Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Teemu Haapalehto

Perussuomalaiset moittii ankarasti hallituksen kotoutumislakiesitystä, joka ei sisällä mitään velvollisuuksia kotoutumisesta maahanmuuttajalle itselleen. Sen sijaan kunnille säädettäisiin yksityiskohtaisia tehtäviä muun muassa lentokentälle vastaan menemiseen ja ruuan ostamiseen liittyen. Kunnan tulisi rientää apuun jopa asunnon kalustamisessa.

Eduskunnassa käsiteltiin maanantaina hallituksen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_208+2022.aspx">kotoutumislakiesitystä</a>, joka lisää voimakkaasti kuntien vastuuta maahanmuuttajien kotoutumisesta, palveluiden järjestämisestä ja palveluihin pääsystä – jopa naurettavan pikkutarkasti ja yksityiskohtaisesti. Hallituksen esitys esittelee lain tarkoituksen tutuilla taikasanoilla ja hokemilla höystettynä.
Esityksen ensimmäisen pykälän mukaan lain tarkoituksena olisi muun muassa edistää maahanmuuttajan kotoutumista, työllisyyttä tai yrittäjyyttä, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja tasa-arvon toteutumista, hyviä väestösuhteita ja yhteiskunnan vastaanottavuutta sekä monialaista yhteistyötä kotoutumista edistävien toimijoiden välillä.
Pääasiallisesti lakia on tarkoitus soveltaa maahanmuuttajaan, jolla on voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Lakia sovelletaan myös henkilöön, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti. Lakia sovelletaan myös Pohjoismaan kansalaiseen, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity siten kuin Pohjoismaiden välillä väestön rekisteröinnistä on sovittu. Kotoutumista edistäviä ja tukevia palveluita tarjottaisiin maahanmuuttajille, jotka täyttävät palvelujen saamisen edellytykset siten kuin laissa tarkemmin säädetään.
Hyysääminen alkaa jo lentoasemalta
Hallituksen esitykseen on kirjattu liki kaikenkattavasti maahanmuuttajalle tarjottavien palvelujen tarjoamisvastuusta – vain punainen matto ja torvisoittokunta jäävät puuttumaan, kun esityksessä kunnille määrätään varsin yksityiskohtaisesti tehtäviä esimerkiksi lentokentälle vastaan menemiseen, asunnon kalustamiseen ja ruuan ostamiseen liittyen.
Lakiesitys on täynnä hyysäämistä ja paapomista. Hallituksen esityksen mukaan kunta vastaisi lähtökohtaisesti jo kiintiöpakolaisen vastaanottamisesta esimerkiksi lento- tai juna-asemalta.
Mikäli henkilöllä olisi merkittäviä sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeita, joista johtuen vastaanottotilanteessa olisi oltava hyvinvointialueen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä, kunnan tulisi yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa varmistaa, että tällainen henkilö on mukana vastaanottamassa henkilöä.
Asuntoa maksetaan ennen saapumista
Kiintiöpakolaisen maahantulo voi kestää kuukausia ja myös vastaanottokeskuksesta kuntaan siirtymisessä voi mennä aikaa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että asunnon varaamisesta syntyneitä kustannuksia voitaisiin korvata kunnalle.
Lakiehdotuksen mukaan kunnalle voitaisiin korvata kuntapaikalle ohjatun henkilön vastaanottoon varautumisesta aiheutuneita välttämättömiä kustannuksia jopa 4-8 kuukauden ajalta ennen henkilön Suomeen tuloa tai kuntaan muuttoa.
Perustellusta syystä kustannukset voitaisiin korvata enintään kahdeksalta kuukaudelta. Perusteltu syy voisi olla esimerkiksi kunnan asuntotilanne tai henkilön maahantulon viivästyminen hänestä itsestään riippumattomista tai ennalta arvaamattomista syistä. Kunta voisi kalustaa asunnon välttämättömiltä osin ennen kiintiöpakolaisen maahantuloa ja hakea siihen valtiolta korvausta.
Kunta lähtisi avuksi jopa ruokaostoksille
Hallituksen esitys lähtee ilmeisesti siitä ajatuksesta, että maahanmuuttajat eivät osaisi edes itse käydä kaupassa, koska esityksessä kunnan tehtäväksi ehdotetaan jopa avun tarjoaminen ruokaostoksille.
Kunnan tulisikin jatkossa avustaa henkilöä muiden kalusteiden, käyttötavaroiden ja elintarvikkeiden ostossa, mikäli sille on tarvetta. Tällöin kunnan työntekijä, esimerkiksi maahanmuutto-ohjaaja, voisi osallistua henkilön kanssa asiointiin.
Jo lainvalmisteluvaiheessa lakihanketta kritisoitiin tarpeettomasta pikkutarkkuudesta, sillä maahanmuuttajien hyysääminen on viety esityksessä niin pitkälle, että se ei enää palvele lain varsinaista tarkoitusta.
Hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa Espoon maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto toteaakin, että lakiesityksen säätely on turhan yksityiskohtaista ja se ei ota riittävästi huomioon kuntien erilaisia toimintaympäristöjä.
Moninaiset palvelut nielevät rahaa
Hallituksen esitys lisää monin tavoin kuntien vastuuta kotoutumisen edistämisestä, ja maahanmuuttajille tarjottaviin moninaisiin palveluihin hupenee rahaa. Haapalehto toteaa lausunnossaan, että laissa tavoiteltu kotoutumisen nykytilan koheneminen ei tapahdu ilmaiseksi.
&#8211; Hallituksen tulisi osoittaa kunnille, joille ollaan kirjaamassa lakiin kokonaisvastuuta kotoutumisen edistämisestä, riittävät resurssit lain toimeenpanoon. Kysymyksen vakavuutta korostaa se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtämiseen hyvinvointialueille liittyvät julkisten palveluiden rahoitusjärjestelmän muutokset kaventavat merkittävästi suurten, kasvavien kaupunkien taloudellista liikkumavaraa.
Lakiluonnoksen mukaan esimerkiksi ”ulkomaalaistaustaisten naisten elämäntilanteeseen soveltuvien joustavien kotoutumispalveluiden tarjonnassa on katveita”. Haapalehto huomauttaa, että katveiden paikkaamisen rahoitusta ei voi jättää hallitusohjelman vastaisesti niiden kuntien vastuulle, jotka kantavat jatkossa suurimman vastuun lakisesityksessä kaavaillusta ”kuntien kokonaisvastuusta” kotoutumiseen liittyen.
Oleskelulaki vai kotoutumislaki?
Eduskuntakäsittelyssä maanantaina perussuomalaiset kritisoivat ankarasti lakiesitystä, joka on täysin ristiriidassa eduskunnan uudistukselle asettamien tavoitteiden kanssa. Esityksessä maahanmuuttajille keskitytään lähinnä tarjoamaan lisää palveluita ilman minkäänlaisia vaatimuksia tai velvoitteita.
Kansanedustaja Mari Rantanen huomauttikin, että kotoutumislaissa on 101 pykälää, joista yksikään ei velvoita maahanmuuttajaa tekemään mitään oman kotoutumisensa eteen.
&#8211; Täällä edellytetään, että on valmiiksi asunnot, on kalustettu asunnot, sen lisäksi olisi tärkeätä jatkossa avustaa henkilöä muiden kalusteiden, käyttötavaroiden ja elintarvikkeiden ostossa, mikäli sille on tarvetta. Tällöin kunnan työntekijä, esimerkiksi maahanmuutto-ohjaaja, voisi osallistua henkilön kanssa asiointiin. Kunnan tulee myös avustaa henkilöä asuntoon ja kuntaan tutustumisessa. Kysynpähän nyt ihan vaan, onko tämä oleskelulaki vai kotoutumislaki.
&#8211; Tämä on täynnä palvelutarjotinta, mutta täällä ei ole sitä toista tarjotinta toisessa kädessä, jossa olisi jonkunnäköisiä velvoittavuuksia. Eli käytännössä suomalainen yhteiskunta palvelee ihmiset pilalle, Rantanen sanoi.
Omat kansalaiset nuolevat näppejään
Hän huomautti, että tässä taloustilanteessa, jossa monet suomalaiset eivät saa kunnollisia sosiaali- ja terveyspalveluita hyvinvointialueilta, etusijalle asetetaankin maahanmuuttajat ja heidän palvelunsa.
&#8211; Tämmöiset palvelut, myös kauppa-asioinnit. Ei niitä ole tarjottu vammaisille tai vanhuksille, meidän omille kansalaisillemme. Kyllä sanoisin, että prioriteetit ovat erikoiset.
Kansanedustaja Mauri Peltokangas kuvasi hallituksen kiilusilmäistä halua kotouttaa koko maailma Suomeen käsittämättömäksi.
&#8211; Kuntien tehtävät nousevat. Tällä hetkellä kunnissa on rahat loppu, mutta aina vain työnnetään lisää vastuita, velvollisuuksia. Tällainen lainsäädäntö on vastuutonta.
Todellisiin ongelmiin ei puututa
Perussuomalaiset jätti jo hallintovaliokunnassa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/HaVM_45+2022.aspx">vastalauseen</a> ja esitti lain hylkäämistä. Vastalauseessa todetaan, että hallituksen esitys kotoutumislaista ei vastaa eduskunnan kannanotossa hallitukselle asetettua tehtävänantoa.
Esitys ei anna konkreettisia parannusehdotuksia jo kiistatta havaittuihin ongelmiin, jotka liittyvät tiettyjen maahanmuuttajaryhmien syrjäytymiseen ja yliedustukseen esimerkiksi työttömyydessä ja rikostilastoissa. Myöskään kannanotossa edellytettyä velvoittavuuden lisäämistä ei ole esitetty.
Vastalauseessa kannetaan huolta kuntien tilanteesta, sillä esitetyt muutokset lisäävät merkittävästi kuntien tehtäviä, jos pientenkin kuntien on perustettava erilaisia yhteistyöryhmiä kotoutumisen edistämiseksi.
Asiantuntijalausunnoista ilmenee, että esityksen sääntely on monilta osin turhan yksityiskohtaista ja ei ota riittävästi huomioon kuntien erilaisia toimintaympäristöjä. Painotamme myös sitä epäkohtaa, että kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset eivät vastaa palvelutuotannosta aiheutuneita kustannuksia tilanteessa, jossa sote-uudistus kaventaa kuntien taloudellista liikkumavaraa muutoinkin.
Ylisukupolvinen riippuvuus tulonsiirroista
Samat maahanmuuttajaryhmät, pääosin Afrikasta, Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta, ovat olleet vuosikausia yliedustettuina työttömyysluvuissa, eikä muutosta parempaan ole tutkitun tiedon varassa tullut.
On huolestuttavaa, että esimerkiksi suurempi riippuvuus sosiaalituista on tietyissä kansalaisuusryhmissä ylisukupolvinen ilmiö. Tämä kumoaa sen optimistisen teesin, jonka mukaan ajan kuluessa maahanmuuttajat jälkeläisineen ikään kuin automaattisesti kotoutuisivat Suomeen.
Eduskunta äänestää vastalauseesta perjantaina.

Nyt on veronmaksajille luvassa kylmää kyytiä: Näin hallitus lisää maahanmuuttajien kotouttamishyysäämistä – enää ei puutu kuin torvisoittokunta ja punainen matto

Maahanmuutto ja maahanmuuttajaperheisiin syntyneet lapset ovat muuttaneet Espoon väestörakennetta nopeasti. Muutoksen ennakoidaan jatkuvan ja väestöennusteiden mukaan vieraskielisiä espoolaisia on jo 30 prosenttia kaupunkilaisista vuonna 2034. Espoon kaupungin asiantuntijoiden mukaan väestörakenteen nopea ja voimakas muutos haastaa monin tavoin kaupungin palveluntuotantoa. Samaan aikaan ihmetellään, miksi Espoo on pääkaupunkiseudun suurin häviäjä muuttoliikkeessä. 
Espoon väestö kasvaa, mutta hitaammin kuin viime vuonna. Asukkaiden määrän kasvua merkittävämpi muutos on väestörakenteen nopea muuttuminen.
Vieraskielisiä asukkaita oli syyskuun lopussa 55 800, eli 19 prosenttia Espoon väestöstä. Vieraskielisten osuus vuoden 2020 tammi-syyskuun väestönkasvusta oli yli 90 prosenttia, kirjoittaa tutkija Teija Jokiranta Espoon kaupungin Eetvartti 4/2020 -tutkimusjulkaisussa.
Espoon väestö oli lokakuun lopussa 292 100 asukasta. Eniten väkilukua lisäsi maahanmuutto. Suurin osa (71 prosenttia) Espoon ulkomailta saamasta muuttovoitosta tulee Pohjoismaiden ja EU-maiden ulkopuolelta.
Väestörakenteen muutos on nopea
Väestörakenteen muutos on ollut nopea, sillä vuosituhannen vaihteessa vain 3,8 prosenttia espoolaisista eli yhteensä 7 900 asukasta puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Nyt vieraskielisten osuus Espoon väestöstä on jo 19 prosenttia ja kasvaa nopeasti. Ennusteen mukaan viidentoista vuoden kuluttua 30 prosenttia espoolaisista on vieraskielisiä, kirjoittaa Espoon maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto.
Mikäli <a href="https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset/Vaesto_ja_vaestonmuutokset">väestöennuste</a> toteutuu, Espoossa on vuonna 2034 vieraskielisiä asukkaita yhteensä 105 400. Vuoden 2017 lopussa Espoossa oli vieraskielisiä 44 655, joten ennustekaudella vieraskielinen väestö kasvaa yli 60 700 asukkaalla. Kaikkien vieraskielisten kieliryhmien ennustetaan kasvavan. Eniten kasvavat Muu Aasia -kieliryhmä (mm. kiina, vietnam, thai, nepali, bengali) ja Lähi-Itä, Pohjois-Afrikka -kieliryhmä (mm. arabia, kurdi, persia, turkki).
Joka neljäs ekaluokkalainen on vieraskielinen
Erityisen selkeästi väestörakenteen muutos näkyy kouluissa: joka neljäs ensimmäisen luokan oppilas on vieraskielinen. Koko suomenkielisessä perusopetuksessa vieraskielisten osuus on nyt 22 prosenttia ja sen ennustetaan nousevan vuoteen 2035 mennessä 34 prosenttiin.
Espoon puhutuimmat vieraat kielet ovat venäjä, viro, arabia, englanti, kiina ja somali. Vieraskielisten oman äidinkielen opetuksen osallistujamäärät ovat kasvaneet joka vuosi. Vuonna 2012 oman äidinkielen opetukseen osallistui 2400 lasta ja vuonna 2020 lähes 4800 lasta. Opetettavien kielten määrä on kasvanut 40:een.
Monikielisyys tuo haasteita palvelujen järjestämiseen, mutta Espoossa se halutaan nähdä voimavarana. Espoon sivistystoimen asiantuntijat ovat kuitenkin huolissaan siitä, miten Espoon oppimistulokset jatkossa ylläpidetään vieraskielisten oppilaiden määrän kasvaessa.
Huolta herättävää on esimerkiksi se, että alakoululaisten lukutaito heikkenee. PISA-tutkimuksessa on käynyt ilmi, että Suomeen lapsena muuttaneiden nuorten matematiikan osaaminen oli 15-vuotiaana yli kaksi vuotta jäljessä kantaväestön ikätovereihin verrattuna. Haasteita tulee siis riittämään.
Espoossa pelätään Vantaaksi muuttumista
”Espoossa on nyt pelko, että se on muuttumassa Vantaaksi”, otsikoi Helsingin Sanomat äskettäisen <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007682376.html">juttunsa</a>. Artikkelin mukaan asukkaat pakenevat Espoosta ennätyksellistä tahtia, joka on yllättänyt tutkijatkin. Helsingin Sanomien jutussa Espoon asukkaiden pakenemisen selitykseksi tarjotaan muun muassa koronavirusta.
Espoon väestörakenteen muuttumisesta uutisoi ensimmäisenä paikallislehti <a href="https://www.lansivayla.fi/paikalliset/3194255">Länsiväylä</a>. Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/alankomaiden-vaestorakenne-monikulttuuristuu-maahanmuuttajataustaisia-42-vuoteen-2070-mennessa/">kertoi</a> äskettäin Alankomaiden tilanteesta. Siellä kantaväestön määrä on ollut selvässä laskussa jo vuodesta 2015 lähtien. Alankomaiden väestönkasvusta peräti 96 prosenttia on koostunut ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajista. Espoo kulkee samaa polkua, koska vieraskielisten osuus väestönkasvusta on nyt yli 90 prosenttia.

Espoossa pelätään Vantaaksi muuttumista – vieraskielisten osuus väestönkasvusta on yli 90 prosenttia

Teemu Haapalehto

Nyt on veronmaksajille luvassa kylmää kyytiä: Näin hallitus lisää maahanmuuttajien kotouttamishyysäämistä – enää ei puutu kuin torvisoittokunta ja punainen matto

Espoossa pelätään Vantaaksi muuttumista – vieraskielisten osuus väestönkasvusta on yli 90 prosenttia

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025