Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

talousarvioaloite

Eduskunnassa on viime viikkoina käsitelty valtion ensi vuoden talousarviota. Perussuomalaiset peräänkuuluttavat omassa vaihtoehdossaan menojen laittamista tärkeysjärjestykseen. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri on jättänyt kuusi omaa talousarvioaloitetta valtiontalouden korjaamiseksi.

Valtion velan kasvaessa talouden korjaaminen tulee aloittaa leikkaamalla välittömästi sellaisista menoista, jotka eivät edistä suomalaisten hyvinvointia. Perussuomalaisten vaihtoehto säästäisi muun muassa haittamaahanmuutosta, ylimitoitetuista ilmastotoimista, kehitysyhteistyöstä ja Yleisradion budjetista.
&#8211; Suomalaiset ovat pulassa inflaation ja erityisesti sähkön järjettömän hinnan kurittaessa ostovoimaa. Eläminen on aikaisempaa kalliimpaa ja toimeentulon kanssa tekee tiukkaa tuhansissa kodeissa. Perussuomalaiset haluaa turvata sujuvan arjen suomalaisille, ja se ei ole mahdollista, jos menoja ei laiteta tärkeysjärjestykseen ja veronmaksajien rahoja käytetä järkevästi, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri toteaa.
Mereltä kuusi omaa talousarvioaloitetta
Kansanedustajat voivat tehdä myös omia ehdotuksia talousarvioesitykseen. Hyvinkääläinen kansanedustaja on jättänyt yhteensä kuusi omaa aloitetta, joilla ehdotetaan lisärahoitusta Uudenmaan tie- ja pysäköintihankkeisiin, sisäilmaesteettömään asumiseen, mielenterveyspalveluiden parantamiseen sekä eläinsuojeluun.
Rahamääräisesti suurimmat ehdotukset liittyivät tiehankkeisiin, joiden tarpeellisuutta Meri perustelee liikenneturvallisuudella ja liikenteen sujuvuudella.
&#8211; Kehä V (valtatie 25) muodostaa Helsingin seudun uloimman kehäyhteyden, ja sillä on selkeä kansainvälinen ja valtakunnallinen rooli, koska tiellä on keskeinen yhteys muun muassa Hangon satamaan ja se palvelee suurta määrää työmatkaliikennettä. Tie kaipaa monin paikoin kunnostusta yleisen turvallisuuden parantamiseksi. Liittymät ovat lyhyitä, kääntyviltä ajoneuvoilta puuttuu turvallisia poistumiskaistoja ja ohituskaistoja ei juuri ole, Meri perustelee lisäysehdotustaan.
&#8211; Esitin Valtatie 3:n liityntäpysäköinnin suunnitteluun rahaa, jotta autojen ja polkupyörien liityntä- ja saattopysäköinti olisi hyvinkääläisille mahdollisimman sujuvaa tulevaisuudessa.
Terveyden edistämiseen miljoona
Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen parantamiseksi Uudellamaalla Meri ehdotti 500 000 euron lisäystä.
&#8211; Mielenterveyden häiriöt maksavat miljardeja euroja työkyvyttömyyden, sairauspoissaolojen ja sote-palvelujen tarpeen muodossa. Työkyvyttömyyseläkkeistä peräti yli puolet on mielenterveysperusteisia. Matalan kynnyksen palveluita lisäämällä voidaan ennaltaehkäistä ongelmien syveneminen. Ennaltaehkäisevä panostus maksaa itsensä takaisin, kun yhä useampi mielenterveysongelmasta kärsivä toipuu takaisin työelämään, Meri sanoo.
Myös sisäilmaesteettömään rakentamiseen tulee panostaa. Meren ehdotuksessa talousarviosta varataan 500 000 euroa projektirahaa, jota rakennusliikkeet voivat hakea sisäilmaesteettömien asuntojen rakentamista varten. Projektirahan saamiselle tulisi asettaa kriteerit, ja kaikissa vaiheissa suunnittelusta toteutukseen tulee huomioida sisäilmaesteettömyys.
&#8211; Huonosta sisäilmasta sairastuneiden on usein hankalaa löytää sopivaa asuntoa, sillä oireita voi ilmetä herkistymisen takia monien rakennusten hajuista, materiaaleista ja kemikaaleista. Näille ihmisille tulisi turvata esteetön asuminen, Meri toteaa.
Suomenhevosliitolle ja eläinsuojeluyhdistyksille
Suomenhevosliitolle Meri esitti 100 000 euron lisäystä ja eläinsuojeluyhdistyksille löytöeläintalojen ylläpitokustannuksiin 300 000 euron lisäystä.
&#8211; Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu, joka oli tärkeässä roolissa sekä Suomen sodissa että maan jälleenrakentamisessa. On vain yksi suomenhevonen, jota emme saa menettää. Hevosten kasvattaminen on kallista, aikaavievää ja arvokasta työtä, jota täytyy tukea myös taloudellisesti, Meri sanoo.
&#8211; Eläinsuojeluyhdistykset tekevät arvokasta työtä eläinten puolesta, ja palvelu on sellaista, jota muuten yhteiskunnassa ei ole tarjolla, mutta jolle on kysyntää. Monien eläinsuojeluyhdistysten toiminta perustuu vapaaehtoisten haluun auttaa. Löytöeläinkodeilla on tärkeä rooli eläinsuojelussa, sillä kaikille löytöeläimille ei ole mahdollista löytää uutta kotia ja eläimet tarvitsevat lämpimän ja turvallisen paikan olla, Meri kommentoi.
Eduskunta äänesti viimeisistä talousarvioehdotuksista tänään keskiviikkona. Hallituspuolueiden tuen puuttuessa lisäysehdotukset jäivät toteutumatta, Meri harmittelee.
&nbsp;

Leena Meri: Perussuomalaiset vaatii menojen laittamista tärkeysjärjestykseen – ”Suomalaiset ovat pulassa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela toivoo lisää panostuksia ratahankkeisiin. Käynnissä olevien hankkeiden lisäksi yksi varteenotettava ratayhteys on Porista Parkanon, Haapamäen, Jyväskylän ja Savonlinnan kautta itärajalle Parikkalaan kulkeva poikittaisratayhteys, jonka kautta avautuisivat kansainvälisetkin yhteydet. Koskela onkin puhunut jopa Pori—Pietari—Peking-radasta.

&#8211; Tämä koko Suomen halkaiseva ratayhteys pätkii tällä hetkellä Porin ja Haapamäen välillä sekä Savonlinnan Laitaatsillan kohdalla. Porin ja Haapamäenkin välinen osuus omaa jo valmiin ratakäytävän, mikä vähentää rakennuskustannuksia merkittävästi. Ratavälillä ei myöskään ole kaavarasitetta eikä radan avaaminen vaadi ympäristölupaprosessia. Tämä mahdollistaa nopeat toimet radan kunnostamiseksi, Jari Koskela huomauttaa.
Pori-Pietari-Peking-silkkitie 
Ratahanketta on edistetty Pori—Parkano—Haapamäki-ratatyöryhmässä, jossa on mukana toimijoita useasta eri kunnasta ja yhteistyötä on tehty myös maakuntaliittojen kanssa. Syksyllä kansanedustaja Koskela, osa ratatyöryhmän edustajista sekä Savonlinnan kaupunginjohto jätti lausunnon poikittaisradan lisäämisestä Väyläviraston vuosien 2022—2029 investointisuunnitelmaan.
&#8211; Uusi kehäratayhteys purkaisi monia nykyisen pääradan pullonkauloja. Tavaraliikenteen siirtäminen kehäradalle mahdollistaisi myös henkilöliikenteen ruuhkien vähenemisen pääradalla. Alueellisesti ratayhteys parantaisi maakunta-Suomen elinvoimaa ja nostaisi Porin sataman merkitystä.
&#8211; Itärajalta yhteyttä olisi yhtenevän raideleveyden ansiosta helppo jatkaa Venäjälle ja aina Tyynellemerelle asti. Voidaankin puhua suorastaan uudesta Pori—Pietari—Peking-silkkitiestä, Koskela toteaa.
Vaihtoehto autoilijoiden kurittamiselle
Koskela jätti syksyllä talousarvioaloitteen, jossa pyydettiin 70 000 euroa kehäradan esiselvitystöihin. Esiselvityksen ensimmäisenä vaiheena olisi toteutettava Pori—Parkano—Haapamäki-raideyhteyden uudelleenkäyttöönoton suunnittelu. Valitettavasti talousarvioaloite kaatui eduskunnan torstaisessa budjettiäänestyksessä äänin 123-35.
&#8211; Vaikka rahaa esiselitystyöhön ei tällä kertaa tullutkaan, niin toivon, että Suomen kehärataa lähdetään vielä yhdessä tuumin edistämään. Kun hallitus haluaa pitää kiinni yltiökunnianhimoisesta ilmastopolitiikastaan, niin junayhteyksien kokonaisvaltainen kehittäminen on yksi vaihtoehto ainaiselle autoilijoiden kurittamiselle, Koskela toteaa.
&nbsp;

Koskela: Poikittaisratahanke hyödyttäisi koko Suomea – ”Junayhteyksien kokonaisvaltainen kehittäminen on yksi vaihtoehto ainaiselle autoilijoiden kurittamiselle”

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri on jättänyt seitsemän talousarvioaloitetta vuoden 2021 budjettiin. Meri hakee lisärahoitusta mm. tiehankkeille ja sisäilmaongelmille sekä mielenterveysongelmien matalan kynnyksen tukeen.

Tiehankkeita Leena Meri perustelee liikenneturvallisuudella. Hankkeisiin Meri esitti 20,7 miljoonaa euroa.
&#8211; Kehä V eli valtatie 25 muodostaa Helsingin seudun uloimman kehäyhteyden ja sillä on selkeä kansainvälinen ja valtakunnallinen rooli, koska tiellä on keskeinen yhteys muun muassa Hangon satamaan ja se palvelee suurta määrää työmatkaliikennettä. Tie kaipaa kuitenkin monin paikoin kunnostusta yleisen turvallisuuden parantamiseksi. Liittymät on lyhyitä, kääntyviltä puuttuu kaistoja ja myös ohituskaistoja kaivataan lisää, Meri kertoo.
Terveyden edistämiseen miljoona
Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen parantamiseksi Uudellamaalla Meri ehdottaa 500 000 euron lisäystä.
&#8211; OECD:n raportin mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat vuosittain jopa noin yksitoista miljardia euroa ja työkyvyttömyyseläkkeistä peräti yli puolet on mielenterveysperusteisia. Matalan kynnyksen palveluita lisäämällä voidaan ennaltaehkäistä ongelmien syventyminen. Ennaltaehkäisevä panostus maksaa muutenkin itsensä takaisin, kun yhä useampi mielenterveysongelmasta kärsivä toipuu takaisin työelämään, Meri sanoo.
Sisäilmaesteellisten asuinolosuhteiden parantamiseksi Meri esittää niinikään 500 000 euron lisäystä.
&#8211; Vaikeammin sisäilmaongelmista sairastuneille voi olla hyvin hankalaa löytää sopivaa asuntoa, sillä osa altistuneista ei pysty oleskelemaan muidenkaan hajujen ja materiaalien keskellä. Näille ihmisille tulisi turvata esteetön asuminen, Meri toteaa.
Eläinsuojeluyhdistykset tekevät arvokasta työtä
Meren ehdotuksessa talousarviosta varataan projektirahaa, jota rakennusliikkeet voivat hakea sisäilmaesteettömien asuntojen rakentamista varten. Projektirahan saamiselle tulisi kriteerit ja kaikissa vaiheissa suunnittelusta toteutukseen tulee huomioida sisäilmaesteettömyys.
&#8211; Olen vuosia tuonut ministereille esiin huoleni suomenhevosten tulevaisuudesta, sillä varsoja syntyy todella vähän. Hevosten kasvattaminen on kallista, aikaa vievää ja arvokasta työtä, jota täytyy tukea myös taloudellisesti. Yksi tukimuoto voisi olla niin kutsutun varsarahan takaisin käyttöönottaminen, Meri sanoo.
Suomenhevosliitolle Meri esitti 100 000 euron lisäystä ja eläinsuojeluyhdistyksille löytöeläintalojen ylläpitokustannuksiin 300 000 euron lisäystä.
&#8211; Eläinsuojeluyhdistykset tekevät arvokasta työtä eläinten puolesta ja palvelu on sellaista, jota muuten yhteiskunnassa ei ole tarjolla, mutta jolle on kysyntää. Monien eläinsuojeluyhdistysten toiminta perustuu vapaaehtoisten haluun auttaa. Löytöeläinkodeilla on tärkeä rooli eläinsuojelussa, sillä kaikille löytöeläimille ei ole mahdollista löytää uutta kotia ja eläimet tarvitsevat lämpimän ja turvallisen paikan olla, Meri kommentoi.

Leena Meri: Tiehankkeet tarvitsevat lisärahoitusta  yleisen turvallisuuden parantamiseksi

Perussuomalaiset eduskuntaryhmä on jättänyt talousarvioaloitteen teollisuuden päästökauppakompensaation korottamiseksi. Kompensaatiotuki korvaa teollisuudelle päästökaupasta aiheutuneita kustannuksia.

Perussuomalaiset esittää teollisuuden päästökauppakompensaation nostoa 37,5 prosentista 56,25 prosenttiin. Kyseessä olisi merkittävä kädenojennus suomalaiselle teollisuudelle parantamalla teollisuuden kilpailukykyä.
&#8211; Perussuomalainen eduskuntaryhmä nostaa suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn kärkiteemaksi tulevassa vaihtoehtobudjetissaan. Toisin kuin hallitus, perussuomalaiset eivät lopettaisi kompensaatiotukea vaan nostaisivat sitä, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio toteaa.
Osa vaihtoehtobudjettia
Perussuomalaisten esityksen kustannukset ovat noin 60 miljoonaa euroa. Panostus teollisuuteen kuuluu osaksi perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia vuodelle 2021, joka ottaa hallituksen talousarvioesitystä vähemmän velkaa.
&#8211; Perussuomalaisten eduskuntaryhmän selkeä tavoite on turvata suomalaisen teollisuuden työpaikat. Kompensaatiotuki maksetaan täysimääräisenä esimerkiksi Saksassa, Tavio huomauttaa.
Perussuomalaiset toivoo aloitteelle tukea kaikista eduskuntaryhmistä. niin oikealta kuin vasemmalta. Aloitteesta tullaan äänestämään joulukuussa.
&#8211; Nyt on unohdettava hallitus-oppositioasetelma ja ajateltava suomalaisen teollisuuden ja työpaikkojen etua.

Perussuomalaisilta aloite: Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky turvattava nostamalla päästökauppakompensaatiota

Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen jatkaa taistelua kouluväkivaltaa vastaan. Nyt hän on jättänyt ensi vuoden budjettiin kaksi talousarvioaloitetta koulukiusaamiseen liittyen.

&#8211; Aion pitää tätä vakavaa aihetta pinnalla niin kauan kun tilanne kouluissa alkaa paranemaan. Ongelmakohtiin pitää pystyä puuttumaan ja valtion on hyödynnettävä kaikki keinot kansallisen koulukiusaamisongelman ratkaisemiseksi, kertoo kansanedustaja Ari Koponen.
Uusia toimintamalleja koulumaailmaan
Keravalla Killan koulussa toteutettiin vuonna 2018 pilottihanke, jossa terapia-alan ammattilainen tuotiin osaksi kouluyhteisöä vähentämään esimerkiksi syrjäytymistä ja kiusaamistilanteita. Pilotointi oli valtava menestys.
&#8211; Koulumaailmaan tulee jalkauttaa uusia toimintamalleja yhä vaativamman ja laajemmaksi kehittyvän kouluyhteisön tueksi, kuten Keravalla on tehty. Myös sivistysvaliokunta piti mietinnössään tärkeänä, että kunnat voivat kokeilla uusia toimintatapoja ja niistä saatujen kokemusten perusteella päätyä paikallisesti parhaiten toimiviin ratkaisuihin, Koponen sanoo.
Koponen toivoo, että pilottihankkeelle saadaan ensi vuodelle rahoitusta, jotta toiminnan testaamista päästäisiin kokeilemaan myös muilla paikkakunnilla.
Nykyiset kurinpitotoimet riittämättömiä
Kansanedustajat eduskunnassa ovat viime vuosien aikana ehdottaneet useasti, että yhteiskunnan on otettava selkeämpi ja entistä tiukempi ote kiusaamisongelman hoitamisessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koulua vaihtaisi kiusatun sijaan kiusaaja. Koposen mukaan nykyiset kurinpitotoimet erittäin raaoissa kiusaamistapauksissa ovat Suomessa riittämättömiä koulukiusaajan kannalta, eivätkä ne korjaa uhrille aiheutunutta vahinkoa.
&#8211; Äärimmäisissä kiusaamistilanteissa, joissa ainoaksi toimivaksi ratkaisuksi on nähty siirtää oppilas toiseen kouluun, on oppilaitosta vaihtanut yleensä uhri. Olisi oikeudenmukaisempaa, että koulua joutuisi vaihtamaan kiusaaja. Toivonkin miljoona euroa koulukiusaamisen vastaiseen toimintaan, jolla selvitetään ensi vuonna perusteellisesti uusia toimintatapoja koulukiusaamisen ehkäisemiksi, kuten mahdollisuutta saattaa koulutuksenjärjestäjä korvausvastuuseen, ehdottaa Koponen toisessa jättämässään talousarvioaloitteessa.
&nbsp;

Koponen: Marinin hallitukselta on löydyttävä rahaa ja uskallusta uusiin toimintamalleihin – ”Koulukiusaajan tulisi vaihtaa koulua, ei kiusatun”

Kansanedustaja Minna Reijonen on tehnyt talousarvioaloitteen, jossa vaaditaan ensi vuoden talousarvioon kertaluonteista kahden miljoonan euron lisäystä ruoka-aputoimintaan koronakriisin vuoksi. Rahaa Suomen valtiolla on, kysymys on siitä, kenelle se kohdistetaan.

Valtio maksaa ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa korvausta kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksista eli majoitukseen, ruokaan ja lääkkeisiin. Suomen valtion ei tule lisätä vetovoimaa järjestämällä laittomasti maassa oleskeleville palveluita.
&#8211; Laittomasti maassa oleskelevien tulee poistua tai heidät tulee poistaa maasta. Jos laittomasti maassa olevat saavat majoitusta, ruokaa ja lääkkeitä, ei heillä ole samanlaista tarvetta poistua maasta, jossa he oleskelevat laittomasti, sanoo Minna Reijonen.
Sadat tuhannet suomalaiset avun tarpeessa
Ruoka-apua tarvitsee kuitenkin yhä suurempi joukko ihmisiä. Varsinkin nyt koronakriisin aikana avun tarve on lisääntynyt. Apua hakevat lapsiperheet, lomautetut, työttömät, yrittäjät ja opiskelijat. Tukien saanti on viivästynyt ja ruoka-apu voi olla ainoa paikka saada päivittäin ruokaa.
&#8211; Tarkkoja tilastoja ei ole olemassa, mutta on arvioitu, että ruoka-apua tarjoavia on yli tuhat ja apua saavia vuosittain 100 000 – 200 000 henkilöä, Reijonen sanoo.
Ruoka-aputoiminta on myös ekologinen teko
Ruoka-apua antavat järjestöt ja yhteisöt saavat pääosan elintarvikkeista hävikkiruokana ja niiden henkilöstöstä iso osa toimii vapaaehtoisena ilman palkkaa.
&#8211; Tukuista, kaupoista ja ravintoloista jää valtavia määriä ruokaa myymättä ja ruoka-apu voi toimittaa nämä tuotteet tarvitseville. Näin yritysten jätteen määrä pienenee, Reijonen uskoo.
&nbsp;

Reijonen: Rahaa ruoka-apuun – ei laittomasti maassa oleville

Perussuomalaisten naantalilainen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Vilhelm Junnila on esittänyt valtion ensi vuoden talousarvioon 4,2 miljoonan euron määrärahaa E18 Turun kehätien tiesuunnitelman käynnistämiseen välillä Raisio-Naantali ja 150 000 euron määrärahaa kevyen liikenteen väylän suunnitteluun Kustavintiellä välillä Lemu-Raisio Somersoja.

&#8211; Rahoituspäätös pitää tehdä nyt, jotta tiesuunnitelman laatiminen voidaan käynnistää alkuvuodesta ja hanke saattaa toteuttamisvalmiuteen vuonna 2024. Tämä on yksi Suomen merkittävimmistä pääyhteyksistä ja myös paikallisesti erittäin tärkeä hanke, Junnila toteaa.
Turun kehätie kuuluu Euroopan laajuiseen TEN-T tieverkon ydinverkkokäytävään. Tie kulkee Naantalista ja Turusta Helsingin kautta Vaalimaalle. Liikenne- ja viestintävirasto on hyväksynyt yleissuunnitelman helmikuussa. Hyväksytty yleissuunnitelma mahdollistaa tiesuunnitelman käynnistämisen, mikäli hankkeelle järjestyy suunnittelurahoitus.
Liikenneturvallisuutta Kustavintielle
Maskun kunta on katsonut Kustavintien kevyen liikenteen väylän olevan tarpeellinen Saariston Rengastien kevyen liikenteen turvallisuuden kannalta, mutta myös Maskun kuntakeskusten välisenä liikenteenvälittäjänä.
&#8211; Maskun osoittamat huolet liikenneturvallisuudesta on otettava vakavasti. Pidemmällä aikavälillä on tärkeää, että kevyen liikenteen väylä ulotetaan aina Taivassaloon saakka ja siksi perusväylänpidon määrärahoja tulee vaiheittain osoittaa tälle hankkeelle vuodesta 2021 alkaen, Junnila kertoo.
Kapealla ja vilkasliikenteisellä Kustavintiellä on ollut runsaasti liikenneonnettomuuksia, joissa pyöräilijät ovat olleet osallisena.

Junnila: E18 Turun kehätie ja Kustavintien kevyen liikenteen väylä valtion talousarvioesitykseen

Perussuomalaiset kansanedustajat Jenna Simula ja Ari Koponen ovat jättäneet talousarvioaloitteen, jossa he ehdottavat 5,9 miljoonan euron määrärahaa koronakoirien toiminnan vakiinnuttamiseksi kymmenelle eri paikkakunnalle vuodelle 2021. 

Koronaa haistavia hajuerottelukoiria käytetään tällä hetkellä pilottiprojektissa Helsinki-Vantaan lentokentällä ja pilotista kerätään myös tutkimustietoa koiratestauksen toimivuudesta kuluvan vuoden loppuun asti.
&#8211; Tähänastisten tulosten perusteella koira on haistanut oireettomankin tartunnan 4-5 päivää ennen muilla nyt käytössä olevilla testitavoilla. Esimerkiksi Kuhmossa tautirypäs sai alkunsa väärästä negatiivisesta testituloksesta ja virus pääsi siksi leviämään tehokkaasti. Koronakoirissa on valtava potentiaali juuri tämäntyyppisten tautitapausten ja -ryppäiden ehkäisyssä, Jenna Simula ja Ari Koponen toteavat.
Kustannustehokasta toimintaa
Määräraha kattaisi sadan koiran ja koiranohjaajan koulutuksen kymmenelle eri paikkakunnalle sekä näiden, koirankouluttajien, näytteenkäsittelijöiden ja kolmen tutkijan palkkakustannukset vuodelle 2021.
Perussuomalaisedustajat näkevät tärkeänä koronakoirien toiminnan vakiinnuttamisen, jotta voitaisiin turvata ihmisten terveys mutta samanaikaisesti myös esimerkiksi yritysten toimintamahdollisuudet.
&#8211; Korona ei vaikuta olevan väistymässä, joten on aktiivisesti tuettava niitä keinoja, joilla torjua koronaa kustannustehokkaasti, edustajat painottavat.
Koronakoirat matkailualan avuksi
Koronakoirien laajempi käyttö mahdollistaisi matalan kynnyksen testauksen monissa eri paikoissa, kuten esimerkiksi sairaaloissa, kouluissa sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumissa. Edustajien mukaan koronakoirat voisivat olla avainasemassa ratkaisemassa myös matkailualan kriisiä.
&#8211; Koronakoirille on rahoituksen lisäksi annettava myös virkakoirastatus, jolloin ne voisivat työskennellä myös suoraan ihmisten parissa, perussuomalaisedustajat muistuttavat.

Simula ja Koponen ehdottavat rahoitusta koronakoirille: ”Valtava potentiaali”

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen jätti eduskunnassa talousarvioaloitteen, jossa esitettiin selvitystä valtion ja kuntien ruokapalveluiden siirtymisestä kotimaiseen ja lähiruokaan.

Eduskunta äänesti aloitteesta ja enemmistö (129 kansanedustajaa) oli sitä mieltä, ettei tällaisen selvityksen tekeminen ole tarpeellista. 39 kansanedustajaa äänesti aloitteen puolesta, sisältäen perussuomalaisten eduskuntaryhmän.
&#8211; Lähiruuan reitti ruokapöytään on lyhyt ja sillä tuetaan alueen ruokaketjua ja paikallista ruokakulttuuria. Lähiruuan tuotanto luo työpaikkoja ja tuloja alueen asukkaille ja vahvistaa näin alueen taloutta. Valitsemalla lähiruokaa voidaan vaikuttaa alueen ympäristön tilaan ja huoltovarmuuteen. Suomessa raaka-aineita on mahdollista tuottaa turvallisesti, sillä maaperä on puhdas ja puhdasta vettä on käytettävissä runsaasti, Minna Reijonen sanoo.
Vaikutuksia ympäristöön ja työllisyyteen 
Reijonen mielestä tulisi laatia selvitys, jossa selvitetään minkälaisia vaikutuksia olisi valtion ja kuntien ostopalveluna tuotettujen ruokapalveluiden siirtymisellä kokonaan kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan.
&#8211; Selvityksessä tarkasteltaisiin siirtymisen vaikutuksia ympäristöön, työllisyyteen sekä suoraan että välillisesti, haja-asutusalueiden elinvoimaan ja huoltovarmuuteen. Selvitettäisiin myös siirtymisen kustannusvaikutuksia edellä mainitut osa-alueet huomioon ottaen valtiolle ja kunnille, ja millä aikataululla siirtyminen olisi mahdollinen ja mitä lakimuutoksia se edellyttäisi.

Eduskunta ei myöntänyt rahaa lähiruokaselvitykseen

Kansanedustajilla on ollut kaksi viikkoa aikaa jättää talousarvioaloitteensa eduskunnan keskuskansliaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ano Turtiaisen tekemässä talousarvioaloitteessa haettiin lisärahaa viisi miljoonaa euroa Etelä-Savon alueelle taajaman ulkopuolisten päällystettyjen teiden ja sorateiden kunnostukseen.
&#8211; Koko maan kattava tieverkko on kansallisomaisuuttamme ja sen kunnossapitäminen on velvollisuutemme. Toimiva ja kunnossa oleva tieverkko on maaseudulle enemmän kuin elintärkeä.
&#8211; Maaseudun elinvoiman säilyminen on täysin tieverkon varassa. Suomi elää metsästä ja ilman kunnossa olevaa maaseudun tieverkkoa metsästä eläminenkin hankaloituu, puhumattakaan muista maalla toimivista elinkeinoista, asumisesta ja kausiturismista, Turtiainen perustelee.
Tieverkon kunnossapitoa laiminlyöty
Turtiainen muistuttaa, että maaseudun alemman tieverkon kunnossapitoa on laiminlyöty jo vuosikausia.
&#8211; Etelä-Savon taajamien ulkopuolisten alueiden päällystettyjen teiden ja sorateiden järkyttävän huono kunto on jo tienkäyttäjille vaarallinen ja hyvä esimerkki jo kauan kestäneestä maaseudun teiden kunnossapidon laiminlyönnistä.
Kotimaisia kalamarkkinoita suosittava
Toisessa kansanedustaja Turtiaisen tekemässä aloitteessa haettiin lisärahaa 110 000 euroa Suomen sisävesiammattikalastajien liiton toiminnan mahdollistamiseen. Kyseinen liitto on hakenut valtiolta tukea toiminnalleen useampaan otteeseen, saamatta sitä kertaakaan.
&#8211; Liiton heikon taloudellisen tilanteen vuoksi toiminta on jäsenistön suuntaan suhteellisen näkymätöntä, painottuen lähinnä edustuksiin erilaisissa työ- ja seurantaryhmissä sekä tiedottamiseen ja lausuntoihin kalataloudessa tehtävistä päätöksistä, jotka kaikki tehdään vapaaehtoistyönä.
&#8211; Kotimainen luonnonkala on kiistattomasti ekologisempaa ja ympäristöystävällisempää kuin ulkoa tuotu kala. Suomalaiset suosisivat kotimaista kalaa, mikäli sitä on enemmän tarjolla. Suomalaiset ansaitsevat terveellistä, puhdasta ja luontoystävällistä kotimaista kalaa, Turtiainen painottaa.

talousarvioaloite

Leena Meri: Perussuomalaiset vaatii menojen laittamista tärkeysjärjestykseen – ”Suomalaiset ovat pulassa”

Koskela: Poikittaisratahanke hyödyttäisi koko Suomea – ”Junayhteyksien kokonaisvaltainen kehittäminen on yksi vaihtoehto ainaiselle autoilijoiden kurittamiselle”

Leena Meri: Tiehankkeet tarvitsevat lisärahoitusta yleisen turvallisuuden parantamiseksi

Perussuomalaisilta aloite: Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky turvattava nostamalla päästökauppakompensaatiota

Koponen: Marinin hallitukselta on löydyttävä rahaa ja uskallusta uusiin toimintamalleihin – ”Koulukiusaajan tulisi vaihtaa koulua, ei kiusatun”

Reijonen: Rahaa ruoka-apuun – ei laittomasti maassa oleville

Junnila: E18 Turun kehätie ja Kustavintien kevyen liikenteen väylä valtion talousarvioesitykseen

Simula ja Koponen ehdottavat rahoitusta koronakoirille: ”Valtava potentiaali”

Eduskunta ei myöntänyt rahaa lähiruokaselvitykseen

Turtiaiselta kaksi merkittävää talousarvioaloitetta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025