Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Valtiovarainministeri Riikka Purra pohtii Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa alityöllistymisen ongelmia ja työllistymisen haasteita. Työllisyysaste ei kerro koko totuutta Suomen työllisyystilanteesta, sillä Suomessa on tälläkin hetkellä satojatuhansia ihmisiä, jotka eivät joko ole työmarkkinoiden piirissä tai joiden työvoimapanos ei ole täysin käytössä.

Suomen työmarkkinoilla työvoiman tilanne on viime vuosina muuttunut erikoiseksi, sillä työllisyysaste on pysynyt näennäisen korkealla tasolla, vaikka samaan aikaan työttömiä on TEM:in tilastojen mukaan satojatuhansia.
Joulukuun työllisyyskatsauksen mukaan laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden <a href="https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/Textbase/Tkat/Pdf/Tkat_fi.pdf">yhteismäärä</a> on 36 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Laajan työttömyyden nousu johtui työttömien työnhakijoiden määrän lisääntymisestä.
Uusi hallitus tekee työllisyyttä vahvistavaa politiikkaa ja puuttuu samalla <a href="https://stage.sudev.fi/valtiovarainministeri-purra-hallitus-tekee-tyollisyytta-vahvistavaa-politiikkaa-nimenomaan-suomalaisen-tyontekijan-etu/">kannustinloukkuihin</a>, eli pyrkii eri keinoilla poistamaan työnteon kannustinongelmia. Jatkossa työnteko siis on entistä kannattavampaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra onkin korostanut, kuinka työmarkkinoilla tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka paljon työn tai lisätyön <a href="https://vm.fi/-/tyomarkkinoilla-tulisi-kiinnittaa-enemman-huomiota-siihen-kuinka-paljon-tyon-tai-lisatyon-tekeminen-kannattaa-tyon-tekijalle-itselleen">tekeminen kannattaa</a> työntekijälle itselleen.
Alityöllistymisen ongelmat heijastuvat laajalle
Suomessa on tällä hetkellä satojatuhansia ihmisiä, jotka eivät joko ole työmarkkinoiden piirissä tai joiden työvoimapanos ei ole täysin käytössä. Maaseudun Tulevaisuuden <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/2e5135f8-48f2-4740-837e-7dd5bbd2b154">haastattelussa</a> tänään vieraillut valtiovarainministeri on huolissaan työvoiman vajaakäytöstä.
Valtiovarainministeri korostaa, että kyseinen joukko ei ole yhtenäinen, vaan mukana on ihmisiä hyvin monenlaisista tilanteista.
&#8211; Osa heistä saattaa olla heikossa kunnossa tai muuten sellaisissa ongelmissa, etteivät pysty osallistumaan työmarkkinoille. Joillakin työkyky on sellaista, että he voisivat osallistua työelämään vähän, mutta syystä tai toisesta mahdollisuutta ei ole, Purra sanoo.
Alityöllistymisen ongelmana on se, että palkka ei usein ole riittävä elämisen kustannusten kattamiseen, jolloin henkilö joutuu turvautumaan tulonsiirtoihin palkan ohella. Julkisen talouden kroonisen alijäämätilanteen takia ei kuitenkaan voida pitää toivottavana, että Suomessa yhä kasvava joukko työllisiä pysyvästi on tulonsiirtojen varassa.
Ruotsissa kokemusta arvostetaan työmarkkinoilla
Myös työntekijän ikä saattaa vaikeuttaa työllistymistä. Purralle tulee henkilökohtaisesti paljon palautetta yli 50-vuotiailta työnhakijoilta, jotka ovat kertoneet työllistymisen vaikeuksista.
&#8211; Hyvälläkin CV:llä varustettujen yli 50-vuotiaiden on työttömäksi jäätyään vaikea saada työtä. Pidän tätä huolestuttavana, koska tässä ryhmässä on suuria osaajia, joilla on paljon annettavaa työmarkkinoille. Monilla ei ole myöskään enää pieniä lapsia, joiden sairaspoissaolojen takia tarvitsisi jäädä työpäivän ajaksi kotiin, Purra sanoo.
Kouluttautuneiden ja osaavien työnhakijoiden kokemusta olisi syytä nostaa arvoon työmarkkinoilla. Purra kehottaakin myös työnantajapuolta katsomaan peiliin asiassa. Valtiovarainministeri huomauttaa, että jo naapurimaassamme Ruotsissa yli viisikymppisten työpanosta arvostetaan hyvin eri tavalla kuin meillä.
&#8211; Kun Ruotsissa avaa television tai käy palveluissa &#8211; katselee ympärilleen, niin nopeasti huomaa, että siellä töissä on hieman vanhempaakin ikäluokkaa.
Hallitus puuttuu nuorten mielenterveyden ongelmiin
Nuorempien ikäluokkien esteenä osallistua työelämään on tänä päivänä yhä useammin mielenterveyden ongelmat. Eri tutkimusten mukaan jopa noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain <a href="https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot">mielenterveyden häiriöstä</a> &#8211; ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Erilaisia häiriöitä voi olla useampia yhtä aikaa.
Mielenterveyden ongelmat voivat estää myös opiskelut. Purra pitää tilannetta suurena inhimillisenä tragediana.
&#8211; Se on tragedia myös kansantaloudellisesti, koska nuorilla olisi edessään vielä vuosikymmenien työura. Kansantalouden osalta puhutaan siis valtavista menetetyistä summista. Oleellista olisikin, että mielenterveyden ongelmiin saisi apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmia voisi ehkäistä ennalta.
Hallitusohjelmassa on kirjauksia matalan kynnyksen mielenterveysavun ja -palveluiden saatavuuden parantamisesta myös lapsille ja nuorille, eli niin sanotusta terapiatakuusta.
&#8211; Kaikki olisi kotiinpäin, kun ihmisiä saataisiin takaisin työmarkkinoille edes vähän. Toiset tarvitsevat enemmän apua, toiset vähemmän. Tällä hallituksella ja nykyisellä työministerillä on selviä haluja korjata asioita, valtiovarainministeri Purra sanoo.

Moni koulutettu viisikymppinen kohtaa työllistymisen vaikeudet – Purra kehottaa myös työnantajapuolta katsomaan peiliin: ”Ryhmässä on suuria osaajia, joilla on paljon annettavaa työmarkkinoille”

Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen kysyy, onko hankintaneuvonnan rahoitus pienentymässä radikaalisti. Hankintaneuvonta on edistänyt erityisesti pienten yritysten pääsemistä mukaan julkisiin hankintoihin ja tukenut pienten kuntien toteutettuja kilpailutuksia. 

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt vuodesta 2017 Suomen Yrittäjille 280 000 euroa valtionavustusta julkisten hankintojen tarjoajille eli yrityksille suunnattuun neuvontatehtävään.
Hankintaneuvontaan on saatu rahoitusta momentilta Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille.
Vuoden 2024 talousarviossa momentin rahamäärä on pienenemässä 4,4 miljoonasta eurosta vajaaseen 2,8 miljoonaan euroon.
Tärkeää pienille yrityksille
Hankintaneuvonta on edistänyt erityisesti pienten yritysten pääsemistä mukaan julkisiin hankintoihin ja tukenut pienten kuntien toteutettuja kilpailutuksia.
&#8211; Etenkin mikro- ja pk-yrityksille hankintaosaamiseen liittyvä neuvonta on ollut tärkeää ja asia korostuu lähitulevaisuudessa, jossa on odotettavissa hyvinvointialueiden sekä kuntien kilpailutusmäärien kasvua, Nieminen sanoo.
Asiassa on herännyt yhteinen huoli suomalaisten yrittäjien kanssa.
&#8211; Onko TEM:n rahoittaman hankintaneuvonnan rahoitus pienentymässä radikaalisti vuonna 2024 ja 
mitä toimenpiteitä on mahdollisesti ajeltu korvaaviksi keinoiksi tukea yrittäjyyttä tältä osin? Nieminen kysyy.

Mira Nieminen jakaa yrittäjien huolen hankintaneuvonnan tulevaisuudesta

Valtioneuvosto on antanut asetuksen yksinyrittäjien tukemiseen tarkoitetuista valtionavustuksista kunnille. Yksinyrittäjien tukeen on varattu määräraha tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa, joka on parhaillaan eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. 
 
Valtionavustuksen tarkoituksena on kattaa kustannukset, jotka kunnille aiheutuvat koronaepidemian aiheuttaman tilapäisesti heikentyneen taloudellisen tilanteen vakauttamiseksi yksinyrittäjille myönnettävästä avustuksesta.
&#8211; Valtionavustusta voidaan myöntää 16. maaliskuuta ja 31. elokuuta 2020 välillä kunnille yksinyrittäjien yritystoiminnan avustuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Valtionapuviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö. Yksinyrittäjät voivat hakea 2 000 euron tukea yrityksen kotikunnastaan. Monessa kunnassa tuen hakumenettely onkin jo käynnistynyt, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Tuki voi tulla liian myöhään
Avustuksen ehtona on, että yksinyrittäjän taloudellinen tilanne ja liikevaihto ovat heikentyneet koronavirusepidemian vuoksi 16.3.2020 jälkeen. Avustuksen ehtona on myös, että yksinyrittäjällä katsotaan olevan edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Taloudellisen tilanteen tulkitaan heikentyneen, mikäli yrityksen myyntituotot ja myyntisaatavat 16.3.2020 jälkeen ovat laskeneet yli 30 prosenttia ja kulut ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Tuottoja arvioidaan vuoden 2020 kuukausikohtaisen kirjanpidon tai tiliotteiden perusteella.
&#8211; Yksinyrittäjän yritystoiminnan taloudellisen tilanteen ja liikevaihdon heikentyminen on todennettava jäljennöksillä kirjanpidosta ja tiliotteista. Hakijan on liitettävä ne mukaan hakemukseensa. Ongelmaksi on muodostumassa se, että yritys saa huhtikuun kirjanpidon ja tiliotteet vasta toukokuussa.
&#8211; Tosiasiallisesti hakemuksen voi tehdä vasta silloin, ja yrittäjä saa tuen aikaisintaan toukokuun puolivälissä tai vielä myöhemmin. Monen yrittäjän kohdalla tämä yrityksen taloudellisen tilan vakauttamiseen tarkoitettu rahallinen tuki voi tulla liian myöhään, Juuso pelkää.
Asiakirjat voitava toimittaa jälkikäteen
Juuson mielestä yrittäjällä tulisikin tuen saadakseen olla mahdollisuus toimittaa vaadittavat asiakirjat jälkikäteen, jotta tuki tulisi maksuun mahdollisimman pian. Tai vaihtoehtoisesti tuen myöntäminen voisi myös perustua tuen myöntäjän eli kunnan elinkeinotoimiston tekemään kokonaisarvioon epidemiatilanteen seurauksena aiheutuvasta liiketoiminnan vähenemisestä. Tällöin yrittäjä saisi tuen ajoissa, ja kirjanpidon voisi toimittaa myöhemmin sen valmistuttua.
&#8211; Elinkeinotoiminnan asiantuntijoiden suunnalta on ilmaistu myös huolta lisätalousarviossa yksinyrittäjien tukitarkoitukseen esitetyn määrärahan riittävyydestä. Kemi-Tornion alueella kuntien elinkeinopalvelujen asiantuntijat ovat tehneet laskelmia tuen tarpeesta, ja arvioivat sen olevan selvästi suurempi kuin työ- ja elinkeinoministeriössä on arvioitu.
&#8211; Jos tukeen osoitettu määräraha ei riitä, sitä on lisättävä seuraavassa lisäbudjetissa. On myös tärkeää, että yksinyrittäjät tulevat kohdelluksi yhdenvertaisesti muiden yritysten kanssa. Olen tehnyt näistä asioista ministerille kirjallisen kysymyksen. Tuon siinä esille tarpeen nopeuttaa tuen hakemusmenettelyä ja varmistua määrärahan riittävyydestä, Juuso kertoo.

Juuso vaatii vauhtia yksinyrittäjien tukien käsittelyyn

Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko kritisoi kovin sanoin Suomen Perustan tutkimusta eri maahanmuuttajaryhmien toteutuneista julkisen talouden tuloista ja menoista.

Huusko viittaa kriittisessä <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/markkuhuusko/jussi-halla-aholta-hatullinen-huttua/">kirjoituksessaan</a> ”Maahanmuuttofaktoista perillä olevaan erityisasiantuntijaan” TEM:n Antti Kaihovaaraan:
&#8211; Jutusta käy hyvin ilmi, että nämä laskelmat ovat täysin hatusta vedettyjä, Kaihovaara kirjoitti Twitterissä. Hän ei esimerkiksi oikein ymmärrä työnantajilta saatavan pienemmän sosiaalivakuutusmaksun sisällyttämistä laskelmiin maahanmuuton kuluista.
Eivät tunne edes peruskäsitteistöä
Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen toteaa vastauksessaan Huuskon kirjoitukseen, että Huusko ja Kaihovaara eivät tunne edes maahanmuuttajien julkisen talouden vaikutuksia käsittelevän kotimaisen ja kansainvälisen akateemisen tutkimuksen peruskäsitteistöä.
&#8211; Huusko ja Kaihovaara eivät selvästi ole tutustuneet Suomen Perustan tutkimukseen, jonka he tyrmäävät suorilta käsin. Jos he olisivat viitsineet tutustua tutkimukseen edes pintapuolisesti, niin he olisivat huomanneet, että esitetyt julkisen talouden tulojen ja menojen vaikutukset perustuvat lähes täysin viranomaisrekistereistä (Tilastokeskus, THL) poimittuihin luotettaviin tietoihin, Salminen toteaa.
Lue koko vastaus <a href="https://www.suomenperusta.fi/ajatus/vastine-markku-huuskolle-ja-erityisasiantuntija-antti-kaihovaaralle/">täältä</a>.

Suomen Perusta vastaa Markku Huuskolle ja erityisasiantuntija Antti Kaihovaaralle: Tutustukaa tutkimukseen maahanmuuton kuluista

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen julkaisi lauantaina 22.10.2017 <a href="https://stage.sudev.fi/hakkarainen-siniset-lunastavat-ministeripestejaan-miljardilisatuella-tuulivoimalle/">kannanoton</a> tuulivoimalle syydettävästä miljardin euron lisätuesta kaikkien aikaisempien tukien päälle. Hakkarainen kysyi, miksi siniset tukevat hallitusohjelman vastaisesti tällaista veronmaksajien rahojen haaskausta. Sinisten kansanedustaja Kaj Turunen vastasi tiedotteessaan Hakkaraiselle tavalla, joka ei ole kansanedustajan arvolle sopivaa. Puoluetyömies Matti Putkonen täsmentää tässä avoimessa kirjeessä, mistä asiassa on kyse.

Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa sovittiin 2015 seuraavaa: ”Hallitus on sitoutunut vuodelle 2030 päätetyn ilmasto- ja energiapaketin markkinaehtoiseen toteuttamiseen. Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja hiilivuodon torjunta ovat ilmastopolitiikan keskeisiä lähtökohtia. Komission esitystä ei voida toteuttaa markkinaehtoisesti. Esitys vaarantaisi teollisuutemme kilpailukyvyn sekä kiihdyttäisi EU:ssa edelleen suomalaisen teollisuuden ulosliputusta, hiilivuoto kiihtyisi EU:n sisällä.  Uusiutuvan energian lisääminen ja EU:n suuntaviivat täyttävä tuki perustetaan teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen.”
Hyvä Kaj,
Mikset tunnusta faktoja &#8211; vai ovatko kepulaiset onnistuneet vetämään Sinut retkuun tässäkin asiassa? Useat energia-alan asiantuntijat ovat todenneet, että TEM:n esitys uusiutuvien tukipaketiksi on käytännössä tukea ainoastaan tuulivoimalle. Energiateollisuus ry:n asiantuntijan Antti Kohopään mukaan TEM:n mallissa tosiallisesti ainoastaan tuulivoimalla olisi mahdollista pärjätä tukikisassa, esimerkiksi vesivoima on suljettu pois. Vesivoima on uusiutuvista energiamuodoista edullisin ja teknologianeutraalein.
Nyt ollaan lapioimassa noin miljardi euroa lisätukea nykyisen vuotuisen 300 miljoonan tuulivoimatuen päälle. Pekkarisen leipomien sitovien syöttötariffisopimusten pohjalta tämä rahastus jatkuu 12 vuotta eli hintalappu on 3,6 miljardia euroa. Tämän yhteensä lähes 5 miljardin euron tuulivoiman tukipaketin johdosta hallitus joutuu leikkaamaan esim. lääkekorvauksia ja muita sosiaaliturvan etuja.
Hyvä Kaj,
TEM:n nykyinen esitys uusiutuvien tuotantomuotojen tukipaketiksi ei ole hallitusohjelman mukainen siksi, koska sitä:
<ol>
<li>a) ei toteuteta markkinaehtoisesti,</li>
<li>b) eikä sitä toteuta taloudellisen edullisuusjärjestyksen mukaan.</li>
</ol>
Esitys takaa ainoastaan miljardien eurojen tasaisen virran veronmaksajien taskusta tuulivoimasijoittajien taskuun. Miljardien eurojen tuella veronmaksajien piikkiin saadaan olematon vastine, tuulivoimalla jättituilla saadaan tuotettua ainoastaan 2-3 % sähköstämme.
Perussuomalaisten vaatimuksesta energia- ja ilmastostrategian keskeiseksi osaksi liitettiin selvitystyö tuulivoimaloiden infraäänen terveysvaikutuksista. Sovittiin tehtäväksi tutkimus infraäänen leviämisestä, laajuudesta ja voimakkuudesta sekä näiden terveysvaikutuksista ihmisiin ja tuotantoeläimiin. Edelleen sovittiin, että uusiutuvien tuotantotukien lainvalmistelua ei edes aloiteta, ennen kuin puolueeton kaksivaiheinen terveystutkimus on valmistunut.  Tuulivoiman tulevaisuus, mahdollisine tukijärjestelmineen, piti ratkaista vasta perusteellisen terveysvaikutustutkimuksen jälkeen.
Perussuomalaisten ministeriryhmän kannan julkisti ulkoministeri Timo Soinin Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissaan 2.12.2016: ”Valtion ei tule tukea terveydelle vaarallista tuotantoa”.
Ministeriryhmänne on suostunut tekemään uusiutuvien energiamuotojen lakipaketin, vaikka tuulivoiman terveysvaikutustutkimukset ovat pahasti kesken. Miksi?
Hyvä Kaj,
Sinä ja muut nykyisen eduskuntaryhmän jäsenet saitte äänestäjiltä valtakirjan, kun lupasitte vaaliohjelmassa muun muassa lopettaa tuulivoimatukien syytämisen veronmaksajan piikkiin. Faktat olisi syytä pitää kirkkaana mielessä eikä kannattaisi vastoin faktoja perusteetta syytellä nykyisiä suoraselkäisiä perussuomalaisia kansaedustajia valehtelijoiksi.
Ystävällisin terveisin,  
Matti Putkonen

TEM

Moni koulutettu viisikymppinen kohtaa työllistymisen vaikeudet – Purra kehottaa myös työnantajapuolta katsomaan peiliin: ”Ryhmässä on suuria osaajia, joilla on paljon annettavaa työmarkkinoille”

Mira Nieminen jakaa yrittäjien huolen hankintaneuvonnan tulevaisuudesta

Juuso vaatii vauhtia yksinyrittäjien tukien käsittelyyn

Suomen Perusta vastaa Markku Huuskolle ja erityisasiantuntija Antti Kaihovaaralle: Tutustukaa tutkimukseen maahanmuuton kuluista

Avoin kirje Kaj Turuselle: Etkö ymmärrä rakentavasi uutta tuulivoimatukea, vai yritätkö peitellä asiaa?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025