Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Teemu Laajasalo

Purra Kotimaa-lehdessä: Ihmisarvo ei ole taloudellisesti mitattavissa

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho oli tänään Helsingin piispa Teemu Laajasalon vieraana Helsingin tuomiokirkon kryptassa avaamassa omaa persoonaansa ja arvomaailmaansa ISTV:n <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000010002934.html">Presidentin arvot -keskustelussa</a>. Halla-ahon mielestä arvon käsitteestä on nykyään tullut yhä useammin synonyymi mielipiteelle.

Tasavallan presidentillä ei nykyisen perustuslain oloissa ole kovin paljon suoranaista valtaa muihin kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin, mutta presidentti-instituution merkitys tavallisille kansalaisille on todennäköisesti paljon laajempi.
Vaikka ulko- ja turvallisuuspolitiikka kiinnostaakin ihmisiä etenkin näinä aikoina, ei se Jussi Halla-ahon mielestä riitä selittämään sitä, miksi äänestysaktiivisuus presidentinvaaleissa on vaaleista toiseen korkeampi kuin muissa vaaleissa.
&#8211; Ihmiset varmasti kiinnittävät hyvin paljon huomiota presidentin vähemmän viralliseen julkilausumattomaan rooliin ylimpänä kansalaiskeskustelijana, jota voidaan kutsua myös arvojohtajaksi. Presidentin nykyiset toimivaltuudet ovat evoluution tulosta. Meillä on lähdetty hyvin vahvasta presidentistä, jolla on ollut hyvin vahva muodollinen asema niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Käynnissä on parlamentaarinen evoluutio, jonka päätepisteenä saattaa olla samankaltainen seremoniallinen presidentti kuin useimmissa muissa maissa, Halla-aho pohti presidentti-instituution merkitystä suomalaisille.
Arvoista tullut mielipiteiden synonyymi
Helsingin Sanomien vaalikoneessa Halla-aho on nostanut tärkeimmiksi arvoikseen rehellisyyden, kohtuullisuuden ja armollisuuden. Hän ei itsekään ole aivan varma siitä, ovatko listatut asiat arvoja vai pikemminkin hyveitä.
”Arvon” käsite on nykyään ristiriitainen. Yhtäältä moniarvoisuutta pidetään positiivisena asiana, mutta samaan aikaan puhutaan jakamattomista, yhteisistä arvoista, joihin kaikkien pitäisi sitoutua tai muuten on yhteisen veneen keikuttaja.
&#8211; Viime vuosina käydyssä keskustelussa ”arvoa” on yhä useammin alettu käyttää mielipiteen synonyyminä. Toisin sanoen asioita, jotka ennen olivat pelkästään mielipiteitä, joista saatettiin riidellä ja olla eri mieltä, kutsutaan nykyään helposti arvoiksi ja edellytetään, että kaikkien on sitouduttava niihin. ”Hyve” olisi varmaan luettelemilleni asioille oikeampi sana, Halla-aho sanoi.
Vapaus on subjektiivista
Helsingin piispa Teemu Laajasalo ihmetteli, miksi Halla-aho ei ollut listannut vapautta tärkeimpien arvojensa joukkoon. Halla-ahon mielestä vapaus on olotila pikemminkin kuin arvo, ja sellaiseen olotilaan pääsee noudattamalla esimerkiksi kohtuullisuutta ja armollisuutta.
&#8211; Vapaudella voidaan tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita, minkä olen huomannut esimerkiksi autoilemista ja autoilun vaikeuttamista koskevassa keskustelussa. Jollekulle vapautta on se, että ei tarvitse autoa mihinkään, jollekulle toiselle taas se, että autolla pääsee joka paikkaan. On suuressa määrin subjektiivista, mitä on vapaus. Vaikka sille varmasti voitaisiinkin määritellä jonkinlainen kirjaimellinen merkitys, on siitä tullut synonyymi monille muille hyville asioille, Halla-aho pohti.
Media tekee rehellisyydestä aseen
Vaikka rehellisyys on yksi Halla-ahon tärkeimmistä arvoista, on sen noudattaminen joskus ristiriidassa kohtuullisuuden vaatimuksen kanssa. Joskus on parempi olla sanomatta sitä, mitä ajattelee. Joskus on suuremman hyvän vuoksi sanottava sellaistakin, mitä ei ajattele. Totuuden sanominen voi myös joissain tilanteissa satuttaa ihmisiä tuottamatta kuitenkaan mitään hyötyä.
&#8211; Julkisuuskulttuuri ja median toimintatavat johtavat usein siihen, että rehellisyys ei kannata, koska jos ihminen kertoo vaikka omalta kannaltaan negatiivisia asioita, niin sen sijaan että hän saisi rehellisyydestään jonkinlaista tunnustusta, siitä tehdään ase häntä vastaan. Tällainen palaute ei tietenkään millään lailla kannusta ihmisiä rehellisyyteen, vaan suorastaan pakottaa joissakin tilanteissa poliitikot ja ehdokkaat olemaan kertomatta rehellistä mielipidettään joistain asioista, Halla-aho totesi.
Myös Suomessa on kärsimystä
Halla-ahon mielestä Suomi voisi humanitäärisen maahanmuuton sijasta pyrkiä auttamaan mahdollisuuksiensa mukaan niiden juurisyiden poistamisessa, jotka pakottavat ihmiset jättämään kotiseutunsa.
Ihmisiä on tietysti aina liikkunut maailmalla, eikä se ole ollut ongelma ennen kuin Suomeen on rakennettu verovaroilla ylläpidetty varsin kallis sosiaaliturvajärjestelmä, joka toimii tietynlaisena houkuttimena tietynlaiselle maahanmuutolle.
&#8211; Minusta tuntuu, että ihmisillä on näinä päivinä halu etsiä autettavat mahdollisimman kaukaa. Usein ollaan hyvin sokeita sille kärsimykselle, jota on omassa kotimaassa. Sen sijaan, että ihmisen auttamishalu olisi vilpitön, hän pikemminkin pyrkii tekemään hyvetekoja. Auttamisesta on tullut pikemminkin oman moraalisen ylemmyyden korostamista kuin vilpitöntä halua etsiä sellaisia keinoja, joilla autettaisiin kaikkein tehokkaimmin kaikkein suurinta määrää ihmisiä.
&#8211; Maailmassa on tiettävästi tällä hetkellä noin 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa syystä tai toisesta. Suurin osa heistä elää erittäin surkeissa olosuhteissa pakolaisleireillä, mutta meillä auttamishaluisten ihmisten kaikki sympatia ja kiinnostus kohdistuu niihin muutamaan sataan onnelliseen, jotka ovat onnistuneet pääsemään Suomeen, sanoi Halla-aho.
Antisemitismi kumpuaa islamismista
Viime aikoina uutisissa on puhuttu paljon antisemitismistä. Halla-aho ei usko antisemitismin olevan Suomessa ongelma muuten kuin tänne muuttaneiden maahanmuuttajista koostuvien muslimiyhteisöjen keskuudessa.
Halla-aho pitää harmillisena sitä, että tämän päivän eurooppalaisesta antisemitismistä puhuttaessa kierretään kuin kissa kuumaa puuroa sitä tosiasiaa, että nykyajan antisemitismi on nimenomaan islamismista kumpuavaa.
&#8211; Muslimit mielellään yrittävät hypätä tähän samaan uhrikelkkaan, eli aina kun puhutaan antisemitismistä, niin siihen halutaan ympätä myös islamofobia ja annetaan ymmärtää, että sekä juutalaiset että muslimit ovat jonkin kolmannen osapuolen vihan kohteena, jolloin sillä kolmannella osapuolella ei varmaan voida tarkoittaa ketään muuta kuin kantaväestöä edustavaa ihmistä.
&#8211; En muista koskaan törmänneeni sellaiseen henkilöön, jota voitaisiin kutsua uusnatsiksi, mutta on aivan totta, että vasemmistossa on voimakasta antipatiaa Israelia kohtaan. Koska äärivasemmisto sympatisoi syystä tai toisesta hyvin voimakkaasti islamia, islamilaista maailmaa ja islamilaisia yhteisöjä, saa heidän niin sanottu Israel-kriittisyytensä usein aivan puhtaasti antisemitistisiä piirteitä, Halla-aho tuumi.
Presidentti ei voi olla intressiryhmän lobbari
Yhteiskunnan kahtiajakoa ja vastakkainasettelua Halla-aho pyrkisi presidenttinä ehkäisemään yrittämällä löytää yhteiskunnan rakenteellisiin ongelmiin sellaisia lähestymistapoja ja tulokulmia, joissa erilaisten suomalaisten ja eri intressiryhmien edut ja näkökulmat yhdistyisivät parhaalla mahdollisella tavalla. Presidentti ei missään tapauksessa voi ryhtyä jonkin väestö- tai intressiryhmän lobbariksi. Suomi koostuu monin tavoin erilaisista ihmisistä, joilla kaikilla kuitenkin on yhteisiä etuja ja tavoitteita.
&#8211; Demokratian etu ei ole se, että se tuottaisi automaattisesti viisaampaa politiikkaa, vaan se, että demokratiassa väestön enemmistö saa aina sen, mitä se ansaitsee. Kyse on pelkästään vallan legitimiteetistä.
&#8211; Mielestäni on ongelmallista, kun sanalla ”demokratia” aletaan viitata johonkin muuhunkin kuin siihen tapaan, miten valta jaetaan. Tänä päivänä näkee entistä enemmän, ettei demokratiaa enää mielletä enemmistövallaksi, vaan demokratiaan ympätään monenlaisia sinänsä hyviä asioita, joilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä demokratian kanssa, kuten ihmisoikeudet, vähemmistöjen oikeudet, tasa-arvo ja LGBT-oikeudet, Halla-aho sanoi.
&nbsp;

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: ”Auttamisesta on tullut oman moraalisen ylemmyyden korostamista”

Jyväskylän Kirkkopäivillä pidettiin lauantai-iltana runsaasti ennakkokohua herättänyt sananvapauskeskustelu teemalla &#8221;Mistä saa puhua, mille saa nauraa?&#8221;. Piispa Teemu Laajasalo haastatteli koomikko Joonas Nordmania ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa sananvapaudesta, poliittisesta korrektiudesta ja huumorin rajoista. Hyvässä hengessä käyty ja paljon huumoria sisältänyt keskustelu oli vetänyt salin täyteen yleisöä.

Piispa Teemu Laajasalon päätös kutsua Jussi Halla-aho (ps.) keskustelemaan sananvapaudesta herättiin ennakkoon suurta vastustusta tietyissä piireissä. Halla-ahon esiintymistä vastaan kerättiin jopa parin sadan nimen adressi. Itä-Suomen yliopiston teologisen osaston professori Ilkka Huhta ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja, dosentti Mikko Malkavaara peruivat osallistumisensa Kirkkopäiville protestina Halla-ahon läsnäololle. Huhta ja Malkavaara <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.430809">kertovat</a> Maaseudun tulevaisuus -lehdessä olevansa huolissaan siitä, että &#8221;rasistiselle puheelle annetaan lisää tilaa&#8221;.
Myös piispa Teemu Laajasalo kertoi tilaisuuden alussa saaneensa joltakin henkilöltä evästystä keskustelua varten.
&#8211; Minulle annettiin ohje, että ei saa normalisoida rasismia eikä saa inhimillistää Jussia, Laajasalo kertoi. Hän totesi kuitenkin ajattelevansa, että papin tehtävä on nimenomaa inhimillistää ihmisiä.
Keskustelun aluksi piispa Laajasalo antoi &#8221;sisältövaroituksen&#8221; suorasta puheesta:
&#8211; Voi olla, että tämä tila ei ole tänään &#8221;turvallinen tila&#8221;, piispa sanoi.
<h4>Mitä sananvapaus merkitsee?</h4>
Sananvapauden merkityksestä keskusteltaessa koomikko Joonas Nordman totesi, että huumorintekijän näkökulmasta sananvapaus on avaintyökalu. Nordmanin mielestä se, että Suomessa poliittinen satiiri voi niin hyvin kertoo hyvää Suomen yhteiskunnallisesta ilmapiiristä.
<img decoding="async" class="size-full wp-image-52559" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/50761827.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/50761827.jpg 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/50761827-80x50.jpg 80w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/50761827-300x192.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/50761827-768x492.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/50761827-100x64.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/50761827-60x38.jpg 60w" sizes="(max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /> Koomikko Joonas Nordman, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja piispa Teemu Laajasalo Kirkkopäivillä Jyväskylässä 18. toukokuuta 2019. Haastattelutilaisuuden aiheena oli ns. sallittut puheen- ja naurunaiheet.
Jussi Halla-ahon mielestä ihmisellä pitää olla oikeus sanoa haluamiaan asioita riippumatta siitä, tuleeko jollekin niistä paha mieli.
&#8211; Vaatimukset turvallisista tiloista, joissa ihmiset eivät joudu kohtaamaan asioita, joista heille tulee paha mieli ovat ristiriidassa sananvapauden merkityksen kanssa, Halla-aho totesi.
Halla-aho korosti sitä, että Suomessa sananvapauskeskustelussa on puhuttu lähes yksinomaan median vapaudesta. Hänen mukaansa yksittäisten ihmisten sananvapaus on kuitenkin tärkeämpi kuin instituutioiden sananvapaus.
<h4>Pöyristymisen ilmapiiri vaivaa somessa</h4>
Halla-aho oli huolissaan siitä, että sanalliset loukkaukset tunnutaan nykyään kokevan yhtä pahoiksi kuin hyökkäykset ihmisen fyysistä koskemattomuutta kohtaan.
&#8211; Nyt tuntuu olevan trendi, että ihmiset murenevat henkisesti aika mitättömistä ärsykkeistä, Halla-aho sanoi.
&#8211; Jos aina antaudutaan pöyristyjien somekampanjoille, pöyristyjät keksivät yhä mitättömämpiä syitä. Kohta käräjöidään siitä, että joku katsoo toista väärällä tavalla.
Uhriudesta on Halla-ahon mukaan tullut tässä yhteiskunnassa haluttua pääomaa. Kaikki ryhmät haluavat uhripositioon saadakseen immuniteetin toisten sanomisia vastaan, samalla kun haluavat itse sanoa mitä tahansa. Erityisen hyvin tämä näkyy sosiaalisessa mediassa.
&#8211; Somessa on muodostunut käyttäytymisnormi, jossa tulkitaan tahallaan väärin, jotta päästään pöyristymään. Halutaan päästää primitiivinen aggressio valloilleen saaden samalla tuntea itsensä hyväksi ihmiseksi, Halla-aho sanoi.
<h4>Pitääkö huumorin olla turvallista?</h4>
Koomikko Nordmanin mielestä huumoria ei pidä latistaa &#8221;turvalliseksi&#8221;.
&#8211; Vitsi ei voi olla turvallinen. Tai sitten se ei ole vitsi, Nordman sanoi.
<img decoding="async" class="size-full wp-image-52560" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/50761080.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/50761080.jpg 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/50761080-300x200.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/50761080-768x512.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/50761080-100x67.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/50761080-57x38.jpg 57w" sizes="(max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /> Yleisöä saapui piispa Teemu Laajasalon, koomikko Joonas Nordmanin ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon Kirkkopäivät-tapahtuman keskustelutilaisuuteen. Paikan päällä olevan Keskisuomalaisen toimittajan Satu Kakkorin <a href="https://www.ksml.fi/kotimaa/Jussi-Halla-aho-Joonas-Nordman-ja-Teemu-Laajasalo-lavalla-–-katso-Kirkkopäivien-kohutuin-tilaisuus-suorana/1374460?pwbi=b145992d4e9063f6fc10b5fe16bbad7c">mukaan</a> sali on ääriään myöten täynnä, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet sisälle saliin.
Joonas Nordman nauratti yleisöä sanomalla, että &#8221;kukaan ei ole koskaan nauranut sellaiselle vitsille, että suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen menevät saunaan ja niillä on kaikilla siellä kivaa&#8221;. Juttu nauratti yleisöä niin hyvin, että Nordman lupasi ottaa sen ohjelmistoonsa.
Koomikko Nordman oli sitä mieltä, että valtaapitäviä saa pilkata vapaasti, mutta poliittisessa huumorissa ei pidä olla poliittista agendaa.
&#8211; Vitsit perustuvat aika usein erilaisiin ryhmiin liittyviin stereotypioihin, Halla-aho sanoi.
&#8211; Nykyään pelätään, että nämä ylläpitävät negatiivisia käsityksiä. Useimmat ihmiset kuitenkin ymmärtävät, että kyseessä on irvikuva, liioittelua, mikä tekee siitä hauskan.
Eri ryhmien suojeleminen stereotypioilta ei Halla-ahon mielestä ole näiden ryhmien omakaan etu, koska ihmiset suhtautuvat paljon positiivisemmin sellaisiin asioihin, joille voi nauraa kuin sellaisiin, joiden edessä pitää hipsutella varpaisillaan.
&#8211; Kohta päädytään siihen, että vitsejä saa kertoa vain hyvin pienestä osasta ihmiskuntaa, mikä tekee huumorin harrastamisen vaikeaksi, Halla-aho sanoi.
&#8211; Kuvastaako Uuno Turhapuro oikeasti suomalaista miestä? Olisiko mahdollista tehdä vastaavan brutaaliustason karikatyyria vaikkapa romaneista, Halla-aho kysyi.
Koomikko Nordman puolusti Turhapuron hahmoa sillä, että Vesa-Matti Loiri on suomalaismies. Hänen mukaansa vastaavien karikatyyrien esittämisen vähemmistöistä pitää lähteä ryhmästä itsestään.
Halla-aho piti vaarallisenä sitä, että nykyään menneisyyttä arvioidaan nykypäivän standardeilla. Esimerkkinä tästä Halla-aho mainitsi Pekka ja Pätkä -elokuvan, jossa on &#8221;kyseenalainen sana nimessä&#8221;. Yle oli äskettäin päättänyt jättää kyseisen elokuvan pois Pekka ja Pätkä -elokuvien uusintakierrokselta.

Teemu Laajasalon vetämä Kirkkopäivien sananvapauskeskustelu sujui huumorin merkeissä

Teemu Laajasalo

Purra Kotimaa-lehdessä: Ihmisarvo ei ole taloudellisesti mitattavissa

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: ”Auttamisesta on tullut oman moraalisen ylemmyyden korostamista”

Teemu Laajasalon vetämä Kirkkopäivien sananvapauskeskustelu sujui huumorin merkeissä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025