Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Syöpä

Salailtiinko Bidenin syöpää pitkäänkin – ja kuka allekirjoitti armahdukset?

Viime aikoina julkisuuteen on noussut tapauksia, joissa potilaan syöpäsairauden diagnosointi ja hoitojen aloittaminen on viivästynyt. Viivästyneiden syöpädiagnoosien juurisyitä tulee selvittää valtakunnallisesti, ja niihin tulee puuttua välittömästi. Ennaltaehkäisy on mahdollista tutkimukseen perustuvan tiedon kautta, uskoo kansanedustaja Arja Juvonen.

Helsingin Sanomien artikkelissa Joskus muutama päivä voi olla merkittävä &#8211; Epäilys syövästä ei aina herää ajoissa, 23.2.2024 potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi Potilasvakuutuskeskuksesta (PVK) toteaa, että ihmiset itse eivät joskus hakeudu lääkäriin ajoissa ja viiveitä voi olla myös tiedonkulussa, kuten lähetteissä ja koepalalausunnoissa.
Tolvi toteaa, että Potilasvakuutuskeskus ei ole tutkinut virallisesti sitä, miksi syöpädiagnooseissa on Suomessa tapahtunut viiveitä. Keskus ei ole myöskään eritellyt sitä, mistä syövän hoitoon liittyviä vahinkoilmoituksia on tullut enemmän, yksityiseltä vai julkiselta puolelta. Potilasvakuutuskeskus käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa.
Diagnoosit eivät saa viivästyä
Tutkittuun tietoon perustuvan tiedon saaminen on tärkeää, jotta viivästyneiden syöpädiagnoosien saamisen ennaltaehkäisy onnistuisi. Potilaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että diagnoosit eivät viivästy.
&#8211; Olisi tärkeää, että Potilasvakuutuskeskus ryhtyisi tutkimaan sitä, mistä syystä syöpädiagnoosien saaminen Suomessa viivästyy. Joka kolmas sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa syöpään. Ikääntyessä riski kasvaa. Terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon ensisijaisia tavoitteita, kansanedustaja Arja Juvonen sanoo.
Juvonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miten hallitus edistää varhaisen syöpädiagnoosin saamisen mahdollisuutta ja syöpähoitojen yhdenvertaista toteutumista Suomessa ja aikooko hallitus edistää Potilasvakuutuskeskuksen tietoon perustuvaa tutkimusta syöpähoitojen ja diagnoosien saamisen viivästymisestä.
&nbsp;

Viivästyneiden syöpädiagnoosien juurisyyt selvitettävä – Juvonen kaipaa Potilasvakuutuskeskukselta valtakunnallista tutkimustietoa asiasta

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio katsoo, että seuraavan hallituksen olisi hyvä käynnistää kansallisen syöpästrategian laadinta.

&#8211; Suomalaiset elävät yhä vanhemmiksi, ja lähivuosikymmeninä ikääntyneen väestön määrä kasvaa merkittävästi nykyisestä. Samalla myös valitettavasti nousee syöpään sairastumisten määrä. Suomesta kuitenkin puuttuu tällä hetkellä kansallinen syöpästrategia, jolla ongelmaan voitaisiin varautua, vaikka useimmissa muissa Euroopan maissa sellainen on käytössä. Tilanne on korjattava seuraavassa hallitusohjelmassa, Ville Tavio linjaa.
Strategia välttämätön kaikkien kannalta
Kansallinen syöpästrategia on välttämätön hyvän hoidon takaamiseksi ja myös hyvinvointialueiden talouden kannalta. Tällä hetkellä syöpäpotilaiden hoitoonpääsy on liian pitkälti kiinni potilaan asuinpaikasta.
&#8211; Perussuomalaiset ovat kerta toisensa jälkeen korostaneet, että hyvinvointialueille tarvitaan riittävä rahoitus alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi. Tämä koskee erityisesti syöpäpotilaita: jokainen suomalainen ansaitsee oikea-aikaisen ja yksilöllisesti sopivan hoidon.
&#8211; Kansallinen syöpästrategia edistäisi sitä, että potilas saa tarvitsemansa hoidon asuinpaikastaan tai varallisuudestaan riippumatta ja hoidon priorisointi tapahtuisi yhtäläisin kriteerein. Mitä aikaisemmin potilas pääsee tutkimuksiin ja hoitoon, sitä parempi hänen ennusteensa on. Kyse on sekä potilaan omasta elämänlaadusta että myös yhteiskunnan resurssien säästämisestä, kun pyritään varmistamaan, että kalleimpia hoitomuotoja tarvitaan vähemmän, Tavio muistuttaa.
Lääketieteellisen tutkimuksen rahoitus varmistettava
Tavio kiinnittäisi huomiota myös tutkimusresursseihin ja -lainsäädäntöön. Tutkimustiedon lisääntyessä kehitetään uusia hoitomuotoja, ja perussuomalaiset haluavat, että Suomi on lääketieteellisessä tutkimuksessa huipputasoa ja suomalaiset pääsevät osallisiksi tutkimuksen hedelmistä. Kuluneella hallituskaudella on ollut jatkuvaa vääntöä muun muassa siitä, kuinka potilastietoja voidaan hyödyntää tutkimuksessa.
&#8211; Perussuomalainen linja on, että kotimaiseen lääketieteelliseen tutkimukseen on varmistettava riittävä rahoitus ja samaan aikaan lainsäätäjän on huolehdittava siitä, ettei EU-lainsäädännön päälle säädetä ylikireää kansallista tietosuojalainsäädäntöä, joka käytännössä estää tutkimuksen tekemällä siitä mahdollisimman hankalaa ja kallista.
&#8211; Potilaalla on oltava oman valintansa perusteella mahdollisuus osallistua osana hoitopolkuaan uusia hoitomuotoja koskeviin tutkimuksiin, jotka voivat kohentaa hänen elämänlaatuaan tai toipumisennustettaan, Tavio painottaa.
&nbsp;

Tavio: Suomi tarvitsee kansallisen syöpästrategian

Kansanedustaja Arja Juvosen lakialoite suolistosyöpäseulonnoista on edennyt eduskunnassa, ja suolistosyöpäseulonnat laajenevat kattamaan koko maan. Juvonen iloitsee suuresti siitä, että tärkeä asia vihdoinkin etenee. Hän sanoo, että kun uskoo asiaansa ja jaksaa sitä väsymättä ajaa eteenpäin, voi oppositiossakin vaikuttaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen teki aiheesta myös kirjalliset kysymykset jo 22.1.2012 ja 16.10.2019. Toimenpidealoitteen Juvonen teki aiempiin kirjallisiin kysymyksiin vedoten 1.9.2020. Lakialoitteen asiasta hän teki 14.9.2020.
&#8211; Suolistosyöpä on sekä miehillä että naisilla toiseksi yleisin syöpä, ja se on yleisestynyt Suomessa nopeasti. Siihen sairastuu vuosittain 3 400 ja kuolee 1 300 ihmistä. Suolistosyöpä on hoitokustannuksiltaan yksi kalleimmista syövistä. Seulonnassa löydetyn suolistosyövän hoitokustannukset ovat tutkitusti 20 % matalammat kuin muulla tavoin löydetyn syövän, Juvonen sanoo.
Seulonta alkaa ensi vuonna
12.8.2021 annetun päätöksen mukaan suolistosyövän seulonta otetaan käyttöön asteittain valtakunnallisesti kaikille 56-74-vuotiaille. Muutos tulee voimaan 1. tammikuuta 2022. Seulonta toteutetaan kahden vuoden välein.
&#8211; Vuonna 2022 suolistosyöpäseulonta aloitetaan koko maassa 60-68-vuotiaille miehille ja naisille. Seulonta laajenee ikäryhmittäin niin, että vuonna 2031 kaikki 56-74-vuotiaat ovat mukana, Juvonen kertoo.
Suomessa suolistosyöpien seulonta on pilotoitu 12 kunnassa viimeisten kahden vuoden aikana.

Lakialoite suolistosyöpäseulonnoista etenee – Juvonen: ”Kun uskoo asiaansa, sitkeys palkitaan ja oppositiostakin voi vaikuttaa”

Jos kyseessä olisi uusi lääke, sen kuukausihinta olisi useita tuhansia euroja potilasta kohden kuukaudessa, ja lääkeyhtiön osakekurssi olisi nousussa. Kyseessä oli kuitenkin vain yksinkertainen nettipohjainen oirekysely, johon potilaat vastasivat viikoittain solunsalpaajahoidon aikana, suomalaislääkärit kommentoivat maailman suurimmassa syöpätautikongressissa uutisoitua tutkimusta.

Potilailla oli parantumaton levinnyt syöpä, kuten suku- ja virtsaelin-, gynekologinen, rinta- tai keuhkosyöpä. Kokeelliseen menetelmään satunnaistetut elivät keskimäärin viisi kuukautta pitempään kuin standardimenetelmin hoidetut potilaat, kirjoittavat Kymenlaakson keskussairaalan erikoislääkäri Timo Muhonen ja HYKS Syöpäkeskuksen linjajohtaja Maija Tarkkanen lääketieteellisessä <a href="http://www.duodecimlehti.fi/duo14067">Duodecim-lehdessä</a>.
&#8211; Jos kyseessä olisi uusi lääke, sen kuukausihinta olisi todennäköisesti useita tuhansia euroja potilasta kohden kuukaudessa, kyseisen lääkeyrityksen osakkeen hinta olisi nousussa, sairaaloiden talousvastaavien otsarypyt syvenemässä ja lehtien uutispalstoilla kävisi huomattava kuhina, Muhonen ja Tarkkanen arvailevat.
Kyseessä oli kuitenkin yksinkertainen nettipohjainen oirekysely, jossa osa potilaista oli arvottu vastaamaan viikoittain polikliinisen solunsalpaajahoidon aikana. Oirekysely kattoi 12 tavallista oiretta, jotka ulottuivat pahoinvoinnista hengenahdistukseen ja potilaat asettivat ne viisiportaiselle asteikolle. Verrokkipotilaat eivät vastanneet oirekyselyyn.
<h4>Oireet havaittiin aiemmin</h4>
Miten näin yksinkertainen menetelmä voi pidentää potilaiden elinaikaa? Yksi syy on tutkijoiden mukaan se, että potilaan oireiden paheneminen havaittiin aiemmin, jolloin tilanteen heikkeneminen voitiin estää. Lääkitystä voitiin säätää, solunsalpaajien annoksia muuttaa ja tehoton hoito katkaista ajoissa ja vaihtaa toiseen.
Normaali käytäntö on, että potilas ottaa yhteyttä hoitopaikkaan käyntien välillä vain jos on erityistä tarvetta, ja raportoi oireistaan pääsääntöisesti käyntinsä yhteydessä. Se ei kuitenkaan näytä riittävän.
Vastaanotolla selvitetään paljon asioita, joista potilaalle tärkein lienee, onko hoito tehonnut ja voidaanko sitä jatkaa, Muhonen ja Tarkkanen kirjoittavat.
&#8211; Kiireen tuntu voi välittyä potilaalle, jolloin potilas voi vähätellä oireitaan eikä välttämättä nosta niitä esille.
Artikkelin mukaan elinajan lisäyksen hinnasta ei ole vielä julkaistu perusteellista laskelmaa, mutta ainakin päivystyskäyntien määrä väheni. Vastaavan pituisen elinaikavaikutus saadaan kirjoittajien mukaan lääkkeillä, joiden hinta voi olla 100 000 euroa potilasta kohden.
Syöpää hoitavilla kollegoilla on eettinen ja moraalinen velvollisuus ottaa nämä tulokset vakavasti, Muhonen ja Tarkkanen sanovat. Mobiiliteknologia syöpäpotilaiden voinnin seurantaan on nopeasti kehittymässä Suomessa.
&#8211; Potilaan oman vointinsa raportoinnin lisäksi esimerkiksi nykyiset aktiivisuusrannekkeet voisivat tarjota reaaliaikaista, objektiivista tietoa potilaan voinnista. Tällainen tiedonkeruu olisi varmaankin pitkälle automatisoitavissa, jolloin henkilökunnan työkuormitus ei juuri lisääntyisi, Muhonen ja Tarkkanen ideoivat.
Ehkä tarvitaan jonkin verran myös asennemuutosta, kirjoittajat epäilevät.
&#8211; Potilas on aktiivinen toimija, jonka sanomaa pitää kuunnella herkällä korvalla nopeasti reagoiden.
&nbsp;

Parantumatonta syöpää sairastavalle kuukausia lisää elinaikaa ilman merkittäviä kustannuksia – tämä soteuudistus kannattaa tehdä

Kuolevien ihmisten saattohoitoon pitää saada oma laki, joka kokoaa eri säädöksissä olevat velvoitteet yhteen. Samalla pitää luoda yhdenmukaiset hoitokäytännöt koko maahan ja tuoda hoitokeinot kaikkien ulottuville. Tätä vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen, joka on ammatiltaan geronomi, vanhustenhoitaja.

Juvonen järjesti asiasta keskustelutilaisuuden keskiviikkona eduskunnan Pikkuparlamentissa. Saattohoito nousi tapetille muutenkin äskettäin, kun eduskuntaan tuotiin kansalaisaloite eutanasiasta. Saattohoito liittyy samaan aihepiiriin saumattomasti.
&#8211; Ajatushan ei ole vanha. Muutamia vuosia olemme miettineet, että suomalainen saattohoito on yksi kehitettävä asia. Sitä pitäisi parantaa, yhdenvertaistaa ja mahdollistaa, että ympäri Suomea olisi hyvää saattohoitoa saatavilla. Itse olen työskennellyt yli 20 vuotta vanhustenhoidossa Helsingissä. Siinä on ollut hetkiä, jolloin asiat menivät hyvin. Välillä on mennyt hyvin huonosti. Ja joskus en ole tiennyt, menikö hyvin vai huonosti. Työkaverini kysyvät usein, mitä teemme eduskunnassa asioiden hyväksi. Nyt herätämme keskustelua ja katsomme, mitä voimme oikeasti tehdä asioiden parantamiseksi, Juvonen pohjusti.
<h4>Hoitotavoite karkaa</h4>
Juvonen laati äskettäin toimenpidealoitteen sosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriön pitäisi perustaa asiantuntijatyöryhmä ja käynnistää kansallinen hanke saattohoidon parantamiseen ja sen epäkohtien korjaamiseen. Hyvä saattohoito pitäisi saada subjektiiviseksi oikeudeksi jokaiselle, lapsipotilaan saattohoitoon ohjeistukset ja saattohoitolaki yksiin kansiin.
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/px9ubbmt" width="461" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Kansanedustaja Arja Juvonen. 
&#8211; Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että vuoteen 2020 mennessä jokaisessa suuressa kaupungissa on oltava erityinen saattohoito-osasto. Tavoite tuntuu karkaavan, sillä toimintoja ja valmisteluja ei ole kaikkialla edes käynnistetty. Myös sote uudistus painaa päälle. Jos tavoite on asetettu, se tulee saavuttaa. Emme voi vain toivoa ja odottaa hyvien asioiden tapahtuvan, ei joulu ole aina. On tehtävä konkreettisia toimia, Juvonen vaatii.
<h4>Ihmistä pitää auttaa kuolemaan rauhallisesti</h4>
Avauspuheen piti sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.), joka on taustaltaan sairaanhoitaja.
&#8211; Virginia Hendersonin sanoin sairaanhoitajan tehtävä on auttaa ihmistä kaikissa toimissa, jotka edistävät terveyttä tai toipumista tai auttavat kuolemaan rauhallisesti. Tässä on eettiset ohjeet hoitotyöhön. Autamme ihmistä ja olemme läsnä myös vaikeimpana hetkenä. Se on hoitotyön ydintä, Mattila määritteli.
&#8211; Olen hoitanut työssäni paljon kuolevia potilaita ja omaisia siinä samalla. Olen monta vainajaa pukenut viimeiseen vaiheeseen, Mattila muisteli.
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/jnhfuw1x" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. 
Tarvitsemmeko lakia, kun olemme monen tien risteyksessä? Meneillään on sote-palveluiden uudistus osana maakuntahallintoa. Olemme saaneet eduskuntaan kansalaisaloitteen eutanasiasta.
&#8211; Yhtä kaikki saattohoitoa ei voi jättää ulkopuolelle mistään konkreettisesta asiasta. Tarvitaanko lakia, on hyvä kysymys. Meillä on paljon ohjeita, mietintöjä, suosituksia, tutkimustyötä, mutta silti keskustellaan siitä, mitä on hyvä kuolema ja hyvä saattohoito. Sen nosti esille myös keskustelu eutanasiasta. Julkisuudessa kläyty keskustelu osoittaa, että meillä on kehitettävää ja tehtävää. Mielenkiinnolla odotan Arjan ABC:ta, jonka hän on luvannut ministeriöön lähettää, Mattila totesi.
<h4>Airaksinen: Hoito ennen hallintoa</h4>
Professori emeritus Timo Airaksinen puhui saattohoidon eettisestä puolesta. Hän painotti, että ihmistä pitää hoitaa yksilönä, hoidon pitää helpottaa ainutkertaisen ihmisen hätää ja lievittää kipua.
&#8211; Ihmistä pitää hoitaa yksilöllisesti, kun hän on viimeisessä hädässä.
Saattohoidon eettisiin tilanteisiin tullaan, kun ihminen ei enää parane, hän kuolee, mutta lääkäri pystyy kuitenkin viivyttämään hänen tilaansa pitkäänkin. Mutta jos tilanne on kivulias ja ahdistava, se tuo kärsimystä ilman että sillä on merkitystä – hän ei parane kärsimyksen jälkeen, vaan kärsimys vain pahenee, pitääkö tuota kärsimystä enää jatkaa.
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/557l5tqz" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe> 
Professori Timo Airaksinen. 
Airaksinen vaati etenkin kivun hoitamista kuolevilta potilailta lääketippoja säästämättä. Ei pidä katsoa asiaa hallinnollisesti niin, että tämä lääke liittää, kun se täyttää normin.
&#8211; On järkyttävä ajatus vähentää kivun lievitystä kuolevalta potilaalta siksi, ettei ihminen kuolisi lääkkeeseen! Tai ettei vanhukselle anneta psyykenlääkettä, ettei hän tulisi riippuvaiseksi siitä, Airaksinen mainitsi esimerkkinä.
Hän piti valitettavana, että erilaisilla uskonnollisilla tai lääketieteellisillä perusteilla vastustetaan joitakin kuolevan lähtöä helpottavia hoitoja tai pidetään elämän tyngässä kiinni, vaikka se merkitsisi kärsimystä.
&#8211; Se antaa lääkäreille oikeuden jatkaa kärsimystä, jos esimerkiksi ”elämä on pyhää”. En ymmärrä sellaista, Airaksinen totesi.
Hän painotti myös hoitotahdon merkitystä. Hän mainitsi historiallisena esimerkkinä Sigmund Freudin ja hänen lääkärinsä tekemän sopimuksen, että jos Freudin elämä muuttuu ylivoimaiseksi, lääkäri antaa hänelle tappavan ruiskeen. Vuonna 1939 hänelle tuli suusyöpä ja hän katsoi ajan tulleen. Hänen vaimonsa toivoi, ettei nyt ihan vielä, mutta lääkäri sanoi, että meillä on sopimus ruiskeen antamisesta. Ja näin tapahtui: Freud kuoli kivuttomasti.
Ihmisen omaa tahtoa pitää siis kunnioittaa ja helpottaa hänen henkilökohtaista, ainutkertaista hätäänsä. Muu on holhoamista, paternalismia.
&#8211; Potilaan tahtoa pitäisi totella niin, ettei kuolemaa tarvitsisi kauheasti pelätä, Airaksinen tiivistää.
<h4>Kipu voidaan poistaa jopa kokonaan</h4>
Juha Hänninen toimii saattohoitolääkärinä Terhokodissa. Hän antoi lääkärien toimista ja auttamisen mahdollisuuksista valoisamman kuvan kuin Airaksinen. Hänkin painotti Airaksisen tapaan ihmisen hädänainutkertaisuutta – me elävät emme voi täysin eläytyä siihen tilanteeseen, johon kuoleva ihminen joutuu, meillä kenelläkään ei ole kokemusta siitä.
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/zd8v65v1" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Saattohoitolääkäri Juha Hänninen.
Hän painotti, että hoitotahto, joko suullinen tai kirjallinen sitoo lääkäriä. Valtaosa kivuista voidaan hoitaa. Jopa potilaan nukuttaminen, jota Airaksinen hieman ihmetteli, on käyttökelpoinen keino joissakin tilanteissa, jos vaikkapa potilasta uhkaa tukehtuminen.
&#8211; Hoitoa pitää suunnitella ennakoiden. Potilaan tahto pitää selvittää ajoissa, hän sanoo.
Tähän liittyy myös kuolintapojen kehitys: jo 23 prosenttia kuolee syöpään. Dementiaan kuolee nyt 14 prosenttia. 20 vuoden päästä siitä tulee naisten yleisin kuolinsyy.
98 prosenttia kuolevista kokee tai pelkää hengenahdistusta, 96 prosenttia masennusta ja ahdistusta, 70 prosenttia kipuja. Näitä kaikkia voi lievittää lääkityksellä. Ja tietoisuus kuolemasta usein helpottaa ahdistusta.
Lopulta kuolema voi tulla kuitenkin nopeasti ja yllättäen, esimerkiksi syöpää voidaan hoitaa hyvin ja elämää jatkaa pitkään, kunnes lähtö tulee sittenkin yllättäen ja yht’äkkiä.
&#8211; Niin se käy, Hänninen totesi.
Hänninen painotti, että hyvä saattohoito säästää samalla rahaa. Paradoksaalisesti rikkaat maat eivät ole pärjänneet tässä hyvin, kun meillä on panostettu kalliisiin teknisiin hoitoihin. Saattohoitoa ei pidä unohtaa.
&#8211; Jokaisella on oikeus hyvään saattohoitoon ennen eutanasiaa – ja tarvittaessa eutanasiaan, Hänninen tiivistää.
Juvonen sanoi, että hänen puheessaan oli paljon sellaista, mitä voidaan ottaa uuteen lakiin.
&#8211; Käyttäkää toki, Hänninen lupasi.

Syöpä

Salailtiinko Bidenin syöpää pitkäänkin – ja kuka allekirjoitti armahdukset?

Viivästyneiden syöpädiagnoosien juurisyyt selvitettävä – Juvonen kaipaa Potilasvakuutuskeskukselta valtakunnallista tutkimustietoa asiasta

Tavio: Suomi tarvitsee kansallisen syöpästrategian

Lakialoite suolistosyöpäseulonnoista etenee – Juvonen: ”Kun uskoo asiaansa, sitkeys palkitaan ja oppositiostakin voi vaikuttaa”

Parantumatonta syöpää sairastavalle kuukausia lisää elinaikaa ilman merkittäviä kustannuksia – tämä soteuudistus kannattaa tehdä

Arja Juvonen: Saattohoitoon pitää saada oma laki

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025