Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Tansania

Suomi keskeytti Tansania-kehitysohjelman edistämisen levottomuuksien vuoksi

Maapallon väkiluku kasvaa edelleen ja suunta kääntyy vasta vuonna 2086. Väestö lisääntyy erityisen reippaasti Afrikassa. Ikärakenteeltaan nuori kansa tietää dynaamista yhteiskuntaa, mutta saattaa myös näkyä paineena muuttaa unelmien perässä ulkomaille.

Maailman väkimäärä jatkaa kasvamistaan ja porukkaa on pallolla jo 8 miljardia. Väestönkasvu on nopeaa, sillä 7 miljardin asukkaan raja meni rikki vuonna 2011. YK:n pääsihteeri António Guterresin mukaan kehitys <a href="https://www.un.org/development/desa/pd/sites/www.un.org.development.desa.pd/files/undesa_pd_2022_wpp_key-messages.pdf">johtuu</a> ravinnon ja hygienian parantumisesta sekä panostuksista kansanterveyteen.
Maailman väkiluku kasvaa teoriassa (ilman katastrofeja) 10,4 miljardiin vuonna 2086. Sen jälkeen populaatio alkaa hitaasti pienentyä. Eräs syy väkiluvun kasvuun on eliniän pidentyminen. Globaalisti naisten elinaikaodote on nyt 73,8 vuotta ja miesten 68,4 vuotta.
Puolet väestönkasvusta tapahtuu kahdeksassa maassa eli Nigeriassa, Tansaniassa, Kongossa, Egyptissä, Etiopiassa, Pakistanissa, Intiassa ja Filippiineillä. Intia on jo ensi vuonna maailman väkirikkain valtio yli 1,4 miljardilla asukkaallaan.
Väki pyrkii paremman elämän äärelle
Siirtolaisuus ja monentyyppinen maahanmuutto ovat olleet syynä siihen, että rikkaiden maiden väkiluku on noussut, vaikka kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän. Vuosien 2000–2020 välisenä aikana hyvinvointivaltioiden nettomuuttovoitto oli 80,5 miljoonaa henkilöä.
Maapallon väestönkasvu keskittyy tulevina vuosikymmeninä paljolti Afrikkaan. Jo nyt muuttopaine Afrikasta Eurooppaan on tasolla, josta näyttää olevan erittäin vaikeata löytää <a href="https://stage.sudev.fi/laiton-maahanmuutto-repii-italiaa-tuhat-valimerelta-saapunutta-paasi-maihin-perusongelma-ratkaisematta/">yhteistä linjaa</a> edes EU:n sisällä.
<a href="https://stage.sudev.fi/pako-afrikasta-on-alkanut-italiaan-saapui-jopa-tuhat-laitonta-maahantulijaa-muutamassa-tunnissa/">Painetta</a> ei helpota ainakaan se, että Afrikan väestömäärän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan nykyisestä 2,5 miljardiin ihmiseen vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä Eurooppaan muuttamisesta haaveilee Afrobarometrin <a href="https://www.afrobarometer.org/wp-content/uploads/migrated/files/publications/Publications%20conjointes/partenaires/afrobarometer-moibrahim-updata-ing-the-narrative-about-african-migration.pdf">mukaan</a> runsas neljäsosa afrikkalaisista eli vajaat 400 miljoonaa ihmistä.

Maapallon väkiluku jo 8 miljardia – paine kasvaa hyvinvoivassa maailmassa

Länsimaiden rahoittamaa avustusohjelmaa syytetään siitä, että keinolannoitteiden tuominen Afrikkaan on kasvattanut velkataakkaa ja lisännyt ympäristöriskejä muun muassa happamoittamalla maaperää. Viljelijöiden tulot eivät ole kasvaneet, mutta Afrikasta on tullut nouseva markkina-alue monikansallisille keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistajille. 
AGRA (Alliance for a Green Revolution in Africa) on miljardiluokan <a href="https://agra.org/">avustusohjelma</a>, jonka tarkoituksena on mullistaa Afrikan maatalous. Rahoittajina ovat Bill &amp; Melinda Gates -säätiö, useat EU-maat, Rockefeller-säätiö, Ikea-säätiö ja muut vastaavat tahot.
Vuonna 2006 perustetun AGRA-ohjelman päätarkoituksena on ollut nykyaikaisten keinolannoitteiden ja kaupallisten siementen käytön edistäminen Afrikan pienviljelijöiden keskuudessa, kertoo <a href="https://www.politico.eu/article/critic-call-end-western-fund-food-program-africa/">Politico</a>-verkkolehti. Mutta 16 vuotta myöhemmin Afrikassa vallitsee yhä ruoka- ja energiakriisi. Monet viljelijät ovat ottaneet keinolannoitteet käyttöön, mutta eivät saa niihin sijoittamiaan rahoja takaisin sadon myyntihinnassa.
AGRA on itsekin myöntänyt, että vaikka se on tavoittanut yli 10 miljoonaa pientilallista, vain joka kymmenennen tulotaso ja ruokaturva ovat parantuneet. Korjatakseen ongelman AGRA päätti tiputtaa &#8221;vihreän vallankumouksen&#8221; pois nimestään ja teki uuden viisivuotissuunnitelman, jossa keinolannoitteet eivät enää ole keskipisteenä.
”Lopettakaa vihreän vallankumouksen rahoittaminen”
Joukko paikallisia järjestöjä on jopa vaatinut Saksaa, Alankomaita ja Britanniaa lopettamaan AGRA:n rahoittamisen kokonaan, koska se asettaa afrikkalaiset viljelijät maailmanmarkkinoiden heilahdusten armoille, heikentää Afrikan ruokaturvaa ja vahingoittaa ympäristöä.
&#8211; Meille AGRA:n uudelleen nimeäminen ei riitä, vaan me vaadimme haitallisten vihreän vallankumouksen ohjelmien rahoittamisen lopettamista, sanoo etelä-afrikkalaista ympäristöjärjestöä edustava Gabriel Manyangadze.
Afrikka ei ole ainoa paikka, jossa viljelijät ovat kyllästyneitä ylhäältä päin ajettuun vihervallankumoukseen. Sri Lankassa hallituksen tavoite luomuviljelyyn siirtymisestä johti osaltaan maan talouden romahtamiseen ja mellakoihin, jolloin presidentti joutui pakenemaan maasta. Alankomaissa hallitus haluaa lopettaa jopa kolmanneksen maan karjatiloista, koska ne tuottavat liikaa lantaa maan peltoalaan nähden. Tämä on johtanut laajoihin <a href="https://stage.sudev.fi/sota-on-alkanut-ja-me-sen-voitamme-hallituksen-ilmastotavoitteet-ajavat-karjatilat-kurjuuteen-ja-maatalousvaeston-barrikadeille-hollannissa/">traktorimielenosoituksiin</a>.
Lisää keinolannoitteita vaikka velaksi
AGRA-ohjelma kärki on tähän asti ollut siinä, että afrikkalaisia viljelijöitä on yritetty saada käyttämään enemmän keinolannoitteita. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lannoitteita käytetään vähiten maailmassa, ja AGRA:n edustajan mukaan tämä on syy siihen, että satomäärät eivät nouse.
AGRA:n ansiosta keinolannoitteiden kulutus Saharan eteläpuolisessa Afrikassa onkin kaksinkertaistunut kahden vuosikymmenen kuluessa. Lannoitteita valmistaville monikansallisille yrityksille Afrikka on viimeinen koskematon markkina-alue.
Afrikan maissa keinolannoitteet ovat enimmäkseen tuontitavaraa, joten maailmanlaajuinen lannoitteiden hinnan nousu on iskenyt niihin kovaa. Esimerkiksi Sambiassa ja Tansaniassa AGRA kannusti pienviljejöitä ottamaan lainaa, jotta he voivat ostaa keinolannoitteita ja siemeniä. Mutta viljan hinnan tippuessa viljelijät eivät voineetkaan maksaa lainojaan takaisin, joten he joutuivat myymään karjaansa selvitäkseen veloistaan.
Liiallinen lannoitus aiheuttaa ongelmia
Liiallinen keinolannoitteiden käyttö voi myös aiheuttaa ongelmia. Siksi sitä pyritään esimerkiksi EU:ssa rajoittamaan.
Kriitikoiden mielestä AGRA:n ajama maatalouden &#8221;vihreän vallankumouksen&#8221; malli johtaa kestämättömään maankäyttöön, happamoittaa maaperää ja heikentää viljelijöiden selviytymistä ilmastonmuutoksesta.

Keinolannoitteet happamoittavat Afrikan viljelysmaita mutta eivät kasvata pienviljelijöiden tuloja

Eduskunnassa käsiteltiin kuluvalla viikolla valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmetteli kovasti, miten hallitus voi pitää kehitysavun syytämistä Venäjän hyökkäystä tukeville maille Suomen ulkopoliittisten intressien mukaisena.

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen talouden suunnitelman sekä siihen sisältyvän valtiontalouden kehyspäätöksen valmistelusta tuleville vuosille. Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen päätösasiakirja, joka koostuu finanssipolitiikan linjaa, julkisen talouden kokonaisuutta ja julkisen talouden alasektoreita koskevista päätöksistä.
&#8211; Haluaisin kiinnittää huomiota erityisesti hallinnonalakohtaisten linjausten kohdalla ulkoministeriön hallinnonalan erääseen osaan, nimittäin kehitysyhteistyöhön, Juha Mäenpää huomautti ja jatkoi:
&#8211; ”Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Varsinaiset kehitysyhteistyömäärärahat nousevat lähes 800 miljoonaan euroon vuonna 2026. Kehyskaudella kehitysyhteistyömäärärahat ovat noin 0,45 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon vuosittain.”
Ottaako hallitus kestävyysvajetta tosissaan?
Mäenpää muistutti, että rahaa kanavoituu myös muita reittejä pitkin samaan tarkoitukseen. Jo selonteon alkupuolella todetaan, että julkisessa taloudessa on pitkällä aikavälillä kestävyysvaje: puhutaan jopa miljardeista euroista.
&#8211; Onkin hieman hullunkurista, että tästä huolimatta hallitus kaavailee pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä. Nämä rahat ovat pois kaikesta muusta. Kotimaassakin olisi tarvetta joko suoraan erilaisiin menoeriin tai yksinkertaisesti nykyisen valtionvelan vähentämiseen. Rahojen lappaminen ulkomaille ei auta kumpaakaan. Otetaanko kestävyysvajetta siis Sanna Marinin hallituksessa ollenkaan tosissaan? ihmetteli Mäenpää.
Rahaa kehitysavusta jopa Venäjän tukijoille
Jos ei pelkästään Suomen etujen vastainen rahojen käyttö toissijaisiin asioihin itsessään vielä soita hälytyskelloja, niin kannattaa ottaa tarkasteluun kehitysyhteistyön kohdemaat ja niiden toiminta kansainvälisillä kentillä.
Venäjä erotettiin väliaikaisesti Ukrainan sodassa suorittamiensa toistuvien ihmisoikeusrikkomusten johdosta YK:n ihmisoikeusneuvostosta YK:n yleiskokouksessa huhtikuun alussa. 93 maata äänesti erottamisen puolesta, 24 sitä vastaan ja 58 maata pidättäytyi kokonaan äänestämästä. Käytännössä kaikki länsimaat, mukaan lukien Suomi, äänestivät Venäjän erottamisen puolesta.
Kummallista ja ristiriitaista
Päinvastoin kuin Suomi — eli erottamista vastaan — äänestäneiden joukossa oli sen sijaan sellaisia maita, joiden kanssa Suomi tekee kehitysyhteistyötä, eli maita, jotka saavat Suomelta rahallista kehitysapua: Etiopia, Kirgisia, Syyria, Tadžikistan ja Uzbekistan. Pidättäytyneitä maita olivat mm. Irak, Kenia, Mosambik, Nepal ja Tansania — nämäkin Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaita.
&#8211; Hyvät kollegat, eikö teistä ole kummallista ja perin ristiriitaista, että Suomi toisaalta tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja tukee puolustajaa monin tavoin, mutta samalla käyttää merkittäviä summia niiden valtioiden tukemiseen, jotka asettuvat hyökkääjän puolelle kansainvälisillä kentillä? Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista? kysyi Mäenpää vielä lopuksi kummastellen.
&nbsp;

Mäenpää julkisen talouden suunnitelman kehitysapukaavailuista: ”Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista?”

Korona vaikuttaa Afrikassa olevan enemmänkin hyvinvoivan väestönosan tauti ja siihen on kuollut useampia poliittisen eliitin jäseniä. Mantereen koronakriisi etenee tilastojen valossa maltillisesti ja ensimmäinen valtio on jo ehtinyt ilmoittaa pandemian päättyneeksi.

Ugandan pitkäaikainen presidentti Yoweri Museveni on puolestaan <a href="https://www.africanews.com/2020/06/23/uganda-coronavirus-hub/">ilmoittanut</a>, etteivät WHO:n edustajat ole ”jumalia”, ja että järjestön pitäisi ymmärtää paikallisia olosuhteita. Uganda onkin karkottanut koronaan sairastuneita maasta vedoten vanhaan afrikkalaiseen perinteeseen, jonka mukaan isäntä päättää, miten vieraitaan kohtelee.
Tansanian hallitus on lopettanut koronavirustilastojen julkaisemisen ja Maailman terveysjärjestö WHO on ilmaissut huolensa asiasta. Tansanian korkein terveysviranomainen Elisha Osati <a href="https://www.bbc.com/news/world-africa-52966016">kertoi</a> BBC:lle sairaaloiden toimivan normaalisti ja koronapotilaiden oireiden olevan yleensä lieviä.
<h4>Korona eliitin riesana</h4>
Burundi<a href="https://www.aa.com.tr/en/africa/burundi-declares-who-representative-persona-non-grata/1840111"> julisti</a> toukokuussa WHO:n edustajat epätoivotuiksi henkilöiksi ja käski näiden poistua maasta, koska he valtion edustajien mukaan häiritsivät tulevia presidentinvaaleja. Presidentti Pierre Nkurunziza <a href="https://www.theguardian.com/world/2020/jun/09/burundi-president-dies-illness-suspected-coronavirus-pierre-nkurunziz">kuoli</a>, mitä ilmeisimmin Covid-19-tautiin 8. kesäkuuta. Presidentin vaimo oli varmistamattomien lähteiden mukaan lennätetty jo aiemmin Keniaan saamaan hoitoa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.
Afrikan poliittisesta eliitistä koronaan ovat aiemmin kuolleet ainakin Kongon entinen presidentti Joachim Yhombi-Opango sekä Somalian entinen pääministeri Nur Hassan Hussein.
<h4>Tautitilanne vaihtelee valtioittain</h4>
Erityisen paha tautitilanne on Etelä-Afrikassa, jossa koronaan sairastuneita on jo lähes 110 000 ja kuolleita yli 2 100. Afrikan ensimmäinen koronarokotetteen <a href="https://www.africanews.com/2020/06/23/south-africa-coronavirus-daily-updates-on-covid-19/">testi</a> on käynnissä ja siihen osallistuu 2 000 ihmistä. Itse rokote on kehitetty Oxfordin yliopistossa.
Covid-19-tautiin sairastuneita on <a href="https://www.bbc.co.uk/news/resources/idt-4a11d568-2716-41cf-a15e-7d15079548bc">tilastoitu</a> koko Afrikan alueella tähän mennessä 325 000 tapausta ja tautia on tavattu jokaisessa maanosan valtiossa. Tautiin on kuollut 8 600 ihmistä. Luvut perustuvat Johns Hopkins -yliopiston keräämään aineistoon. Afrikan mantereella on runsaat 1,2 miljardia asukasta, joten ilmoitettujen lukujen valossa pandemia etenee alueella verkkaisesti, ainakin toistaiseksi.
Juttua päivitetty 24.6.2020 klo 11.52.

Koronaa Afrikassa: Burundin valtionpäämies kuoli, WHO:n edustajat karkotettu, koska ”häiritsivät tulevia presidentinvaaleja”

Tansania

Suomi keskeytti Tansania-kehitysohjelman edistämisen levottomuuksien vuoksi

Maapallon väkiluku jo 8 miljardia – paine kasvaa hyvinvoivassa maailmassa

Keinolannoitteet happamoittavat Afrikan viljelysmaita mutta eivät kasvata pienviljelijöiden tuloja

Mäenpää julkisen talouden suunnitelman kehitysapukaavailuista: ”Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista?”

Koronaa Afrikassa: Burundin valtionpäämies kuoli, WHO:n edustajat karkotettu, koska ”häiritsivät tulevia presidentinvaaleja”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025