Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

tehohoitopaikat

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen esitti jo viime syksynä kirjallisen kysymyksen Uuden lastensairaalan sydänsairaiden lasten potilasturvallisuudesta ja hoitajapulan ratkaisusta. Juvonen kysyi, millä tavoin hallitus aikoo turvata sydänsairaiden lapsipotilaiden hoidon oikea-aikaisuuden ja potilasturvallisuuden. Sydänsairaiden lasten tilanne huolestuttaa edelleen.
HUS oli tehnyt lasten tehohoidon kriittisen tilanteen vuoksi omavalvontailmoituksen aluehallintovirastolle ja Valviralle. HUS:n mukaan normaalitilanteessa lasten sydänleikkausjonossa on keskimäärin 50-60 lasta. Omailmoituksen tekoaikana jono HUS:n Uudessa lastensairaalassa oli 117 lasta. Heistä 51 leikkauspotilasta eli 44 prosenttia lapsista oli jonottanut yli lakisääteisen hoitotakuun mukaiset 180 vuorokautta.
Kirjallisessa kysymyksessään kansanedustaja Arja Juvonen ehdotti hoitajapulan ratkaisuksi mm. sairaanhoitajiksi opiskeleville intensiivisiä koulutusmoduuleja yliopistosairaaloissa ja ammattikorkeakouluissa. Kyseisen koulutuksen tulisi olla opiskelijalle sekä maksutonta että tuettua.
Lisäksi kyseisenlainen koulutus tulisi mahdollistaa myös lähihoitajille. Juvonen peräänkuulutti eläkkeellä olevien tehohoitajien työhalujen kartoittamista ja ulkomaille siirtyneiden hoitajien houkuttamista takaisin. Myös henkilöstötarve pitäisi kyetä ennakoimaan.
&#8211; Vastauksessaan ministeri jättää huomioimatta eläkkeellä olevien tehohoitajien työhalujen kartoittamisen, ulkomailla olevien takaisinhoukuttamisen eikä myöskään ota kantaa opiskelun maksuttomuuteen. Ministeri mainitsee sydänkirurgiassa tarvittavan erikoisosaamista. Ei erikoisosaaminen vanhene yhdessä yössä, ei muutamassa kuukaudessakaan. Erikoishoitaja ei ole tuote, jossa on parasta ennen -päivämäärä. Osaamista on helpompi päivittää, kun on alalta vuosikymmenien kokemus, Juvonen sanoo.
Nopeita ratkaisuja ei odotettavissa
Vastauksessaan ministeri mainitsee HUS:n 18.10.2022 nimeämän viiden yliopistollisen sairaalan asiantuntijoista koostuvan työryhmän, jonka raportin luovutuspäivämäärän takarajaksi oli määrätty 31.12.2022.
29.12.2022 luovutetun raportin eräs toimenpiteistä on riskisynnyttäjien siirtäminen pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun vastaanottavissa sairaaloissa, TAYS:ssä ja TYKS:ssä, on vastasyntyneiden tehohoitokapasiteettiä lisätty. Näille toimille ei raportissa ole annettu päivämäärää.
Myös muut luetellut toimenpiteet ovat joko suunnittelun tai selvityksen alla tai eivät edes kyseisessä vaiheessa, joten niidenkään osalta ei ole odotettavissa nopeita ratkaisuja:
&#8221;Huoltovarmuuden ja osaamisen ylläpitämiseksi ratkaisu olisi luoda systemaattinen lasten tehohoidon ja tehohoitolääketieteen lisäkoulutuspolku sairaanhoitajille ja erikoislääkäreille. Selvittelyssämme on paraikaa myös lasten sydänleikkausten ostopalvelumahdollisuus muista pohjoismaisista yliopistosairaaloista. Ongelmana tosin heilläkin on vallitseva hoitajapula.&#8221;
Tällainen hoito tulee kalliiksi
Raportista käy ilmi, että kahdeksantoista sadastaviidestäkymmenestä tehohoitopaikasta ei ole käytössä hoitohenkilökunnan vajeen vuoksi. Nyt leikkausjonossa oli 110 lasta, joista 50 oli jonottanut yli lakisääteisen hoitotakuun mukaiset 180 vuorokautta. Hoitojono oli lyhentynyt seitsemällä lapsella ja hoitotakuun yli jonottaneiden kohdalla yhdellä.
&#8211; Kehitys on aivan liian hidasta. Tällainen hoito tulee kalliiksi. Lapsen sairaus koskettaa koko perhettä ja vaikuttaa myös vanhempien hyvinvointiin. Jatkuva epävarmuus tilanteesta on henkisesti raskasta. Olen edelleen erittäin huolissani tilanteesta.
&#8211; Miksi toimenpiteistä puuttuu ehdottamani koulutuksen maksuttomuus sekä eläköityneiden hoitajien työhalujen kartoittaminen? Eläköityneiden hoitajien hyödyntäminen olisi kaikkein nopein ratkaisu ja myös pidemmän päälle edullisin, ynnää Juvonen.
&nbsp;

Juvonen edelleen huolissaan sydänsairaiden lasten tilanteesta ja Uuden lastensairaalan hoitajapulasta: ”Lapsen sairaus koskettaa koko perhettä ja vaikuttaa myös vanhempien hyvinvointiin”

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on järkyttynyt Uuden lastensairaalan leikkausjonoista. Tällä hetkellä yli viisikymmentä lasta on joutunut odottamaan sydänleikkaukseen pääsyä yli hoitotakuun rajaaman maksimiajan. Tilanne johtuu teho-osastojen vaikeasta henkilöstöpulasta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on tehnyt itsestään ilmoituksen aluehallintovirastoon ja Valviraan koskien Uuden lastensairaalan leikkausjonoja. Helsingin Sanomien mukaan sydänleikkausta odottaa parhaillaan 117 lasta, joista 51 on odottanut yli hoitotakuun rajaaman maksimiajan, 180 vuorokautta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tilanne on seurausta teho-osastojen henkilökuntapulasta, jonka seurauksena tehohoitopaikkoja ei voida pitää auki eikä leikkauksia tehdä.
&#8211; Tilanne on järkyttävä. Sydänsairaita lapsia jää hoitamatta. Tehohoitajapula on tiedostettu jo koronakriisin alkaessa, mutta asiaa ei ole saatu vieläkään korjattua. Nyt tarvitaan akuutit ja nopeat koulutuspoliittiset toimet. Ministeriöiden on viipymättä laadittava tilanteen korjaamiseksi pelastussuunnitelma, joka otetaan käyttöön jo tämän vuoden puolella, kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) vaatii.
Tehohoidon kriisi ei ratkea itsestään
Koulutuspolkuja on muokattava siten, että sairaanhoitajiksi opiskeleville ja tehohoidosta kiinnostuneille järjestetään tehohoidon intensiivisiä koulutusmoduuleja. Lisäkoulutusta olisi ryhdyttävä järjestämään yliopistosairaaloiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kautta, ja sen tulisi olla maksutonta ja opiskelijalle tuettua.
&#8211; Tehohoidon henkilöstöpula ei ratkea itsestään, vaan tilanne korjaantuu ainoastaan koulutuksen lisäämisellä, ja siihen tarvitaan hallitukselta rahoitus. Tehohoidon koulutuksen tulee olla mahdollista myös lähihoitajille, joiden osaaminen on otettava myös käyttöön. Sairaaloissa ja ensihoidossa työskentelee jo nyt on erittäin osaavia lähihoitajia. Myös eläkkeellä olevien tehohoitajien halukkuutta ja mahdollisuutta tehdä sijaisvuoroja sekä päivittää osaamistaan tulisi kartoittaa. Suomesta ulkomaille siirtyneitä hoitajia on ryhdyttävä houkuttelemaan takaisin. Kun on hätä, on toimittava heti, Juvonen linjaa.
Hoitajien koulutuspaikkamäärät tuplattava
Perustason ensihoitaja (lähihoitaja) &#8211; ja ammattikorkeakoulun ensihoitajien (sairaanhoitaja) koulutuspaikkamäärät on Juvosen mukaan tuplattava.
&#8211; Kevään 2022 ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ensihoitajaksi pääsi opiskelemaan 320 hakijaa. Hakijoita oli 8 796, eli yhtä aloituspaikkaa kohti oli yli 27 hakijaa. Suomessa ei ole varaa tällaisiin tilastoihin. Jos ensihoito on alana näin kiinnostava, opiskelupaikkoja tarvitaan runsaasti lisää, kun sote-ammattilaisista on huutava pula eikä tilanne näytä ainakaan helpottamisen merkkejä. Hyvä alku olisi tuplata ensihoitajakoulutuksen aloituspaikkojen määrä, Juvonen ehdottaa.
&nbsp;

Juvonen järkyttynyt hoitotakuun tilanteesta lasten sydänleikkauksissa: Tehohoidon kriisin ratkaisu vaatii välittömiä toimenpiteitä

Eduskunta aloitti keskiviikkona turvallisuusympäristön muutosta koskevan ajankohtaisselonteon käsittelyn. Selonteko lähetettiin peräti 11 valiokuntaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen ihmettelee, miksi sosiaali- ja terveysvaliokunta jätettiin käsittelyn ulkopuolelle, vaikka kriisiaikana terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus on hyvin keskeisessä roolissa.

&#8211; Selonteossa arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksia sekä Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin. Huoltovarmuuteen kuuluu kuitenkin keskeisenä osana myös sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvyn, osaamisen ja resurssien turvaaminen, Arja Juvonen muistuttaa.
Huoltovarmuuteen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota
Jo koronapandemian kohdalla nähtiin, ettei huoltovarmuuteen ole Suomessa kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Juvonen ihmettelee, muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui. Maskeja oli varattu normaalikäytön tarpeisiin mutta ei kriisitilanteisiin, eikä hankintakanavia ollut valmiina. Sitten maskeja lähdettiin hankkimaan hämäriltä liikemiehiltä arvattavissa olevin seurauksin.
&#8211; Tehohoitopaikoista oli pulaa, ja pulan keskeisenä osana oli laitteiden lisäksi koulutetun henkilökunnan puute. Aluesairaalaverkostomme alasajo on jatkunut koko 2000-luvun. Turvallisuuspolitiikasta puhuttaessa on myös huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon materiaalinen valmius ja koulutettu henkilöstö, jotka ovat palvelujen jatkuvuuden edellytys. Näistä kummastakaan hallitus ei ole pitänyt riittävästi huolta, Juvonen moittii.
Myös Puolustusvoimien lääkintähuollosta puhuttava
Turvallisuusselonteon käsittelyssä Juvonen nostaa esiin myös kenttälääkinnän aseman. Sotilaslääketieteen keskus huolehtii varusmiesten ja Puolustusvoimien henkilökunnan terveydestä, järjestää kenttälääkinnän koulutusta ja tekee myös sotilaslääketieteellisisiä tutkimuksia.
&#8211; Kenttäsairaanhoitajat työskentelevät varuskuntien terveysasemilla sekä maastossa. Heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa terveydenhuollon tarjoaminen varusmiehille, varusmiesten terveystarkastukset, ensiapu ja kenttälääkintäkoulutukset, sota- ja ampumaharjoitusten lääkintähuolto ja maastossa palvelusturvallisuudesta huolehtiminen.
&#8211; Kenttäsairaanhoitajien toiminta haastavissa olosuhteissa, kuten maastoharjoituksissa ja sota- ja ampumaharjoituksissa vaatii vahvaa osaamista ja nopeaa reagointikykyä esimerkiksi äkillisissä ensiaputilanteissa.
&#8211; Maastossa toimiminen tilanteissa, joissa vaaditaan esimerkiksi ehdotonta puhtautta ja aseptiikkaa, vaatii vahvaa osaamista terveydenhuollon henkilöstöltä. Selonteon yhteydessä pitäisi ehdottomasti puhua myös Puolustusvoimien lääkinnällisestä huollosta, Juvonen kiteyttää.
&nbsp;

Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa – ”Muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui?”

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystä Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso vastustaa hallituksen sote-lakiesitystä, joka lakkauttaisi päivystyssairaalan vuonna 2032.

Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystysvalmius vastaa pitkälti asetusten edellyttämää laajan päivystyksen sairaalan päivystysvalmiutta. Hallituksen sote-uudistuksen myötä päivystyssairaalaa ollaan kuitenkin lakkauttamassa vuonna 2032, jonka jälkeen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystys keskitettäisiin Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle.
Hallituksen sote-lakiesityksen kirjausten mukaan Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistamissopimus mitätöidään vuonna 2032. Se voisi sote-lakiesityksen mukaan jatkaa päivystyssairaalana vuoteen 2032 asti, mutta sille ei kuitenkaan ole osoitettu erillistä rahoitusta. Ilman erillistä rahoitusta päivystyssairaalan jatkaminen edes vuoteen 2032 on käytännössä haastava toteuttaa.
&#8211; Olen tehnyt toimenpidealoitteen Länsi-Pohjan keskussairaalan lisäämisestä terveydenhuoltolakiin pysyvästi ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalana, Juuso kertoo.
&#8211; Sairaalan lakkauttaminen johtaisi noin 1 000 työpaikan menetykseen Meri-Lapin alueelta vuonna 2032. Tämä olisi aluepoliittisesti erittäin huono asia. Työpaikkojen väheneminen johtaisi väestökadon kiihtymiseen alueelta, kun työpaikkoja pitäisi lähteä hakemaan kauempaa. Tämä vaikuttaisi merkittävästi alueen elinvoimaisuuteen.
Palvelut Meri-Lapissa heikkenisivät huomattavasti
Lapin AMK:n Kemin kampukselta valmistuu vuodessa noin 130 sairaanhoitajaa, joiden perinteinen harjoittelupaikka on Länsi-Pohjan keskussairaala. Sairaanhoitajien opinnoista noin kolmasosa suoritetaan käytännön harjoittelussa sairaalan eri osastoilla. Sairaala on lyhyen matkan päässä kampukselta.
Jos Länsi-Pohjan keskussairaala lakkautettaisiin, olisivat lähimmät harjoittelupaikat kaukana Rovaniemellä 125 km:n tai Oulussa 107 km:n päässä. Molemmissa kaupungeissa on omat sairaanhoitajakoulutukset, joten harjoittelupaikoista tulisi pula.
&#8211; Sairaalan lakkauttaminen vaikuttaisi todennäköisesti heikentävästi sairaanhoitajaopiskelijoiden hakeutumiseen Kemin kampukselle ja siten myös Lapin AMK:n opettajien ja muun henkilöstön tarpeeseen. On selvää, että Suomi tarvitsee kaikki mahdolliset hoitajat tulevaisuudessa ja Meri-Lappi kaikki mahdolliset työpaikat säilyäkseen elinvoimaisena alueena, korostaa Juuso.
Soten keskeinen tavoite yhdenvertaisista palveluista ei toteudu, jos sairaala lakkautetaan, päinvastoin. Meri-Lapissa palvelut huonontuisivat merkittävästi. Uhka erikoissairaanhoidon ja ympärivuorokautisen päivystyksen päättymisestä vuonna 2032 vaikeuttaisi merkittävästi rekrytointia jo vuosia ennen tätä.
Ympärivuorokautista päivystystä voitaisiin jatkaa
Juuso painottaa, että tammikuussa 2021 voimaan tulleen keskittämisasetuksen mukaan keskussairaaloissa voidaan tehdä jatkossa vaativampia kirurgisia leikkauksia ja erityisvastuualueilla voidaan osin sopia tiettyjen leikkausten sairaalakohtaisten lukumäärien alittamisesta, jos edellytykset muutoin täyttyvät.
&#8211; Tämä päivitetty keskittämisasetus mahdollistaa sairaalakohtaisten leikkausmäärien alituksen tekonivelkirurgiassa, selkäkirurgiassa sekä rinta-, peräsuoli-, paksusuoli- ja munuaissyövän leikkauksissa. Nykyisillä erityisvastuualueilla on mahdollista ja järkevää sopia työnjaosta siten, että kaikilla alueen sairaaloilla pystytään jatkamaan ympärivuorokautista erikoissairaanhoidon päivystystä.
Keskittäminen Rovaniemelle ei toisi säästöjä
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisun mukaan Ruotsissa on julkaistu kattava meta-analyysi, jossa tutkittiin tarkemmin 96 alan tieteellistä julkaisua. Tutkimustuloksissa ei löydetty selkeää yhteyttä suuren volyymin ja alhaisten yksikkökustannusten välillä.
Tutkimuksen mukaan hyviä laadullisia tuloksia voidaan saada myös pienemmissä toimenpidevolyymeissa, ja tutkijat vetävät sen johtopäätöksen, että hyvä hoidon laatu on mahdollista saavuttaa pienissäkin toimenpidevolyymeissä, mikäli yliopistollisen sairaalan määrittämistä hoidon standardimenettelyistä voidaan pitää tarkasti kiinni.
&#8211; Lapin sote-kulut ovat kokonaisuudessaan noin 800 miljoonaa euroa, joista erikoissairaanhoidon kustannukset Länsi-Pohjan keskussairaalassa ovat noin 9 %. Toimenpiteiden keskittäminen Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle ei toisi toivottuja säästöjä, sillä suurin osa kustannuksista tulee henkilökunnan palkoista. Palkkakulut Rovaniemellä nousisivat samassa suhteessa kuin toimenpiteiden lukumäärä siellä kasvaisi, Juuso huomauttaa.
Lapin huoltovarmuus heikkenisi merkittävästi
Kemi-Tornion ja laajemmin Länsi-Pohjan alue on luonteeltaan raskaan teollisuuden keskittymä. Se korostaa terveydenhuollon valmiuden ylläpitämisen tarvetta. Alueella on toistakymmentä suuronnettomuusvaaraa aiheuttavaa teollisuuslaitosta ja varastoalustetta, ja niiden sijainnin seurauksena alueella liikkuu myös runsaasti suuronnettomuusvaaraa aiheuttavia kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden kuljetuksia.
&#8211; Päivystyssairaalan lakkauttaminen heikentäisi Lapin huoltovarmuutta merkittävästi, sillä tehohoitopaikat putoaisivat puoleen nykyisestä ja kyky varautua tuleviin pandemioihin tai suuronnettomuuksiin heikkenisi merkittävästi.
Ensihoidon kulut kasvaisivat
Sairaalan lakkauttaminen nostaisi merkittävästi ensihoidon kuluja, kun ambulanssien olisi mentävä Meri-Lapista Rovaniemelle. Valmiustason ylläpito nykyisellään vaatisi huomattavaa ensihoitoyksikköjen lisäystä Meri-Lapissa, eikä se silti korvaisi oman päivystyssairaalan luomaa valmiustasoa.
Yhteensä 250 kilometrin matkan taittaminen edestakaisin vie useita tunteja, koska siihen kuuluvat mahdolliset ensihoidolliset toimenpiteet, potilaan kuljetusvalmistelu lähtöpäässä, auton puhdistaminen ja desinfiointi sekä tarvikkeiden täydentäminen sairaalapäässä ennen paluumatkan aloittamista.
&#8211; Toivon saavani mahdollisimman monta kansanedustajaa tukemaan aloitettani, vetoaa Juuso.
&nbsp;

Juuso estäisi Länsi-Pohjan keskussairaalan lakkauttamisen sote-uudistuksen yhteydessä: ”Kyky varautua tuleviin pandemioihin ja suuronnettomuuksiin heikkenisi huomattavasti”

Koronakriisi tulee Suomessa lähiviikkoina pahenemaan, ja kriisin myötä joutuu suomalainen terveydenhoitojärjestelmä äärirajoille ja myös hoitohenkilökunnan jaksaminen kovalle koetukselle. Perussuomalaisten hoitajataustaiset kansanedustajat Mari Rantanen, Arja Juvonen ja Sanna Antikainen pohtivat, miten kriisin aikana turvataan hoitajien ja lääkärien terveys ja henkinen jaksaminen.
 
Kansanedustaja Mari Rantanen Helsingistä pitää niin hoitohenkilökunnan henkisen kuin fyysisenkin terveyden kannalta ensiarvoisen tärkeänä sitä, että asianmukaisten suojavarusteiden riittävyydestä huolehditaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei asiaan ole Suomessa riittävästi osattu perehtyä, vaikka taudin leviäminen on ollut tiedossa tammikuusta saakka.
&#8211; Hoitohenkilökunnan terveyden ja turvallisuudentunteen kannalta on tärkeää, että heille on riittävästi asianmukaisia suojavarusteita, ja kun hoitajat alkavat itse oireilemaan, heidät pitää saada testattua heti. Tältä osin tilanne on ilmeisesti vähän parantunut THL:n muutettua testauskriteerejään, mutta ongelmia esiintyy yhä, Rantanen sanoo.
Kuka saa hoitoa, kuka ei?
On mahdollista ja jopa todennäköistä, että lähiviikkoina hoitohenkilökunta joutuu vaikeiden ja raskaiden valintatilanteiden eteen, jos tehohoitopaikat loppuvat pääkaupunkiseudulla kesken.
Muun muassa Italiassa ja Espanjassa on jo nähty, mitä tapahtuu, kun tehohoitopaikat loppuvat ja hoitajat ja lääkärit joutuvat päättämään, kuka saa hoitoa ja kuka ei.
&#8211; Tässä kriisissä kaikki asiat liittyvät toisiinsa. Testaaminen ja suojavarusteiden riittävyys, tehohoitopaikkojen riittävyys ja hoitohenkilökunnan kuormitus – kaikki asiat kietoutuvat toisiinsa. Uupumisia tulee varmasti erityisesti siinä vaiheessa, kun potilaita on paljon ja joudutaan vaikeiden valintatilanteiden eteen. Myös fyysinen työkuorma ja hoitohenkilökunnan huoli omien läheistensä puolesta vaikuttaa heidän jaksamiseensa. Hoitajat ja lääkärit kohtaavat työssään juuri ne vaikeimmat tautimuodot, eivät niitä lievästi oireilevia, Rantanen kertoo.
Suuri osa tartunnoista iskenyt hoitajiin
Hoitohenkilökuntaa on sairastunut paljon koronavirukseen jo nyt. Siinä vaiheessa, kun Suomessa ilmoitettiin 200 varmistettua koronavirustartuntaa, oli niistä neljäkymmentä nimenomaan hoitohenkilökunnan tartuntoja. Sen jälkeen on lakattu ilmoittamasta hoitohenkilökunnan osuutta virustartunnoista.
&#8211; Näyttää siltä, että koronavirukseen, suojavarusteisiin ja testaukseen liittyvät ohjeistukset ovat olleet aika epäselviä ja muuttuvat koko ajan. Herää kysymys, onko kriisin johtamisessa toimittu parhaalla mahdollisella tavalla. Pitää toivoa, että hoitoalan työnantajat pystyisivät edes osoittamaan riskiryhmiin kuuluvat ja raskaana olevat hoitajat ja lääkärit eri tehtäviin, Rantanen toteaa.
”He vaarantavat henkensä siellä”
Esimiesten ja kollegojen tuen merkitys korostuu kriisin keskellä. Myös kansanedustaja Arja Juvosen esittämä vaarallisen työn lisä olisi tärkeä tuen ja arvostuksen osoitus niille, jotka nyt taistelevat etulinjassa suomalaisten ihmishenkien ja terveyden puolesta.
&#8211; Vaikka raha ei korvaa kaikkea, se osoittaisi arvostusta sitä kovin raskasta ja vaarallista työtä kohtaan, mitä hoitoalalla nyt tehdään. Tarkkaan ottaen he kuitenkin vaarantavat omat henkensä siellä, sanoo Rantanen.
Hoitohenkilöstöstä otetaan nyt kaikki irti
Koronaviruksen vastaisessa taistelussa on otettu käyttöön valmiuslaki, joka mahdollistaa hoitoalan henkilökunnan työaikojen pidentämisen, lomien peruuttamisen ja yleensäkin sen, että hoitajista ja lääkäreistä voidaan kriisin keskellä ottaa kaikki irti.
Kansanedustaja Arja Juvonen Espoosta muistuttaa, että kriisiaikanakin hoitajilla pitää olla mahdollisuus riittävään lepoon, taukoihin ja ruokatunteihin.
&#8211; Hoitoalalle olisi jo aiemmin pitänyt osata rakentaa riittävä varabooli henkilöstöä juuri tällaisten tilanteiden varalta. Kun kentälle nyt tuodaan paljon hoitajia, joilla ei ole ennestään kokemusta akuutista hoidosta, on tärkeätä pitää huolta siitä, ettei kukaan joutuisi toimimaan yksin epävarmassa tilanteessa, Juvonen sanoo.
Suojavarusteiden puute pahin sudenkuoppa
Juvonen on jo useaan otteeseen esittänyt hoitoalalle erityistekijälisää, suomeksi sanottuna vaarallisen työn lisää, joka olisi mahdollista ottaa käyttöön. Se on myös kirjattuna joihinkin työehtosopimuksiin erillisessä pykälässä. Hoitoalan lisäksi vaarallisen työn lisä kuuluisi sellaisille kriittisille aloille, jotka eivät voi tehdä työtään etänä, kuten poliiseille ja palomiehille.
&#8211; Työyhteisön on myös oltava turvallinen. Suojavarusteita on oltava riittävästi, työn johtamisen on oltava kohdallaan ja työvuorojen jaossa on noudatettava tasapuolisuutta. On vaikea edes kuvitella, että tappava virus on liikenteessä mutta meiltä puuttuu asianmukaisia suojavarusteita. Tämä on suurin sudenkuoppa kriisin hoidossa tällä hetkellä, ja on pöyristyttävää, ettei Huoltovarmuuskeskuksesta tavara ole liikkunut tarpeeksi nopeasti. Suojavarusteita on riitettävä myös kotihoitoon, Juvonen kertoo.
Testaamista tehostettava
Koronaviruksen testaamista on Suomessa edelleen tehostettava. Jos on olemassa pienikin epäilys siitä, että virusta on hoitohenkilökuntaan kuuluvan ihmisen lähipiirissä, pitäisi tämän automaattisesti jäädä kotikaranteeniin, jottei olisi riskiä viruksen tuomisesta työpaikalle.
Juvonen pitää ehdottoman tärkeänä, että myös hoitohenkilökunnan perheenjäsenet testattaisiin koronaviruksen varalta.
&#8211; Tautia on erityisen vaikea torjua, kun tällä hetkellä sen voi saada oikeastaan mistä vain, mutta kuitenkin kaupassa pitää käydä, Juvonen pohtii.
Kriisi kertautuu ahdistuksena ja psyykkisenä oireiluna
On päivänselvä asia, että jos koronaepidemia Suomessakin räjähtää käsiin samalla lailla kuin on jo käynyt monessa muussa maailman maassa, joutuvat hoitajat ja lääkärit suorittamaan priorisointia sen suhteen, kenelle tehohoitoa annetaan.
Juvonen uskoo, että eri laitoksiin tullaan perustamaan eettisiä toimikuntia, ja jo nyt varmasti käydään päivittäin pohdintaa siitä, entä jos ja mitä kun tilanne tulee eteen. Esimerkiksi vanhustenhoitoalalla priorisointia on jouduttu harjoittamaan jo pitkään, lähinnä silloin kun toipumismahdollisuuksia ei ole.
&#8211; Tämän kriisin aikana hoitohenkilökunta joutuu näkemään, kokemaan ja tekemään asioita, jotka varmasti monen kohdalla kertautuvat erilaisina traumastressireaktioina. Ei toki kaikilla, koska työ itsessään jo vaatii tekijöiltään paljon luonteenlujuutta. Kriisi tulee varmasti aiheuttamaan paljon henkistä ahdistusta ja psyykkisiä oireita yhteiskunnassa yleisemminkin, ei pelkästään hoitoalalla, sanoo Juvonen.
Riskiryhmiin kuuluvat hoitajat peloissaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen Outokummusta pitää kaikkein pahimpana epäkohtana koronakriisin hoidossa tällä hetkellä sitä, että suojavarusteista on edelleenkin pulaa, vaikka varmuusvarasto on avattu. Antikaisen mielestä hoitajille ja lääkereille kuuluu myös Juvosen esittämä vaarallisen työn lisä.
&#8211; Tällä hetkellä hoitoalalla tehdään hyvin pitkää päivää ja kaikki lomat on peruttu. On kohtuutonta vaatia, että pitäisi tehdä sitä työtä oman terveytensä uhalla, jos suojavarusteita ei ole. Myös testaamista on lisättävä ja koronatesteihin pääsyä helpotettava. Monilta itse riskiryhmiin kuuluvilta hoitajilta on tullut sellaista viestiä, että heitäkin pelottaa olla töissä paikassa, missä on suuri riski koronaviruksen kohtaamiseen. Kun siihen lisätään, että suojavarusteita ei ole, on se aika kestämätön yhdistelmä, Antikainen pohtii.
Hoitajien työtaakka katastrofaalinen
Antikainen menee hiljaiseksi sen ajatuksen edessä, että Suomessakin tulisi lähiviikkoina vastaan tilanne, ettei hoitopaikkoja riittäisi kaikille, vaan hoitajat ja lääkärit joutuisivat päättämään, kuka saa hoitoa ja kuka ei. Mahdottomana hän ei ajatusta pidä, mutta kaikki mahdollinen on tehtävä, jotta siltä vältyttäisiin. Kaikkien suomalaisten on saatava hoitoa.
&#8211; Hoitajien työtaakka oli aivan valtava jo ennen koronakriisiä ja nyt se on katastrofaalisella tasolla. Olen todella huolissani myös heidän tilanteestaan. Minulle tulee paljon yhteydenottoja hoitoalan ihmisiltä kentältä ja viesti on sellainen, että lopussa aletaan olla. Yhteydenottoja tulee sekä jaksamisesta että suojavarusteiden puutteesta. On aivan kohtuutonta, että hoitohenkilökunta joutuu suoraan vaarantamaan oman terveytensä suojavarusteiden puutteen takia, Antikainen sanoo.

Koronakriisi koettelee hoitohenkilökunnan fyysistä terveyttä ja henkistä jaksamista: ”Raskaiden valintojen eteen joudutaan Suomessakin”

Terveyden ja sairaanhoidon etiikan professori Lars Sandman Lindköpingin yliopistosta on tänään kertonut, että Ruotsissa valmistaudutaan priorisoimaan hoidon tarvitsijoita koronavirustilanteen vuoksi. 

Helpottaakseen hoitajien ja lääkäreiden henkistä painetta näissä ratkaisuissa on Ruotsin Socialstyrelsen antanut tutkijoille tehtäväksi laatia dokumentin, jossa kerrotaan, millä kriteereillä priorisointia pitää sairaaloissa tehdä.
Asiakirja on nyt laadittu pikavauhtia ja siinä potilaat jaotellaan kolmeen kategoriaan sillä perusteella, kenellä odotetaan olevan eniten elinaikaa jäljellä. Tukholmassa tilanteen odotetaan etenevän tähän pisteeseen lähiaikoina.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhukset, joilla on vähiten elinaikaa jäljellä saattavat jäädä ilman tarpeellista hoitoa.
Suomen kansalaisia ei voi estää palaamasta
Ruotsissa asuu tällä hetkellä yli 700 000 ihmistä, joiden juuret ovat Suomessa. Suuri osa heistä asuu Tukholman alueella. Monella heistä on kaksoiskansalaisuus.
&#8211; Olen saanut tietoja, joiden mukaan ne henkilöt, jotka ovat joskus luopuneet Suomen kansalaisuudesta ovat alkaneet tiedustella, millä tavalla heille voitaisiin palauttaa Suomen kansalaisuus, perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso kertoo.
&#8211; Tällä hetkellä huomio on kiinnittynyt kokonaan Helsinki-Vantaan paluuliikenteeseen ja sitä kautta Suomeen palaaviin henkilöihin. Vielä tätäkin suurempi riski on, että ruotsinsuomalaiset alkavat tulla rajan yli Pohjois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta. Suomen kansalaisia ei voi estää tulemasta Suomeen, vaikka he asuisivat vakituisesti Ruotsissa.
Pohjois-Suomessa rajalliset hoitomahdollisuudet
Pohjois-Suomessa on vain kaksi sairaalaa, joissa koronapotilaita voidaan hoitaa. Rovaniemellä ja Kemissä. Rovaniemellä on yhdeksän tehohoitopaikkaa ja Kemissä kahdeksan. Tehohoitopaikkoja voidaan hieman nostaa molemmissa sairaaloissa, mutta maksimikapasiteetti Rovaniemellä on noin 20 ja Kemissä 18.
&#8211; On ennakoitavissa, että paine Ruotsin rajalla kasvaa nopeasti ruotsinsuomalaisten virratessa Suomeen. Tärkeintä olisi pikaisella aikataululla tuoda ainakin näytteenottopisteitä rajalle ja asettaa palaavat henkilöt karanteeniin siksi aikaa, että testitulokset varmistuvat sekä asettaa kaikki positiivisen testituloksen saaneet valvottuun karanteeniin.
&#8211; Terveydenhuollon kapasiteetti Lapissa ei tule riittämään, jos viruksen leviämistä tätä kautta ei pystytä jarruttamaan. Olen tänään tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen asianomaiselle ministerille, toteaa Juuso.

Juuso: Ruotsinsuomalaisten paluu Suomeen pohjoisen maarajan yli on ennakoitava – ”Testauspisteitä tuotava pikaisesti rajanylityspaikkoihin”

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen reagoi nopeasti uutisista tulleeseen tietoon, että lääkkeiden saatavuudessa on mahdollisesti tulossa suuria ongelmia koronavirusepidemian aikana. Juvonen jätti asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

&#8211; Valtaosa Suomessa käytössä olevista lääkevalmisteista tuotetaan maarajojemme ulkopuolelta. Globaaleilla lääkemarkkinoilla pienikin häiriö vaikuttaa laajalle alueelle. Lääkeviranomaisten alustavan kartoituksen mukaan useiden kymmenien lääkkeiden saatavuudessa voi ilmetä jatkossa ongelmia. Lääkkeiden saatavuus voi vaarantuu huomattavasti koronavirusepidemian takia eli huoli on ilmeinen, Arja Juvonen sanoo.
Lääkevalvonnasta vastaavan Fimean mukaan suuri osa lääkeaineista tulee Suomeen Kiinasta tai Intiasta. Korona pysäytti tuonnin Kiinasta, ja tiistaina Intia ilmoitti rajoittavansa lääkeaineiden myyntiä ulkomaille. Lääketeollisuudessa pelätään, että lääkkeiden saatavuus voi vaarantua nopeasti, jos joku toimijoista tai asiakkaat hamstraavat lääkkeitä tai raaka-aineita, eikä tilanne ole enää kenenkään hallinnassa (MTV uutiset 4.3.).
Onko varauduttu kunnolla?
Huoli lääkeaineiden saatavuusongelmista nousi esille myös torstaina hallituksen kyselytunnilla. Juvonen laajensi kysymystä koskemaan myös muita terveydenhuollon tarvikkeita ja niiden riittävyyttä.
Tuoreiden tutkimustietojen mukaan koronaviruspotilaiden kuolleisuus liittyy ARDS-häiriöön. Kyseessä on keuhkojen verisuonistojen toimintaan liittyvä ongelma, jonka hoitoon vaaditaan hengityskonetta. Jotta potilaiden hoito ei vaarannu, meillä tulee olla riittävät resurssit hoitoon.
&#8211; Koska hengityspotilaille tarvitaan niin lääkkeitä, kuin myös hengityskoneita ja avustavia laitteita, niin kysyisin teiltä, hallitus, millaisena näette Suomen varautumisen olevan esimerkiksi hengityskoneiden osalta? Juvonen kysyi kyselytunnilla.
Ministeri: Tilanne hallinnassa
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) vakuutti tilanteen olevan hallinnassa, mutta lisäsi, että on hyvin vaikeaa tässä vaiheessa ennustaa, kuinka vakavasti ja kuinka monet ihmiset täällä sairastuvat koronavirukseen.
&#8211; Suomessa on tällä hetkellä arviolta yhteensä noin 230 tehohoitopaikkaa. Tarkkaa lukua hengityskoneiden määrästä ministeri ei kertonut. Jos koronavirusinfektio laajenee epidemiaksi, niin edessämme on tilanne, joka vaatii runsasta resurssia sosiaali- ja terveydenhuollolta, Juvonen sanoo.
Juvonen nosti puheenvuorossaan myös esiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen (US-blogi 2.3.) huolen siitä, että hallituksen kohdentama 8,9 miljoonaa euroa ei ole riittävästi koronaviruksen torjuntaan. Tähän ministeri ei ottanut mitään kantaa kyselytunnilla.
Artikkelia on muokattu 6.3.2020 klo 15.45.
&nbsp;

tehohoitopaikat

Juvonen edelleen huolissaan sydänsairaiden lasten tilanteesta ja Uuden lastensairaalan hoitajapulasta: ”Lapsen sairaus koskettaa koko perhettä ja vaikuttaa myös vanhempien hyvinvointiin”

Juvonen järkyttynyt hoitotakuun tilanteesta lasten sydänleikkauksissa: Tehohoidon kriisin ratkaisu vaatii välittömiä toimenpiteitä

Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa – ”Muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui?”

Juuso estäisi Länsi-Pohjan keskussairaalan lakkauttamisen sote-uudistuksen yhteydessä: ”Kyky varautua tuleviin pandemioihin ja suuronnettomuuksiin heikkenisi huomattavasti”

Koronakriisi koettelee hoitohenkilökunnan fyysistä terveyttä ja henkistä jaksamista: ”Raskaiden valintojen eteen joudutaan Suomessakin”

Juuso: Ruotsinsuomalaisten paluu Suomeen pohjoisen maarajan yli on ennakoitava – ”Testauspisteitä tuotava pikaisesti rajanylityspaikkoihin”

Juvonen: Koronavirusepidemia koettelee terveydenhuoltoa – lääkkeiden ja laitteiden riittävyys on varmistettava

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025