Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

tartuntatautilaki

Hallituksen lausuntokierrokselta äskettäin palanneessa esityksessä ehdotetaan useista korona-ajan tartuntatautilain väliaikaisista muutoksista, kuten koronapassista ja koronavilkusta luopumista. Perussuomalaiset on vastustanut koronapassia alusta saakka, sen sijaan kokoomukselle ja päähallituspuolue demareille hyödytön passittaminen oli täysin käypä vaihtoehto vielä muutama kuukausi sitten.

Hallitus tiedotti huhtikuun lopussa esittävänsä <a href="https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/tartuntatautilain-muutoksista-pyydetaan-lausuntoja-tarkoituksena-luopua-useista-saannoksista">luopumista</a> useista korona-ajan tartuntatautilain väliaikaisista muutoksista. Esityksen mukaan voimaan jäisivät lähinnä yleiset hygieniavelvoitteet sekä mahdollisuus asettaa rajoituksia epidemiatilanteen niin vaatiessa.
Luonnos hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta on juuri ollut lausuntokierroksella, joka päättyi vapun jälkeen 2. toukokuuta.
Myös koronavilkkua tuupataan luiskaan
Heinäkuun 1. päivänä voimaan tuleviksi tarkoitetut lakimuutokset tarkoittavat toteutuessaan muun muassa sitä, että koronavilkku ja koronapassi työnnetään luiskaan.
Lakimuutoksen myötä koronapassia ei siten olisi enää mahdollista käyttää koronarajoitusten vaihtoehtona, jos rajoituksiin jouduttaisiin tulevaisuudessa turvautumaan. Suomessa myönnetään kuitenkin edelleen EU:n digitaalisia koronatodistuksia, joita voidaan tarvita matkustukseen EU:ssa ja useissa maissa sen ulkopuolella. Jokainen jäsenmaa määrittelee omassa lainsäädännössään, kuinka EU:n koronatodistusta kansallisesti hyödynnetään ja edellytetäänkö maahan saapuvilta voimassa olevaa koronatodistusta.
Myös koronavilkusta luovutaan, koska omikron-muunnoksen myötä koronavirus leviää niin laajasti, ettei sitä pystytä enää jäljittämään. Suurin osa koronan sairastavista ei myöskään enää saa virallisesta testitulosta eikä siten terveydenhuollon antamaa avauskoodia koronavilkkua varten. Koronavilkkua koskevat lait ovat voimassa 30.kesäkuuta 2022 saakka, mutta niitä ei jatketa siitä eteenpäin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) linjasi jo tammikuussa, ettei se kannata koronapassin palauttamista käyttöön, koska rokotteet eivät merkittävästi estä tartuntoja. THL:n mukaan koronapassista ei käytännössä ole olemassa mitään versiota, joka olisi enää nykytilanteessa käyttökelpoinen.
Perussuomalaiset äänesti vastaan eduskunnassa
Koronapassiksi on kutsuttu asiakirjaa, yleensä sähköisessä muodossa olevaa asiakirjaa, joka todistaa asiakirjan haltijan joko saaneen tartuntatautilaissa säädetyn mukaisen täyden rokotussarjan tai antaneen negatiivisen koronatestituloksen enintään 72 tuntia aiemmin taikka sairastaneen koronataudin.
Koronapassi tuli voimaan viime lokakuussa eduskunnan päätettyä asiasta. Perussuomalaiset on vastustanut koronapassia alusta saakka ja perussuomalaiset myös äänestivät eduskunnassa koronapassin hylkäämisen puolesta. Käytännössä koronapassi oli ohjaamista kohti rokotepakkoa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne huomautti jo syksyllä, että koronapassi kajoaa kansalaisten <a href="https://stage.sudev.fi/koronapassi-voimaan-viime-yona-perussuomalaiset-vastusti-ranne-kummalliseen-suuntaan-ollaan-menossa/">perusoikeuksiin</a>, vaikka siihen ei ole välttämätöntä tarvetta.
Ranne perusteli kielteistä kantaa niin, että passista ei ole käytännössä hyötyä, koska passi ei lisää terveysturvallisuutta, sillä ei ole varmuutta siitä, kuinka paljon rokotetut ja sairastaneet levittävät tautia, ja passin oli mahdollista saada myös ihminen, joka levittää tautia, joten passi oli omiaan levittämään valheellista turvallisuuden tunnetta.
Demareille passittaminen maistui vielä helmikuussa
Perussuomalaiset on saanut kielteisen koronapassikantansa takia paljon ryöpytystä pitkin matkaa. Vastaan hangoittelevien passittajien äänet alkoivat hiljentyä vähitellen vasta sen jälkeen, kun THL tammikuussa veti tukensa pois koronapassilta.
Huolimatta siitä, että passista ei ole käytännössä hyötyä, kokoomukselle ja päähallituspuolue demareille passittaminen sen sijaan oli täysin käypä ja mieluisa vaihtoehto vielä helmikuun alussa, siis vielä THL:n koronapassista luopumista tukevien perustelujen jälkeen.
Esimerkiksi demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin lausui helmikuun alussa, että passia ei kannattaisi heittää <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/perussuomalaisten-vaite-koronapassista-kuumensi-puolueiden-debatin-mtv-lla-olisikohan-kannattanut-kuunnella-jo-ajoissa/8345016">romukoppaan</a>, sillä ”tautitilanne voi muuttua”.
Hallituksella anteeksipyynnön paikka
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoo suoraan , että koronapassi oli fiasko.
&#8211; Mitään näyttöä sen toimivuudesta ei ollut, kuten perussuomalaiset sanoivat alusta asti. Hallitus olisi anteeksipyynnön velkaa kansalaisilta. Myös THL:n ja HUS:n asiantuntijoilla olisi peiliin katsomisen paikka.
THL:n koronapassinäkemykset ovatkin vaihdelleet matkan varrella. Vielä marraskuussa THL esitti, että hoitajilta voitaisiin <a href="https://www.luoteis-uusimaa.fi/paikalliset/4351031">edellyttää</a> koronapassia niin, että työantaja voisi koronapassin avulla varmistaa hoitohenkilöstön rokotussuojan.
Perussuomalaiset on kannustanut ihmisiä vapaaehtoiseen rokottautumiseen, mutta vastustanut pakkotoimia, muun muassa siksi, että pakottaminen jakaa kansaa.
&#8211; Toivottavasti jälkipolvet osaavat tutkia objektiivisesti, miksi hyvin kevyin tieteellisin perustein ryhdyttiin syrjintään asettamalla rokottamattomat ja rokotetut eriarvoiseen asemaan, Tavio sanoo.

Perussuomalaiset olivat jälleen oikeassa, nyt jo hallituskin haluaa eroon koronapassista – Tavio: ”Koronapassi oli fiasko”

Eduskunnan täysistunnossa <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-10-2022?start=14433&amp;end=15047&amp;speaker=1437">käsiteltiin</a> keskiviikkona perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_4+2022.aspx">lakialoitetta</a> laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Aloite vaatii kumottavaksi tartuntatautilakiin lisättyä väliaikaista pykälää ”EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallinen käyttö&#8221; ja siihen tehtyjä viittauksia poistettavaksi muualta laista. Mäenpää siis ajaa aloitteellaan koronapassin poistamista laista.

Juha Mäenpää viittasi aloitteessaan julkisuudessa esillä olleisiin valtiosäännön asiantuntijan näkemyksiin:
&#8211; Valtiosääntöasiantuntija ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen vaati sosiaalisessa mediassa, että mikäli valtioneuvosto ei tuo viipymättä tämän tartuntatautilain pykälän eli koronapassin kumoamista eduskuntaan, tulisi kansanedustajien saattaa asia vireille lakialoitteella. Lisäksi hän vaati, että eduskunnan tulisi kumota 58 i § viipymättä istuntokauden alettua. Hän myös vertasi asiaa tartuntatautilain 58 d §:n kumoamiseen syyskuussa. Rautiainen perusteli vaatimuksiaan sillä, että perusoikeusrajoituksen hyväksyttävyys ei täyty.
Järjen Ääni ry:n kannanotto esillä
Mäenpää toi keskusteluun Järjen Ääni ry:n helmikuun alussa julkaistun kannanoton. Omien verkkosivujensa mukaan Järjen Ääni ry pyrkii edistämään koronapandemiaan liittyvää avointa keskustelua ja tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa yhteiskunnassa. Kannanotossaan yhdistys vaatii koronapassisääntelyn kumoamista ja katsoo, että laajemmassa katsannossa koronapassisääntely itsessään asettaa vaarallisen ennakkotapauksen kansalaisten itsemääräämisoikeuden, perusoikeuksien ja yksityiselämän suojan kaventamiselle myös tulevaisuudessa.
&#8211; Kun koronarokotusohjelmat tammikuussa 2021 käynnistyivät laajamittaisesti suuressa osassa maailmaa mukaan lukien Eurooppa, Euroopan neuvoston yleiskokous hyväksyi päätöslauselman numero 2361 koskien covid-19-rokotteeseen liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä.
Mäenpää muistutti päätöslauselman kehottavan jäsenvaltioita huolehtimaan, että kansalaisia informoidaan siitä, että rokotus ei ole pakollinen ja että ketään ei poliittisesti, sosiaalisesti eikä muutenkaan painosteta ottamaan rokotetta.
&#8211; Jäsenmaiden tulisi taata, että ketään ei syrjitä siksi, että ei ole ottanut rokotetta, riippumatta siitä, onko rokottautumatta jättäytymisen peruste terveydellinen tai periaatteellinen, Mäenpää korosti Järjen Ääni -yhdistyksenkin esille nostamaa kohtaa Euroopan neuvoston päätöslauselmasta.
Liuta yliopistoasiantuntijoita esittänyt kritiikkiä
Järjen Ääni ry:n kannanotossa oli nostettu esille useamman yliopistoasiantuntijan kriittisiä näkökulmia koronapassilainsäädäntöön. Mäenpää nosti myös ne salikeskusteluun:
&#8211; EU:n koronatodistuksen kansallista käyttöä koskevan tartuntatautilain 58 i §:n perustuslainmukaisuusarviointia on kritisoinut Lapin yliopiston julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen kiinnittämällä huomiota siihen, että lainsäädännössä terveet rokottamattomat asetettiin epäyhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin ihmisiin sillä perusteella, että he eivät olleet ottaneet vapaaehtoista rokotusta.
&#8211; Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on todennut, että rokotekattavuuden lisääminen ei ole itsessään hyväksyttävä peruste rokotepassin avulla toteutettavalle perusoikeuksien rajoittamiselle.
Mäenpää toivoo aloitteen nopeaa käsittelyä
&#8211; Helsingin yliopiston julkisoikeuden professori Toomas Kotkas on kirjoituksessaan todennut, että rokotepassilla ei voida luoda rokotetuille ’erioikeuksia’, kuten esimerkiksi pääsyä ravintolaan tai osallistumisoikeutta harrastuksiin siten, että rokottamattomilta kiellettäisiin edellä mainittuihin tilaisuuksiin pääsy kokonaan rokottamattomuuden johdosta.
&#8211; Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen mukaan koronatodistus ei ole hyväksyttävä, jos se ei ole epidemiologisesta näkökulmasta epidemian hallinnan kannalta välttämätön, luetteli Mäenpää.
Kansanedustaja toivoi lopuksi, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaisi lakialoitteen nopeasti käsittelyyn.
&nbsp;

Mäenpään lakialoite koronapassin poistamiseksi laista kävi lähetekeskustelussa – lukuisat asiantuntijat esittäneet kritiikkiä koronapassilainsäädäntöön

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti perjantaina lakialoitteen, jossa hän vaatii niin sanottua koronapassia kumottavaksi. Mäenpää perustelee lakialoitetta valtiosääntöasiantuntijan ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtorin Pauli Rautiaisen näkemyksillä, joiden mukaan perusoikeuksien rajoittamisen hyväksyttävyyden ehdot eivät nykytilanteessa täyty.

Keskiviikkona eduskunnan sivuille ilmestyneen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_4+2022.aspx">lakialoitteen</a> pääasiallinen sisältö kuuluu: ”Kumotaan tartuntatautilakiin lisätty väliaikainen 58 i § &#8217;EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallinen käyttö&#8217; ja poistetaan siihen tehdyt viittaukset muualta laista.”
Kansanedustaja Juha Mäenpää perustelee lakialoitetta valtiosääntöasiantuntijan ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtorin Pauli Rautiaisen näkemyksillä.
Valtiosääntöasiantuntija vaati eduskunnalta toimia
Rautiainen vaati yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitterissä 2.2.2022, että mikäli valtioneuvosto ei tuo viipymättä koronapassin kumoamista eduskuntaan, tulisi kansanedustajien saattaa asia vireille lakialoitteella. Lisäksi hän vaati, että eduskunnan tulisi kumota koronapassi viipymättä istuntokauden alettua.
Rautiainen vertasi asiaa tartuntatautilain 58 d §:n (asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön rajoittamisesta) kumoamiseen syyskuussa. Hän perusteli vaatimuksiaan sillä, etteivät perusoikeuksien rajoittamisen hyväksyttävyyden ehdot nykytilanteessa täyty.
Mäenpää otti nopeasti neuvosta vaarin. Aloitteen on allekirjoittanut myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä.
&nbsp;

Mäenpää: Koronapassista on luovuttava

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti tiistaina lakialoitteen, jossa hän vaatii kumottavaksi ns. ”pakkorokotuslakia”, joka koronan vuoksi säädettiin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille.

Niin sanotuksi &#8221;pakkorokotuslaiksi&#8221; kutsutaan tartuntatautilain pykälää 48a: ”Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden suojaaminen covid-19-taudilta”, joka on väliaikaisesti voimassa 1.1.2022–31.12.2022.
THL:n ylilääkärin mukaan perusteet laille vanhentuneet
Kansanedustaja Juha Mäenpää perustelee lakialoitetta THL:n edustajan viimeaikaisella lausunnolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek totesi mediassa olleiden tietojen mukaan tammikuun 2022 lopussa, että hoitohenkilöstön koronarokotusvelvoitetta ei voida enää perustella yksinomaan potilaiden suojelemisella.
&#8211; Suoja omikrontartuntaa vastaan putoaa 2–3 kuukauden kuluttua kolmannesta annoksesta alle 50 prosenttiin. Nohynekin mukaan omikronin jyllätessä yhteiskunnassa ei hoitajien rokotevelvoitetta voi enää perustella potilaiden suojaamisella.
&#8211; Terveydenhuoltohenkilökunnan pakkorokottaminen on saanut lukuisan määrän alan työntekijöitä irtisanoutumaan työstään, ja jo ennestään työntekijäpulasta kärsivän alan hoitohenkilökunnan yhtäkkinen väheneminen vaarantaa potilasturvallisuuden, Mäenpää huomauttaa.
&nbsp;

Mäenpää: Sote-alan pakkorokotuslaki kumottava

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee perusteita perusoikeuksien ja elinkeinonharjoittamisen rajoituksille tilanteessa, jossa kunnatkin ovat jo luopuneet hallituksen ”testaa, jäljitä, eristä, hoida” -strategiasta.

&#8211; Koronaviruksen omikron-muunnoksen aiheuttamien valtavien tartuntamäärien myötä kunnat ovat resurssisyistä siirtymässä eristämisestä normaaleihin sairauslomakäytäntöihin. Myös jäljittämisestä on jo luovuttu. Miten rajoitukset voivat olla voimassa, kun kunnat ovat luopuneet tartuntatautilain mukaisista velvollisuuksistaan? Jari Ronkainen kyseenalaistaa.
Taudin leviämistä mahdoton estää
Tartuntatautilaki määrittelee toimintaa yleisvaarallisten tartuntatautien tapauksissa. Yleisvaaralliselle tartuntataudille on laissa kolme kriteeriä, joiden kaikkien on täytyttävä: 1. taudin tarttuvuus on suuri, 2. tauti on vaarallinen ja 3. taudin leviäminen voidaan estää toimenpiteillä, jotka kohdistuvat tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaiseksi perustellusti epäiltyyn henkilöön.
&#8211; Jo pääministeriä myöten on todettu, että taudin leviämistä on enää mahdoton estää. Myös kuntien toiminta on osoitus siitä, että eristystoimenpiteillä ei leviämiseen voida enää vaikuttaa. Siten kolmas kriteeri ei enää täyty, ja korona tulisi poistaa yleisvaarallisten tartuntatautien luettelosta, Ronkainen perustelee.
Toimenpiteiden tulee olla oikeasuhtaisia
Ronkainen korostaa, että ihmisten perusoikeuksien rajoittamisen ja elinkeinonharjoittamiseen puuttumisen kynnyksen tulee olla korkealla.
&#8211; Toimenpiteiden tulee olla aina oikeasuhtaisia. Nyt esimerkiksi ravintoloita ja kuntosaleja on pidetty suljettuina mitä erikoisimmilla perusteilla, Ronkainen toteaa.
&nbsp;

Ronkainen: Miksei koronarajoituksista luovuta, kun kunnatkaan eivät enää noudata eristyskäytäntöjä?

Maanantaina 20.12.2021 käsiteltiin eduskunnassa hallituksen esitystä tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Tartuntatautilakiin ehdotettiin väliaikaista uutta pykälää, jolla sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä voitaisiin edellyttää koronarokotusta. Rokotteista kieltäytyvältä hoitajalta voitaisiin viime kädessä keskeyttää palkanmaksu. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää piti asiasta monta puheenvuoroa arvostellen voimakkaasti esitystä.

Juha Mäenpää huomautti, että Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen kirjoitti Perustuslakiblogissa hyvin kriittiseen sävyyn asiaan liittyvästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja erityisesti siitä, ettei rokottamattomille hoitajille olisi pahimmillaan palkanmaksuvelvollisuutta.
&#8211; Onko todella niin, että työsuhteisessa työssä itsensä elättävän ihmisen tiputtaminen tällä tavoin perusturvajärjestelmän läpi toimeentulotuelle ei nosta esiin ainuttakaan perusoikeuskysymystä? kysyi Rautiainen kirjoituksessaan.
Laki saattaisi pahentaa hoitajapulaa rajusti
Mäenpää kantoi huolta hoitajien riittävyydestä jo ennestään kuormittuneella alalla:
&#8211; Miten ihmeessä tämmöinen epidemian odotettu kasvu ja mahdollinen hoitajien hyllyttäminen samanaikaisesti toimii? Miten tämä yhtälö toimii? Minä valitettavasti pahoin pelkään, että tämä johtaa sairaanhoidon ja tämän terveysalan kriisiytymiseen.
Hoitajapulasta uutisoitu pitkin syksyä
Mäenpää viittasi puheissaan myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtajaan Silja Paavolaan. Paavola on aiemmin marraskuussa todennut:
&#8211; Koronapassi tai pakkorokottaminen on sama asia. Siinä pakotetaan ihminen ottamaan rokote. Tässä tilanteessa, jossa hoitajia on tosi vähän tarpeeseen nähden, se on aika riski.
Mäenpää huomautti, että hoitajapulasta on uutisoitu jo pitkin syksyä:
&#8211; Lokakuussa kerrottiin Ylellä, kuinka sairaalat ja terveyskeskukset pyörivät henkilöstön joustoilla. Työntekijöistä on pula, ja hoitajia pyydetään usein jäämään tuplavuoroihin. THL:n mukaan vuonna 2020 vain 13 prosentilla kunnista ei ollut sairaanhoitajien osalta rekrytointiongelmia. 57 prosentilla kunnista ongelmia oli ajoittain ja jopa 30 prosentilla rekrytointiongelmia oli jatkuvasti.
Nosti esiin sosiaalietiikan professorin näkemykset
Mäenpää ei jättänyt pohdintaa vain lukujen tasolle, vaan otti puheessaan kantaa myös filosofisemmalla tasolla koko koronapandemiaan. Pohdinnoissaan hän lainasi vastikään televisiossa esiintynyttä sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaata.
&#8211; Hallamaa painottaa, että rokotekriittisten pakottaminen koronarokotuksiin lisää epäluottamusta ja jakolinjoja yhteiskunnassa. Hänen mukaansa pakon käyttäminen yhteiskunnassa on aivan äärimmäinen keino. Hallamaan mielestä sen hinta voi olla luottamuksen rapautuminen, vastakkainasettelun syventyminen ja vihollisuuksien luominen. Lopuksi hän toteaa vielä, että jos pakolla suljetaan yhteisön ulkopuolelle, me vääjäämättä syrjäytämme ihmisiä ja teemme kuiluja ihmisten välille.
&nbsp;

Mäenpää huolissaan hoitajien riittävyydestä: Hoitajien pakkorokotukset saattaisivat johtaa sairaanhoidon kriisiytymiseen

Ilta-Sanomat uutisoi tänään tapauksesta, jossa kertaalleen rokotetulle ja koronataudin sairastaneelle ei Helsingissä suostuttu antamaan tehosterokotusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta, jos hallituksen esittämä koronapassi otetaan käyttöön.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kertoo, että mikäli hallituksen esittämä koronapassi otetaan käyttöön, taudin kertaalleen sairastaneesta henkilöstä ja kertaalleen rokotetusta tulee väliinputoaja, joka suljetaan käytännössä monien yhteiskunnan toimintojen ulkopuolelle, koska hän ei saa tehosterokotusta, vaikka sitä itse haluaisi.
&#8211; Tällöin henkilö joutuu sen jälkeen, kun taudin sairastamisesta on kulunut puoli vuotta, käymään 72 tunnin välein koronatestissä omaan laskuunsa ja matkustamisesta ulkomaille tulee kallista ja vaikeaa, Antikainen kuvailee tilannetta.
Ongelma johtuu epäselvistä THL:n suosituksista
Ongelmallinen tilanne johtuu epämääräisesti muotoillusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n suosituksesta. THL korostaa tavallisille kansalaisille tarkoitetuilla nettisivuillaan, että toinen rokoteannos on tärkeä, jotta rokotteen suojateho vahvistuu sekä koronaviruksen kantamuotoa että virusmuunnoksia vastaan. THL:n mukaan toinen annos myös varmistaa, että suoja kestää mahdollisimman pitkään ja kaikki Suomessa tällä hetkellä käytettävät koronarokotteet annetaan kahtena annoksena.
&#8211; Terveydenhoidon ammattilaisille tarkoitetulla koronarokotteita käsittelevällä sivullaan THL kuitenkin toteaa, että PCR-testillä varmistetun koronataudin sairastaneille voidaan antaa kahden sijasta vain yksi koronarokoteannos. Jos yhden rokoteannoksen saanut henkilö sairastuu rokotteen saamisen jälkeen koronavirustautiin, ei ole enää tarvetta antaa toista rokoteannosta. Miksi THL antaa tavallisille kansalaisille ja terveydenhoidon ammattilaisille ristiriitaista tietoa? Antikainen ihmettelee.
Yhdenvertaisuus lain edessä ei toteudu
Yhdenvertaisuus lain edessä ei toteudu, jos THL:n epäselvää ohjetta sovelletaan eri tavalla eri kunnissa. Osa kunnista on antanut tehosterokotteen myös taudin sairastaneille, mikä on perusoikeusmyönteinen tulkinta. Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä heitä ilman hyväksyttävää perustetta saa laittaa eri asemaan.
&#8211; Jos yksittäisessä kaupungissa tartuntatautilakia sovelletaan muusta maasta poikkeavalla tavalla, yhdenvertaisuusperiaate ei toteudu. Tilanne edellyttää paitsi laillisuusvalvojien myös hallituksen ja vastuullisten ministerien huomiota. Olipa tehosterokote lääketieteellisesti tarpeellinen tai ei, kansalaiselle pitää antaa hänen halutessaan tehosterokote, mikäli hänen oikeutensa yhteiskunnassa ja toisiin EU-jäsenvaltioihin matkustaessaan riippuvat merkittävästi tehosterokotteen saamisesta, Antikainen painottaa.
Edustaja Antikainen on jättänyt tänään eduskunnassa hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisesta koronataudin jo sairastaneiden tehosterokotuksissa.
&nbsp;

Antikainen: Missä on koronan sairastaneiden oikeusturva, jos tehosterokotetta ei saa?

Iltalehti uutisoi tänään tapauksesta, jossa täyden rokotesarjan saanut henkilö oli määrätty karanteeniin Vaasassa korona-altistuksen perusteella. Samaan tilaisuuteen osallistuneita, pääkaupunkiseudulla asuvia rokotettuja henkilöitä ei asetettu karanteeniin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii hallitusta puuttumaan mielivaltaisiin karanteenipäätöksiin.

Yksi keskeisimmistä Suomen perustuslain ja oikeusjärjestyksen periaatteista on yhdenvertaisuusperiaate. Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä heitä ilman hyväksyttävää perustetta saa laittaa eri asemaan.
&#8211; Jos yksittäisessä kaupungissa tartuntatautilakia sovelletaan muusta maasta poikkeavalla tavalla, yhdenvertaisuusperiaate ei toteudu. Tilanne edellyttää paitsi laillisuusvalvojien myös hallituksen ja vastuullisten ministerien huomiota, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen painottaa.
Rokotettuja ei pidä asettaa karanteeniin varmuuden vuoksi
Tilanne ei ole ainutlaatuinen, vaan lehtitietojen mukaan Vaasassa on muitakin täyden rokotussarjan saaneita asetettu karanteeniin.
&#8211; Täysin rokotettuja henkilöitä ei tulisi asettaa karanteeniin varmuuden vuoksi, mikäli heillä ei ole koronavirustartuntaan viittaavia oireita. Rokotettujen kohdalla tartuntariski on merkittävästi rokottamattomia pienempi, ja tämä tulisi päätöksissä huomioida kuten THL:n ohjeistus edellyttääkin. Nyt vaikuttaa siltä, että THL:n ohjeistusta ei ole noudatettu. Kuinka hallitus valvoo, että kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti ja THL:n ohjeistuksia noudatetaan? Antikainen kysyy.
Tarpeettomat rajoitukset tulevat kalliiksi
Mielivaltaiset karanteenipäätökset kuten muutkin tarpeettomat rajoitukset tulevat Antikaisen mukaan yhteiskunnalle kalliiksi.
&#8211; Kun henkilö asetetaan karanteeniin, hän voi joutua jäämään pois töistä tai opinnoistaan. Tällöin tilanteesta voi aiheutua hänelle ansionmenetyksiä tai opintojen viivästymisiä. Karanteenipäätöksille pitää olla vahvat perusteet. Kuten yrityksiinkin kohdistuneissa rajoituksissa, hallituksen ja viranomaisten pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kustannuksiin, jotka rajoitustoimista aiheutuvat tavallisille kansalaisille tai yrityksille.
&#8211; Kun Suomessakin kaikki halukkaat on kohta rokotettu kahteen kertaan, kauanko hallitus aikoo vielä jatkaa rajoituksiaan ja millä perusteilla? Muualla Euroopassa yhteiskuntia avataan jo kovaa vauhtia ja rajoituksista luovutaan, kun Suomessa ideoidaan samaan aikaan uusia rajoituksia, Antikainen huomauttaa.
Edustaja Antikainen jätti tänään eduskunnassa sosiaali- ja terveysministerin vastattavaksi yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista karanteenimääräyksissä koskevan kirjallisen kysymyksen.
&nbsp;

Antikainen: Aikooko hallitus varmistaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen karanteenimääräyksissä?

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen kävi Suomen ja Ruotsin rajalla Torniossa toteamassa suureksi hämmästyksekseen, että rajan ylittäviä kevyen liikenteen väyliä ei valvota ollenkaan. Reijonen vaatii, että mikäli Torniolta puuttuu resursseja velvoitteidensa hoitamiseksi, on valtion tultava apuun.

Iltalehti uutisoi 30.8.2021 Tornion rajan erikoisista koronakäytännöistä. Tartuntatautilain mukaiset velvoitteet koskevat kaikkia. Tornion rajalla ei kuitenkaan katsota koronatodistuksia eikä testata kävelijöitä tai pyöräilijöitä.
Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala toivoo Iltalehden uutisen mukaan, että että kevyen liikenteen väyliä käyttävät henkilöt ovat paikallisia, joiden tiedossa ovat rajan ylittämisen edellytykset, kuten vaatimus kahdesta rokotteesta.
Ei minkäänlaista valvontaa
Kansanedustaja Minna Reijonen kävi itse Suomen ja Ruotsin rajalla Torniossa viime viikolla perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.
&#8211; Katselin Suomen puolelta rajaa näkyviä kahta tarkastuspistettä, joista kulki autoliikenne. Hämmästykseni oli suuri, kun niiden läheisyydessä kulki kaksi kevyen liikenteen väylää, joissa kummassakaan ei ollut minkäänlaista valvontaa. Ihmisiä kulki kävellen, pyörillä ja mopoilla edestakaisin. Osa näytti käyvän kauppaostoksilla rajan toisella puolella, osa lenkkeilemässä, osa muuten vaan kulkemassa, hämmästelee Reijonen.
Kumpaakaan kevyen liikenteen väylää ei valvottu mitenkään, eikä ketään pysäytetty koronatodistuksen tai testin takia.
&#8211; Kukaan ei tiedä tai valvo, onko näillä kulkijoilla kaksi rokotetta, jo sairastettu korona tai menevätkö he omaehtoisesti testiin tai karanteeniin, ihmettelee Reijonen.
Velvoitteet koskevat kaikkia
EU- ja Schengen-maista saapuville ei ole matkustusrajoituksia, mutta tartuntatautilain mukaiset velvoitteet koskevat kaikkia Suomeen saapuvia.
Valtioneuvosto on määritellyt tiettyjä maita ja kuntia matalan koronariskin maiksi ja kunniksi, joista ei edellytetä koronatodistusta tai testiä. Ruotsin kunnista näihin kuuluu tällä hetkellä vain Ylitornion kunta. Kaikki muut Ruotsin kunnat, kuten Haaparanta, kuuluvat korkean riskin alueisiin.
Tällä hetkellä korkean riskin maista tai kunnista Suomeen tulevien tulee pyydettäessä esittää koronatodistus ja/tai osallistua pakolliseen koronavirustestiin. Koronavirustestin voi tehdä myös oleskelu- tai kotikunnassaan 24 tunnin sisällä ja toisen testin 3-5 vuorokauden kuluessa maahan saapumisesta. Tämän lisäksi testitulosta odottaville suositellaan vapaaehtoista karanteenia.
&#8211; THL:n mukaan testeissä käyminen on pakollista, myös näille kevyen liikenteen väyliä pitkin rajan ylittäville. Miten tätä valvotaan? Mikä on sellainen pakko, jota ei voida valvoa ja jonka rikkomisesta kukaan ei tiedä mitään? kysyy Reijonen.
Kunnalle ei saa tulla kohtuutonta taakkaa
Tällaisen rajaliikenteen valvominen on pienelle kunnalle valtava rasite. Tornio on 20 000 asukkaan kunta, ja kyseinen raja on Suomen vilkkaimpia.
&#8211; Jos kunnalla ei ole resursseja huolehtia itse tällaisista velvoitteista, tulee valtion auttaa, toteaa Reijonen.

Reijonen vaatii valtiota auttamaan Torniota rajavalvonnassa: Rajan läpi voi tulla ja mennä miten vain koronasta piittaamatta

Hallitus haluaa avata päiväkodit ja peruskoulut ensi torstaina vedoten oppilaiden oikeuteen saada lähiopetusta. Tartuntatilanne on viimeinkin saatu kuriin, mikä on erittäin tärkeää, koska suojavarustetilanne on kriittinen. Ilta-Sanomat uutisoi perjantaina, että FFP3-hengityssuojaimista on huutava pula ja suojatakkien sijasta joudutaan käyttämään muoviesiliinoja.
 
-Huolestuttavaa on se, että hallitus salailee todellista tilannetta. Sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö eivät luovuttaneet laatimaansa suojavarusteselvitystä toimittajille. Samaan aikaan, kun parhaita hengityssuojaimia ei ole tarpeeksi eikä niitä saada lisää, hallitus on ottamassa suuren riskin tartuntamäärän kasvusta avaamalla koulut. Vaikka tartunta ei olisi vaarallinen koululaiselle itselleen, monen lapsen perheessä voi olla muita perheenjäseniä, jotka vamman tai sairauden vuoksi voivat joutua hengenvaaraan, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.
Mihin lakiin päätös perustuu?
Uusimman tutkimustiedon mukaan lapset levittävät koronavirusta jopa oireettomina, ja vertaisarvioidun tutkimuksen mukaan koulujen kiinnipitäminen hidastaa taudin leviämistä jopa 40–60 prosenttia.
&#8211; Taudin leviämisen kannalta avainasemassa on sosiaalisten kontaktien minimointi. Jos koulut avataan, lasten fyysiset kontaktit moninkertaistuvat ja samalla moninkertaistuu tartuntariski. Opetusministeri Li Andersson on väittänyt, että lapsilla on oikeus lähiopetukseen ja tämän takia etäopetusta ei voi jatkaa.
&#8211; Ministeri Andersson, kertokaa meille, mihin lakiin ja kenen asiantuntijan tulkintaan näkemyksenne perustuu, kun jatkatte kuitenkin etäopetusta toisella asteella, vaikka toisen asteen opiskelijat osaisivat todennäköisemmin välttää lähikontakteja? Otatteko te vastuun, jos tartuntamäärä räjähtää käsiin peruskoulun oppilaiden perheissä ja sen seurauksena suojavarusteet loppuvat kesken?, Antikainen tivaa.
Koronajohtajan erikoiset lausunnot
Ilmeinen tartuntojen leviämisen riski kouluissa yhdistettynä kriittiseen suojavarustetilanteeseen antaa erikoisen kuvan hallituksen motiiveista, kun siihen yhdistetään STM:n koronajohtajan perjantaina Helsingin Sanomissa julkaistu haastattelu.
&#8211; STM:n koronajohtaja esitti näkemyksen, että jos tautia tukahdutettaisiin ja tartunnat saataisiin häviämään Suomesta, valmiuslain käyttöön ei olisi enää perusteita. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että hoitajia ei voitaisi enää pakottaa poikkeustilaan vedoten työskentelemään puutteellisin suojavarustein ja vaarantaa heidän terveytensä.
&#8211; Vaikka ensin pääministeri ja sitten koronajohtaja itse kiirehtivätkin perumaan lausuntoa, herää ikävä epäilys, että juuri tätä hallitus pelkää ja asiasta on puhuttu hallituksen keskusteluissa. Tuskin koronajohtaja muuten olisi esittänyt tällaista näkemystä, Antikainen pohtii.
Hallituksen kyvyt epäilyttävät
Tartuntatautilaki on kuitenkin voimassa, vaikka poikkeusolot lakkaisivat. Keskeinen ero olisi se, että silloin koronaviruksen torjunta tapahtuisi alueellisella ja paikallisella tasolla.
&#8211; Poikkeusolojen pitkittäminen antamalla tartuntamäärän kasvaa on järjetöntä. Sairaanhoitopiireissä, kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee pätevää ja osaavaa henkilöstöä, jotka hoitavat potilaat. Hallituksen tehtävä on järjestää heidän käyttöönsä tarvittavat suojavarusteet, jotta he voivat tehdä työnsä turvallisesti, ja varmistaa, ettei tartuntojen määrä kasva hallitsemattomalle tasolle. Tällä hetkellä suurin epäilys koskee sitä, onko meillä pätevä ja osaava hallitus, jolla on edellytykset ja halua tähän, Antikainen kiteyttää.

Antikainen: Riskinotto tartuntamäärän kasvusta koulut avaamalla on edesvastuutonta suojavarustetilanteen ollessa kriittinen

Perussuomalainen kansanedustaja Jari Ronkainen teki kirjallisen kysymyksen hallitukselle hengityssuojainten kotimaisesta tuotannosta. Suojavarusteiden puuttumisesta on uutisoitu viime aikoina ja mm. vanhusten hoivakodeissa tapahtuneiden koronaviruskuolemien taustalla on kerrottu olleen suojavälinepula.
 
&#8211; Suojavälineiden puute vaarantaa potilaiden henkeä. Huoltovarmuusvaraston aukaisemisesta huolimatta on tiedossa, että suojaimia kestää vain viikkoja tai korkeintaan kuukauden, Jari Ronkainen kertoo.
Asiaa vatvottu viikkotolkulla
Ronkaisen mielestä byrokratia ei nyt saisi hidastaa suojavälineiden tuotantoa. Tartuntatautilain 75 § sallii poikkeuksellisessa epidemiatilanteessa tarvikkeiden markkinoille saattamiseksi ilman, että sitä on arvioitu terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa lain mukaisesti.
&#8211; On käsittämätöntä, että asiaa on vatvottu viikkotolkulla samalla kun kriisi vain syvenee. Ratkaisuja pitäisi tapahtua nyt! Kilpailutus on poissa laskuista: kansalaiset ja erityisesti terveydenhuollon henkilökunta tulee saada suojattua heti. Oma tuotanto on saatava käyntiin ja vikkelästi, Ronkainen sanoo.
Valmistus ei ole rakettitiedettä
Ronkainen tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään, mihin toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä kotimaisen hengityssuojatuotannon syntymiseksi ja aikooko se käyttää tartuntatautilain poikkeusmahdollisuutta tuotannon helpottamiseksi.
&#8211; Hengityssuojainten valmistus ei ole mitään rakettitiedettä. Hallituksen pitää nyt kiireellä poistaa kaikki mahdolliset esteet kotimaisen tuotannon tieltä, Ronkainen vetoaa.

Ronkainen hengityssuojainten puutteesta: ”Oma tuotanto käyntiin ja vikkelästi!”

Kansanedustaja Mari Rantanen kritisoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimenpiteitä koronaviruksen selättämiseksi. Rantasen mukaan THL esittää tekosyitä, miksi virukselle altistuneita ei testata enempää. 


Tänään valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi, että nyt testataan 2 500 näytettä vuorokaudessa. Mari Rantasen mukaan Suomessa ei kuitenkaan käytetä hyväksi koko testaamiskapasiteettia virustapausten löytämiseksi
&#8211; Ministeri Kiurun ja THL:n oman ilmoituksen mukaan testejä voidaan tehdä 2 500 kappaletta päivässä. Kuitenkin ilmoitettuja lukuja yhteen laskemalla testejä on tehty vain noin 1 500 päivässä. Onko hallituksen puheet testauksen lisäämisestä pelkkää ilmaa? Ja miksi edelleenkin testaukseen päästäkseen tarvitsee olla kontakti ulkomaille, kun tiedetään jo että virus leviää kotoperäisesti?
Tartuntalaki velvoittaa viranomaisia toimimaan
Hallituksen tiedostustilaisuudessa kerrottiin myös valtioneuvoston kansliaan perustettavasta operaatiokeskuksesta sekä COVID-19-seurantaryhmän laajentamisesta.
&#8211; Ainakin seurantaryhmästä puuttuu lääketieteen osaajat ja mitä ilmeisimmin Suomen linja laumaimmuniteetin hakemisesta ei ole muuttunut, vaikka se on kansainvälisesti todettu uhkapeliksi. Jos asiantuntijataho ei usko taudin tukahduttamiseen, on asiantuntijat vaihdettava sellaisiin, jotka uskovat.
&#8211; Lisäksi THL:n johtajan Mika Salmisen lausunnot eivät puolla ratkaisukeskeistä toimintaa vaan olisi syytä pohtia myös hänen vaihtamistansa COVID-19-ryhmästä, Rantanen esittää.
Rantanen muistuttaa, että tartuntatautilaki velvoittaa viranomaisia järjestelmällisesti torjumaan tartuntatauteja.
&#8211; Laki on velvoittava. Siinä puhutaan tartuntatautien torjumisesta, ei leviämisen hidastamisesta tai tautihuipun tasaamisesta. Testaa, jäljitä, eristä, hoida – se on ainoa tie ulos tästä katastrofista.

Perussuomalaisten kansanedustaja vaatii: THL:n johtaja Mika Salminen vaihdettava COVID-19-ryhmästä

THL ilmoittaa nettisivuillaan, että testejä voidaan tehdä 2 500 kappaletta päivässä. Kuitenkin testejä on tehty vain noin 1 200 päivässä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen.
&#8211; Ei ole tarvetta testata, ei ole testikapasiteettia, ei ole riittävästi suojavälineitä, ei ole riittävästi testeihin tarvittavia välineitä, ei ole altistuneiden jäljittämiseen henkilöstöä. Nämä kaikki ovat THL:n kertomia syitä, miksi Suomi ei testaa ja jäljitä koronaan sairastuneita ja altistuneita enempää, Mari Rantanen listaa.
&#8211; On jokseenkin käsittämätöntä, että maamme tartuntataudeista vastaava asiantuntijavirasto löytää syitä olla tekemättä sen sijaan, että etsitään ratkaisuja. Nyt kun maassamme on kovat rajoitustoimenpiteet päällä, tulisi juurikin nostaa kapasiteettia testaukseen ja altistuneiden jäljittämiseen sekä heidän tehokkaaseen eristämiseen.
Testien määrä kertoo ihan toista
Rantanen huomauttaa, että tämä on paitsi WHO:n myös useiden suomalaisten virologien ja infektiolääkäreiden kanta.
&#8211; Jos et tiedä missä tauti on, et voi taistella sitä vastaan. THL ilmoittaa nettisivuillaan, että testejä voidaan tehdä 2 500 kappaletta päivässä. Kuitenkin testejä on tehty vain noin 1 200 päivässä. Jostain syystä nettisivuilta ei löydy päivittäisen testauksen määriä.
Rantanen kertoo ottaneensa kuvakaappauksen maanantain 23.3. tilanteesta, jolloin testejä oli otettu 10 500. Eilen testejä oli tehty 22 600.
&#8211; Mikä järki tässä on? Onko hallituksen puheet testauksen lisäämisestä pelkkää ilmaa? Rantanen kysyy.
Onko strategiana edelleen laumasuoja?
Yle uutisoi eilen, että suomalainen yritys voisi tuottaa jopa 100 000 testiin tarvittavat välineet viikossa. Helsingin yliopisto on tarjonnut apuaan testaamiseen ja muuhun toimintaan.
&#8211; Valmiuslain perusteella voimme määrätä terveydenhuollon henkilöstöä töihin. Suomalaiset suojatarvikkeita myyvät yritykset ihmettelevät, miksi Suomi ei osta välineitä vaan yritykset myyvät niitä ulkomaille. Toisin sanoen ratkaisut kyllä on, vain tahto puuttuu, Rantanen kirjoittaa blogissaan.
&#8211; Halutaanko edelleen viruksen leviävän hiljalleen suomalaisiin? Tätä tukisivat puheet vasta-ainetesteistä, jotka kertovat sairastetusta taudista. Nähtävästi strategiamme on edelleen jossain määrin nk. laumasuoja, joka pitkittää tilannetta ja on hengenvaarallinen niin ihmisille kuin taloudellekin.
Hallituksen vaihdettava asiantuntijoita
Rantanen toteaa usean maan luopuneen laumasuojan synnyttämisestä, viimeisimpänä Saksa, joka käänsi kelkkansa ja totesi pyrkivänsä tukahduttamaan taudin sen hidastamisen sijaan.
&#8211; Oppositio ei ole mukana päätöksenteossa, kun strategiaa ja toimia valitaan. Me käsittelemme ne esitykset, mitä hallitus eduskuntaan tuo. Me voimme vain kirittää hallitusta ja nyt haluan niin tehdä: Marinin hallitus, ottakaa asiantuntijoiksi sellaisia virologeja ja muita osaajia, jotka uskovat viruksen pysäyttämiseen ja joilla on myös tahto. Nyt näyttää siltä, että THL:sta ei tätä löydy. Ei ainakaan niiden osalta, jotka ovat laitoksen kasvot kriisissä.
&#8211; Testaa, jäljitä, eristä, hoida &#8211; tie ulos helvetistä. Ja tähän velvoittaa tartuntatautilakikin, sillä korona on yleisvaarallinen tartuntatauti, kuten ovat mm. SARS ja MERS, Rantanen kirjoittaa.

Rantanen: Todellisuus ei tue THL:n väitettä – ”Ovatko hallituksen puheet testauksen lisäämisestä pelkkää ilmaa?”

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen liittyen tartuntatautilain 48 pykälään, jossa säädetään sote-henkilöstön rokotuksista. Laki astui voimaan 1.3.2018 se on aiheuttanut huolta hoitoalan henkilöstössä.

&#8211; Olen saanut valtavasti hoitoalan henkilöstöltä kyselyjä liittyen lain pykälän tulkintaan. Syntynyt tilanne on epäselvä ja tilanne lain tulkinnoista huolestuttava, Juvonen sanoo.
&#8211; Hoitoalan työntekijät pelkäävät ja ovat jo saaneet vihjailuja irtisanomisista, mikäli eivät ota kausi-influenssarokotusta. Tuollainen pelottelu on uskomatonta. Olen jättänyt viime viikolla kirjallisen kysymyksen hallitukselle ja nyt tarvitaan selkokieliset vastaukset.
Työntekijällä oltava suoja 
Tartuntatautilain 5 luku 48 pykälä säätää työntekijän ja opiskelijan rokotussuojasta potilaiden suojaamiseksi seuraavasti: Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja.
Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.
Opiskeluterveydenhuollon on huolehdittava, että työharjoitteluun osallistuvilla opiskelijoilla on 2 momentissa tarkoitettu rokotussuoja.
Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän rokotussuojan osalta työntekijän tai opiskelijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004), työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti.&#8221;
Pakkorokottaminen huolestuttaa
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä on tullut runsaasti kyselyjä lainsäädännön soveltamiseen liittyen. Henkilöstö kysyy, miten lain pykälää tulee soveltaa työpaikoilla.
&#8211; Henkilöstö on kysynyt, miksi lainsäädännöllä edellytetään niin sanotusti ”pakkorokottamista” kausi-influenssaa vastaan ja siihen suostumista ja sitoutumista. Kaikille kansalaisille vapaaehtoiseen ja riskiryhmille suositeltuun kausi-influenssarokotukseen velvoittaminen on nähty terveydenhuoltoalan henkilöstön keskuudessa yhdenvertaisuutta ja yksilönvapautta rajoittavana, mutta myös heidän omaan potilasturvallisuuteen liittyvänä kysymyksenä, Juvonen kertoo.
&#8211; Influenssarokotuksen teho, mutta myös rokotteen mahdolliset pitkäaikaisvaikutukset ihmiselle sekä lukuisten tulevaisuudessa edessä olevien kausi-influenssarokotusten ”pakko-ottaminen” huolestuttaa ymmärrettävästi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä.
Haittavaikutuksista tarkempaa tietoa
Henkilöstöltä on tullut viestiä, jossa he kokevat joutuvansa valitsemaan joko työpaikan tai pakollisen kausi-influenssarokotuksen.
&#8211; Tutkimustietoa rokotuksista kaivataan koko ajan lisää ja tietoa tulisi olla myös enemmän saatavilla. Erityisesti tutkimustieto influenssarokotuksen liittyen olisi tärkeää. Erityisesti lukuja kausi-influenssarokotuksen vaikuttavuudesta olisi tärkeää saada. Myös influenssarokotuksesta aiheutuneista haittavaikutuksista ja niiden määrästä tulisi saada ajantasaista tietoa. Erityisen tärkeää on nyt kuitenkin, että hallitus antaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle välittömästi tietoa siitä, mitä tartuntatautilain rokottamiseen velvoittava pykälä tarkoittaa ja sisältää, Juvonen painottaa.
&#8211; Kirjallisessa kysymyksessä kysyn seuraavia kysymyksiä: miten hallitus aikoo selventää tartuntatautilain 5 luvun 48 pykälään liittyviä epäselvyyksiä sosiaali- terveydenhuollon henkilöstölle? Miten hallitus aikoo lisätä rokotuksiin liittyvän erilaisen tutkimustiedon saantia ja lisäämistä? Miten hallitus vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle liittyen pakkorokottamiseen liittyvään huoleen?

tartuntatautilaki

Perussuomalaiset olivat jälleen oikeassa, nyt jo hallituskin haluaa eroon koronapassista – Tavio: ”Koronapassi oli fiasko”

Mäenpään lakialoite koronapassin poistamiseksi laista kävi lähetekeskustelussa – lukuisat asiantuntijat esittäneet kritiikkiä koronapassilainsäädäntöön

Mäenpää: Koronapassista on luovuttava

Mäenpää: Sote-alan pakkorokotuslaki kumottava

Ronkainen: Miksei koronarajoituksista luovuta, kun kunnatkaan eivät enää noudata eristyskäytäntöjä?

Mäenpää huolissaan hoitajien riittävyydestä: Hoitajien pakkorokotukset saattaisivat johtaa sairaanhoidon kriisiytymiseen

Antikainen: Missä on koronan sairastaneiden oikeusturva, jos tehosterokotetta ei saa?

Antikainen: Aikooko hallitus varmistaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen karanteenimääräyksissä?

Reijonen vaatii valtiota auttamaan Torniota rajavalvonnassa: Rajan läpi voi tulla ja mennä miten vain koronasta piittaamatta

Antikainen: Riskinotto tartuntamäärän kasvusta koulut avaamalla on edesvastuutonta suojavarustetilanteen ollessa kriittinen

Ronkainen hengityssuojainten puutteesta: ”Oma tuotanto käyntiin ja vikkelästi!”

Perussuomalaisten kansanedustaja vaatii: THL:n johtaja Mika Salminen vaihdettava COVID-19-ryhmästä

Rantanen: Todellisuus ei tue THL:n väitettä – ”Ovatko hallituksen puheet testauksen lisäämisestä pelkkää ilmaa?”

Kirjallinen kysymys tartuntatautilaista ja sote-henkilöstön ”pakkorokottamisesta”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025