Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Susanna Huovinen

Kankaanniemi: Kuntaliiton johtajat on nimitetty poliittisesti – ”Parhaat hakijat eivät edes hae johtopaikkoja, kun ne on etukäteen osoitettu tietyn puolueen jäsenkirjan omaavalle”

Sdp valehtelee härskisti väittäessään, että se haluaa säilyttää ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin saatavuusharkinnan. Tosiasiassa puolue haluaa vapauttaa halpatyövoiman tuonnin, joten duunarille on luvassa kylmää kyytiä, jos sdp nousee valtaan.

Mikä on sdp:n todellinen kanta ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin saatavuusharkintaan? Onko saatavuusharkinta käytössä myös seuraavalla hallituskaudella, jos puolue on hallituksessa vai onko suunnitelmissa avata Suomen työmarkkinat? Näihin kysymyksiin moni duunari haluaisi kuulla rehellisen vastauksen, kun eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on jo ensi sunnuntaina.
Jos luottaa demareiden puoluejohdon lausuntoihin, näyttäisi siltä että saatavuusharkinta säilyy jatkossakin puolueen keinovalikoimassa, koska sen avulla voidaan varmistaa, että suomalaisille työntekijöille on tarjolla työpaikkoja suhdannevaihteluiden keskellä. Näin on usein todennut muun muassa sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne. Eilen tiistaina Ylen tv-vaalitentissä kansanedustaja Ville Skinnari lisäksi vakuutteli, ettei puolue kannata saatavuusharkinnan poistoa.
Myös vihreät ja vasemmistoliitto hamuavat halpatyövoimaa
Tosiasiassa sdp ajaa kaksilla rattailla ja sumuttaa äänestäjää, sillä demarit ovat jo nyt valmiita halpatyövoiman maahantuonnille Suomeen. Tämä käy ilmi syksyllä 2017 valmistuneesta lakialoitteesta, jonka on allekirjoittanut jopa seitsemän sdp:n kansanedustajaa.
Aloitteessa esitetään ulkomaalaislakia muutettavaksi siten, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevasta työvoiman saatavuusharkinnasta luovuttaisiin. Sdp:n edustajista lakialoitteen ovat allekirjoittaneet Tytti Tuppurainen, Erkki Tuomioja, Susanna Huovinen, Riitta Myller, Eeva-Johanna Eloranta, Pilvi Torsti ja Maria Guzenina (kuvassa).
Kokoomus luonnollisestikin kannattaa työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Allekirjoittajien joukossa on myös kolme vasemmistoliiton kansanedustajaa sekä kaikki vihreiden eduskuntaryhmän 15 kansanedustajaa.
Perussuomalaiset puolustaa suomalaista duunaria
Työvoiman saatavuusharkinta koskee vain EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevia työntekijöitä ja lähinnä enimmäkseen matalapalkka-alan työtehtäviä. Korkeapalkkaiset asiantuntijatehtävät ovat saatavuusharkinnan ulkopuolella. Saatavuusharkinta varmistaa osaltaan, että suomalaiset matalapalkka-alojen duunarit eivät joudu kilpailemaan työpaikoista koko muun maailman kanssa.
Perussuomalaiset vastustaa saatavuusharkinnan poistoa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on usein todennut, että saatavuusharkinnan poistaminen tarkoittaisi järjestelyä, jossa yritykset korjaavat maahanmuuton hyödyt ja veronmaksaja maksaa haitat esimerkiksi täydentämällä halpatyöläisten toimeentuloa tulonsiirroilla.
Kysymys on siis siitä, että matalapalkka-aloille töihin tulevien julkisen talouden vaikutukset jäävät negatiivisiksi, koska he vastaanottavat suuria tulonsiirtoja mutta maksavat vain vähän tai eivät ollenkaan veroa.

Sdp hamuaa Suomeen halpatyövoimaa polkemaan duunarien palkkoja  – nämä kaikki demariedustajat allekirjoittivat lakialoitteen työvoiman saatavuusharkinnan poistamisesta

Kirjoittamattoman säännön mukaan kyselytunnin kysymykset esitetään oppositiopuolueiden voimasuhteiden mukaisessa järjestyksessä. Näin ei eilen käynyt, kun puhetta johti eduskunnan toinen varapuhemies Tuula Haatainen (sd.)

&#8211; Perussuomalaisten eduskuntaryhmä oli valinnut minut pääkysyjäksi ja olin varautunut esittämään useammankin kysymyksen tällä viikolla luovutetusta vakuutuslääkäreitä koskevasta kansalaisaloitteesta, kansanedustaja Jari Ronkainen kirjoittaa blogissaan.
&#8211; Ensimmäisenä kysyjänä oli luonnollisesti SDP ja koska vasemmiston kysymys kosketti samaa aihetta, käsiteltiin nämä samassa yhteydessä. Seuraavaksi kysymyksen sai kuitenkin esittää vihreät, joiden eduskuntaryhmä on kaksi jäsentä pienempi kuin perussuomalaisilla.
Puhemiehellä suvereeni valta
Yleisradion suora tv-lähetys kyselytunnista kestää 50 minuuttia ja Ronkainen katsoi, että hänellä oli vielä aikaa esittää kysymys lähetyksen aikana.
&#8211; Vihreiden kysymyksen käsittelyn päättyessä puhemies kuitenkin antoi kysymysvuoron RKP:n lilliputtiryhmälle! Kameroiden jo sammuttua ei tämäkään kohtelu vielä riittänyt Haataiselle, vaan muiden saadessa tehdä kaksi kysymystä, minulle suotiin vain yksi, Ronkainen ihmettelee.
&#8211; Olen täysin tietoinen siitä, että puhemiehellä on suvereeni valta jakaa puheenvuoroja eduskunnassa. Kuitenkin erään oppositiopuolueen puheenjohtaja tuli istunnon jälkeen kertomaan minulle, ettei hän hyväksy meidän äskeistä kohtelua salissa. Hän oli aivan oikeassa siinä, että jos nyt ei pelata yhteisillä pelisäännöillä ja perussuomalaisia sorsitaan, voi jatkossa syrjityksi joutua joku toinen tai jopa useampi puolue.
Kosto perättömiksi osoitetuista rasismisyytöksistä?
Ronkaisen mielestä tällainen toimintatapa ei kuulu demokratiaan tai hyviin tapoihin. Mistä puhemiehen käytös sitten johtui?
&#8211; Minulla ei ole esittää kuin häilyviä aavistuksia. Oliko kohteluni yhteydessä esittämääni kysymykseen? Haataisen kytköksistä en tiedä, mutta selvää on, että ammattiyhdistysliikkeillä on vahva omistuspohja eläkevakuutusyhtiössä. Toisaalta kyseessä saattoi olla kosto hänen eduskuntatyön jättävän puoluetoverin Susanna Huovisen tällä viikolla perussuomalaisiin kohdistamista perättömistä rasismisyytöksistä.
&#8211; Kuitenkin ihmettelen suuresti, miten tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta puhuva sairaanhoitajataustainen Haatainen pyrkii tällaisin keinoin hiljentämään äärimmäisen tärkeän potilaiden oikeusturvaan liittyvän asian käsittelyä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vanha sanonta ”minkä taakseen jättää, sen edestään löytää” pitää usein paikkansa, Ronkainen toteaa.

Ronkainen: Puhemieheltä törkeä temppu eilisellä kyselytunnilla

Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) on hakenut eroa kansanedustajan tehtävästä. Huovinen on toiminut kansanedustajana 19 vuotta ja haluaa siirtyä muihin tehtäviin. MTV:n aamulähetyksessä tänään 19.4. Huovinen mainitsi yhdeksi syyksi erohakemukselle perussuomalaisten tulon eduskuntaan jytkyn myötä 2011. Hän kertoo, että eduskuntaan tuli tuolloin puheeseen suoranainen rasismi.

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Leena Meri haluaa vastauksen Huoviselta.
&#8211; Kerro minulle yksikin rasistinen kannanottoni eduskunnassa, Meri vaatii.
&#8211; Minä en tiedä, mistä Huovinen puhuu. Kun menee tällaisia väittämään, tulee puheille olla katetta. Huovinen puhuu toisten kunnioittamisesta. Kunnioittaako hän nyt meitä törkeällä väitteellään?
Eikö jaksa hoitaa kauttaan loppuun?
Meri arvioi, että syynä on huovisen oma kyllästyminen politiikkaan.
&#8211; Olisiko kyse nyt kuitenkin siitä, että hän ei jaksa hoitaa kauttaan loppuun ja työntää vastuun muille keksimällä tällaisia tekosyitä?
&#8211; Vastaa huutosi, Huovinen, ja kerro esimerkki eduskunnassa esittämästäni suoranaisesta rasismista. Esimerkiksi ei sitten kelpaa normaali keskustelu turvapaikkapolitiikasta yleisellä tasolla, koska siitä saa puhua, Meri toteaa.

PS:n ryhmäjohtaja vaatii katetta Huovisen puheille: ”Kerro minulle yksikin rasistinen kannanottoni eduskunnassa”

Hallitus joutui eduskunnan kyselytunnilla suoranaiseen kysymystulvaan, joka nousi Ranskan esiin nostamista EU:n turvatakeista. Vastaamaan pääsivät niin pääministeri Juha Sipilä (kesk.), puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kuin ulkoministeri Timo Soini (ps.). Oppositio myös kiitti hallitusta harvinaisella tavalla useaan kertaan Pariisin kriisiin liittyvien asioiden hoitamisesta.

Ranska otti Pariisin terrori-iskujen jälkeen yllättäen esiin EU:n turvatakuulausekkeen, eikä Naton vastaavia turvatakuita, joita oli pidetty todennäköisempinä.
EU:n turvatakuita on jo ehditty pitää kuolleena kirjaimena, vaikka toisaalta niiden saaminen vastaisi monen Suomen politiikassa toimivan toiveita. Niistä on puhunut mm. presidentti Sauli Niinistö presidentinvaalikampanjoissaan.
<blockquote>Avunantolausekkeen solmiminen ei merkitse sitä, että peruspuolustusratkaisua jouduttaisiin muuttamaan.</blockquote>
Sipilä vastasi puheenjohtaja Antti Rinteen (sd.) kysymykseen, että EU:n yhteisvastuulausekkeen eli turvalausekkeen käyttöönotolla ensimmäistä kertaa on iso poliittinen merkitys. Suomen hallitus auttaa Ranskaa kaikilla laillisilla keinoilla.
&#8211; Kansainvälisen avun vastaanottamista ja antamista koskevassa lainsäädännössä on työryhmätyöskentely on menossa. Työryhmän piti saada raporttinsa valmiiksi ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä. Nyt sitä on kiirehditty niin, että saisimme sen valmiiksi jo tammikuussa ja sen jälkeen normaalissa lainsäädäntöprosessi käynnistyisi, Sipilä kertoi.
Puolustusministeri Niinistö täydensi kertomalla, että avun vastaanottamista ja antamista käsittelevän lain valmistelua johtaa ulkoministeriö, joka tekee erillislain, mutta myös puolustushallinto täydentää sääntelyä monilta osin, mm. toimivaltuuksien, voimankäytön ja henkilöstön aseman osalta useassakin maanpuolustusta koskevassa laissa, joita puolustusministeriössä valmistellaan. Ne annetaan samaan aikaan ulkoministeriön valmisteleman erillislain kanssa.
&#8211; Puolustusministeriö on valmis antamaan lakiesityksensä maaliskuuhun mennessä, Niinistö lupasi.
Rinne kysyi, onko Suomella suunnitteilla toimia, joilla Suomi voisi vahvistaa YK:n voimavaroja kriisien ratkaisemiseksi ja uusien ennakoimiseksi.
<h4>Suomi on aktiivinen YK:ssa</h4>
Sipilä vakuutti Suomen olevan aktiivinen YK:ssa ja myös pakolaisuuden juurisyiden torjunnassa. Yhteisiä päätöksiä on tehty esimerkiksi Afrikan trans-rahastoon osallistumisesta. Suomi on tehnyt kansallisiakin päätöksiä pakolaisleirien olojen parantamiseksi ja pakolaisvirran haltuun saamiseksi.
&#8211; Ideaali tilanne olisi, että hoitaisimme asiat juurisyiden lähteillä ja hallitusti YK:n pakolaiskiintiöitä korottamalla voisimme hoitaa pakolaisvirtoja. Nyt ne ovat salakuljettajien bisnestä ja sille pitäisi saada piste. YK on avainasemassa kriisin ratkaisemisessa, Sipilä arvioi.
Ulkoministeri Soini vakuutti Suomen olevan aktiivinen YK:ssa ja pitävän myös jatkuvasti yhteyttä YK:n pysyviin jäseniin, joilla on paljon vaikutusvaltaa.
Verkkotiedustelu kiireesti kuntoon
Pertti Salolainen (kok.) moitti Suomen huonoja valmiuksia verkkotiedusteluun, jolla saataisiin terroristit paremmin kiikkiin sekä sitä, ettei Suomi pysty lainsäädännön puuttuessa sotilaallisiin toimiin, vaikka Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa on lainsäädäntö kunnossa molemmissa asioissa.
Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi hallituksen käynnistäneen tiedustelulain uudistushankkeen ja parlamentaarisen työryhmän. Laki pyritään saamaan laajalla tuella mahdollisimman pian läpi. Se edellyttää, että kansallisen turvallisuuden vaatimat toimet yhdistetään kansalaisten perusoikeuksiin, yksilönsuojaan ja viestisuojaan.
&#8211; Meidän täytyy pystyä siihen, se on kansallisen turvallisuuden keskeinen elementti, Orpo painotti.
<h4>Vihamiehet on saatu yhteisen pöydän ääreen</h4>
Susanna Huovinen (sd.) kysyi Soinilta, miten YK:n turvaneuvosto kykenee tekemään päätöksiä esimerkiksi Syyrian kriisissä. Soini vastasi, että monilla mailla on halu uudistaa YK:ta, etenkin turvaneuvostoa, mutta nämä eivät tietenkään halua luovuttaa valtaansa.
&#8211; Mutta tuskin kolme kuukautta sitten joku olisi ajatellut, että Venäjä ja USA ovat samassa neuvottelupöydässä. Tuskin edes kuukausi sitten ajateltiin, että Saudi-Arabia, Iran, Turkki, kaikki voivat olla samassa pöydässä. Näin kävi Wienissä. Tragedia on niin suuri, että vasta nyt näyttää kansainvälinen yhteisö heräävän. Jos se toteutuu, mitä Wienissä sovittiin, eli perustuslain uudistaminen ja siirtymäkauden hallinto, oltaisiin jo aika pitkällä. Al Assadin asemasta ei päästy sopuun, Soini sanoi.
Myös Ville Niinistö (vihr.) kiitti hallitusta ja tasavallan presidenttiä hyvistä lausunnoista ja kysyi, miten Suomi voi auttaa rauhan saamisessa Syyriaan. Soini vastasi, että on suuri saavutus saada vihamieliset maat samaan pöytään. Suomi voi vaikuttaa omalta osaltaan YK:n ja EU:n avulla.
EU:ssa on monia isoja maita, joilla on hyvät yhteydet tähän.
&#8211; Koko sota- ja pakolaisongelman ratkaisu liittyy Syyriaan ja Irakiin.
Jos siellä saadaan aikaan rauha ja hallinto, se poistaa sodanuhkaa alueella. Kaikkien muiden kanssa voidaan saada aselepo, Isisin kanssa sitä ei tehdä. Tätä kautta voidaan helpottaa myös pakolaiskriisiä.
Suomen hallitus on kiinni tässä täysillä ja kiittää myös eduskuntaa saamastaan tuesta, Soini vakuutti.
<h4>Irakin virhettä ei saa toistaa Syyriassa</h4>
Markus Mustajärvi (vas.) kysyi, kuka on perustanut Isiin ja rahoittanut sitä, ja kuka ostaa heidän öljynsä. Soini vastasi Isisin olevan pidemmän aikavälin kehityksen tulos. Siinä on tiettyä poliittista taustaa ja hallinnon epäonnistumista.
&#8211; Yksi suuri epäonnistuminen oli Irakissa, kun kaikki sen ajan hallinnon ihmiset, Baath-puolueen jäsenet siirrettiin sivuun. Silloin siellä syntyi hallinnollinen ja poliittinen tyhjiö, eikä kukaan osannut hoitaa asioita. On tärkeää, ettei Syyriassa tehdä samoin. Al Assad on sotarikollinen, hän ei voi jäädä, mutta hallinnon kanssa pitää keskustella. Isisin rahoittaminen on todella hyvä kysymys. Kuka ostaa veriöljyä, siihen ei minulla ole vastausta, mutta nyt näyttää, että Venäjä, USA ja Ranska iskevät myös Isisin rahoitukseen, Soini vastasi.
Sisäministeri Petteri Orpo  totesi lopuksi, että Suomen siviilipuolella on mahdollisuus auttaa Ranskaa esimerkiksi tiedonvaihdolla. Myös siviilikriisinhallintaan on keinoja, alueilla on jo 150 työntekijää.
&#8211; Valmistelemme listaa toimista, joilla voimme olla mukana yhteistaistossa terrorismia vastaan, Orpo sanoi.
<h4>Pyynnön merkitys on hyvä selvittää</h4>
Soini vastasi Eero Heinäluomalle (sd.) EU:n turvatakuista:
&#8211; On hyvä, että Ranskan pyynnön kautta pääsemme katsomaan ja hyödyllisesti tekemään koko EU:n laajuisen näkemyksien yhteisen selvityksen siitä, mitä tämä aikanaan sovittu lauseke todella käytännössä merkitsee. Tällaista pyyntöä ei ole koskaan aiemmin esitetty, koska avunantopykälä 42.7 on se, mitä vähiten odotettiin.
&#8211; On hyvä, että tämä selvitetään, että mitä tämä käytännössä merkitsee tällainen pyyntö. Siinä mielessä tämä on hyödyllinen Suomelle, Soini totesi.

Turvatakuut nostivat kysymystulvan eduskunnan kyselytunnilla

Susanna Huovinen

Kankaanniemi: Kuntaliiton johtajat on nimitetty poliittisesti – ”Parhaat hakijat eivät edes hae johtopaikkoja, kun ne on etukäteen osoitettu tietyn puolueen jäsenkirjan omaavalle”

Sdp hamuaa Suomeen halpatyövoimaa polkemaan duunarien palkkoja – nämä kaikki demariedustajat allekirjoittivat lakialoitteen työvoiman saatavuusharkinnan poistamisesta

Ronkainen: Puhemieheltä törkeä temppu eilisellä kyselytunnilla

PS:n ryhmäjohtaja vaatii katetta Huovisen puheille: ”Kerro minulle yksikin rasistinen kannanottoni eduskunnassa”

Turvatakuut nostivat kysymystulvan eduskunnan kyselytunnilla

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025