Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

takausvastuut

Eduskunta päätti tänään hallituksen ja kokoomuksen äänin, että Suomen takausvastuut euroalueelle kasvavat erinäisten tukipakettien myötä jopa kahdella miljardilla eurolla. Perussuomalaiset vastusti esityksiä ja vaati, ettei Suomi lähde pelastamaan euroa ja pankkeja erittäin riskialttiilla paketeilla.
 
&#8211; Näistä ei ole mitään hyötyä Suomelle, koska Suomi saa lainaa halvemmalla markkinoilta kuin tästä tulevasta lainavälineestä. Suomen kansalaisten tehtävänä on siis vain taata velkaa, jolla käytännössä pelastetaan vastuuttomasti toimineita maita ja pankkeja, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio toteaa.
&#8211; Me käyttäisimme vähät varat kansamme hyvinvointiin. Valitettavasti vihervasemmistohallitus &#8211; kokoomuksen tuella &#8211; on valmis pelastamaan euroa koronan varjolla luotujen pakettien kautta ja näin kasvattaa veronmaksajien taakkaa.
Perussuomalaisten esitys kaatui
Perussuomalaiset esitti, ettei Suomi osallistu eurooppalaisen tilapäisen tukivälineen (SURE) eikä EU Covid-19-takuurahaston toimintaan tai niiden lainoituksen takaamiseen. Tällöin näihin tukivälineisiin liittyvien valtiontakausten antamiseen ei olisi ollut tarvetta.
Perussuomalaisten esitys kaatui siis hallituksen ja kokoomuksen äänin.

Hallitus ja kokoomus langettivat suomalaisille yli kahden miljardin uudet takausvastuut europaketteihin

Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat jättivät vastalauseen valiokunnan mietintöön kolmannesta lisätalousarviosta. &#8211; Hallitus laittoi eduskunnan laatimaan ravintolatuet, kun ei itse osannut., sanovat Jussi Wihonen, Jari Koskela ja Ville Vähämäki.

Vastalauseessaan perussuomalaiset arvostelevat huonosti valmisteltua ravintolatukea. Kansanedustaja Jussi Wihonen huomauttaa, että esityksessä tuen määrä oli aivan liian pieni, eikä myynnin kalenterivaihtelua tai ravintolatyyppien eroja huomioitu riittävästi. Lisäksi tukia rajattiin niin, että isommille yrityksille menetyksiä ei olisi korvattu samassa suhteessa.
Ylipäätään heikko valmistelu kertoo Wihosen mielestä joko siitä, että hallituksessa ei arvosteta itse toimialaa tai ylipäätään yrittämistä – tai vaihtoehtoisesti hallituksen osaamisen rajat ovat tulleet vastaan, eikä valmistelutyö ministeriöiden kanssa enää toimi.
&#8211; Hallitus heitti esityksensä eduskunnan valiokunnalle saatesanoin, että koittakaa saada tästä jotain aikaiseksi. Menettelynä tämä on ennenkuulumatonta, Wihonen hämmästelee.
Rahanjako pelastaa Finnairin, mutta ei reittejä
Finnairin pääomittamiseen varautuminen oli edustaja Jari Koskelan mielestä perusteltu toimenpide, mutta samaan aikaan tukipolitiikkaan olisi pitänyt kytkeä ehdollisuutta eikä jättää maakuntia oman onnensa nojaan.
&#8211; Lentoliikenteen pysähdys kasvattaa entisestään juopaa ruuhka-Suomen ja maakuntien välillä juuri kun koko maan talous pitäisi saada pyörimään. Hallituksessa keskusta ei näköjään saa ääntään kuuluviin ja muita puolueita ei kiinnosta, Koskela arvelee.
Hallitus allekirjoittaa uusia eurokriisitukiaisia
Hallituksen esityksessä ollaan myös hyväksymässä kiireellisesti kaksi uutta koronatukipakettia. Niissä Suomen valtio takaisi Euroopan investointipankin yhteyteen perustettavaa takuurahastoa sekä EU-komission alaisuuteen perustettavaa työllisyyslainaohjelmaa.
&#8211; Eikö hallitus ymmärrä, että se on koronakriisin tekosyyllä vedetty jälleen mukaan lahjoittamaan rahaa muille euromaille? Eikö eurokriisistä jo opittu, mistä on kyse. Pyytäjät eivät antamalla lopu, mutta hallituksen pitäisi tehdä töitä Suomen kansan hyväksi, eikä vieraille valloille, edustaja Ville Vähämäki muistuttaa.
Vähämäki ihmettelee, onko hallitus esittäessään takausvastuiden koon karvan päälle 800 miljoonaksi edes itse ymmärtänyt vastuiden todellista kasvamista. Hankkeisiin ohjataan varoja myös EU-budjetin kautta, mikä nostaa Suomen todellisia vastuita hallituksen ilmoittaman 800 miljoonan lisäksi yli miljardilla eurolla.
– Se, että tuo miljardi ei näy nyt meidän budjetissamme ei tarkoita, etteikö sitä tultaisi myöhemmin meiltä hakemaan joko korkeampien jäsenmaksujen, uuden EU-veron tai muiden EU-hankkeiden leikkaamisen muodossa. Vedättääkö EU hallitustamme vai hallitus eduskuntaa vähättelemällä syntyviä vastuita? Vähämäki kysyy.

Hallituksen kolme uutta vakavaa virhettä koronabudjetissa

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pohtii yhteiskunnan vähitellen tapahtuvaa avautumista. &#8211; Vaikka ravintoloita hallitusti nyt avataankin, on riski, että entisenkaltaisia asiakasmääriä ei ihan heti nähdä eikä tietysti pidäkään nähdä, koska asiakasmäärät on rajattu toistaiseksi puoleen.
 
&#8211; Kiinteiden kulujen kattamisen lisäksi yritykset tulevat tarvitsemaan tukea myös toimintansa ylösajamiseen. Se voi viedä aikansa, sillä pelko viruksen leviämisestä ei tule poistumaan ennen kuin rokote on saatu markkinoille. Tänä odotusaikana ihmisten kulutuskäyttäytyminen ja ravintolakulttuuri muuttuvat ratkaisevasti. Muutoksia on varmasti tapahtunut jo nyt, Jari Koskela huomauttaa.
Koronan toista aaltoa ei saa tunaroida
Edessä olevaa toista aaltoa Koskela pitää uhkaavana.
&#8211; Yhteiskuntaa ei enää ole varaa pistää kiinni useiksi kuukausiksi. Toisen aallon tullessa virus on välittömästi tukahdutettava asiantuntijoiden ehdottamin toimenpitein. Yrityksiä ei saa päästää siihen epävarmaan tilanteeseen, jossa ne ovat nyt yli kaksi kuukautta olleet.
&#8211; Historia opettaa. Ensimmäisen aallon aikana on hidasteltu ja tehty virheitä. Toisen aallon tullessa virheistä toivottavasti otetaan opiksi. Onneksi Suomen kansa on noudattanut rajoituksia kiitettävästi ja virus ei ole toistaiseksi päässyt tämän enempää leviämään. Laskussa olevat tartuntaluvut ja useiden maakuntien hyvä tilanne puhuvat puolestaan, Koskela sanoo.
Euroa pelastatetaan sääntöjä rikkomalla
Hallituksen hybridistrategiaa on Koskelan mielestä syystäkin arvosteltu vision puutteesta ja epämääräisyydestä.
&#8211; Samanlaista epämääräisyyttä ei ole, kun halutaan suojella jatkuvassa kriisissä olevaa, suuren luokan riskiryhmäläistä eli euroaluetta. Sen niin sanottu vakaus halutaan pelastaa hinnalla millä hyvänsä ja sääntöjä rikkoen. Näkisipä tällaista intohimoa myös suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolustamisessa, Koskela sanoo.
Koskela viittaa uusiin EU-alueen rahoitusmekanismeihin, tulevaan elpymisrahastoon ja koronakriisin hoitoa varten herätettyyn Euroopan vakausmekanismiin (EVM), jonka alkuperäisestä ehdollisuudesta ollaan joustamassa.
Takausmäärille ei tunnu olevan ylärajaa
Koskela pelkää, että näistä tulee käytännössä pysyviä veronmaksajien rahoittamia rahanjakoautomaatteja talouttaan jo ennen koronaa holtittomasti hoitaneille maille.
&#8211; Takausmäärille ei tunnu olevan mitään ylärajaa, vaan kyseessä on todellinen Moolokin kita.
&#8211; Hallitukset toisensa jälkeen suhtautuvat euroon kritiikittömästi. Sen hyötyjä on vahvasti liioiteltu ja sen tuomista haitoista ei poliittisten toimijoiden keskuudessa uskalleta puhua. Perussuomalaiset saavat jatkuvasti kuunnella syytöksiä putinismista nostaessaan aihetta esille. Tällainen jonkin asian nostaminen kritiikin yläpuolelle ei pitäisi kuulua suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin, Koskela tuhahtaa.

Koskela: Euro halutaan pelastaa hinnalla millä hyvänsä ja sääntöjä rikkoen -” Näkisipä tällaista intohimoa myös suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolustamisessa”

Perussuomalaiset Naiset vastustaa jyrkästi hallituksen aikeita taata lisää velkaa euroalueen kriiseihin. Käytännössä uusilla paketeilla lainoitettaisiin esimerkiksi Italiaa, pankkeja ja muiden maiden yrityksiä. Kaikki varat tulisi käyttää nyt oman kansan hyvinvointiin ja takausriskit minimoida.

&#8211; Kaiken kaikkiaan Suomen vastuita ollaan kasvattamassa yli kahdella miljardilla eurolla monimutkaisten ”koronapakettien” kautta. Suomi ei tästä hyödy mitään, vaan varat menevät jo ennen koronaa asiat huonosti hoitaneille maille kuten Italialle ja sen velkojille.
&#8211; Kyse ei siis ole duunareiden tai vaikka pienyritysten pelastamisesta. Kyseessä on jälleen kerran uusi osa euron murhenäytelmään, jossa etelän löyhä talouspolitiikka ja Eurooppalaiset pikavippipankit kohtaavat, sanoo Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Euroalueen takaukset aina riski
Elomaan mielestä asiaa kritisoivia syytetään nurkkakuntaisuudesta ja perustellaan, että vakaa euroalue on Suomen etu.
&#8211; Euroon ei olisi koskaan pitänyt liittyä. Suomessa on enää vain yksi eduskuntapuolue, joka suhtautuu rahaliittoon kriittisesti. Muut näyttävät haluavan tekohengittää euroa jatkossakin.
&#8211; Euroalueen takaukset ovat aina riski. Kaikki tuskin toteutuvat, mutta satojen miljoonien tai jopa miljardien riskit ovat mahdollisia. Hoitajamitoitukseen lasketaan kuluvan reilut 200 miljoonaa vuodessa. Tänä vuonna hallitus haluaa taata 800 miljoonalla eurolla euroalueen koronapaketteja. Siinä vähän vertailupohjaa, naiset toteavat.
Yhteistyö ei vaadi yhteisvastuuta veloista
Maailman talous kyykkää syvään koronan vuoksi, mutta ennusteet huonommista ajoista olivat jo viime vuoden puolella tiedossa. Suomen tuleekin PS-Naisten mielestä valmistautua euron hajoamiseen tai itsenäisesti siitä irtautumiseen.
&#8211; Neuvostoliittokaan ei ollut ikuinen. Ei ole eurokaan.
&#8211; Itsenäiset kansat voivat tehdä hyvää yhteistyötä ja pitää huolta kansalaisistaan ilman yhteisvastuuta veloista. Tämä yhteisvastuu on EU:n omienkin sääntöjen vastainen, mutta EU on luonut säännöt sääntöjen kiertämiseksi. Tämä taas kertoo EU:sta kaiken oleellisen, Elomaa toteaa.

PS-Naiset: Suomalaisten varat suomalaisille – ei Etelä-Euroopan vastuuttomuudelle ja pikavippipankeille

Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puiston mielestä hallitus paljasti asenteensa torstain kyselytunnilla, kun puolue latasi täyslaidallisen kritiikkiä Suomen EU-takausvastuista. Hän moittii hallituksen suhtautumista yhteisvastuisiin kevytmieliseksi.

Italialla jättivelat
Hallitus antoi kyselytunnilla ymmärtää, että homma hoituu, jos kaikki vain pysyttelevät samassa veneessä euroalueen vakauden turvaamiseksi.
&#8211; Mitään vakavaa pohdintaa ei ollut ongelmien mittaluokasta: jo pelkästään Italialla on julkista velkaa päälle 2 000 miljardia euroa. Heikossa kunnossa olevien pankkien tase puolestaan liikkuu tuhansissa miljardeissa, Puisto huomauttaa.
Monet joutuvat maksuvaikeuksiin
Tätä kaikkea huojuttavat koronan ohella riskit markkinoilla. Suuri osa yrityslainojen luokituksista on heikentynyt ja heikkenee entisestään. Monet joutuvat maksuvaikeuksiin. Näitä ongelmalainoja puolestaan on paketoitu monimutkaisiin ja heikosti läpinäkyviin johdannaissopimuksiin, joiden vaikutuksia voi Puiston mukaan vain arvailla.
&#8211; Jos tämä dominoviritelmä lähtee vyörymään, voi käydä niin, että ongelmavyyhtiin kytkeytyneet takaajat tulevat vedetyksi mukaan sekamelskaan, joka ei ole enää omissa käsissä, Puisto varoittaa.

Puisto pelkää ongelmien vyörymistä EU-takausvastuissa

Täysistuntosalissa keskusteltiin tällä viikolla hallituksen esityksestä eduskunnalle vuoden 2020 kolmanneksi lisätalousarvioksi. Ari Koponen kritisoi jyrkästi valtion lähes miljardin euron menolisäyksiä, jotka katetaan kokonaisuudessaan lisävelanotolla.

Myöskään euromaiden yhteisvastuun kasvattaminen ei ole perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen mielestä perusteltua.
&#8211; EU:n kaikkien tukimekanismien koko on jo 1,5 biljoonaa eli 1 500 miljardia euroa. Kuten Ville Vähämäki torstain kyselytunnilla vertasi, summalla voisi ostaa jokaiselle suomalaiselle uuden sähköauton ja 200 000 euron talon.
&#8211; Vaikka elvytyksen tarve on suuri, se ei poissulje sitä tosiasiaa, että syksyn budjettiriihessä on myös kriittisesti käytävä läpi valtiontalouden menoja. Miljoonia ei ole varaa heitellä jokaiseen koloon, mikä tuntuu tällä hetkellä olevan hallituksen linja, Koponen kritisoi.
Miljardeja maailmalle velkarahalla
Koponen peräänkuulutti myös kustannustehokkuutta. Budjetissa on 6 miljoonaa euroa mobiilisovelluksen kehittämiseen, jota ei ole edes kilpailutettu.
&#8211; Miksi ylipäätänsä jokaisen EU-maan täytyy kehittää oma sovellus? Olisiko voitu koordinoidusti yhteiskehittää? Koponen hämmästelee.
&#8211; Lähes sama summa, viisi ja puoli miljoonaa euroa, annettiin juuri vapaaehtoisrahoituksena YK:n alaiselle WHO:lle, vaikka järjestö käyttää vuosittain noin 200 miljoonaa dollaria pelkästään työntekijöidensä matkakuluihin.
Koponen peräänkuuluttaa, missä ovat toiminnan tehostaminen ja varmistus, että miljoonat, jotka velkarahalla WHO:lle syötetään, menevät todella koronan vastaiseen toimintaan.
&#8211; Ei pidä unohtaa kehitysapua, jonka 300 miljoonan budjettilisäys pitäisi tällaisessa kriisitilanteessa laittaa ensimmäisenä jäihin. Nämä rahat tarvittaisiin Afrikan sijaan Suomen talouden elvyttämiseen, Koponen jatkaa.
Valtion budjetin kehitysyhteistyön määrärahat ovat tänä vuonna huimat 1 030 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa lähes 3 miljoonaa euroa joka päivä.
Vaihtoehtoja velanotolle on
Koposen mielestä hallituksen tulisi ennen kaikkea pohtia, mitä vaihtoehtoja Suomella on pelkälle velanotolle. Perussuomalaiset eivät kannata verotuksen kiristämistä, mutta Koponen jo useaan otteeseen puhunut veropohjan tiivistämisestä ay-liikkeiden osalta, sillä nämä yleishyödyllisiksi listatut yhteisöt nauttivat yhä edelleen verovapaudestaan.
&#8211; Täältä valtio voisi laskelmien mukaan saada satojen miljoonien tulot.
&#8211; Tänä keväänä pelkästään Kojamo maksaa omistajilleen kaikesta huolimatta osinkoina 84 miljoonaa. Kansalaiset ovat ahdingossa lomautuksien vuoksi, ja korkeiden vuokrien takia Kelan kautta tulevat asumistuet valuvat suoraan Kojamon kautta verovapaana vuolaana tulona eläkeyhtiöille ja ammattiliitoille. Onko tässä tai esimerkiksi 6 miljoonan puoluetukien korottamisessa mitään järkeä? kysyy Koponen.

Koponen kritisoi hallitusta: Meidän on pakko leikata valtion menoja

Hallitus esittää, että Suomi osallistuu yli 800 miljoonan euron vastuilla uusiin euroalueen tukimekanismeihin. Syyksi kerrotaan hallituksesta, että Suomi haluaa olla yhdessä mukana pelastamassa Euroopan maita koronakriisin keskeltä. Perussuomalaisten mukaan paketeilla pelastetaan lähinnä vain huonosti asioitaan hoitaneita valtioita kuten Italiaa sekä yksityisiä pankkeja.
 
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki huomauttaa, että EU:n kaikkien tukimekanismien koko on jo 1,5 biljoonaa eli 1 500 miljardia euroa. Summalla voisi ostaa jokaiselle suomalaiselle uuden sähköauton ja 200 000 euron talon, Vähämäki vertaili.
&#8211; Taas on käyty laittamassa nimi takaussopimukseen. Suomi siis tukee sitä, että muut maat voivat tehdä samanlaisen osa-aikalomautusmallin, mitä Suomessakin on. Suomalaiset eivät hyödy mitään.
&#8211; Eikä siinä vielä kaikki. Investointipankin kautta suomalaiset pääsevät takaamaan patonkimaiden yhtiölainoja. Takkiin tulee. Euroopan investointipankkiin tullaan työntämään kaikkein huonoimpia luottoja liikepankkien taseista. Mitä hallitus tähän oikein sanoo? Vähämäki ihmettelee.
Kokonaisuutena uusia takuita jopa yli kaksi miljardia
Vähämäki totesi eduskunnassa, että ensin Suomi maksaa omilla kansallisilla mekanismeilla lomautukset, ja päälle tuotetaan sitä, että muut EU-maat pystyvät samaan.
&#8211; Hintalappu tähän on 430 miljoonaa, mutta missään ei ole sanottu sitä, että monivuotisen kehyksen kautta tulee vielä isompi potti päälle – noin 1300 miljoonaa euroa. Kun ottaa investointipankin kokonaisuuden mukaan, kokonaisuudessa kasvatatte äkkiä takuita 2100 miljoonaa!
&#8211; Selittäkää nyt Suomen kansalle, minkä takia meidän kannattaa näitä taata, jos me emme näistä mitään hyödy, Vähämäki kysyi.
Joustaako Suomi maataloustukineuvotteluiden takia?
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) vastasi, että kaikkeen ei voi aina sanoa ei.
&#8211; Joka ikisen hallituksen linja on ollut se, että euroalueen vakaudesta täytyy huolehtia, mutta jokainen maa hoitaa itse oman talouspolitiikkansa, Kulmuni totesi ja korosti, ettei korona ole yhdenkään maan talouspolitiikan syy.
Kulmuni antoi jopa ymmärtää, että Suomi hakee nyt joustavuudella myötämielisyyttä maataloustukineuvotteluihin.
”Tässä ei ole mitään järkeä”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio totesi, ettei etelän euromaiden talous ole ollut hyvä ennen koronakriisiäkään, vaan taloudet ovat olleet kuralla maiden omasta syystä jo kauan ennen pandemiaa.
&#8211; Koronakriisin varjolla euron kärsimysnäytelmän annetaan jatkua. Ihmettelen, miten keskusta valtiovarainministeripuolueena on näin kiihkeästi yhteisvastuiden kannalla.
&#8211; Kun Italia on köyhä maa, jossa on rikas kansa, ja Suomi rikas maa, jossa on köyhä kansa, niin Suomiko tässä kaiken lystin maksaa? Eihän tässä ole mitään järkeä. Suomen kansa kärsii ja joutuu maksamaan laskun tämän hallituksen naiiviudesta.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mielestä oli täysin mautonta syyttää hallitusta siitä, että koronakriisin varjolla oltaisiin luomassa yhteisvastuuta.
Onko yhteisvaluutta Suomen etu?
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että vaikka EU:n omat säännöt kieltävät yhteisvastuun jäsenmaiden veloista, yhteisvastuu toteutuu sääntöjen kiertämiseksi luotujen mekanismien kautta.
&#8211; Yhteisvastuuta perustellaan sillä, että kaaos euroalueella osuisi myös Suomen omaan nilkkaan, ja että rahan lapioiminen olisi siten myös meidän oma etumme.
&#8211; Kysymys kuitenkin kuuluu, onko meidän etumme kuulua valuuttaan, joka sitoo meidät toisten velkojen maksajaksi. Onko hallituksen linja, että euro pelastetaan hinnalla millä hyvänsä vai onko olemassa piste, jossa koko eurojäsenyyden mielekkyys asetetaan kyseenalaiseksi? Halla-aho kysyi.
Ministeri Kulmuni toisti, että on keskeistä pitää euroalueen vakaudesta kiinni.

Hallitus lisää suomalaisten takausvastuita – PS: ”Onko meidän etumme kuulua valuuttaan, joka sitoo meidät toisten velkojen maksajaksi?”

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (ID) keskusteli tänään Euroopparadiossa Pasilassa koronapandemian vaikutuksista EU:n talouteen. Noin viikon kuluttua esiteltävää EU:n elpymisrahastoa Hakkarainen kritisoi ankarasti.

&#8211; Rahaston rahoituskeinoksi kaavaillaan yhteisiä, yhteisvastuullisia velkakirjoja, koska 1 000-2 000 miljardin pottia ei muuten saada millään kasaan. Eli komissio yrittää jälleen saada läpi yhteisvastuuta jäsenmaiden veloista &#8211; siis EU-liittovaltiota, Teuvo Hakkarainen huomauttaa.
Suomen riskit kasvavat merkittävästi
Suomelle on tulossa EU:sta uusia merkittäviä vastuita. Hallitus esitti juuri lisätalousarviossa Suomelle yhteensä yli 800 miljoonan euron uusia takausvastuita koronakriisin myötä. Valtiovarainministeri Katri Kulmunin mukaan Suomella on jo ”kaikista EU:n jäsenmaista kaikista korkeimmat vastuut”.
&#8211; Onko tämä oikeudenmukaista &#8211; onko Suomi ”päättävissä pöydissä” vai niiden alla? Hakkarainen kysyy tuohtuneena.
&#8211; Suuri osa Suomen eduskuntapuolueista on aina valinnut EU-politiikan linjaksi mieluummin taloudellemme tuhoisan ”eurooppalaisen solidaarisuuden” kuin Suomen kansallisen edun. Toki tästä palkitaan yksittäisiä poliitikkoja korkeilla EU-viroilla ja komissaarin salkuilla.
Perustuslaki vaatii kansallisen edun politiikkaa
EU:n koronatoimia on arvioitava perustuslain toteutumisen kannalta. Suomen hallitus on ottanut varovaisen myönteisen kannan ehdotettuihin toimiin, Hakkaraisen arvion mukaan lähinnä muiden jäsenmaiden taloudellisen vakauden turvaamiseksi.
&#8211; Suomi saisi kyllä edelleen rahoitusta edullisesti markkinoilta, mutta Italian kaltaisten maiden tilanne on toinen. He eivät ole talouskasvun vuosinaan keränneet puskureita vaan luottavat muiden maiden apuun, haluaahan EU pitää ”onnistuneen rahaliiton” fasadia pystyssä, Hakkarainen toteaa.
&#8211; Eli Suomi muiden mukana tulee maksamaan Italiankin velat, ettei euroalue hajoa. Italian taloudessahan meni huonosti jo ennen koronaa.
Ei ylikansallista velkaa
EU-sopimukset kieltävät yksiselitteisesti rahaston rahoitusmuodoksi kaavaillun yhteisvastuun.
&#8211; Jos koronakriisin varjolla luodaan tällaisia pysyviä mekanismeja, EU rikkoo omia sääntöjään ja Suomen on vihellettävä peli poikki, Hakkarainen vaatii.
Euroedustaja antaisi hallitukselle ohjeeksi perussuomalaisten pitkäaikaisen EU-poliittisen linjan:
&#8211; Maiden ei tule luopua kansallisesta vastuusta talouspolitiikan hoidossa eikä ylikansallista, yhteisvastuullista velkaa tule ottaa lainkaan. Yhteisvastuu kannustaa vastuuttomuuteen, kun huonolla taloudenhoidolla ei ole seurauksia. Yhteisvastuuta luomalla myös sitoutetaan jäsenmaita tiiviimmin toisiinsa, mikä onkin EU:n kantava idea ja maiden itsenäisyydelle surmanloukku.
&#8211; Liittovaltioon emme liittyneet eikä siihen ole kansan antamaa valtuutusta, Hakkarainen summaa.
EU-liittovaltiojunassa ei ole peruutusvaihdetta
Yksi EU:n ongelmista on Hakkaraisen mukaan se, ettei virheellisiä rakenteita pureta vaan laastaria pistetään laastarin päälle.
&#8211; EU on hoitanut ensin eurokriisiä ja nyt koronakriisiä tuhoisalla rahapolitiikalla, jolla on lähinnä pelastettu isojen jäsenmaiden pankkeja. Tällä tekohengityksellä ei investointeja synny eikä reaalitalous kehity, Hakkarainen paukauttaa.
Saksakin on saanut tästä pelleilystä tarpeekseen, toteaa Hakkarainen viitaten Saksan perustuslakituomioistuimen tuoreeseen ratkaisuun, jonka kyseenalaistettua Euroopan keskuspankin velkakirjaostojen laillisuus Saksa saattaa irtautua euroalueen yhteisestä rahapolitiikasta.
&#8211; Jos komissio riitauttaa Saksan päätöksen, tilanne voi eskaloitua ja Saksa voi jopa irtautua koko eurosta, Hakkarainen arvioi ja suosittaa Suomelle samaa:
&#8211; Tämä olisi merkki kaikille kohtuullisesti pärjääville EU-maille, Suomi mukaan lukien, seurata Saksaa välittömästi.

Hakkarainen Euroopparadiossa: Maamme tulevista koronavastuista päätetään EU:ssa pian – ”Onko tämä oikeudenmukaista – onko Suomi päättävissä pöydissä vai niiden alla?”

Eduskunta sai tiistain täysistunnossa käsittelyynsä hallituksen esityksen vuoden 2020 kolmanneksi lisätalousarvioksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto kritisoi puheenvuorossaan EU-takausvastuita, joita tuntuu koronakriisin varjolla satelevan ovista ja ikkunoista.

Hallituksen toukokuisessa lisätalousarviossa esitellään 432 miljoonan euron suuruinen valtiontakaus eurooppalaisen SURE-tukivälineen vakuudeksi ja 372 miljoonan euron suuruinen valtiontakuu EU-takuurahastolle.
Sakari Puisto varoittaa, että takausvastuut voivat olla Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle vaarallisia.
&#8211; Pitää jo nyt ajatella tilannetta, jossa sitoumukset tulevat maksettaviksi rahoitusmarkkinoiden mahdollisesti ajautuessa epävakaaseen tilaan. Suomi olisi tällaisessa tilanteessa aivan erilaisessa asemassa kuin Saksa ja yhteisvastuullisissa takausvastuissa jo kokonsa puolesta aivan heittopussi.
Valtio ja kunnat lujilla
Puisto kuvailee nykytilannetta poikkeuksellisen hankalaksi, sillä talous supistuu kaikilla osa-alueilla. Valtiontalous joutuu lujille yritysten kysynnän katkettua ja lomautusaaltojen ryöpsähdettyä. Tuotantokyky ja samalla veronmaksukyky heikkenee.
&#8211; Myös kuntataloustilanne on heikentynyt jo pitkän aikaa 2000-luvulla, ja silti tehdään hankkeita, joille ei ole riittävää kannattavuutta tulorahoituksen kautta, Puisto huomauttaa ja nostaa samalla esiin myös Finnveran tuntuvasti lisääntyneet takausvastuut.
Raskaita vastuita heikossa taloustilanteessa
Painetta talouteen luovat osaltaan EU-tason yhteisvastuut, joiden lista pitenee pitenemistään koronakriisin myötä. Näitä ovat koronakriisistä aiheutuvien työttömyysriskien hoitoon tarkoitettu SURE-tukijärjestelmä, takuurahasto, Euroopan vakausmekanismi EVM sekä talouden elpymisrahasto.
&#8211; Englannin pankki on ennustanut, että maa kohtaa pahimman laman 300 vuoteen! Hallituksen asenne yhteisvastuisiin on liian kevytmielinen.
Puisto varoittaa erityisesti lisäbudjettiin kirjatusta riskialttiista EU-takuurahastosta ja ennusti tappioiden olevan todennäköisiä.
&#8211; Vähintään täytyy siirtää päätöstä, ja silloinkin pitää olla vahvan ehdollinen päätös lähteä mukaan.
Ei elpymisrahastolle
Perustuslakivaliokuntaan kuuluva Puisto muistuttaa valiokunnan edellyttäneen Euroopan vakausmekanismin osalta asianmukaista ehdollisuutta tukien ehdoksi. Tällä tarkoitetaan tukia ottavien jäsenmaiden sitoutumista julkisen talouden tervehdyttämiseen.
&#8211; Muuten raha vaan otetaan ja saatetaan valuttaa toista kautta muualle kuin akuutteihin terveystoimiin, joihin se on tarkoitettu.
Kansanedustaja kehottaa välttämään niin kutsuttuun elpymisrahastoon liittymistä.
&#8211; Nimestään huolimatta kyseessä on käytännössä hanke laittaa liikkeelle yhteisvastuulliset eurobondit, jolloin yhteisvastuiden suuruusluokka liikkuu jo tuhansissa miljardeissa.

Puisto varoittaa kasvavista EU-takausvastuista: ”Suomi jäämässä suurempien valtioiden heittopussiksi”

Perussuomalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio vastustaa Suomen takausvastuiden kasvattamista koronaviruskriisin varjolla.
Hallitus esitti lisätalousarviossa Suomelle uusia yhteensä yli 800 miljoonan euron takausvastuita koronakriisin myötä.
 
&#8211; Taas Suomi lähtee maksamaan etelän euromaiden velkoja. Tällä kertaa pelastetaan ranskalaispankkeja, joilla on eniten lainoja Italiassa, Tavio sanoo.
&#8211; Suomen kansan rahat katoavat Roomaan kuin tuhka tuuleen, tätä on taas eurovaluutan ihanuus.
Perussuomalaiset epäilevät, että uusien yhteisvastuullisten lainarahastojen perustaminen johtaa aina vain paisuvaan yhteisvastuuseen toisten euromaiden veloista.

takausvastuut

Hallitus ja kokoomus langettivat suomalaisille yli kahden miljardin uudet takausvastuut europaketteihin

Hallituksen kolme uutta vakavaa virhettä koronabudjetissa

Koskela: Euro halutaan pelastaa hinnalla millä hyvänsä ja sääntöjä rikkoen -” Näkisipä tällaista intohimoa myös suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolustamisessa”

PS-Naiset: Suomalaisten varat suomalaisille – ei Etelä-Euroopan vastuuttomuudelle ja pikavippipankeille

Puisto pelkää ongelmien vyörymistä EU-takausvastuissa

Koponen kritisoi hallitusta: Meidän on pakko leikata valtion menoja

Hallitus lisää suomalaisten takausvastuita – PS: ”Onko meidän etumme kuulua valuuttaan, joka sitoo meidät toisten velkojen maksajaksi?”

Hakkarainen Euroopparadiossa: Maamme tulevista koronavastuista päätetään EU:ssa pian – ”Onko tämä oikeudenmukaista – onko Suomi päättävissä pöydissä vai niiden alla?”

Puisto varoittaa kasvavista EU-takausvastuista: ”Suomi jäämässä suurempien valtioiden heittopussiksi”

Tavio: Suomi maksaa Italian velat

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025