestä tuesta helposti pysyvää
Valtioneuvoston mielestä Covid-19 -takuurahaston tulisi olla väliaikainen. Sen päättäminen vaatisi kuitenkin kaikkien jäsenmaiden yksimielisen päätöksen. Tämä tarkoittaa sitä, että hyväksyttyään rahoitustuen lopetuspäätös ei enää olisi Suomen käsissä.
&#8211; On epätodennäköistä, että lakkauttamisesta syntyisi näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa yksimielistä päätöstä. Onkin siis todennäköistä, että takuurahasto jää aiempien eurokriisiorganisaatioiden tapaan pysyväksi, ja myöhemmin rahaston mandaattia yritetään kasvattaa, Vähämäki perustelee.
Vähämäen mielestä EIP voi sortua tukiohjelman myötä poliittiseksi toimijaksi ja sen maine tahriintuisi. Tämän myötä EIP voisi joutua eri jäsenmaiden eturistiriitojen välikäteen.

SURE

EKP imuroi kaiken Italian uuden nettovelan yhteiseen piikkiin – Vähämäki: Laittavat pohtimaan euroalueesta eroamista

Vimmattu vääntö tukipaketeista – Koskenkylä: Suomen hallituksen ja eduskunnan otettava kantaa siihen, noudatetaanko EU:n perussopimuksia

Halla-aho: Hallituksen on ryhdyttävä valmistelemaan eroa yhteisvaluutasta – kriisiaikana eurosta on tulossa nilkkaan sidottu kivi, joka vetää Suomen mukanaan syvyyksiin

Ranska suostuu vastaanottamaan suomalaisten rahaa

Puisto varoittaa kasvavista EU-takausvastuista: ”Suomi jäämässä suurempien valtioiden heittopussiksi”

Nyt puskee yhteisvastuullisia takaushimmeleitä oikealta ja vasemmalta – Vähämäki torppaisi ongelmalliset yhteisvastuumekanismit

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025