Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

suuret ikäluokat

Olympiakomitean tilaisuudessa puhunut Riikka Purra kannustaa terveellisiin valintoihin: Liikkuminen on matalan kynnyksen suoja ja sen puute on kallis riski

Suomen Perusta maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmästä: ”Vain uusi väylä haittamaahanmuutolle”

Suuret ikäluokat kuolevat pois ja tilalle muuttaa nuorta väkeä ulkomailta. Aktiiviset ikäluokat hankkivat lapsia ja näin ulkomaalaistaustaisten osuus kasvaa edelleen. Jotakin poliittisten eturyhmien täysin erilaisessa suhtautumisessa maahanmuuttoon selittänee se, että ulkomaalaistaustainen väestö äänestäessään valitsee vasemmiston.

Ruotsissa on meneillään aivan oikea väestönmuutos. <a href="https://twitter.com/TobiasHubinette/status/1639915871983353856">Malmön</a> kaupungissa 57 prosenttia alle 54-vuotiaasta väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2022 lopussa. <a href="https://twitter.com/TobiasHubinette/status/1639912793313882113">Göteborgissa</a> ulkomaalaistaustaisten osuus oli 48 prosenttia ja <a href="https://twitter.com/TobiasHubinette/status/1639912726599286785">Tukholmassakin</a> 45 prosenttia.
Ulkomaalistaustaiseksi lasketaan henkilö, joka on syntynyt ulkomailla tai jonka molemmat vanhemmat tai ainakin toinen heistä on syntynyt ulkomailla. Luvut ovat <a href="https://www.kau.se/en/researchers/tobias-hubinette">Karlstadin yliopiston tutkija</a> Tobias Hübinetten kokoamia ja peräisin Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) tietokannoista.
Muutos näkyy nuorissa
Väestön muuttuminen näkyy erityisen selvästi nuoremmissa ikäluokissa. Suuret kantaväestön ikäluokat kuolevat pois ja maahanmuuttajat ovat puolestaan aktiivi-ikäisiä. Tästäkin syystä demografinen muutos on parhaillaan erityisen näkyvää.
– Enemmistöruotsalaisista on tulossa vähemmistö ja joissain osissa maata näin on jo tapahtunut. Malmössä vain 32 prosentilla peruskoululaisista molemmat vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa. Göteborgissa luku on 46 prosenttia ja Tukholmassa 50, <a href="https://www.expressen.se/ledare/hanif-bali/sveriges-forsta-iranier-ar-en-lektion-i-integration/">kirjoittaa</a> Expressenin kolumnisti Hanif Bali.
– Luvut kätkevät sen tosiasian, että myös toisen sukupolven segregaatiosta kärsivät ovat alkaneet saada lapsia. SCB:n tilastoissa nämä lapset lasketaan ruotsalaistaustaisiksi, koska heidän vanhempansa on syntyneet Ruotsissa. Se ei kuitenkaan takaa sitä, että he osaisivat ruotsia tai olisivat sisäistäneet maan normit ja kulttuurin.
Ulkomaalaistaustaiset äänestävät vasemmistoa
Demokratian kannalta mielenkiintoiseksi tilanne kääntyy, kun<a href="https://stage.sudev.fi/ruotsin-vaaleissa-yli-miljoona-ulkomailla-syntynytta-aanioikeutettua-aanestavat-demareita-ja-vasemmistopuoluetta/"> tutkitaan</a> ulkomailla syntyneiden poliittisia mieltymyksiä äänestyskäyttäytymisen valossa. Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa oli 1,2 miljoonaa ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.
SCB julkaisee vaalitulokset äänestyspaikoittain. Malmön Rosengårdissa puolueiden <a href="https://data.val.se/val/val2018/slutresultat/K/valdistrikt/12/80/0805/index.html">kannatus</a> kunnallisvaaleissa 2018 antaa viitteitä tulevasta: sosialidemokraatit 75,25 %, vasemmistopuolue 9,63 % ja vihreät 7,56 %.
Maahanmuuttajavaltaisessa lähiössä oikeistopuolueiden kannatus jäi niukaksi: ruotsidemokraatit 2,74 % ja moderaatit 2,49 %.
”Ruotsalaiset jäävät vähemmistöksi”
– Länsinaapurissa näyttää yhä todennäköisemmältä, että jo tällä hetkellä elävät ruotsalaiset jäävät vähemmistöksi omassa maassaan. Vuosi vuodelta ennusteet näyttävät muutokset yhä voimakkaampina, <a href="https://stage.sudev.fi/purra-ruotsin-vaestonmuutosta-enaa-pysayttaa/">totesi</a> tammikuussa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Purra kertoo seuranneensa aktiivisesti maahanmuuttokeskustelua jo parinkymmenen vuoden ajan. Hänen mukaansa maahanmuutolle on vuosien varrella keksitty mitä moninaisempia selityksiä.
– Erityisesti Ruotsi alkaa olla tilanteessa, jossa mitään selityksiä ei ole enää syytä keksiä, sillä tilannetta ei voi enää kääntää. Väestönmuutosta ei voi enää pysäyttää tai välttämättä edes hillitä, Purra pelkää.
– Nyt maahanmuutto ihan oikeasti alkaakin olla kuin luonnonvoima.

Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa, mutta jossain vaiheessa sitä ei voi enää pysäyttää

Perussuomalaiset kysyi tänään suullisella kyselytunnilla hoitoalan tilanteesta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti keskustelussa, että hallituksen talouspolitiikka julkistalouden kahdeksan miljardin alijäämineen ei mahdollista hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta. Hoitajille tai soteuudistukseen ei riitä rahaa.

Hallituksen velanottoa eivät selitä vain korona tai Ukrainan sota. Perussuomalaisten Riikka Purran mukaan koko soteuudistuksen toimeenpanosta puuttuu valtavasti rahaa eivätkä kaikki hyvinvointialueet palveluineen käynnisty siinä aikataulussa kuin hallitus on säätänyt.
&#8211; Eikä tässä vielä kaikki: ette ole antaneet riittävästi rahaa myöskään hoitajamitoitukseen ja hoitotakuun kiristämiseen. Toistan – rahaa ei ole toteuttamaan sitä lainsäädäntöä, jonka te olette vieneet maaliin. Tämä on kulissia, aikaansaannoksenne ovat pelkkää paperia! Raha ei seuraa, Purra tuomitsee.
&#8211; Ja sitten vielä hoitajien palkka. Te olette kiihottaneet tätä tilannetta kärjistymään.
&#8211; Arvoisa hallitus, haukkasitte liian ison palan. Mitä vastaatte hoitajille, jotka odottavat lisää palkkaa, ja kansalaisille, jotka odottavat parempia sote-palveluita?
Aki Lindén kiisti kaiken
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) selitti, että hoitohenkilöstökriisi on pitkälti koko Euroopan yhteinen, koska suuret ikäluokat ovat iäkkäitä. Hänen mukaansa tarvitaan työkulttuurimuutos, työnjako- ja koulutusuudistus ja niin edelleen.
Ministeri Lindén väitti, että Purran mainitsemat asiat on rahoitettu riittävästi, soteuudistus mukaan lukien.
&#8211; Ei pidä paikkaansa, Purra puisteli päätänsä.
&nbsp;

Soteuudistuksen toimeenpanosta puuttuu valtavasti rahaa – Purra syyttää hallitusta: ”Tämä on kulissia, aikaansaannoksenne ovat pelkkää paperia”

Vanhusten määrä kasvaa Suomessakin ja pula hoitajista sekä kotiavustajista pahenee. Lääkkeeksi tarjotaan vieraskielisen työvoiman massiivista palkkaamista. Ruotsissa näin on toimittu ja jäljet pelottavat.

Hirveä hätä, ihan pakko päästä vessaan! Mutta kun et vaan<a href="https://www.dn.se/sverige/janne-josefsson-81-arige-gert-larsson-grater-och-sverige-har-forlorat-sin-heder/"> pysty</a>, koska olet vanha ja raihnainen&#8230;sanalla sanoen liikuntakyvytön. Viimein kotiavustaja tulee ja pyydät välittömästi apua. Kahdeskymmenes tai kolmaskymmenes avustaja muutaman viikon sisällä niiaa nätisti ja poistuu – ja palaa kantaen juomalasia.
Tämä tarina on tosi mutta vielä toistaiseksi Ruotsista, jossa kotiavustajiksi on tietoisesti päätynyt hurja määrä maahanmuuttajia. Näin<a href="https://www.expressen.se/ledare/att-inte-stalla-sprakkrav--ar-forbannad-vanvard/"> lataa</a> Expressen pääkirjoitussivullaan:
”Maan kieltä taitamattoman kotiavustajan lähettäminen kotikäynnille on puhdasta välinpitämättömyyttä, se on kunnan tai palveluyrityksen tahallinen laiminlyönti. Jos kielitaidottomuus johtaa erehdyksiin, on turha syyttää onnettomia olosuhteita. Kyseessä on riski, jonka työnantaja on valmis ottamaan.” 
Sama kaiku on askelten
&#8211; Tulevaisuudessa palveluiden laatu uhkaa romahtaa, ja hyvällä suomella saatava laadukas palvelu jää monelle julkisia palveluita käyttävälle haaveeksi,<a href="https://stage.sudev.fi/suomen-perustan-gronroos-ulkomaisesta-tyovoimasta-suomesta-ei-loydy-hoitajia-ja-pari-muuta-ajankohtaista-hokemaa/"> toteaa</a> Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Grönroos pitää ulkomaista työvoimaa hoitoalalla pikemminkin uhkana kuin mahdollisuutena ja uskoo, että hoitajapula olisi ratkaistavissa korjaamalla hoitajien palkkausta ja työoloja.
&#8211; Ulkomainen työvoima hoitoalalla on siis enemmän uhka kuin mahdollisuus. Poliitikot voivat vaikuttaa hoitajien työoloihin ja palkkatasoon. Ja myös työmarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki: kun tarjottu palkka ja työolot ovat kohdillaan, niin kyllä tekijäkin löytyy, Grönroos kirjoittaa ajatuspajan sivuilla.
”He vievät minulta hengen”
Ruotsin kunnallisalan työntekijäliiton (Kommunal, 570 000 jäsentä) <a href="https://www.kommunal.se/sites/default/files/attachment/svenska_spraket_a_och_o_inom_aldreomsorgen_webb_.pdf">haastattelututkimuksessa</a> kävi ilmi, että 73 prosenttia vastaajista koki kielitaidon puutteen johtavan ongelmiin hoidon laadussa tai potilasturvallisuudessa.
Vaativaan mutta heikosti palkattuun työhön on vaikeaa löytää osaajia. Tukalassa tilanteessa voi olla houkuttelevaa palkata ontuvan kielitaidon omaava henkilö. Ja ajatella, että ehkä hän oppii kielen siinä työn ohessa. Samalla unohtuu se, että apua kaipaava vanhus saattaa tarvita myös ihan vaan omankielistään juttuseuraa totaalisessa yksinäisyydessään.
Jutun alussa mainittu 81-vuotias Gert sai tarinan julkaisemisen jälkeen vieraakseen korkeasti tituleeratun sosiaalipampun. Tämä lupasi kohennusta ja parannusta vanhuksen tilanteeseen. Näin ei sitten kuitenkaan tapahtunut:
&#8211; He vievät minulta hengen, Gert itki kertoessaan voinnistaan toimittajalle.
&nbsp;
&nbsp;

Kielitaidoton kotiavustaja on vanhuksen painajainen: ”Pyysin päästä vessaan, hoitaja toi lasin vettä”

Suomessa on parhaillaan menossa työikäisten väestönvaihto. Kantaväestö vanhenee ja tilalle muuttaa väkeä muualta. Työn saannissa on ongelmia osalla tulijoista ja erityisen hankala tilanne on Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta saapuneilla turvapaikanhakijoilla.

Suomalaistaustaisten työikäisten määrä on vähentynyt 232 000 henkilöllä vuodesta 1990. Syynä se, että suuret sodanjälkeiset ikäluokat ovat poistuneet työmarkkinoilta. Ulkomaalaistaustaisten työikäisten määrä on kasvanut samaan aikaan 291 000 henkilöllä. Työikäisten määrä vähenee kuitenkin vielä 10 000 henkilöllä vuodessa seuraavat kaksi vuosikymmentä.
Suomessa on töissä 45 000 EU:n kansalaista ja Virosta täällä käy töissä 15 000 henkilöä. EU:n ulkopuolisia työskentelee maassamme 90 000. Työperäisesti maahan muuttaneiden työttömyysaste on hieman alle 20 prosenttia, <a href="https://ek.fi/wp-content/uploads/2021/10/20211017-tilastoja-maahanmuuttajien-tyollisyydesta.pdf">kertoo</a> Elinkeinoelämän keskusliiton ”Tilastoja maahanmuuttajien työllisyydestä”.
Maahanmuuttajamiesten työllisyysaste on kaiken kaikkiaan noin 60 prosenttia, riippumatta asuinvuosien määrästä. Naisilla se nousee 10 vuodessa 30 prosentista 60 prosenttiin.
Turvapaikan saaneiden työllistyminen surkeaa
Humanitaarisen maahanmuuton kautta Suomeen tulleiden työllisyys on kehnolla tasolla. Täällä on 40 000 turvapaikan saanutta ja heidän työllisyysasteensa on vain 39 prosenttia. Pakolaisena maahan tulleiden työllisyysaste vaihtelee EK:n mukaan selvästi lähtöalueen, sukupuolen ja maassa vietetyn ajan mukaan.
Somaliaa ja arabiaa puhuvien vieraskielisten työllisyysaste on kokonaisuudessaan heikoin, noin 44 prosenttia. Thainkielisistä työssäkäyviä on jo kaksi kolmesta. Vironkielisten työllisyysaste on asuinvuosista riippumatta lähellä kotimaisia kieliä puhuvien työllisyysastetta.
Vieraskielisten huono työllistyminen näkyy selvästi naisten ja erityisesti pienten lasten äitien osalta. Kotimaisia kieliä puhuvien äitien työllisyysaste oli 69 prosenttia vuonna 2019 ja vieraskielisten 31 prosenttia. Yhtenä syynä tähän on ”passivoiva kodinhoitotuki”.
Työttömyyden kokonaiskuva riippuu tulkitsijasta
<a href="https://www.stat.fi/til/tyti/2021/08/tyti_2021_08_2021-09-21_tie_001_fi.html">Työttömyysaste</a> eli työttömien osuus koko maan työvoimasta, oli Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 6,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,8 prosenttia. Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2021 elokuussa 1 355 000, mikä oli 85 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömyyttä tilastoidaan myös ”laajan työttömyyden” näkökulmasta. Laajan työttömyyden taso saadaan, kun työnhakijoiden määrään lisätään erilaisissa työvoimapoliittisissa palveluissa olevat. Työ- ja elinkeinoministeriön<a href="https://tem.fi/tyollisyyskatsaus"> tilastojen</a> mukaan laaja työttömyys oli kesäkuussa noin 420 000 henkilöä.

Suomalaistyövoima vaihtuu maahanmuuttajiin  väestön vanhetessa – turvapaikan saaneiden työllisyysaste 39 prosenttia

suuret ikäluokat

Olympiakomitean tilaisuudessa puhunut Riikka Purra kannustaa terveellisiin valintoihin: Liikkuminen on matalan kynnyksen suoja ja sen puute on kallis riski

Suomen Perusta maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmästä: ”Vain uusi väylä haittamaahanmuutolle”

Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa, mutta jossain vaiheessa sitä ei voi enää pysäyttää

Soteuudistuksen toimeenpanosta puuttuu valtavasti rahaa – Purra syyttää hallitusta: ”Tämä on kulissia, aikaansaannoksenne ovat pelkkää paperia”

Kielitaidoton kotiavustaja on vanhuksen painajainen: ”Pyysin päästä vessaan, hoitaja toi lasin vettä”

Suomalaistyövoima vaihtuu maahanmuuttajiin väestön vanhetessa – turvapaikan saaneiden työllisyysaste 39 prosenttia

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025