Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

talousmetsät

Hallitus on saanut valmiiksi esityksensä vanhojen metsien kriteereistä, joilla suojellaan jäljellä olevat vanhat, luonnontilaiset metsät valtion mailla. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula pitää kriteereitä onnistuneina.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simulan mukaan kriteerit ovat sellaiset, että niillä suojellaan selkeästi arvokkaita kohteita eikä suljeta talousmetsiä pois käytöstä.
&#8211; Metsiä tulee suojella järjellä eikä tunteella. Suojelua ei pidä tehdä hatusta heitettyjen pinta-alatavoitteiden, vaan hyvin perusteltujen kriteereiden pohjalta, Simula sanoo.
Yksikin suljettu saha voi olla mittava menetys
Simula muistuttaa kriteereiden ulottuvan käytännössä myös yksityisten omistamiin metsiin. Senkin vuoksi on tärkeää, että kriteerit ovat selkeät ja että metsäpolitiikassa ylipäänsä otetaan huomioon omaisuuden suoja sekä taloudelliset ja alueelliset vaikutukset.
&#8211; Mikäli puunsaantia vaikeutetaan, koska ideologiaan pohjaten halutaan suojella jopa talousmetsiä, se tarkoittaa niin verotulojen menetystä kuin työpaikkojen katoamista. Yksikin suljettu saha voi olla alueellisesti hyvin mittava menetys, Simula muistuttaa.
Valtio omistaa Etelä-Suomessa metsiä hyvin vähän
Kriteerit ovat saaneet aikaan kritiikkiä, ja hallitusta onkin syytetty ”satumetsäkriteereistä”, koska eri näkemysten mukaan Etelä-Suomesta ei niiden perusteella tulla suojelemaan valtion metsiä juuri lainkaan.
&#8211; Valtio omistaa Etelä-Suomessa metsiä ylipäänsä hyvin vähän, joten on aika omituista sen pohjalta arvostella nyt esitettäviä kriteereitä. Koko maassa on jo valmiiksi todella paljon suojeltuja metsiä, mikä tässä keskustelussa tuntuu jatkuvasti unohtuvan, Simula muistuttaa.
Kokonaisuutena valtion mailla tultaisiin suojelemaan hallituksen päätösten myötä arviolta jopa 90 000 hehtaaria lisää. Yksityisten mailla suojelua jatketaan vapaaehtoisuuteen perustuvan, erityisesti Etelä-Suomeen painottuvan METSO-ohjelman kautta.
&nbsp;

Simula tyytyväinen hallituksen esitykseen metsien suojelusta: ”Metsiä tulee suojella järjellä eikä tunteella”

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ENVI käsitteli tänään ensimmäistä kertaa tulevaa EU:n ennallistamisasetusta. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen pitää esitystä malliesimerkkinä EU:n ylisäätelystä ja vaatii siihen useita muutosesityksiä.

Komission esitys asettaa useita sitovia luonnon ennallistamistavoitteita ja velvoitteita jäsenvaltioille. Komission yleistavoitteena on ennallistaa vähintään 20 % EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja ulottaa toimet lopulta kaikkiin ennallistamisen tarpeessa oleviin ekosysteemeihin.
Sosialistiryhmässä istuvan parlamentin raportoijan tuore mietintöluonnos on vielä komission esitystäkin kunnianhimoisempi: raportoija muun muassa nostaa ennallistamisen kokonaistavoitetta 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kiristää välitavoitteita ja lisää säätelyä muun muassa metsäpolitiikan alalle.
Pakkopaita jäsenmaille
Ympäristövaliokunnan jäsen Teuvo Hakkaraisen (ps./ID-ryhmä) mielestä komission esitys on malliesimerkki EU:n ylisäätelystä. Se luo jäsenmaille pakkopaidan, jossa on mahdotonta toimia tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. EU:n tavoitteet ovat myös keskenään räikeän ristiriitaisia esimerkiksi metsistä saatavan uusiutuvan raaka-aineen käytön suhteen.
Komission kaavailuissa Suomi tulisi maksamaan ennallistamisesta EU:n kovimman hinnan talouksien kokoon suhteutettuna: maksettavaa tulisi lähes miljardi euroa joka vuosi.
&#8211; Kun Suomi on kysynyt näistä valtavista kustannuksista, komissio ilmoitti, etteivät heidän laskelmansa välttämättä edes pidä paikkaansa! Onko tämä hyvää lainvalmistelua? Hakkarainen kysyy.
Kohtuuttomia tavoitteita höllennettävä
Hyvän lainsäädäntötavan vastaisesti esityksestä ei ole lainkaan tehty kattavaa taloudellisten ja työllisyysvaikutusten arviota. Hakkarainen ilmoittaakin jättävänsä esitykseen liudan muutosehdotuksia:
&#8211; Kohtuuttomia tavoitteita ja tiukkaa aikataulua täytyy höllentää, ei kiristää kuten raportoija esittää. Lisäksi esitys olisi direktiivinä joustavampi kuin suoraan sovellettavana asetuksena.
Vähintään talousmetsät jätettävä säädöksen ulkopuolelle
EU:lla ei ole oikeusperustaa säädellä jäsenmaiden metsäpolitiikkaa, mutta sitä esitys kuitenkin tekee. Kansallisen metsäpolitiikan suojaamiseksi Hakkarainen linjaa seuraavaa:
&#8211; Vähintään talousmetsät tulee jättää säädöksen ulkopuolelle. Myös metsien osalta seurattavat indikaattorit on voitava valita kansallisesti, ilman komission sanelua, samoin kansallisten ennallistamissuunnitelmien sisältö.
&#8211; Komissiolle ei tule myöskään antaa toimivaltaa asetuksen muutteluun tulevaisuudessa jäsenmaiden ja parlamentin yli, Hakkarainen lopettaa.
&nbsp;

Teuvo Hakkarainen vaatii ennallistamisasetuksen kohtuullistamista: ”Vähintään talousmetsät tulee jättää säädöksen ulkopuolelle”

Maapallolla on meneillään jo kuudes tunnettu sukupuuttoaalto. Aikaisemmin syynä ovat olleet luonnonkatastrofit, kuten tulivuorenpurkaukset, mutta nyt syypää on usein ihminen, ylenpalttinen väestönkasvu, ahneus ja jatkuvan taloudellisen kasvun tavoittelu. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen (ps./ID-ryhmä) mielestä eliölajien menettämiseen ei meillä olisi varaa, mutta Suomen talousmetsien siirtäminen suojelukohteiksi ei pelasta uhanalaisia lajeja.

Menetettyjä lajeja ei saada takaisin, mutta elämä luonnossa ei pysähdy: luonto korjaa ja täyttää ekologisia lokeroita ihmeellisellä tarmokkuudella. Eniten eläinlajeja häviää siellä, missä lajikirjokin on suurin, eli trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Siellä väestöä on eniten ja väestönkasvu suurinta. 
&#8211; Näillä alueilla ihmiset ovat valtaosin köyhiä, mutta tavoittelevat kehittyneiden maiden elintasoa. Luontaisia biotooppeja – pääosin erilaisia metsiä – raivataan yhä viljelyyn ja laidunmaaksi. Tästä tulee käsitys, että erityisesti metsälajit ovat uhanalaisia. Pohjoinen havumetsä on hyvin säilynyt elinympäristö, jossa asutus on harvaa ja metsien käyttö kohtuullista, sanoo Teuvo Hakkarainen.
Puolet Euroopan suojellusta metsästä on Suomessa
Suomessa talousmetsissä vallitsee lajien runsaus. Kaikki kasvatettavat puulajit ovat kotoisia puita. Kun Suomessa istutetaan vuosittain 150 miljoonaa puuta, niin kolme neljäsosaa talousmetsien puista on luontaisia. Etelä- ja keskieurooppalaiset ovat maailman kansoista ensimmäisinä tuhonneet metsänsä jo 2 000-3 000 vuotta sitten laiduntamalla ja peltoja raivaamalla. Samoilta alueilta tulee nyt vaatimuksia pohjoisen metsäkansoille ja peltoa raivaaville kehittyville maille.
&#8211; Uhanalaiset lajit eivät turvaudu siirtämällä talousmetsiä suojeluun. Suomen metsistä on tiukasti suojeltua suurempi osa kuin missään läntisessä maassa, ja puolet koko Euroopan suojellusta metsästä on Suomessa. Uhanalaiset metsälajit esiintyvät uhanalaisissa ympäristöissä, jotka on kaikki jo suojeltu metsälain, ympäristönsuojelulain tai suojeluohjelmien kautta. Lisäsuojelu ei juuri lisää uhanalaisten lajien selviytymisen mahdollisuuksia, Hakkarainen kertoo.
Yksityisomisteisesta metsästä hyötyy myös luonto
Suojeltu metsä tuhoutuu aina ennemmin tai myöhemmin joko myrskyn, tuholaisten tai metsäpalon kautta. Luonto uudistaa metsän kuten taitava metsänhoitaja. Talousmetsä sertifiointeineen on onnistunut poistamaan lukuisia lajeja pois uhanalaisten lajien listoilta. Tekopökkelöt, säästöpuut ja sopiva monimuotoisuus ovat talousmetsän arkipäivää, joka unohtuu suojelukiihkossa.
&#8211; Siellä, missä metsästä ei ole omistajalleen taloudellista hyötyä, sitä haaskataan ja tuhotaan. Yksityisomisteinen metsä tuottaa hyötyä, ja se kannattaa pitää metsänä – ja siitä hyötyy myös luonto.
Euroopan parlamentti äänesti biodiversiteettimietinnöstä. Perussuomalaiset eivät hyväksy EU:n puuttumista metsätalouteen eivätkä pakkosuojelun lisäämistä talousmetsiin. ENVI-valiokunnan äänestyksessä sosialistien César Luenan (S&amp;D) esitystä kannatti 62 edustajaa äänestykseen osallistuneista 78:sta.
&nbsp;

Hakkarainen biodiversiteettimietinnöstä: Talousmetsien pakkosuojelu ei lisää uhanalaisten lajien selviämismahdollisuuksia

talousmetsät

Simula tyytyväinen hallituksen esitykseen metsien suojelusta: ”Metsiä tulee suojella järjellä eikä tunteella”

Teuvo Hakkarainen vaatii ennallistamisasetuksen kohtuullistamista: ”Vähintään talousmetsät tulee jättää säädöksen ulkopuolelle”

Hakkarainen biodiversiteettimietinnöstä: Talousmetsien pakkosuojelu ei lisää uhanalaisten lajien selviämismahdollisuuksia

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025