Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

talouden ryhtiliike

Valtiontalouden vaikea tilanne on antanut erityispiirteensä valtiovarainministeriön tuoreeseen budjettiehdotukseen. Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli tänään pääkohtia valtiovarainministeriön ehdotuksesta, jossa alijäämä vielä pysyy, mutta talouden ryhtiliike alkaa heti.

Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli tänään iltapäivällä valtiovarainministeriön ehdotusta valtion vuoden 2024 budjetiksi. Purra avasi hallituskauden ensimmäisen budjettiehdotuksen pääkohtia ja muistutti tiedotustilaisuudessa, että talouspolitiikan yleisasetelma on sangen vaativa, sillä väestö vanhenee, työn määrä ei kasva ja tuottavuus on kasvanut hyvin hitaasti.
Hallitusohjelman tavoitteena on julkisen talouden ryhtiliike, eli hallitus pyrkii vahvistamaan taloutta useilla eri toimenpiteillä ja taittamaan julkisen velkasuhteen kasvun.
&#8211; Julkisen talouden tervehdyttäminen alkaa heti ensi vuoden alusta, jolloin menotasoa alennetaan asteittain vuosi vuodelta vaalikauden aikana. Osa päätöksistä on kipeitä, mutta suunnan kääntäminen ja ryhtiliikkeen tekeminen on täysin välttämätöntä, Purra sanoo.
Alijäämät pysyvät mutta suunta on oikea
Julkista taloutta ei voida pelastaa yhdellä hallituskaudella, ja niinpä alijäämät jatkuvat suurina vielä tulevina vuosina. Tämä näkyy myös budjettiehdotuksessa, jonka loppusumma on 87,2 miljardia euroa tulojen ollessa 77 miljardia, eli alijäämä on 10,1 miljardia.
Käänne kohti tasapainoisempaa valtiontaloutta on kuitenkin tapahtumassa, sillä vuodelle 2024 ehdotettavat määrärahat ovat 1,1 miljardia euroa pienemmät kuin kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa.
&#8211; Uutta velkaa joudutaan edelleen ottamaan. Suhteessa viime kevään arvioon suunta on kuitenkin oikea. Tämänhetkisen arvion mukaan velanhoitomenot jäävät vuosittain 0,2-0,3 miljardia euroa aiemmin ennakoitua pienemmiksi. Tämä johtuu siitä, että tällä kehyskaudella velanottotarve jää ennakoitua pienemmäksi muun muassa hallitusohjelman säästötoimien myötä, Purra sanoo.
Oman haasteensa kokonaisuuteen tuo väestön ikääntyminen, mikä nostaa julkisten palveluiden tarvetta kasvattaen menopaineita. Hallitusohjelmaan kirjattujen sopeutusten avulla menopaineet saadaan kuitenkin pidettyä hallinnassa.
Julkisen talouden ryhtiliikkeen vaikeusastetta nostaa lisäksi valtionvelan korkomenojen hurja nousu. Viime vuosiin saakka jatkunut nollakorkojen aika päättyi energian kallistumiseen ja inflaatioon, joiden seurauksena markkinakorot nousivat lyhyessä ajassa miinustasolta 2-3 prosentin tasolle.
&#8211; Pitkään jatkunut matalien korkojen aika piti korkokulut alhaalla. Nyt näin ei enää ole, joten näkymä on ruma. Ilmaista rahaa ei siis ole, vaikka joiltain politiikan suunnilta viime kaudellakin sellaista on esitetty.
Suorat sopeutukset neljä miljardia
Suorien sopeutuksien osuus hallituskaudella on neljä miljardia, mitä ollaan Purran mukaan toteuttamassa etupainotteisesti. Purra kertoo joitakin poimintoja säästöistä.
&#8211; Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja alennetaan asteittain ja säästö nousee yli 280 miljoonaan euroon vuonna 2027, jolloin määräraha on noin 600 miljoonaa euroa. Maahanmuuton ja vastaanoton kokonaisuuden toimet vähentävät vastaanoton menojen määrärahatarvetta. Suomi kuitenkin jatkaa täysimääräisesti Ukrainasta sotaa paenneiden auttamista ja jatkaa heidän suojeluaan.
Purran mukaan kokonaisuutena maahanmuuton ja vastaanoton kokonaisuuden toimet vähentävät vastaanoton menojen määrärahatarvetta.
Valtionhallinnon tuottavuusohjelmalla tavoitellaan 243 miljoonan säästöä vuoden 2027 tasolla. Lisäksi työllistymiseen kannustetaan tekemällä muutoksia muun muassa työttömyysturvaan ja asumiseen.
Lisää poliiseja ja turvaa
Säästöjen ohella hallitus tekee kuitenkin myös merkittäviä panostuksia kansalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin.
&#8211; Poliisien resursseja lisätään portaittain, ja hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on 8 000 poliisia vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on merkittävää, koska sisäisessä turvallisuudessa on uusia, pahenevia haasteita, Purra sanoo.
Vastaavasti oikeudenhoidon resursseja vahvistetaan 25 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 lukien. Valtiovarainministeri lupaa lisää rahaa myös Puolustusvoimille.
&#8211; Puolustusvoimien toimintamenoihin tehdään 50 miljoonan euron tasokorotus.
Panostuksia opetukseen ja perheille
Hallitusohjelman merkittävänä painopisteenä on edelleen Ukraina. Tukeen Ukrainalle osoitetaan 58 miljoonaa euroa vuosittain, Purra sanoo.
Hän lupaa myös panostuksia opetukseen, perheille ja liikuntaan.
&#8211; Perusopetusta ollaan vahvistamassa, ja panostus nousee asteittain 200 miljoonaan euroon. Sillä tavoitellaan oppimistulosten kääntämistä jälleen oikeaan suuntaan, jotta peruskoulusta valmistuvat lapset kykenevät paremmin siirtymään toiselle asteelle.
&#8211; Lapsiperheiden asemaa vahvistetaan perhepaketilla, jossa on lapsilisäkorotuksia alle 3-vuotiaille. Myös yksinhuoltajakorotus sekä isolapsisten perheiden korotukset ovat tulossa.
Kokonaisveroaste ei nouse
Hallitus tavoittelee veropolitiikallaan ostovoiman kohentumista, työn ja yrittämisen vahvistumista sekä pyrkii vahvistamaan kotimaista omistajuutta ja talouskasvun edellytyksiä.
Purra sanoo, että ohjelmassa on sekä kiristäviä että keventäviä toimia. Hallitus ei kuitenkaan ole päätösperusteisesti kiristämässä kokonaisveroastetta.
Yritysverotus pidetään kilpailukykyisellä tasolla, osinkoverotus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina eikä pääomatuloa tai piensijoittajan verotusta kiristetä missään omaisuuslajissa.
Valtiovarainministeri Purra lupaa kevennyksiä työn verotukseen.
&#8211; Työn verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä sadalla miljoonalla eurolla ensi vuoden alusta, painottaen pieni- ja keskituloisia. Kaikkiaan työtulovähennystä kasvatetaan hallituskauden aikana 500 miljoonalla eurolla. Mukana on työtulovähennyksen lapsikorotus, joka on tulossa voimaan vuoden 2025 alussa.
&#8211; Polttoainevero alenee ensi vuonna merkittävästi, eli 156 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti tällä kompensoidaan jakeluvelvoitteen noususta seuraavaa hinnannousua.
Lisäksi esimerkiksi alkoholiverotuksessa on tiedossa molempiin suuntiin meneviä muutoksia. Oluen verotusta hieman kevennetään. Vastaavasti viinin ja väkevien alkoholijuomien veroa sen sijaan kiristetään. Nikotiinipussit säädetään veronalaisiksi tuotteiksi. Myös tupakkaveroa ollaan kiristämässä.
<iframe loading="lazy" title="Valtiovarainministeri Purran budjettiehdotus vuodelle 2024 julkistetaan 25.8." width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/T7zBbX1Kvfs?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus julki: Työn ja liikkumisen verotus kevenee, kehitysapuun leikkauksia, merkittäviä panostuksia turvallisuuteen ja hyvinvointiin

Hallitus käynnistää talouden ryhtiliikkeen ja aloittaa ensi vuonna sopeutustoimet monella sektorilla. Rakenteellisilla uudistuksilla pyritään työn kannustavuuden lisäämiseen. Lisäksi hallitus tavoittelee kasvun vahvistamista uusilla investoinneilla. Valtiovarainministeri Riikka Purra kuitenkin muistuttaa, että valtiontalouden tilannetta ei voida pelastaa yhdellä hallituskaudella ja alijäämät jatkuvat suurina vielä seuraavina vuosina.

Valtiovarainministeriö on käynnistänyt sisäiset budjettineuvottelunsa haastavassa tilanteessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että talouskasvu on ollut kituliasta, vienti yskii ja vaihtotase on miinuksella.
Hallitusohjelman tavoitteena on julkisen talouden ryhtiliike, eli hallitus pyrkii vahvistamaan taloutta eri toimenpiteillä ja hidastamaan velkaantumiskehitystä.
Purra kuitenkin korostaa, että vaikka hallitusohjelma ja yksittäiset budjetit puuttuvat tilanteeseen voimakkaasti, tilannetta ei voida pelastaa yhdellä hallituskaudella ja alijäämät jatkuvat suurina vielä tulevina vuosina.
&#8211; Velkaantuminen on vielä vuoden 2027 tasossa hyvin korkealla. Nyt vaaditaankin määrätietoisia toimia jokaisessa budjetissa ja toivottavasti myös seuraavalla hallituskaudella. Nyt on kuitenkin viimeinen hetki alkaa toimia, Purra sanoo.
Säästöjä etupainotteisesti
Suorien sopeutuksien osuus hallituskaudella on neljä miljardia, mitä kohti ollaan vähitellen menossa. Purran mukaan hallitus haluaa tehdä säästöjä etupainotteisesti, mikä tarkoittaa sitä, että myös vaikeita asioita pyritään edistämään nopeasti.
&#8211; On parempi lähteä liikkeelle nopeasti, sillä vaalikauden loppuun myös aina kasautuu hallituksen esityksiä, jolloin niiden läpivieminen olisi haastavaa.
Heikoimmassa asemassa olevien tilanne huomioidaan siten, että vaikeista säästötoimista tehdään kattavasti vaikutusarvioita.
&#8211; Hallitus pyrkii välttämään kohtuuttomia tilanteita. Toki erilaiset toimet kompensoivat toisiaan. Esimerkiksi työtulovähennys on kohdistettu pieni- ja keskituloisille, mikä vaikuttaa käteen jäävään rahaan, Purra sanoo.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseksi ansiotuloveron kevennystä painotetaan pieni- ja keskituloisiin korottamalla työtulovähennystä ja ottamalla käyttöön lapsikohtainen korotettu työtulovähennys.
Vahvemmalla työllisyydellä kasvua talouteen
Ensi vuonna sopeutustoimia tulee monelle sektorille. Esimerkiksi hallintoa tehostetaan ja rakenteellisilla uudistuksilla pyritään työn kannustavuuden lisäämiseen.
&#8211; Toimilla tavoitellaan työllisyyden paranemista ja siltä suunnalta kasvua julkiseen talouteen.
Sopeutuksien ohella hallitus kuitenkin tavoittelee talouskasvun vahvistamista myös uusilla investoinneilla. Hallitus tulee <a href="https://stage.sudev.fi/painopiste-siirtyy-epaolennaisuuksista-valtion-perustehtaviin-vaylaverkkoon-ja-rautateille-tulossa-miljardien-investointi/">toteuttamaan</a> esimerkiksi mittavan kolmen miljardin euron infrastruktuuripaketin, joka sisältää niin rautatieverkon kehittämistä eri puolilla maata kuin muitakin työtä, yrittämistä ja teollisuutta tukevia infrahankkeita.
&#8211; Investointipaketilla haetaan myös elinvoimaa, työllisyyttä ja vientiteollisuuden toimintamahdollisuuksien vahvistamista koko Suomessa, Purra sanoo.
Verotus uudistuu
Myös verotusta uudistetaan. Purra viittaa hallitusohjelmaan, jonka veroliitteessä on mainittu verojenkiristykset.
&#8211; ALV:n kymppikanta siirtyy 14 prosenttiin vuonna 2025. Tupakkavero kiristyy ja nikotiinipussit laitetaan verolle, kiinteistöverotusta uudistetaan ja useita muitakin pienempiä veromuutoksia on tulossa.
Suomen talous luisui lievään taantumaan jo viime syksynä. Purra korostaa, että vaikka epävarmuutta onkin ilmassa, hallitus pyrkii taklaamaan taantumaa monipuolisesti eri toimilla.
&#8211; Rakenteellisilla toimilla pyritään lisäämään sitä, että ihmiset käyvät töissä. Toisaalta investoinneilla pyritään lisäämään elinvoimaa sekä sitä, että teollisuudessa on mahdollisuuksia. Seuraamme lukuja tarkasti. Toivottavasti jo ensi vuonna talouskasvussa päästään hieman positiivisempiin lukuihin.
&nbsp;

Hallitus taklaa taantumaa: Työn kannustavuus paranee, investoinneista elinvoimaa, säästöjä ja tehokkaampaa hallintoa  – Purra: ”Viimeinen hetki alkaa toimia”

Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että julkisen talouden ja valtiontalouden tasapainotus olisi pitänyt aloittaa jo aikaa sitten. &#8211; Mutta ainakin se aloitetaan nyt. Säästöjä tehdään heti. Vastuullinen taloudenhoito on ollut liian kauan kadoksissa, ja niinpä meillä on entistä työläämpi tehtävä. Emme aio jatkaa edellisten hallitusten vastuuttomalla talouslinjalla ylivelkaantumalla tulevien sukupolvien kustannuksella.

Ylihuomenna alkavat valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut, ja ensi maanantaina julkaistaan ministeriön ehdotus talousarvioksi ja kehyspäätökseksi. Varsinainen hallituksen budjettiriihi on syyskuun loppupuolella.
<iframe loading="lazy" title="Eduskuntaryhmän kesäkokous 2023 - Riikka Purra ja Jani Mäkelä" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/gdO6BR7G4X4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että taloudellisen tilanteen lähtökohdat neuvotteluille ovat vaativat.
&#8211; Julkisen talouden suuntaa on muutettava. Suomi ja muut maat kärsivät yhä korkeasta inflaatiosta, ja talouskasvu on kituliasta. Vaihtotase on miinuksella, vienti yskii. Rakentamisessa on kysynnän laskua, teollisuuden tilauskirjat tyhjenevät. Valtionvelan korkokulut ovat monta miljardia vuodessa. Ei ollutkaan ilmaista rahaa, kuten viime kaudella hallituspuolueiden taloustieteellä väitettiin.
Julkisen talouden ja valtiontalouden tasapainotus olisi Purran mukaan pitänyt aloittaa jo aikaa sitten, mutta ainakin se aloitetaan nyt.
&#8211; Säästöjä tehdään heti. Vastuullinen taloudenhoito on ollut liian kauan kadoksissa, ja niinpä meillä on entistä työläämpi tehtävä. Emme aio jatkaa edellisten hallitusten vastuuttomalla talouslinjalla ylivelkaantumalla tulevien sukupolvien kustannuksella, Purra sanoo. Hän puhui tänään Kokkolassa perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.
Pieni- ja keskituloisten asemasta huolehtiminen tärkeää
Purran mukaan hallitus tekee talouden ryhtiliikkeen. Säästöjen rinnalle tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja myös fiksumpaa talouskasvua tuottavaa veropolitiikkaa.
&#8211; Erityisen tärkeää on, että pieni- ja keskituloisten palkansaajien asemasta huolehditaan ja että arjen elinkustannukset pysyvät kohtuullisina. Suomalaisen veronmaksajan etu on vastuullinen talouspolitiikka. Jokaisen suomalaisen etu on kestävä julkinen talous.
Vasemmisto-oppositiolle valtiontalouden tasapainotus ei näytä maistuvan, ja pitkin kesää puheet ovat olleet sen mukaisia.
&#8211; Opposition sosiaalidemokraatit aloittivat toimenpiteiden vastustamisen siirtymällä sotaretoriikkaan. Hallitus kuulemma julistaa sodan ja asettaa ihmisiä riviin – siis ilmeisesti kuin teloitettavaksi. Puheenparrella tavoitellaan sisällissodan ja kansakuntamme historian voimakkaimman kahtiajaon muistoa ja tunnelmaa.
&#8211; Myös ay-liike kertoi viime viikolla aloittaneensa järjestöllisen toimintavalmiutensa nostamisen. Samat henkilöt, jotka väittävät olevansa huolissaan polarisaatiosta ja vastakkainasettelusta, lisäävät sitä aina kun mahdollista. Miksi ne eivät itse ole huolehtineet julkisen talouden kestävyydestä ja uudistusten tekemisestä ajallaan? Purra kysyy.
Vasemmisto kurittaisi työssäkäyviä lisäverotuksella
Vasemmiston omat, konkreettiset toimenpide-ehdotukset julkisen talouden vahvistamiseksi ovat pitkälti loistaneet poissaolollaan.
Purra huomauttaa, että ennen vaaleja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin ei kyennyt esittämään yhtä ainutta oikeaa keinoa, jolla valtiontaloutta saataisiin korjattua.
&#8211; Välillä hän toki väitti SDP:n olevan huolissaan talouden tilanteesta, mutta tästä ei seurannut mitään. Aina enemmän hän oli huolissaan perussuomalaisista ja kokoomuksesta. Ainoat konkreettiset säästötoimenpiteet, joita SDP kykeni sanoittamaan, olivat tilakustannukset ja matkakulut. Tuon velkarallin jälkeen.
&#8211; Toki SDP myös ehdotti työssäkäyvän ihmisen kurittamista lisäveroin – siis tilanteessa, jossa veroaste huitelee korkeuksissa ja arjen kustannukset leikkaavat suuren osan. Tilakustannukset, matkakulut ja lisää veroja. Siinä entisen valtionhoitajapuolueen lääke yli varojensa eläneen, kroonisista alijäämistä kärsivän Suomen pelastamiseksi, Purra sivaltaa.
Hän osoittaa konkreettisen eron hallituksen ja vasemmisto-opposition välillä:
&#8211; Me tavoittelemme työtä ja työpaikkoja, vasemmisto-oppositio tavoittelee tuensaajia ja verorahoitteisia oikeuksia.
&nbsp;

Purra: Hallitus tavoittelee työtä ja työpaikkoja – vasemmisto-oppositio tavoittelee tuensaajia ja verorahoitteisia oikeuksia

talouden ryhtiliike

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus julki: Työn ja liikkumisen verotus kevenee, kehitysapuun leikkauksia, merkittäviä panostuksia turvallisuuteen ja hyvinvointiin

Hallitus taklaa taantumaa: Työn kannustavuus paranee, investoinneista elinvoimaa, säästöjä ja tehokkaampaa hallintoa – Purra: ”Viimeinen hetki alkaa toimia”

Purra: Hallitus tavoittelee työtä ja työpaikkoja – vasemmisto-oppositio tavoittelee tuensaajia ja verorahoitteisia oikeuksia

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025