Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Tähtitorninmäki

Valtiovarainministeri Riikka Purra itsenäisyyspäivän puheessaan: ”Myös nykypäivänä meidän on kamppailtava, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin”

Riikka Purran itsenäisyyspäivän lippupuhe Tähtitorninmäeltä: ”Kiitos ja hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi!”

Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee puheen kokonaisuudessaan.
 
Ihmisen luonteen paradoksi on, että hän pyrkii kohti hyviä asioita ja suuria päämääriä, mutta saavutettuaan ne hän tottuu niihin, alkaa pitää niitä itsestäänselvyyksinä eikä välttämättä muista niiden arvoa ja katoavaisuutta. Elämme vapaassa maassa, jossa kaikilla on ruokaa ja katto pään päällä, kaikilla on pääsy korkeatasoisiin terveyspalveluihin, kaikilla kansalaisilla on äänioikeus, kaikki saavat käydä koulua ja opiskella käytännössä maksutta, eikä ihmisten tarvitse pelätä poliisia ja muita viranomaisia. Rikollisetkin saavat uuden mahdollisuuden. Asiamme ovat siis globaalissa ja historiallisessa vertailussa erinomaisen hyvin.
Katso video Tähtitorninmäeltä (teksti jatkuu videoikkunann alla):
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Tämä on meidän maamme. Tämä on se paikka maailmassa, jossa voimme elää omalla kielellämme omamme näköistä elämää.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti puheen lipunnostossa Tähtitorninmäellä. <a href="https://t.co/r6GWHwNO7M">pic.twitter.com/r6GWHwNO7M</a>
&mdash; Perussuomalaiset (@persut) <a href="https://twitter.com/persut/status/1732362670890734005?ref_src=twsrc%5Etfw">December 6, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
(Jos video ei näy oikein, voit avata sen <a href="https://twitter.com/persut/status/1732362670890734005">täältä</a>)
Tätä ei kuitenkaan aina uskoisi, kun seuraa sosiaalista mediaa, lehtien kirjoittelua tai eduskuntakeskustelua. Olemme tottuneet ja turtuneet hyviin asioihin, emmekä muista niiden poikkeuksellisuutta ja arvoa. Kun ei ole suuria ongelmia, pienistä ongelmista ja harmeista tulee helposti elämää suurempia. Kun emme joudu stressaamaan siitä, mistä saamme seuraavan aterian, meillä on energiaa stressata siitä, että joku on meille tärkeistä asioista eri mieltä kuin me.
Myös kansallinen itsenäisyys, oikeus päättää omista asioistamme, on olotila, johon olemme ehtineet tottua reilun sadan vuoden aikana. Tai ainakin niiden vuosikymmenten aikana, kun minkään ulkoisen vaaran ei ole koettu vakavasti uhkaavan itsenäisyyttämme. Monet kansainväliset sopimukset ja jäsenyydet erilaisissa organisaatioissa toki rajoittavat toimintavapauttamme ja itsenäistä päätösvaltaamme, mutta kuulumme niihin omasta vapaasta tahdostamme, ja tämä on oleellista.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan viime vuoden helmikuussa havahdutti meidät siihen, että olemme ehkä menossa kohti pahoja aikoja. Aikoja, jolloin aggressiiviset suurvallat katsovat, että niillä on oikeus päättää, millaisia valintoja niiden pienet naapurit tekevät, ja jopa oikeus kiistää pienten naapureidensa olemassaolo. Omien historiallisten kokemustensa vuoksi suomalaiset tuntevat aitoa solidaarisuutta ukrainalaisia kohtaan, mutta yksi jos toinenkin meistä on varmasti myös pohtinut, mitä tämä kaikki merkitsee meille itsellemme, meidän turvallisuudellemme ja meidän vapaudellemme.
Itsenäisyyspäivä on suomalaisille tärkeä kansallinen perinne ja rituaali. Ne, jotka tekivät uhrauksia itsenäisyyden puolesta, sotiemme veteraanit, nauttivat jakamatonta arvostusta. Silti voi usein havaita, että historiaa pyritään valjastamaan tämän päivän poliittisten agendojen palvelukseen. Pyritään hiukan anakronistisesti todistelemaan, että veteraanit taistelivat juuri meille tärkeiden arvojen puolesta. Kuitenkin yhteiskunnan arvot olivat 80 vuotta sitten monilta osin hyvin erilaiset kuin ne ovat nyt. Vielä erilaisempia ne olivat 100 vuotta sitten, kun Suomi taisteltiin itsenäiseksi. Lisäksi suomalaiset olivat myös 80 ja 100 vuotta sitten keskenään erilaisia, ja heillä oli erilaisia arvomaailmoita.
Mikä siis on se ydinagenda, joka yhdisti suomalaisia tuolloin ja jonka pitäisi yhdistää meitä tänä päivänä? Uskoakseni se, että tämä on meidän maamme. Tämä on se paikka maailmassa, jossa voimme elää omalla kielellämme omamme näköistä elämää, sellaisten lakien ja määräysten puitteissa, jotka heijastavat meidän kansamme kulloisenkin enemmistön arvoja ja näkemyksiä. Paikka, jossa voimme myös riidellä keskenämme omia riitojamme turvallisesti ja ilman ulkoista painostusta. Tämä on se itsenäisyyden ydin, joka säilyy muuttumattomana läpi aikakausien ja suhdanteista riippumatta.
Toivotan kaikille suomalaisille hyvää itsenäisyyspäivää!

Jussi Halla-aho itsenäisyyspäivänä: Tämä on meidän maamme

Tähtitorninmäki

Valtiovarainministeri Riikka Purra itsenäisyyspäivän puheessaan: ”Myös nykypäivänä meidän on kamppailtava, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin”

Riikka Purran itsenäisyyspäivän lippupuhe Tähtitorninmäeltä: ”Kiitos ja hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi!”

Jussi Halla-aho itsenäisyyspäivänä: Tämä on meidän maamme

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025