Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Syyttömyysolettama

Valtioneuvosto on vastannut tänään opposition välikysymykseen ministeri Wille Rydmanin asemasta. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron esitti kansanedustaja Jenna Simula. Simulan mukaan keskustelun ytimessä on kysymys oikeusvaltiosta ja sananvapaudesta – arvoista, jotka ovat keskeisiä demokraattisessa yhteiskunnassamme.

Jenna Simula näkee journalismin merkittävän roolin vallan vahtikoirana ja tiedonvälittäjänä.
&#8211; Tämä on tärkeää, mutta on myös tunnustettava, että sen mukana tulee vastuullisuus ja velvollisuus tarkistaa tietojen paikkansapitävyys, erityisesti silloin, kun kyseessä ovat vakavat syytökset yksilöä kohtaan.
&#8211; Ministeri Rydman on joutunut tilanteeseen, jossa häntä on syytetty erinäisistä teoista, ja nämä syytökset ovat levinneet laajalle median kautta. Nyt on esitetty väitteitä, että hän olisi mustamaalannut yksityishenkilöitä ja mediaa.
<h4>Jokaisella on sananvapaus</h4>
Simula korostaa puheessaan sananvapauden merkitystä.
&#8211; Perustuslain mukaan jokaisella on sananvapaus. Jokaisella, niin tavallisella henkilöllä kuin ministerilläkin, on oikeus puolustautua syytöksiä vastaan. Tämä on oleellinen osa oikeusvaltiota. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Se on yksi demokraattisen yhteiskunnan peruspilareista ja olennaista oikeusvaltion toimivuuden kannalta.
&#8211; Ministeri Rydmanin oikeus puolustaa itseään ja kyseenalaistaa häntä vastaan esitettyjä väitteitä on siis perustuslaillinen oikeus.
&#8211; Tämä ei ole merkki ministerin arvovallan ja näkyvyyden hyväksikäytöstä taikka poliittisen valta-aseman väärinkäytöstä – vaan siitä, että hän käyttää hänelle kuuluvaa oikeutta suojata omaa mainettaan ja kunniaansa.
<h4>Syyttömyysolettama on oikeusvaltion keskeinen periaate</h4>
Simulan mukaan on välttämätöntä, että säilytämme yhteiskunnassamme oikeudenmukaisuuden periaatteet.
&#8211; Ministeri Rydmanin toiminta on ollut myös avoimen oikeusprosessin alainen, eikä tämän johdosta ole asiassa ollut aihetta epäillä Rydmania rikoksesta. Oikeusvaltiossa syyttömyysolettama on keskeinen periaate. On kohtuutonta tuomita henkilöä pelkkien syytösten perusteella ilman oikeudellista näyttöä.
<h4>Rydman on hoitanut salkkuaan kiitettävästi</h4>
Simula painottaa, että ministeri Rydmanin asema hallituksessa perustuu luottamukseen.
&#8211; Ministeri Rydman on hoitanut ministerin salkkuansa kiitettävästi ja hänen takanaan on perussuomalaisten luottamus.
&#8211; Ministeri Rydman on osoittanut poikkeuksellista johtajuutta ja sitoutumista tehtävässään. Ministeri Rydmanin vahva talousosaaminen ja strateginen ajattelu ovat olleet avainasemassa Suomen talouspolitiikan kehittämisessä. Ministeri Rydman on ottanut esimerkiksi tärkeäksi prioriteetikseen panostukset itäisen Suomen elinvoiman lisäämiseksi.
&#8211; Rydmanin toiminta elinkeinoministerinä kansainvälisesti ei ole myöskään jäänyt huomaamatta. Hänen kyvykkyytensä luoda ja vahvistaa tärkeitä kauppasuhteita on ratkaisevaa Suomen taloudellisten etujen edistämisessä ulkomailla. Kansainvälisesti ministeri Rydmania arvostetaan luotettavana ja ammattitaitoisena neuvottelijana. Hänen toimintansa on edistänyt Suomen mainetta luotettavana kauppakumppanina ja innovatiivisena taloutena. Rydmanin kyky rakentaa luottamusta on keskeinen tekijä Suomen kansainvälisessä menestyksessä.

Perussuomalaiset: Ministeri Rydman on käyttänyt perustuslaillisia oikeuksiaan itsensä puolustamiseen

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsäsen joutuminen epäillyksi vihapuheesta jota hän ei ole sanonut on herättänyt hämmennystä. Vihapuhetta jahtaava valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on perustellut tutkintaa sillä, että kyseessä on Räsäsen oma etu. Mielivaltaiset tutkinnat ja ilmiannot eivät kuitenkaan ole osa normaalin oikeusvaltion toimintaa. Asiasta on säädetty myös esitutkintalaissa.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsäseen kohdistuva vihapuhejahti saa entistä absurdimpia käänteitä. Räsänen on ollut jo viime vuodesta saakka epäiltynä mm. Raamatun siteeraamisesta, ja on ollut poliisikuulusteluissa keskustelemassa mm. Roomalaiskirjeen sanomasta. Räsästä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Osa epäillyistä teoista on myös tapahtunut <a href="https://stage.sudev.fi/vihapuhesyyttaja-saattaa-pitaa-raamatun-siteeraamista-rikoksena-ihmisyytta-vastaan-mutta-taannehtivat-tuomiot-ovat-laillisuusperiaatteen-vastaisia/">taannehtivasti</a>, tarkoittaen että lainmuutoksia on säädetty epäillyn teon jälkeen. Taannehtivat tuomiot ovat laillisuusperiaatteen vastaisia.
Uusin käänne tapahtui tällä viikolla kun kävi ilmi, että Räsästä vastaan on käynnistetty esitutkinta nyt myös televisio-ohjelmassa tehdyistä lausunnoista, joita Räsänen ei ole tehnyt. Kyseessä oli Räsäsen vierailu Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa. Asiasta <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/paivi-rasanen-tarkisti-hanesta-tehdyn-tutkintapyynnon-ei-sanonut-niita-lauseita-joista-valtakunnansyyttaja-maarasi-tutkinnan-jai-maku-etta-tehtaillaan-naita-rikosepailyja/7870992">uutisoi</a> MTV.
Poliisi oli jo tehnyt kyseisessä tapauksessa päätöksen esitutkinnan lopettamisesta, mutta tutkinnan määräsi käyntiin valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen. Toiviainen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11448825">perusteli</a> Räsäseen kohdistuvaa esitutkintaa sillä, että kyseessä on Räsäsen oma etu.
Valtakunnansyyttäjän perustelu on se, että Räsäseen kohdistuva tutkinta on puutteellinen, koska poliisi ei ollut katsonut kyseistä ohjelmaa, vaan oli tehnyt päätöksen esitutkinnan lopettamisesta jo ennen tätä.
Vaan mitä asiaan sanoo esitutkintalaki? Onko todella kansalaisen oma etu päästä perättömien ilmiantojen ja päättömien rikostutkintojen kohteeksi? 
<h4>Esitutkintalaki: “Ennen esitutkinnan aloittamista…”</h4>
Esitutkintaviranomaisen toimintaa säätelevän <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110805">esitutkintalain</a> mukaan “ennen esitutkinnan aloittamista esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa selvitettävä 1 momentissa tarkoitettuun rikosepäilyyn liittyvät seikat erityisesti siten, että ketään ei aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan.” Asiasta on säädetty lain 3. luvun 3. momentissa.
Lain tarkoituksena on nimenomaisesti estää tilanteet, joissa henkilö joutuisi aiheettomasti epäillyn asemaan, kuten Räsäselle nyt näyttää käyneen. Laki on esitutkintaviranomaista velvoittava. Tällä menetelmällä pyritään huolehtimaan juuri siitä, ettei kansalaista voi täysin päättömästi, mielivaltaisesti tai ilman perustetta tehdä rikoksesta epäillyksi &#8211; esimerkiksi pelkän muistinvaraisen kuulopuheen tai väärän ilmiannon pohjalta.
Asiaan tarvittava selvitystyö olisi Räsäsen tapauksessa tarkoittanut televisio-ohjelman katsomista. Voidaan perustellusti kysyä, olisiko valtakunnansyyttäjä Toiviainen tai joku muu esitutkintaviranomaisista voinut halutessaan selvittää asian esimerkiksi soittamalla MTV:lle ja pyytämällä nauhoitteen katsottavakseen? Voidaan myös kysyä, olisiko tämä ollut myös heidän laillinen velvoitteensa tässä tilanteessa?
<h4>Syyttömyysolettama, vähimmän haitan periaate&#8230;</h4>
Esitutkintalaissa säädetään muutakin. Lain neljännessä luvussa määritellään esimerkiksi, että epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä ja että esitutkintatoimenpiteellä ei saa aiheuttaa kenellekään tarpeettomasti vahinkoa tai haittaa.
Ovatko nämä pykälät nyt Räsäsen kohdalla toteutuneet? Rikos, josta Räsästä nyt kuulopuheen perusteella epäillään, kuuluu rikoslain 11. lukuun, jossa käsitellään “sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan”. Tämä ei varmastikaan kenenkään mielestä enää ole sellainen kevyt heitto, jonka voi huolettomasti ja vailla alkeellisintakaan asian tarkistamista heittää kenenkään kansalaisen tai tässä tapauksessa vieläpä lainsäätäjän niskaan.
Syyttäjä Toiviainen on tapauksessa vielä ikään kuin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11448825?fbclid=IwAR1NHIpA6ddEF7KI_8HPe_3Jah57UGv15eaN7bcIN47r-PvDIEBp4fmybGM&amp;utm_source=twitter-share&amp;utm_medium=social">heittänyt löylyä</a> syyttämällä Räsästä siitä, kun Räsänen ei millään tahdo ymmärtää, miksi on hänen omien etujensa mukaista olla epäiltynä rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Räsänen <a href="https://twitter.com/PaiviRasanen/status/1283439202835800067">sanoo</a> itse Twitterissä: &#8221;En pidä etunani sitä, että minua epäillään rikoksesta tekaistujen syytösten pohjalta.&#8221;
Mielivaltaiset tutkinnat ja perättömät ilmiannot vaarantavat sananvapauden, oikeusvaltion ja demokratian toimintaa
On tietenkin selvää, että varsinaisen rikostuomion saaminen Räsäselle teosta jota ei ole tapahtunut, voi olla haastavaa taitavimmallekin syyttäjälle. Yrittänyttä ei tietenkään laiteta. Tällaisten esitutkintafarssien varsinainen tarkoitus tai vähintäänkin vaikutus ei kuitenkaan olekaan tuomioiden, vaan pelotevaikutusten aikaansaaminen. Mihin tarvitaan tuomioita tai edes epäiltyjä rikoksia, kun jo prosessi itsessään on rangaistus? Kuinka moni tavallinen kansalainen on valmis käymään läpi samanlaista mankelia kuin Päivi Räsänen nyt käy ja kuinka moni on vain mieluummin hieman “varovaisempi” sananvapautensa ja mielipiteenmuodostuksensa suhteen jatkossa?
Valtakunnansyyttäjänviraston toiminnan suhteen tässä vihapuhejahdissa alkaisikin jo vähitellen olla johtopäätösten aika.

Esitutkintalain pitäisi estää tilanteet, joissa ihmiset joutuivat aiheettomasti epäillyn asemaan, mutta juuri tällaiseen tilanteeseen valtakunnansyyttäjä työntää Päivi Räsästä

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen kertoo Ylen haastattelussa olevansa pettynyt eduskunnan päätökseen olla antamatta hänelle syytelupaa kansanedustaja Juha Mäenpään tapauksessa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mielestä Toiviaisen ulostulo on vähintäänkin outo.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen kertoo Ylelle osanneensa arvella, ettei hän saa syyttää kansanedustaja Juha Mäenpäätä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Eduskunta äänesti syyteluvasta äänin 121-54.
– Olen pettynyt lopputulokseen. Siitä saa sen käsityksen, että äänestyksessä vähemmistö viestittää hyväksyttävämpää suhtautumista rasistiseen vihapuheeseen, Toiviainen tilittää.
Syytön, ellei tuomioistuin katso syylliseksi
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mielestä valtakunnansyyttäjä näyttää Ylen haastattelussa väittävän, että Mäenpää olisi tehnyt politiikkaa laittomin keinoin, ts. syyllistyneen rikokseen.
&#8211; Suomessa on syyttömyysolettama, jonka mukaan henkilö on syytön, ellei tuomioistuin ole katsonut häntä syylliseksi. Se, että tuomioistuin ei prosessuaalisen esteen vuoksi kykene arviointia tekemään, ei muuta syyttömyysolettamaa.
&#8211; Toiviainen väittää haastattelussa totuuden vastaisesti, että perustuslakivaliokunnan kuulemat oikeusoppineet olisivat vaatineet syytesuojan purkamista. Ainoastaan kaksi kuultavaa teki näin. Muut eivät ottaneet kantaa siihen, mitä pitäisi tehdä, vaan totesivat, että argumentteja kummankin kannan puolesta on olemassa, Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.
Käyttääkö asemaansa poliittiseen aktivismiin?
Halla-aho pitää hyvin outona tätä Toiviaisen lausuntoa: &#8221;Kansanedustajien enemmistö, kuten myös perustuslakivaliokunnan enemmistö ja perustuslakivaliokunnassa kuullut oikeusoppineet olivat sitä mieltä, että syytesuoja olisi pitänyt murtaa. He katsoivat kuten minäkin, että kyse oli rasistisesta ihmisarvoa loukkaavasta vihapuheesta.&#8221;
&#8211; Toiviainen siis antaa ymmärtää, että eduskunta olisi ottanut kantaa Mäenpään syyllisyyteen, eli ryhtynyt tuomioistuimeksi. Vallan kolmijaossa lainsäädäntövalta ja tuomiovalta pidetään visusti erillään. Eduskunnan tehtävä ei ole arvioida Mäenpään syyllisyyttä vaan päättää siitä, saako häntä syyttää oikeudessa.
&#8211; On perusteltua kysyä, käyttääkö Toiviainen asemaansa poliittiseen aktivismiin, esittääkö hän paikkansapitämättömiä väitteitä tarkoituksella vai ymmärtämättömyyttään, ja onko hän tehtäviensä tasalla.&#8221;

Halla-aho valtakunnansyyttäjän ulostulosta: Toiviainen näyttää väittävän, että Mäenpää syyllistyi rikokseen – ”Suomessa on syyttömyysolettama”

Kansanedustaja Leena Meren mukaan professori Martin Scheinin käyttää melko omaperäisiä ja vakiintuneiden oikeusperiaatteiden vastaisia tulkintoja.
Suomen Uutiset kertoi perjantaina professori Martin Scheininin <a href="https://stage.sudev.fi/persujahdista-riehaantunut-martin-scheinin-unohti-jo-syyttomyysolettamankin-prosessioikeuden-professori-palautti-maan-pinnalle/">näkemyksestä</a>, jonka mukaan kansanedustaja Juha Mäenpään ylle jäisi eräänlainen epäilyksen varjo, mikäli eduskunta ei myönnä lupaa asettaa Mäenpäätä syytteeseen tämän eduskuntapuheenvuoron takia. Scheininin mukaan Mäenpää ei siten nauti syyttömyysolettaman, eli syyttömän suojaamisen periaatteen suojaa.
Perussuomalaisten juristikansanedustaja Leena Meri sekä Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää kuitenkin kiistävät Scheininin näkemyksen.
Suomen uutiset julkaisi myöhemmin Scheininin lähettämän <a href="https://stage.sudev.fi/martin-scheininin-vastine-syyttomyysolettamaa-koskevaan-juttuun/">vastineen</a>, jota kansanedustaja Meri kommentoi edelleen.
Scheininin: Rikoksesta epäillyksi jääminen on mahdollista
Vastineessaan Scheinin itse toteaa:
”Syyttömyysolettama kuuluu perustaviin ihmisoikeuksiin, ennen muuta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 (2) artiklan nojalla. Huomionarvoista kuitenkin on, että tuolla sopimuskohdalla on oma soveltamisalansa, jota koskee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen laaja arvovaltainen käytäntö. Syyttömyysolettama on rikoksesta syytetyn oikeus ja se kohdistuu erityisesti tuomioistuimeen, jonka toimintaa ei saa rasittaa ennakkokäsitys syytetyn syyllisyydestä. Syytetty on syyllinen vasta kun syyttäjä on näyttänyt tuomioistuimessa rikoksen toteen ja tuomioistuin on tämän vahvistanut. Siksi eduskunnan päätös estää syytteen nostaminen ei tekisi Mäenpäästä syytöntä vaan tämä jäisi pysyvästi rikoksesta epäillyksi. Ei rikolliseksi, ei syytetyksi, ei syyttömäksi – vaan rikoksesta epäillyksi.
Meri on viitannut myös Suomen omaan esitutkintalakiin, jonka mukaan syyttömyysolettama on voimassa jo esitutkinnan aikana. Tämä on totta, mutta ei muuta edellä sanottua. Mäenpää on nauttinut syyttömyysolettamaa poliisin esitutkinnassa, joka on päättynyt poliisin arvioon, jonka mukaan häntä epäillään rikoksesta.”
Syyttömyysolettama kuuluu hyvään journalistiseen tapaan
Meren mukaan Scheinin kuitenkin käyttää melko omaperäisiä ja vakiintuneiden oikeusperiaatteiden vastaisia tulkintoja.
&#8211; Scheinin katsoo, että on olemassa syyllisiksi ja syyttömiksi todettujen kategorioiden lisäksi jonkinlainen ikuinen syytä epäillä -kategoria, jossa ihminen roikkuu loppuikänsä. Lisäksi hän katsoo että syyttömyysolettama loppuu jos poliisi katsoo, että henkilöä on syytä epäillä.
&#8211; Esimerkiksi rikosoikeuteen hyvin perehtynyt oikeustieteen tohtori Ari-Matti Nuutila on kirjoittanut <a href="https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:syyttömyysolettama_rikosprosessioikeudessa">seuraavaa</a>:
&#8221;Esitutkintalain 4 luvun 2 § mukaan rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä. Konflikti syyttömyysolettaman ja asian selvittämisen välillä on ilmeinen, sillä esitutkinta rakentuu ajatukselle epäillyn syyllisyydestä. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan syyttömyysolettama on kuitenkin voimassa jo esitutkinnassa, jollei jo ennen sitä. Syyttömyysolettaman voidaan esitutkinnassa katsoa tarkoittavan sitä, ettei vaihtoehtoisia tapahtumankulkuja ja mahdollisia muita epäiltyjä saada sulkea pois, vaan poliisin on otettava ne huomioon ja selvitettävä. Poliisin tai syyttäjän ei ole esitutkinnan tai syyteharkinnan aikana asiallista ottaa kantaa epäillyn syyllisyyteen.
Syyttömyysolettama esitutkinnassa ja oikeudenkäynnin aikana on ollut esillä myös mediahuomiota saaneissa rikostapauksissa. Hyvään journalistiseen tapaan kuuluu syyttömyysolettama. Suomalaisten journalistin ohjeiden mukaan oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan syyttömyysolettamaa voi loukata viranomaisen menettely jo ennen esitutkinnan alkamista. Syyttömyysolettaman syntymiseksi riittää, että henkilöön kohdistuva rikosepäily tosiasiallisesti vaikuttaa henkilön asemaan.
Pääsääntöisesti käräjäoikeuden päätöksen mukaan langettavan tuomion osakseen saanut on syyllinen, ja syyttömyysolettama on kumottu. Toisaalta taas on ymmärrettävää ajatella syyttömyysolettaman kestävän kunnes koko prosessi on käyty läpi.&#8221;
Scheinin menettänyt objektiivisuutensa
Meri huomauttaa, että myös prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää vastasi keskustelussamme Twitterissä (johon myös Scheinin viittaa, muttei mainitse keskustelua), että: ”Minä en sanoisi, että joku aiempi epäilyksen aste, kuten syytä epäillä (esitutkintakynnys) tai todennäköisiä syitä (syytekynnys) jää voimaan. Sen sanon, ja olen kirjoittanutkin jossain kirjassani, että syytteen hylkääminen poistaa jälkipuheet syyttämättä jättämistä tehokkaammin.”
&#8211; Eli syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan, kuten Scheinin väittää. Ei myöskään ole mitään ikuista syytä epäillä -kategoriaa, kuten Scheinin väittää. Näin ollen sanoisin, että professori Scheinin on lähtenyt luomaan ihan omia oppeja ja tulkintoja, joita hän jakaa mielellään medioissa, Meri sanoo.
Meren mukaan median olisi syytä haastatella näistä asioista laajasti rikosprosessioikeutta tuntevia osaajia eikä pelkästään jaella professori Scheininin ajatuksia, jotka näyttävät värittyneen hänen omilla tulkinnoillaan.
&#8211; Hän (Scheinin) on minusta menettänyt objektiivisuutensa, koska hän on itse osallistunut prosessin vireillepanoon ja edelleen jatkaa asian parissa painostaen eduskuntaa hänen toivomaansa ratkaisuun antaen ymmärtää, että jos eduskunta ei anna lupaa prosessiin on henkilö ikuisesti syytä epäillä -kategoriassa.

Kansanedustaja Leena Meri vastaa professori Martin Scheininille: Syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan

Martin Scheininin vastine Suomen Uutisten eilen julkaisemaan <a href="https://stage.sudev.fi/persujahdista-riehaantunut-martin-scheinin-unohti-jo-syyttomyysolettamankin-prosessioikeuden-professori-palautti-maan-pinnalle/">juttuun</a> ohessa: 

<h4>Rikoslaki on kaikille sama – samoin rikoksesta syytetyn syyttömyysolettama</h4>
Etusivun kirjoituksenne ”Persujahdista riehaantunut oikeusproffa Martin Scheinin unohti jo syyttömyysolettamankin – prosessioikeuden professori palautti maan pinnalle” (24.1.2020) sisältää olennaisia asiavirheitä. Kirjoitus koskee yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita, joten virheet tulee korjata.
Kävin 24.1.2020 Twitterissä vuoropuhelua kansanedustaja Leena Meren (PS) kanssa, ja keskusteluun liittyi myös muita ihmisiä. Kirjoituksenne perustuu tähän Twitter-keskusteluun, mutta ei anna siitä oikeaa kuvaa. Lehtenne ei myöskään ollut minuun yhteydessä ennen kirjoituksen julkaisemista.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen pyydettyä eduskunnalta perustuslain 30 §:ssä tarkoitettua suostumusta asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (PS) syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, olen julkisuudessa katsonut Perussuomalaisten tekevän virheen, jos he määrävähemmistöllään estävät suostumuksen antamisen. Olen korostanut, että rikoslaki on kaikille sama ja että vain eduskunnan suostumuksen jälkeen tehtävällä syyttäjän päätöksellä syytteen nostamisesta tai syyttämättä jättämisestä, ja ensin mainitusta seuraavan oikeudenkäynnin kautta, voidaan ratkaista kysymys Mäenpään syyllisyydestä tai syyttömyydestä. Jos Perussuomalaiset estävät eduskunnan suostumuksen antamisen, Mäenpää jää asiassa suoritetun esitutkinnan lopputuloksen mukaisesti rikoksesta epäillyksi, pysyvästi.
Kansanedustaja, varatuomari, valtakunnanoikeuden jäsen Leena Meri puuttui kannanottoihini, kysellen eikö Mäenpää nauti ihmisoikeutena turvattua syyttömyysolettamaa. Hänen näkemyksensä ymmärtääkseni oli, että jos eduskunta epää luvan syytteen nostamiselle, Mäenpäästä tulisi syytön siihen rikokseen, josta häntä esitutkinnan tuloksena nyt epäillään.
Asia ei ole näin. Syyttömyysolettama kuuluu perustaviin ihmisoikeuksiin, ennen muuta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 (2) artiklan nojalla. Huomionarvoista kuitenkin on, että tuolla sopimuskohdalla on oma soveltamisalansa, jota koskee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen laaja arvovaltainen käytäntö. Syyttömyysolettama on rikoksesta syytetyn oikeus ja se kohdistuu erityisesti tuomioistuimeen, jonka toimintaa ei saa rasittaa ennakkokäsitys syytetyn syyllisyydestä. Syytetty on syyllinen vasta kun syyttäjä on näyttänyt tuomioistuimessa rikoksen toteen ja tuomioistuin on tämän vahvistanut. Siksi eduskunnan päätös estää syytteen nostaminen ei tekisi Mäenpäästä syytöntä vaan tämä jäisi pysyvästi rikoksesta epäillyksi. Ei rikolliseksi, ei syytetyksi, ei syyttömäksi – vaan rikoksesta epäillyksi.
Meri on viitannut myös Suomen omaan esitutkintalakiin, jonka mukaan syyttömyysolettama on voimassa jo esitutkinnan aikana. Tämä on totta, mutta ei muuta edellä sanottua. Mäenpää on nauttinut syyttömyysolettamaa poliisin esitutkinnassa, joka on päättynyt poliisin arvioon, jonka mukaan häntä epäillään rikoksesta. Jos oikeusprosessi jatkuisi syytteen ja oikeudenkäynnin kautta, hän saisi koko ajan hyväkseen syyttömyysolettaman. Mutta jos Perussuomalaiset eduskunnassa estävät syytteen nostamisen, se ei tee Mäenpäästä syytöntä.
Lehdessänne viitataan myös prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpään tviitteihin, joissa hän näyttää antaneen tukensa Meren näkemyksille. Vuorenpään ja minun välinen näkemysero on kuitenkin näennäinen, koska puhumme eri asiasta. Vuorenpää käytti ns. analogia-argumenttia rinnastaen Mäenpään tilanteen tapaukseen, jossa tuomioistuin jättää sille esitetyn syytteen
tutkimatta. En kiistä sitä, mitä Vuorenpää tuossa toisessa asiassa sanoo, mutta totean ettei sillä ole nyt merkitystä. Vuorenpään kannanotot eivät muuta sitä, mitä olen sanonut syyttömyysolettaman soveltamisalasta. Hänen oma rinnastuksensahan koskee nimenomaisesti tilannetta, jossa henkilö on – toisin kuin Mäenpää – rikoksesta syytettynä.
En pidä oikeutettuna, että lehtenne välittää lukijoille käsityksen, että oikeustieteellinen asiantuntemukseni voitaisiin sivuuttaa sen vuoksi, että olen 1980-luvun alussa, tarkemmin sanoen 1981-82 ja siis lähes 40 vuotta sitten, osallistunut puoluepoliittiseen toimintaan. Kuten olen julkisesti tuonut esiin, kävin jo 1980-luvun puolivälissä läpi itsetutkiskelun, jonka kautta päädyin säilyttämään kriittisyyden ja jopa radikaalisuuden, mutta asettaen yksilön vapauden muiden arvojen yläpuolelle. Oikeustieteellisen asiantuntijan urani olen tehnyt tuon uudelleenarvioinnin jälkeen, erityisesti vuonna 1991 tarkastetusta väitöskirjastani lähtien.
Ei ole mitään ”persujahtia”. Rikoslaki on kaikille sama, eikä kansanedustajan menettelyllistä syytesuojaa tulisi mielestäni käyttää tämän perustavan periaatteen horjuttamiseen En ole ”riehaantunut” enkä käy ”hurjilla kierroksella”. Olen vain yrittänyt asiantuntemukseni perusteella mutta samalla kansantajuisesti selittää, mitä ihmisoikeuksiin kuuluva syyttömyysolettama tarkoittaa, ja mitä se ei tarkoita. Mielestäni Suomen Uutisten lukijoilla on oikeus tietää tämä.
Martin Scheinin 25.1.2020

Martin Scheininin vastine syyttömyysolettamaa koskevaan juttuun

Professori Martin Scheininin vähintäänkin erikoinen kirjoittelu PS-kansanedustaja Juha Mäenpään tapauksesta herättää hämmennystä sosiaalisessa mediassa. Somessa valtoimenaan mesoavan Scheininin twiitteihin kertyy runsaasti innokasta persuvainoa, ja niukalti juridista harkintaa. Vaikka kyseessä on kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori, ei hän pannut kummoistakaan painoa kaikkein keskeisimmille ihmisoikeuksille kun avautui tilaisuus mätkiä poliittista opponeittia. Lakivaliokunnan puheenjohtaja, juristikansanedustaja Leena Meri (ps.) joutui muistuttamaan professorille, että oikeusvaltiossa jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan. Arvioon yhtyi Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää. 

Scheinin <a href="https://twitter.com/MartinScheininF/status/1220318352612241408">kirjoitti torstaina Twitterissä</a>, että mikäli eduskunta ei anna lupaa asettaa Mäenpäätä syytteeseen tämän eduskuntapuheenvuoron takia, Scheininin mielestä Mäenpään ylle jäisi eräänlainen epäilyksen varjo.
&#8211; Jos eduskunta ei anna suostumusta syytteelle, poliisin arvio että &#8221;on syytä epäillä&#8221; rikosta jää voimaan, Scheinin väitti.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi torstaina eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Mäenpää syytteeseen hänen kesäkuussa eduskunnassa käyttämästään puheenvuorosta, joka sisälsi ilmauksen ”vieraslajit.”
Tapauksen esitutkinnassa poliisi katsoi olevan syytä epäillä Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Perustuslain mukaan syyteoikeus kuitenkin edellyttäisi eduskunnan viiden kuudesosan enemmistöpäätöstä, joten Mäenpään tapaus tuskin etenee mihinkään.
<h4>Jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan</h4>
Twitter-kommenttinsa perusteella Scheinin näyttäisi olevan sitä mieltä, että kansanedustaja Juha Mäenpää ei nauti syyttömyysolettaman, eli syyttömän suojaamisen periaatteen suojaa. Useisiin ihmisoikeussopimuksiin sekä myös suomalaiseen lainsäädäntöön sisältyvä syyttömyysolettama ilmaisee periaatteen, jonka mukaan jokaista rikoksesta epäiltyä on kohdeltava syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty laillisesti toteen.
Scheinin on koulutukseltaan oikeustieteen tohtori ja hänellä on taustallaan pitkä yliopistoura, joten hänen luulisi tuntevan syyttömyysolettaman. Siihen nähden kansanedustaja Mäenpäähän kohdistuva vihjailu näyttäytyy epäasiallisena.
Perussuomalaisten juristikansanedustaja Leena Meri kummastelee ihmisoikeusprofessorin näkemyksiä ja muistuttaa saman tien syyttömyysolettamasta.
&#8211; Jokainen on syytön kunnes toisin tuomioistuimessa todetaan. Sama tilanne on olemassa, jos vaaditaan vaikka asianomistajan suostumus syyttämiseen tai teko vanhentunut. Jos ei voi syyttää niin henkilö on silti syytön, ei syyllinen. Oikeusvaltiossa on syyttömyysolettama voimassa, Meri kirjoittaa.
<h4>Unohtiko ihmisoikeusprofessori oikeusvaltioperiaatteen?</h4>
Scheinin tarttui Merin kommenttiin ja jatkoi hämmentämistä.
&#8211; Jos estätte eduskunnan suostumuksen syytteen nostamiselle, koskaan ei saada tuomioistuimen tai syyttäjän arviota, syyllistyikö hän (Mäenpää) rikokseen. Elämään jää poliisin arvio ”on syytä epäillä”. Oikeudenkäynnissä hän saisi suojakseen syyttömyysolettaman. Te estätte sen oikeudellisen vaikutuksen, Scheinin <a href="https://twitter.com/MartinScheininF/status/1220411344777809920">väittää</a>.
Meri <a href="https://twitter.com/leena_meri/status/1220414217465073667">vastaa</a>:
&#8211; Oletko aidosti tuota mieltä ettei syyttömyysolettama ole voimassa jos syyteoikeutta ei ole. Kuten sanoin, on olemassa monia vastaavia prosessinedellytyksiä eikä henkilöstä silti voi puhua syyllisenä tai vähän syyllisenä. Yleensä olet vahvasti oikeusvaltioperiaatteiden takana, perussuomalaisten juristikansanedustaja ihmettelee.
Scheinin väittää seuraavaksi, että syyttömyysolettama olisi vasta rikoksesta syytetyn oikeus, ikään kuin syyttömyysolettamalla ei olisi merkitystä jo aikaisemmin.
-Te estätte sen (syyttömyysolettaman) toteutumisen, jos estätte syytekynnyksen arvioinnin ja sen mahdollisesti ylittyessä oikeudenkäynnin.
Meri vastaa ihmisoikeusprofessorille, että tosiasiassa syyttömyysolettama koskee rikoksesta epäiltyä jo aiemmin, koko ajan, ellei tuomiota ole. Meri viittaa myös esitutkintalakiin, jossa säädetään että rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä.
<h4>Ei pitäisi tehdä ennenaikaisia päätelmiä syyllisyydestä</h4>
Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää liittyy keskusteluun. Hän toteaa, että ellei ole olemassa edellytyksiä edes syytteen nostamiselle, siitä ei voi tehdä sellaista päätelmää, että jonkinlainen epäily syyllisyydestä jäisi elämään.
&#8211; Sanoisin, että lakivaliokunnan puheenjohtaja Merin näkemys on perusteltu. Ja jos vielä mietitään oikeudenkäyntiä, olisi kovin erikoista tutkimatta jättämisen jälkeen sanoa, että voimaan jää (syytekynnystä mukaillen) syyttäjän näkemys, että syytetty on todennäköisesti syyllinen, Vuorenpää <a href="https://twitter.com/MikkoVuorenpaa/status/1220444879945457664">kirjoittaa</a>.
&#8211; Kävikö mielessäsi että ehkä puhuimme eri asioista, Scheinin yrittää.
&#8211; Ei käynyt. Jos viranomainen ei voi prosessinedellytysten puutteen vuoksi jotain asiaa tutkia, tutkittamattajättämispäätöksestä ei passaa tehdä muita päätelmiä kuin, että prosessinedellytyksissä oli puute. Ja tarkoitan tässä pr. edel. puutteella myös sitä, ettei ole syyteoikeutta, Vuorenpää vastaa.
<h4>Professori käy isoilla kierroksilla</h4>
Kansanedustaja Mäenpään tapaus on virittänyt professori Scheininin hurjille kierroksille. Jo aiemmin Scheinin ilmoitti Twitterissä olevansa tyytyväinen valtakunnansyyttäjän ratkaisusta pyytää eduskunnalta suostumusta saada asettaa Mäenpää syytteeseen.
&#8211; Tämä on hyvä uutinen, kävipä eduskunnan suostumuksen (5/6) kanssa miten hyvänsä, Scheinin riemuitsee.
Hetkeä myöhemmin Scheinin paljastaa olleensa muutenkin erityisen aktiivinen asiassa.
&#8211; Kiitos kommenteista. Mielelläni avaan lisää: Olin yksi niistä, jotka tekivät tutkintapyynnön Mäenpään vieraslajipuheesta, Scheinin <a href="https://twitter.com/MartinScheininF/status/1220313859376001024">kirjoittaa</a>. Hän arvioi myös, että &#8221;kansanmurha alkaa tuollaisella puheella&#8221;, viitaten Mäenpään ulostuloon.
Oikeusprofessori Scheinin esitellään mediassa yleensä ihmisoikeusasiantuntijana. Mainitsematta yleensä jää, että hän on ollut aktiivinen toimija SKDL:n ja SKP:n riveissä. Scheinin on toiminut muun muassa Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean jäsenenä. Äskettäin hän on näkyvästi julkisuudessa puolustanut al Hol -tapauksen vuoksi ryvettynyttä ulkoministeri Pekka Haavistoa, muistutellut al-Holin leirillä olevien syyttömyydestä sekä tietenkin <a href="https://twitter.com/MartinScheininF/status/1218599181608259584">sättinyt</a> perussuomalaisia.
Poliittissa kysymyksissä Scheinin ei kaida kannanottamista. Hänen poliittiset näkemyksensä heijastelevat vasemmiston kaikkein kiihkeimmän äärilaidan kantoja, jonka ilmeinen tavoite on PS:n toiminnan estäminen.
Kiihkeän professorin toivoisi kuitenkin muistavan, että poliittinen toimintavapaus on YK:n ihmisoikeusjulistuksessa erikseen turvattu vapaus.
<hr />
Martin Scheinin lähetti tämän kirjoituksen johdosta vastineen Suomen Uutisille. Vastine on luettavissa <a href="https://stage.sudev.fi/martin-scheininin-vastine-syyttomyysolettamaa-koskevaan-juttuun/">täältä</a> &gt;

Syyttömyysolettama

Perussuomalaiset: Ministeri Rydman on käyttänyt perustuslaillisia oikeuksiaan itsensä puolustamiseen

Esitutkintalain pitäisi estää tilanteet, joissa ihmiset joutuivat aiheettomasti epäillyn asemaan, mutta juuri tällaiseen tilanteeseen valtakunnansyyttäjä työntää Päivi Räsästä

Halla-aho valtakunnansyyttäjän ulostulosta: Toiviainen näyttää väittävän, että Mäenpää syyllistyi rikokseen – ”Suomessa on syyttömyysolettama”

Kansanedustaja Leena Meri vastaa professori Martin Scheininille: Syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan

Martin Scheininin vastine syyttömyysolettamaa koskevaan juttuun

Persujahdista riehaantunut oikeusproffa Martin Scheinin unohti jo syyttömyysolettamankin – prosessioikeuden professori palautti maan pinnalle

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025