Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

teiden kunnossapito

Suomen tieverkon kunto kohenee silmissä, kansalaiset yhä tyytyväisempiä – ministeri Lulu Ranne: Hallitus käänsi liikennepolitiikan suunnan

Nopeusrajoituksia ei alenneta – Mäkelä: Hallituksen ja perussuomalaisten tavoite on korjata tiet paremmiksi, ei pakottaa suomalaisia ajamaan hitaammin

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen tiestön kunnossapidon tulevaisuudesta.

Kansanedustaja Jussi Wihosen mukaan tiestön epäkohdat ovat jatkuvasti esillä, ja varsinkin talven aiheuttamien routavaurioiden jälkeen huoli tiestön huonosta kunnosta nousee pintaan. Toisaalla tehdään merkittäviä parannuksia, kun taas toisaalla teitä joudutaan muuttamaan asfaltoiduista takaisin sorateiksi.
Vuosille 2021–2032 laaditun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkoituksena on lisätä liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä. On haluttu luopua ns. siltarumpupolitiikasta ja tehdä johdonmukaisempaa liikennepolitiikkaa.
Riittäviin korjausmääriin ei olla päästy vuosiin
Koronapandemia ja varsinkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat muuttaneet maailmantilannetta merkittävästi, ja Ukrainan sodan seurauksena tapahtuneet hinnannousut ovat vaikuttaneet myös tiestön ylläpitokustannuksiin. Väylien ylläpito- ja huoltokustannuksiin varattu raha on pysynyt samana, vaikka kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Esimerkiksi tämän kesän huoltotavoite tiputettiin 2 700 kilometristä 2 300 kilometriin.
&#8211; Kun korjausvelan kasvun estävä päällystysmäärä on 3 500–4 000 kilometriä, niin on selvää, että ollaan kaukana tavoitteista. Vuonna 2020 päästiin päällystysmäärässä 4 000 kilometriin, mutta viime vuosikymmenellä on jääty toistuvasti jälkeen 3 500–4 000 kilometrin rajasta, Wihonen kuvaa tilannetta.
Korjausvelka kasvanut jo 1,5 miljardiin euroon
Keväällä hallituksen kevätriihessä leikkaukset kohdistuivat liikennehankkeiden investointeihin. Varojen puute näkyy toiminnassa. Esimerkiksi Pohjois-Savon Ely-keskuksen Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2022 todetaan:
”Valtion julkisen talouden suunnitelman valmistelun perusteella Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetyt väylänpidon vuotuiset tavoiteltavat rahoitustasot eivät ole lähivuosina toteutumassa. Kun samalla ostovoima heikkenee, on väylänpitäjällä edessään haastavia vuosia.”
&#8211; Tilanne on siis se, että korjausvelka jatkaa kasvuaan ja tämän vuoden lopussa Suomessa huonokuntoisia päällysteteitä löytyy 8 000 kilometriä. Vuonna 2011 luku oli vielä 3 000 kilometriä. Suomen tieverkon korjausvelka on kasvanut Väyläviraston selvityksen mukaan jo 1,5 miljardiin euroon, Wihonen sanoo.
Noidankehä rapistuttaa syrjäseutuja
Wihosen mukaan varojen puutteessa priorisoidaan vilkkaimpia suurempien liikennemäärien väyliä. Vähemmän käytetyillä väylillä huonot tiet rapistuvat entistä huonompaan kuntoon.
&#8211; Joudutaan ikävään noidankehään, jossa tiestö rapistuu, jolloin niitä myös käytetään vähemmän, jolloin niiden asema prioriteettilistalla vähenee entisestään. Ongelma on erityisen suuri vähemmän asutuilla alueilla, kuten Itä-Suomessa.
&#8211; Kun rakennetaan uutta infraa sähkö- ja kaasuautoilulle, niin oletettavasti lataus- ja tankkauspaikkoja priorisoidaan valtaväylien varrelle, jolloin vaarana on, että syrjäisemmät tienpätkät menettävät entisestään merkitystään, Wihonen kuvaa ongelmallista tilannetta.
Wihonen kysyy hallitukselta, miten muuttunut maailmantilanne on otettu huomioon liikennepolitiikassa ja miten hallitus aikoo toimia, ettei korjausvelka jatka kasvamistaan. Lisäksi Wihonen tiedustelee, miten hallitus aikoo tukea kuntia ja alueita, jotta tieväylien huono kunto ei tuhoa alueiden elinvoimaa. Hän nostaa esiin myös kysymyksen, onko nykymenolla edes realistista odottaa, että korjausvelkaa saadaan pienennettyä ja syrjäisempiä teitä ylläpidettyä.
&nbsp;

Wihonen: Tiestön korjausvelka kasvaa – onko tiestöä tarkoituskaan saada kuntoon?

Kansanedustaja Minna Reijonen otti eduskunnan täysistunnossa esille dieselveron poistamisen, joka helpottaisi huomattavasti sekä kuljetusyrittäjien että haja-asutusalueilla asuvien taloutta. Valtiovarainministeri Annika Saarikon vastaus ei jättänyt asiassa tulkinnan varaa.

&#8211; Suomi kulkee kumipyörillä, ja kuten tiedetään, autot ovat meillä välttämättömyys, totesi perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen eduskunnan täysistunnossa.
Hallitus korottaa nyt väliaikaisesti työmatkavähennystä, mutta työmatkailijoiden lisäksi hallituksen tulisi Reijosen mielestä ottaa huomioon myös muut autoilijat, jotka käyvät kaupassa, lääkärissä, harrastuksissa tai vaikkapa tapaamassa omaisiaan toisella paikkakunnalla. Reijonen halusi tietää, miten heidän nousseita kulujaan aiotaan huomioida.
Saarikko: Liikenteen veroeuroja tarvitaan
Reijonen piti jakeluvelvoitteen alentamista hyvänä asiana, mutta siihen tulisi puuttua vieläkin tiukemmin. Perussuomalaiset ovat ajaneet polttoaineveron alennuksia.
&#8211; Milloin Suomi puuttuu tähän verotukseen vielä enemmän? kysyi Reijonen.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi, ettei dieselveroa poisteta, ja selitti, kuinka näitä liikenteen veroeuroja tarvitaan, oppositio kun on halunnut lisärahaa mm. sairaanhoitajille ja poliisille.
&#8211; Kovasti ihmettelen, että juuri nämä asiat laitetaan vastakkain. Onhan hallituksen hankkeissa aika monta turhempaa kohdetta, mistä voitaisiin ihan huoletta leikata ja lisätä niistä rahaa vaikka sairaanhoitajille ja poliiseille, toteaa Reijonen.
Hallituksen arvopohja ei muutu
Reijonen kummasteleekin hallituksen arvopohjaa, joka pysyy järkähtämättömänä maailmantilanteen muuttumisesta huolimatta.
&#8211; Ulkomaille ja kaikenlaisiin toissijaisiin ideologisiin hankkeisiin riittää aina ja joka tilanteessa rahaa, eikä se tunnu koskaan olevan mistään pois, eikä niistä koskaan voi leikata, toteaa Reijonen.
Jos halutaan rahaa terveydenhuoltoon, teiden kuntoon, poliisille tai lähes mihin tahansa tavallisen suomalaisen elämään vaikuttavaan kohteeseen, niin aina myös leikkaukset kohdistuvat tavallisen suomalaisen elämään.
&nbsp;

Reijonen kysyi hallitukselta dieselveron poistamisesta – Saarikon vastaus: Dieselveroa ei poisteta

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen Itä-Suomen ja muun Suomen syrjäseutujen tiestön jatkuvasta heikosta tilasta.
 
Maan tiestön kunto on jokavuotisen keskustelun aiheena &#8211; ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla tiestön kunto on päässyt rapistumaan. Päällystystöitä tehdään lähinnä suurimmilla liikenneväylillä ja pienet tiet jäävät ilman ylläpitoa.
&#8211; Pahimmillaan teitä on muutettu sorateiksi, kun päällystöitä ei ole pystytty enää hoitamaan, Jussi Wihonen kuvaa tilannetta.
Itä-Suomessa ongelma on suuri
Esimerkiksi Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa, että vähäliikenteisillä teillä huonokuntoisiksi luokiteltuja päällysteitä on yhteensä yli tuhannen kilometrin verran. Tänä vuonna päällystysohjelman mukaan maanteitä päällystetään Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa yhteensä noin 310 kilometrin matkalla.
Käytettävissä oleva rahoitus on noin 10 miljoonaa vähemmän kuin viime vuonna.
&#8211; Huonokuntoisten päällysteiden määrän kehitys on vuosi vuodelta kasvanut. Päällystystöiden pituus sen sijaan on ollut laskussa. Vuosi 2020 näkyy poikkeuksena, mutta tänä vuonna ollaan, palattu taas edeltävien vuosien tasolle.
Jokaiselle tiepätkälle lobattava raha erikseen?
Wihonen toteaa, ettei ongelma rajoitu vain teiden päällystystöihin.
&#8211; Teiden kunnossapitäminen vaatisi muutakin kuin päällystystöitä. Ympäri maata on monia liittymiä, risteyksiä ja muita ongelmakohtia, jotka aiheuttavat vaaratilanteita liikenteessä. Varoja tietyn tiepätkän kunnostamiseen tuntuu löytyvän vain kovalla lobbaamisella. Kovin kestävä järjestelmä ei siis ole.
&#8211; Rahoitusta on toki vaikea saada järjestymään, mutta ei voi olla niinkään, että kasvukeskuksien ulkopuolella tiestön ylläpitäminen lopetetaan täysin. Tulevaisuuden liikkuminen vaatii väyliä, tapahtui liikkuminen sitten bensa-, sähkö- tai vetykoneella tai joukkoliikenteellä. Onko kohtalona sitten, että suuri osa maan kolkista on saavutettavissa vain sorateiden kautta? Wihonen kysyy.
Onko edes realistista odottaa parannuksia?
Kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten huonokuntoisten tieosuuksien määrää aiotaan vähentää ja päällystekilometrien määrää lisätä tulevaisuudessa, ja miten aiotaan pitää huolta, että tiestön taso säilyy edes kohtalaisena myös syrjäseuduilla.
&#8211; Miten tieturvallisuutta aiotaan lisätä Itä-Suomessa ja muualla syrjäseuduilla, ja onko edes realistista odottaa Itä-Suomen ja muun Suomen syrjäseutujen tiestöön parannuksia teiden kuntoon ja tieturvallisuuteen lähivuosina?

Wihonen: Tiestö rapautuu entisestään – soratietkö tulevaisuuden liikkumisväyliä?

Lapin ELY-keskuksen mukaan ulkomaisen raskaan liikenteen kaluston huonot renkaat aiheuttavat suuria ongelmia valtatiellä 21. Keskuksen tiedon mukaan liian kuluneilla renkailla liikkuvat ovat pääsääntöisesti ulkomaalaisia kuljetusajoneuvoja. 

Tieliikennekeskuksen mukaan liukkaalla tiellä on toisinaan kiinni useita raskaita ajoneuvoja ja tie on suljettuna tuntien ajan. Raskaita ajoneuvoja voi olla suistuneina poikittain tielle tai tieltä sivuun.
&#8211; Ajoneuvoja takaisin tielle nostettaessa on suljettava koko tie. Lapissa etäisyydet ovat pitkiä, jonka vuoksi nostokaluston saaminen paikalle vie runsaasti aikaa. Toisinaan nostokalustoa on jouduttu tilaamaan myös Norjan puolelta. Tie voi olla suljettuna hyvin pitkään ja kun liikenne on pysähdyksissä, se aiheuttaa ongelmia muille tienkäyttäjille, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Ammattikuljettajat valittavat teiden kunnosta
Lapin ELY-keskuksen mukaan tien kunnossapito tapahtuu ohjeiden mukaan ja ongelmat ja sattuneet onnettomuudet eivät ole seurausta tien kunnossapidosta. Keskuksen mukaan valtatie 21 on korkeimmassa talvihoitoluokassa eli ensimmäisessä luokassa Torniosta napapiirille saakka. Siitä pohjoiseen tie on seuraavaksi korkeimmassa eli IB-hoitoluokassa. Kolari-Kilpisjärvi tieosuudella liikkuu paljon raskasta kuljetuskalustoa, noin 130-270 rekkaa päivässä.
&#8211; Ammattikuljettajien kertoman mukaan suurin ongelma on nimenomaan tien kunnossapito, mikä on olennaisesti huonontunut sen jälkeen, kun tienhoito kilpailutettiin. Ongelmia aiheuttaa myös runsas ulkomaalaisten kuljettajien määrä, jotka aikataulupaineissa ja talviolosuhteisiin tottumattomina käyttävät liian suuria tilannenopeuksia, Juuso toteaa.
Norjassa tiukempi valvonta
Norjan puolella tienhoito ja valvonta on hoidettu huomattavasti paremmin. Auraus ja lämpimällä hiekalla hiekoitus aloitetaan lähes heti lumisateen alkaessa, jolloin lumi ei pääse tiivistymään tien pintaan eikä polanteita muodostu. Norjassa myös rengasvaatimukset raskaalle kuljetuskalustolle ovat tiukemmat kuin Suomessa.
&#8211; Norjan tulli tekee rengasvalvontaa raja-asemalla, ja teiden varsilla valvontaa suorittaa Statens Vegvesen. Norjan tiukemmat määräykset ja tehokas valvonta ovat johtaneet siihen, että Norjaan menevät rekat vaihtavat usein Suomen puolella vetoautoon, jossa on paremmat renkaat ja Norjan viranomaisten vaatimat ketjut. Palattuaan Suomen puolelle kuljettajat vaihtavat takaisin huonommilla renkailla varustettuun vetoautoon.
&#8211; Olen tehnyt kirjallisen kysymyksen, jonka tavoitteena on saada tilanteeseen parannusta. Liikenneministerille osoitetussa kysymyksessä tiedustelen, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin parantaakseen ulkomaisen raskaan kuljetuskaluston valvontaa Suomessa ja erityisesti valtatiellä 21, ja aikooko hallitus tiukentaa raskaan kuljetuskaluston talvirengasvaatimuksia ja myös selvittää mahdollisuutta nostaa talvihoitoluokkaa valtatiellä 21 napapiiriltä pohjoiseen, Juuso kertoo.

Juuso vaatii teiden tehostettua valvontaa ja parempaa talvikunnossapitoa

Kansanedustajilla on ollut kaksi viikkoa aikaa jättää talousarvioaloitteensa eduskunnan keskuskansliaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ano Turtiaisen tekemässä talousarvioaloitteessa haettiin lisärahaa viisi miljoonaa euroa Etelä-Savon alueelle taajaman ulkopuolisten päällystettyjen teiden ja sorateiden kunnostukseen.
&#8211; Koko maan kattava tieverkko on kansallisomaisuuttamme ja sen kunnossapitäminen on velvollisuutemme. Toimiva ja kunnossa oleva tieverkko on maaseudulle enemmän kuin elintärkeä.
&#8211; Maaseudun elinvoiman säilyminen on täysin tieverkon varassa. Suomi elää metsästä ja ilman kunnossa olevaa maaseudun tieverkkoa metsästä eläminenkin hankaloituu, puhumattakaan muista maalla toimivista elinkeinoista, asumisesta ja kausiturismista, Turtiainen perustelee.
Tieverkon kunnossapitoa laiminlyöty
Turtiainen muistuttaa, että maaseudun alemman tieverkon kunnossapitoa on laiminlyöty jo vuosikausia.
&#8211; Etelä-Savon taajamien ulkopuolisten alueiden päällystettyjen teiden ja sorateiden järkyttävän huono kunto on jo tienkäyttäjille vaarallinen ja hyvä esimerkki jo kauan kestäneestä maaseudun teiden kunnossapidon laiminlyönnistä.
Kotimaisia kalamarkkinoita suosittava
Toisessa kansanedustaja Turtiaisen tekemässä aloitteessa haettiin lisärahaa 110 000 euroa Suomen sisävesiammattikalastajien liiton toiminnan mahdollistamiseen. Kyseinen liitto on hakenut valtiolta tukea toiminnalleen useampaan otteeseen, saamatta sitä kertaakaan.
&#8211; Liiton heikon taloudellisen tilanteen vuoksi toiminta on jäsenistön suuntaan suhteellisen näkymätöntä, painottuen lähinnä edustuksiin erilaisissa työ- ja seurantaryhmissä sekä tiedottamiseen ja lausuntoihin kalataloudessa tehtävistä päätöksistä, jotka kaikki tehdään vapaaehtoistyönä.
&#8211; Kotimainen luonnonkala on kiistattomasti ekologisempaa ja ympäristöystävällisempää kuin ulkoa tuotu kala. Suomalaiset suosisivat kotimaista kalaa, mikäli sitä on enemmän tarjolla. Suomalaiset ansaitsevat terveellistä, puhdasta ja luontoystävällistä kotimaista kalaa, Turtiainen painottaa.

Turtiaiselta kaksi merkittävää talousarvioaloitetta

teiden kunnossapito

Suomen tieverkon kunto kohenee silmissä, kansalaiset yhä tyytyväisempiä – ministeri Lulu Ranne: Hallitus käänsi liikennepolitiikan suunnan

Nopeusrajoituksia ei alenneta – Mäkelä: Hallituksen ja perussuomalaisten tavoite on korjata tiet paremmiksi, ei pakottaa suomalaisia ajamaan hitaammin

Wihonen: Tiestön korjausvelka kasvaa – onko tiestöä tarkoituskaan saada kuntoon?

Reijonen kysyi hallitukselta dieselveron poistamisesta – Saarikon vastaus: Dieselveroa ei poisteta

Wihonen: Tiestö rapautuu entisestään – soratietkö tulevaisuuden liikkumisväyliä?

Juuso vaatii teiden tehostettua valvontaa ja parempaa talvikunnossapitoa

Turtiaiselta kaksi merkittävää talousarvioaloitetta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025