Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

taakanjakounioni

EU:n huippukokous päättyi perjantaina vailla yhteistä näkemystä maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksesta. Erityisesti Puolaa ja Unkaria hiertää sopimuksen kohta taakanjaosta, jonka mukaan turvapaikanhakijat sijoitettaisiin eri jäsenvaltioihin viime kädessä vaikka pakolla.

EU:n yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus nytkähti vuosien kitkuttelun jälkeen eteenpäin kesäkuun alun <a href="https://stage.sudev.fi/eun-yhteinen-maahanmuutto-ja-turvapaikkasopimus-nytkahti-eteenpain-italian-kanta-ratkaisi/">sisäministerikokouksessa</a>, kun suuret jäsenmaat saivat Italian avulla väännettyä enemmistösopimuksen asiasta.
Muutaman viikon linnarauha päättyi perjantaina, kun Puola ja Unkari nostivat taas kissan pöydälle ja keskustelut taakanjaosta alkoivat uudelleen. EU:n huippukokous päättyi lopulta ilman jäsenmaiden yhteistä kantaa maahanmuuton hallinnasta.
<h4 style="font-weight: 400;">Melonin välitysyritykset mönkään</h4>
Puola ja Italia pysyivät ehdottoman kielteisessä kannassaan koskien nimenomaan taakanjakoa, eli turvapaikanhakijoiden vapaaehtoista tai loppupeleissä pakollista jakamista eri EU-maiden kesken.
Italian pääministeri Giorgia Meloni yritti taivutella Puolan ja Unkarin johtoa yhteiseen rintamaan mutta välitysyritys jäi tällä kertaa ilman tulosta.
-En ole koskaan pettynyt heihin, jotka puolustavat omia kansallisia etujaan, Meloni <a href="https://www.politico.eu/article/giorgia-meloni-italy-eu-migration-mediation-cant-save-eu-summit-talks/">kommentoi</a> Politicon mukaan neuvottelujen alla.

Maahanmuutto hiertää edelleen valtioiden välejä – EU:n huippukokous päättyi ilman yhteistä näkemystä pakkosijoituksista

Ruotsidemokraattien ja porvarihallituksen yhteistä hallitus- eli Tidö-sopimusta on seurattava kirjaimellisesti. Muuten ”hallitukselta putoaa pohja”. Ruotsidemokraattien rooli tukipuolueena loppuu puheenjohtajan mukaan joka tapauksessa tähän hallituskauteen.

&#8211; Tidö-sopimus on perusta, jonka päälle rakennamme hallituksen kanssa uuden, vahvan Ruotsin. Se on sopimus, joka on sitova jokaiselta konkreettiselta osaltaan. Jos näin ei toimita, sopimus ei ole enää voimassa. Tämän pitäisi olla täysin selvää, <a href="https://www.dn.se/sverige/akesson-avtalet-ska-foljas-till-sista-bokstaven/">sanoi</a> ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson perinteisessä kevätpuheessaan Tukholman Långholmenilla.
&#8211; Ruotsidemokraatit on viimeistään seuraavien vaalien jälkeen joko hallituspuolue tai oppositiossa. Emme enää toimi tukipuolueena hallitukselle, jossa emme itse ole mukana, Åkesson <a href="https://www.expressen.se/tv/politik/akesson-sd-inget-stodparti-efter-nasta-val/">ilmoitti</a>.
EU uhkaa itsemääräämisoikeutta
Åkessonin mukaan ruotsidemokraatit sai Tidö-sopimukseen käytännössä koko maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa. Nyt kuitenkin moderaatit ovat piiloutumassa EU:n mahdollisen <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsin-hallitus-saattaa-jopa-kaatua-riitaan-maahanmuutosta-ruotsidemokraatit-ja-moderaatit-eri-linjoilla-eun-paatosvallasta/">yhteisen</a> pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan taakse.
&#8211; Toteutuessaan se tuhoaa kaiken, josta olemme yhdessä sopineet hallituksen kanssa. Emme tule koskaan hyväksymään sopimusta, joka kiistää valtion oikeuden päättää siitä, kuka saa asua maan rajojen sisällä.
Muutamaa päivää aikaisemmin Åkesson <a href="https://www.aftonbladet.se/debatt/a/rlG2VR/jimmie-akesson-eu-ar-pa-vag-att-bli-en-tvangstroja">kirjoitti</a> Aftonbladetissa, että Euroopan unionista on tulossa Ruotsille ”pakkopaita”.

Jimmie Åkessonin tyrmää yhteisen pakolaispolitiikan ja uhkaa hallituskriisillä: Euroopan unionista on tulossa Ruotsille pakkopaita

Eduskunta käsitteli keskiviikkona valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Kansanedustaja Sakari Puisto peräänkuulutti pitämässään perussuomalaisten ryhmäpuheessa hallitukselta syvällisempää paneutumista muun muassa Suomen asemaan osana arktista aluetta, globaaleihin muuttoliikkeisiin sekä kansainvälisten sääntöjen mahdollisiin uudelleentulkintoihin.

&#8211; Mitä enemmän ulkopolitiikkaa painotetaan ideologisista lähtökohdista, sitä enemmän kysymyksiä on asetettava realismin näkökohdista, totesi kansanedustaja Sakari Puisto ja peräsi kysymyksenasettelua siitä, ovatko kaikki selonteossa luetellut tavoitteet täysin yhteensopivia Suomen kansallisen edun kanssa.
Perussuomalaiset kannattavat parlamentaarista yhteistyötä
Viime eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa 2019 eduskuntaryhmiltä kysyttiin, ovatko ne valmiita tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa.
Perussuomalaiset vastasivat silloisen hallitustunnustelijan, edustaja Antti Rinteen kysymykseen seuraavasti: ”Kannatamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa läheistä ja pitkäjänteistä parlamentaarista yhteistyötä ja olemme valmiita tukemaan selonteoissa vahvistettua ulkopolitiikan linjaa.”
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan jatkuvuutta
‒ Tavoite läheisestä ja pitkäjänteisestä parlamentaarisesta yhteistyöstä on hyvin kannatettava. Tänä päivänä se palvelee jatkuvuutta tilanteissa, joissa valta vaihtuu, koska Suomella tulee olla vain yksi, yhtenäinen ulkopolitiikka, Puisto sanoi.
‒ Aitoja menestystarinoita Suomen ulkopolitiikasta löytyy vuosien varrelta. Suomi itsessään on menestystarina. Vaihtuvien hallitusten myötä selonteoissa voi kuitenkin olla merkittäviä painotuseroja, ja näissä painotuksissa voi olla näkemyseroja.
Voimapolitiikka palannut kansainväliseen politiikkaan
Valtioneuvosto korostaa uusimmassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja sen instituutioita. Lähtökohtana on tunnusomaisesti arvopohjainen ulkopolitiikka, jossa korostuu tavoitteiden asettaminen ja julistaminen globaalin vastuun näkökulmasta.
‒ Kuitenkin kansainvälinen, monenkeskinen sopimusjärjestelmä on horjunut monin osin jo pidemmän aikaa, ja voimapolitiikka on palannut yhä voimakkaammin mukaan kuvaan. Myös Suomi itse on yhä enemmän tullut haalineeksi kansainvälistymisestä sen huonoja puolia, pitkälti omaa sinisilmäisyyttään, Puisto huomautti.
Realiteetit ja kansallinen etu pidettävä mielessä
‒ Selonteko herättää monia kysymyksiä. Ovatko menneisyydessä laaditut säännöt toimivia, vai ovatko ne etääntyneet realiteeteista? Mikä on oma todellinen vaikutusmahdollisuutemme kehityskulkuun yhdessä Pohjoismaiden ja muiden samanmielisten maiden kanssa ja osana EU:takin? Ovatko selonteossa asetetut tavoitteet kaikilta osin yhteensovitettavissa Suomen kansallisen edun kanssa? Sakari Puisto pohti.
‒ Jos kunnianhimon ja realiteettien välille muodostuu kuilu, saatamme ajautua ristiriitaan. Mitä enemmän ulkopolitiikkaa painotetaan ideologisista lähtökohdista, sitä enemmän kysymyksiä on asetettava realismin näkökohdista.
EU:sta muodostumassa yhä enemmän taakanjakounioni
YK-järjestelmää ei ole kyetty uudistamaan, suurvallat eivät suostu kansainvälisten tuomioistuinten tuomittaviksi ja asevalvontasopimuksia rikotaan toistuvasti. Vaikka monia myönteisiä kehityskulkuja on nähtävissä, on sekin seikka tunnustettava, että kansainväliset instituutiot voivat toimia kunnolla vain niin kauan kuin niistä on hyötyä vahvoille jäsenvaltioille.
‒ Olemme myös ilmaisseet huolemme siitä, että Euroopan unionin talous- ja arvoyhteisöstä on muodostumassa yhä enenevissä määrin fiskaali-, velka- ja taakanjakounioni. Meidän on varauduttava siihen, että sääntöjä niin EU:ssa kuin kansainvälisessä politiikassakin voidaan uudelleentulkita nopeastikin, Puisto muistutti.
Väestön demografiset muutokset jäivät liian vähälle huomiolle
‒ Keskeinen globaali kehityskulku, väestön demografiset muutokset, on jätetty selonteossa vähälle huomiolle. Väestön ikääntyminen Euroopassa yhdistettynä Lähi-idän ja Afrikan merkittävästi nuorempaan väestöön, toimimattomiin yhteiskuntiin ja näköalattomuuteen lisää edelleen laajamittaisten muuttoliikkeiden mahdollisuutta. Heikosti länsimaisiin yhteiskuntiin sopeutuvien ihmisten muuttovirtojen vaikutuksia olisi pitänyt pohtia selonteossa perusteellisemmin, Puisto peräänkuulutti.
‒ Selonteossa sivutaan arktisen alueen turvallisuuspoliittisia ja taloudellisia ulottuvuuksia osana suurvaltojen välistä kilpailua. On kuitenkin huomattava, että iso osa maatamme kuuluu arktiseen alueeseen ja on siten myös suoranaisena ulkovaltojen intressien kohteena. Tätä kehityskulkua ei ole kuvailtu riittävästi selonteossa.
Teknologian ja tieteen kehitys otettava myös huomioon
‒ Myös teknologian ja tieteen kehitys tulee vaikuttamaan moniin kehityskulkuihin käänteentekevästi. Silti selonteossa käsiteltiin varsin ohuesti näitä näkökulmia, toisin kuin esimerkiksi keväällä julkaistussa Britannian vastaavassa katsauksessa, jossa teema oli huomattavasti keskeisemmässä osassa, Puisto vertasi.
‒ Muun muassa näitä näkökohtia ja kysymyksenasetteluita olisi syytä punnita huolellisemmin ja pitää mielessä realiteetit sekä tietysti kansallinen etu, hän tiivisti.
&nbsp;

Perussuomalaiset ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta: Realiteetit ja kansallinen etu eivät saa jäädä idealismin varjoon

taakanjakounioni

Maahanmuutto hiertää edelleen valtioiden välejä – EU:n huippukokous päättyi ilman yhteistä näkemystä pakkosijoituksista

Jimmie Åkessonin tyrmää yhteisen pakolaispolitiikan ja uhkaa hallituskriisillä: Euroopan unionista on tulossa Ruotsille pakkopaita

Perussuomalaiset ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta: Realiteetit ja kansallinen etu eivät saa jäädä idealismin varjoon

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025