Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

teollisuuden kilpailukyky

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on jättänyt hallitukselle vastattavaksi <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_783+2022.aspx">kirjallisen kysymyksen</a> liikenteen uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteesta ja sen järkevyydestä. Tällä hetkellä jakeluvelvoite on 13,5 prosenttia, mutta sen on vuonna 2024 määrä nousta 28 prosenttiin. Autoala on <a href="https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/7d9914fe-22e7-4ec7-ae60-eef0f030aabd">arvioinut</a>, että tämä voisi nostaa bensan ja dieselin hintaa jopa 25—55 sentillä.

&#8211; Polttoaineiden hinnat ovat jo nyt olleet aivan liian korkeita etenkin, kun otetaan huomioon Suomen vanha ja paljon kuluttava autokanta ja se, että autolla liikkuminen on välttämätöntä monessa osassa maata. Korkeat polttoaineiden hinnat haittaavat myös teollisuutemme kilpailukykyä, Jari Koskela muistuttaa.
Sen lisäksi, että jakeluvelvoite nostaa polttoaineiden hintoja kohtuuttomasti, sitä pidetään valtiovarainministeriön ilmastopolitiikan kehittämistarpeita käsittelevän virkamiespuheenvuoron <a href="https://vm.fi/documents/10623/142666320/41_Ilmastopolitiikan+kehitt%C3%A4mistarpeet+Suomessa.pdf/e17f7459-9a57-4d8b-29de-e06cc822b00c/41_Ilmastopolitiikan+kehitt%C3%A4mistarpeet+Suomessa.pdf?t=1670421214096">taustamuistiossa</a> huonona ja kalliina keinona vähentää globaaleja päästöjä.
&#8221;Suomen taakanjakosektorin keskeisen politiikkatoimen, liikenteen uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen (&#8230;) rajakustannus on noussut erittäin korkeaksi, noin tasolle 500—1 000 euroa/tCO2, ja kansantaloudellinen kokonaiskustannus jo yli miljardiin euroon vuodessa. Jakeluvelvoitteella ei kuitenkaan todennäköisesti vähennetä globaaleja nettopäästöjä&#8221;, taustamuistiossa todetaan.
Sinivalkoinen siirtymä
Perussuomalaiset on uudessa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/perussuomalaisten-nakokulmia-energia-ja-ilmastopolitiikan-korjaamiseksi/">Sinivalkoinen siirtymä -ohjelmassaan</a> ehdottanut, että liikenteen jakeluvelvoitteesta luovutaan ja biopolttoaineita ohjataan korkean hyötysuhteen monipolttoainevoimaloihin. Näissä voimaloissa voidaan myös tuottaa säätövoimaa säästä riippuvaisten tuuli- ja aurinkovoiman tueksi.
&#8211; Pitäisikö hallituksen mielestä vuoden 2024 alussa tapahtuvaa liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristämistä harkita uudelleen nyt, kun jakeluvelvoitteen vaikutuksista päästöihin on parempaa tietoa, Koskela kysyy hallitukselta.
Koskela tiedustelee kysymyksessään myös hallituksen kantaa perussuomalaisten esittämään sinivalkoiseen siirtymään ja sitä, millaisilla toimilla on varauduttu, jos jakeluvelvoitteen korotus vuonna 2024 viedään läpi ja polttoaineiden hinnat nousevat arvioiden mukaan.
&nbsp;

Koskela vaatii hallitusta harkitsemaan jakeluvelvoitteen kiristämistä uudelleen: ”Polttoaineiden hinnat ovat jo nyt olleet aivan liian korkeita”

Ylen A-Talkissa eilen suurimpien puolueiden puheenjohtajia oli kutsuttu keskustelemaan Suomen valtiontalouden tilanteesta, sopeutustoimista ja leikkauksista, jotka väistämättä ovat edessä seuraavalla vaalikaudella. SDP:ltä ja vihreiltä ei saatu vastauksia kysymykseen leikkauksista, mistä voi päätellä, että puolueet ovat valmiit jatkamaan velkarallia ja veronmaksajien rahojen lappamista maailmalle.

Pääministeri Sanna Marinin saapumista itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan seurattiin mediassa kuin <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000009239941.html">jännitysnäytelmää</a>, sillä Marinilla oli samalle päivälle sovittuna myös kansainvälinen huippukokous Albaniassa.
Yksityiskoneella liikkeellä ollut Marin lopulta ehti kuin ehtikin Euroopan toiselta laidalta illaksi Suomeen presidenttiparin isännöimään juhlaan.
Marin löytää usein kalenteristaan tilaa ja onnistuu saapumaan paikalle, kun kutsu tulee mukavaan tilaisuuteen, kuten vaikka esimerkiksi <a href="https://www.flowfestival.com/news/flow-talks-hosted-by-music-finland-kokoaa-paattajat-keskustelemaan-musiikkialan-tulevaisuudesta/">Flow-festivaalin paneeliin</a>, jossa keskustellaan musiikkialan edistämisestä. Sen sijaan poliittiset keskustelut opposition kanssa mahtuvat harvemmin pääministerin aikatauluun – vaikka juuri niitä äänestäjät haluaisivat nähdä. Varsinkaan taloudesta Marin ei mielellään keskustele.
Johtavilta ministereiltä olisi kaivattu näkemyksiä
Eilisessä Ylen A-Talkissa suurimpien puolueiden puheenjohtajia oli kutsuttu keskustelemaan Suomen valtiontalouden tilanteesta, sopeutustoimista ja leikkauksista, jotka väistämättä ovat edessä seuraavalla vaalikaudella.
Pohjustuksena toimi valtiovarainministeriön virkamiesten uusi <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164480">raportti</a>, joka povaa suomalaisille niukkoja vuosia. Raportin mukaan Suomen talouskehityksen ja julkisen talouden pitkäaikainen heikkous asettaa päätöksentekijät vaikeiden valintojen eteen.
Virkamiehet esittävät raportissa, että Suomen valtiontaloutta pitäisi kahdella seuraavalla vaalikaudella vahvistaa yhteensä yhdeksän miljardin euron edestä sopeutustoimilla, joihin sisältyisi sekä leikkauksia että veronkorotuksia.
Marinin johtaman hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 on yli 8 miljardia euroa alijäämäinen, ja alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Olisi siis ollut paikallaan, että Marin itse olisi ollut keskustelemassa muiden puoluejohtajien kanssa valtiontaloudesta ja velasta, mutta Marinia ei siis tv-ruudussa nähty. Myöskään valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ei ehtinyt mukaan.
PS:llä valmiina leikkaukset ja lainsäädäntömuutokset
A-Talkiin oli saatu paikalle perussuomalaisten Riikka Purra, Sari Essayah (kd.), vihreiden Maria Ohisalo sekä demarien varapuheenjohtaja Matias Mäkynen.
Poliitikoille esitettiin kysymys, mistä valtion menoista ensi kaudella pitäisi leikata ja kuinka paljon.
Purra viittasi vastauksessaan perussuomalaisten äskettäin julkaistuun <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/11/Perussuomalaisetn-vaihtoehtobudjetti_-2023_Netti.pdf">vaihtoehtobudjettiin</a>, jossa otetaan huomattavasti hallitusta vähemmän velkaa muun muassa leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten maahanmuutosta ja kehitysapumenoista.
&#8211; Lisäksi meillä on sopeutuksia esimerkiksi Yleisradioon, Sitraan, julkishallintoon ja ilmastorahastoon. Meillä on ohjelmassamme myös lainsäädäntömuutoksia, esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaan, josta seuraa se, että Suomi vastaanottaa vähemmän haitallista maahanmuuttoa, mikä puolestaan vähentää julkisten palvelujen käyttöä ja sosiaaliturvamenoja, Purra sanoi.
Kristillisdemokraattien Essayah mainitsi leikkauksiksi esimerkiksi ansiosidonnaisen porrastamisen ja asumistukimenojen alentamisen. Kristillisdemokraatit myös ovat valmiita ulottamaan ansiosidonnaisen kaikille.
&#8211; Kaikki maksavat ansiosidonnaisesta, mutta sen saavat vain kassan jäsenet. Olisi reilua ulottaa se kaikille.
Vihreillä ja demareilla ei tiedossa yhtään leikkauskohdetta
Hallituspuolueita edustavilta Mäkyseltä ja Ohisalolta ei saatu konkreettisia vastauksia leikkauskysymykseen. Asian ohi puhumisesta voi päätellä, että sekä demarit että vihreät ovat valmiit jatkamaan velkarallia ja suomalaisilta veronmaksajilta kerättyjen rahojen lappamista Afrikkaan tai milloin minnekin, vaikka tupakoinnin lopettamisen vierotusoireiden lievittämiseen <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000008997790.html">Kirgisiassa</a>.
Demarien Mäkynen ei esittänyt ainuttakaan leikkauskohdetta, vaan viittasi epämääräisesti, että julkisista hankinnoista ja toimitilakuluista voitaisiin säästää joitakin kymmeniä tai ehkä satoja miljoonia euroja. Lisäksi Mäkynen vihjaili, että erikoissairaanhoidon sotekulut pitäisi saada pysäytettyä, koska esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen hoitaminen kasaa kuormaa julkiselle taloudelle.
Ympäristöministeri Ohisalo yleensä väistää kysymykset leikkauksista ja alkaa puhua ohi aiheen. Niin tälläkin kertaa. Ohisalolta ei kuultu leikkauskohteita, vaan sen sijaan puhetta ”kokonaisuudesta” ja ”kasvutoimista”.
Ohisalolta tivattiin vastausta kysymykseen leikkauksista – turhaan.
&#8211; Tämä kokonaisuus on sellainen, mikä tulevan hallituksen täytyy ottaa, eli siellä tulee olla kaikkia näistä. Jos täytyy nimetä säästökohteita, niin niitä voivat olla ympäristölle haitalliset tuet, fossiilisen energian käyttö, Ohisalo lausui.
Ohisalon puhe ympäristölle haitallisista tuista oli käytännössä sama, minkä hän <a href="https://stage.sudev.fi/ohisalo-vaistelee-epamiellyttavia-kysymyksia-ei-suostu-kertomaan-mista-vihreat-leikkaisivat/">esitti</a> jo lähes kaksi vuotta sitten – silloinkin vastauksena kysymykseen leikkauksista. Ohisalolle huomautettiin jo tuolloin, että hän puhuu verotusratkaisuista eikä leikkauksista.
Perussuomalaiset haluaa säilyttää teollisuuden kilpailukyvyn
Ohisalo päästeli, että ”ihmistoiminta aiheuttaa ympäristölle haittaa”.
&#8211; Sitä haittaa pitäisi tällaisella aiheuttaja maksaa -periaatteella kyetä torppaamaan.
Purra huomautti Ohisalolle tämän puheista ympäristölle haitallisista tuista.
&#8211; Tässä maassa ei tahallaan tueta saastuttamista. Kyse on siitä, että teollisuutta tuetaan siksi, että kilpailukykyä on laskettu liian kunnianhimoisilla toimilla suhteessa kilpailijamaihin. Pitää siis jakaa tukea siksi, että suomalainen teollisuus kykenisi kilpailemaan esimerkiksi Saksan kanssa. Teidän (vihreiden) mallinne käytännössä on tuhoamassa Suomesta perinteisen teollisuuden, johon myös verotulot ja hyvinvointi nojaavat, Purra sanoi.
Ohisalo sanoi, että Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, jonka nojalla rahavirtojen tulee Ohisalon mukaan kohdistua ilmastokriisin torjumiseen.
&#8211; Nyt pitää auttaa kansalaisia selviytymään tässä tilanteessa. Älkää nyt ainakaan lisätkö heidän kustannuksiaan, Purra vastasi ja huomautti, että tällä hetkellä monilla suomalaisilla, jopa työssäkäyvillä, on rahat lopussa.
&#8211; Kyse on sähkön, liikkumisen ja ruuan hinnasta. Ruuan hintaa ei ainakaan voi nostaa korottamalla veroja.
Tarvitaanko Suomeen töihin lisää kielitaidottomia ihmisiä?
A-Talkissa Mäkyselle ja Ohisalolle tarjoutui myös tilaisuus palata yhteen lempiaiheistaan eli esittää työvoimapulapuhetta, jonka perusteella Suomeen tulisi haalia lisää halpatyövoimaa EU:n ulkopuolelta.
A-Talkin juontaja ei kysynyt Mäkyseltä ja Ohisalolta, miksi heille ei kelpaa Suomessa olevien ja suomen kieltä puhuvien työnhakijoiden työllistäminen vaan sen sijaan työpaikat pitäisi täyttää kaukomailta haalitulla väellä.
Mäkysen mukaan Suomessa muka olisi ”valtava pula osaajista”, ja siksi tarvittaisiin työperäistä maahanmuuttoa. Ohisalo jatkoi valittelua, kuinka erityisesti pääkaupunkiseudulla on ajauduttu kriisiin, koska osaajista on pulaa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja sote-palveluissa. Ohisalo olisi myös valmis lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja, joista sitten valmistuisi lisää ammattilaisia.
Purra huomautti, että aloituspaikkojen lisääminen ei auta siihen ongelmaan, että pääkaupunkiseudulla työskentelevä ihminen ei välttämättä tule toimeen palkallaan.
&#8211; On siis pakko huolehtia siitä, että ihmiset tulevat toimeen. Työperäistä maahanmuuttoa ei voi huutaa apuun kaikkeen. Emme kai me halua töihin lisää kielitaidottomia ihmisiä, Purra sanoi.
Hän jatkoi, että keskeistä olisi puuttua työn heikkoon kannustavuuteen.
&#8211; Suurin ongelma on se, että etenkin kalliin asumisen alueilla sellainen palkka, jolla kannattaa mennä töihin, on hyvin korkea verrattuna sosiaaliturvaan. Tämä koskee myös keskituloisia. Valtava verokiila heikentää ostovoimaa. Seuraavan hallituksen onkin välttämättä korjattava tämä ongelma.
&nbsp;

Puoluejohtajat kutsuttiin tv-debattiin valtiontalouden madonluvuista, sopeutuksista ja leikkauksista – pääministeri ja valtiovarainministeri eivät saapuneet paikalle

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset jättivät eduskunnassa hylkyesityksen valiokunnan käsittelyssä olleeseen hallituksen esitykseen uudesta ilmastolaista. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei kannata ilmastopoliittisia kiristyksiä nykyisessä vaikeassa maailmantilanteessa.

Keskeisenä tavoitteena istuvalla hallituksella on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2035 ja sen jälkeen hiilinegatiivisuuden. Vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kovat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040.
&#8211; Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei kannata ilmastopoliittisia kiristyksiä tässä maailmantilanteessa, jossa nyt elämme ja olemme. Ilmastopolitiikan osalta on tehtävä pikainen uudelleenarviointi ja maailman kunnianhimoisimmasta hiilineutraaliustavoitteesta on luovuttava, sanoo kansanedustaja, valiokuntavastaava Petri Huru.
Esityksessä lukuisia ongelmia
Valiokuntaryhmä näkee esityksessä myös lukuisia ongelmia. Merkittävä osa niistä kiteytyy suunnitelman liialliseen kunnianhimon tasoon ja siihen, että valmistelutyö tehtiin jo ennen Venäjän ja Ukrainan sotaa.
&#8211; Tämän vuoksi asetetut tavoitteet eivät huomioi myöskään kotimaisen huoltovarmuuden ja energiapolitiikan tarpeita riittävästi, toteaa puolestaan kansanedustaja, valiokunnan jäsen Sheikki Laakso.
Nyt pitää keskittyä olennaiseen
Valiokuntaryhmä näkee myös, että uudessa ilmastolaissa säädettäisiin uusista ilmastotavoitteista, laajennettaisiin ilmastolain mukainen suunnittelujärjestelmä koskemaan maankäyttösektoria sekä täsmennettäisiin sääntelyä muiltakin osin, jotta lain ohjausvaikutus vahvistuisi. Nämä lisätoimet eivät maistu perussuomalaisille.
&#8211; Koemme ja näemme myös, että nyt tehdyssä esityksessä ei myöskään huomioida suunnitelman kustannuksia suomalaisille kotitalouksille. Sen sijaan koemme, että nyt on tehtävä veropäätöksiä, joilla lasketaan elämisen, asumisen ja liikkumisen hintaa esimerkiksi polttoaineiden kautta. Tavoitteisiin voidaan kyllä päästä myöhemmin, kun tekniikat alalla paranevat, toteaa puolestaan kansanedustaja, valiokunnan jäsen Mauri Peltokangas.
&#8211; Nyt olennaista on, että pystymme pitämään yllä maamme teollisuuden kilpailukykyä ja huoltovarmuutta (mukaan lukien meriteollisuus ja metsäteollisuus), Peltokangas lisää ja toteaa vielä lopuksi, että hallituksen tulee nyt ottaa lusikka kauniiseen käteen ja alkaa noudattaa perussuomalaisten maalaisjärkistä ilmastopolitiikkaa.
Kotimaista haketta ja turvetta hyödynnettävä enemmän
Maa- ja metsätalous- sekä ympäristöpuolella perussuomalaisten valiokuntaryhmä näkee, että nyt tulee edellyttää tässä akuutissa ongelmassa nopeita toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi.
&#8211; Lähivuosina Suomessa tulee hyödyntää kotimaista energiaturvetta ja haketta nykyistä enemmän, jotta huoltovarmuus aidosti turvataan. Nyt tätä ei ole huomioitu riittävässä määrin, siksikin koko esitys on jo syntyessään susi, sanoo koko PS-kansanedustajakolmikko lopuksi.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi on susi jo syntyessään

Useat perussuomalaiset kansanedustajat ovat moneen otteeseen vaatineet dieselautojen käyttövoimaveron poistamista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio vaati eduskunnassa dieselveron poistoa jo lokakuussa 2018 jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.

– Käyttövoimavero on syrjivä dieselin nykyhinnoilla. Lisäksi uudempien moottoreiden pienempi kulutus vaikuttaa jo niin, ettei dieselautoilija käytännössä enää voi “päästä omilleen”, eli saavuttaa litrahinnalla sellaista hyötyä, joka kattaisi maksetun käyttövoimaveron, Ville Tavio huomauttaa.
Hinnat hävyttömän korkeat
Tavion mielestä asia tulee saattaa pikaisesti kuntoon, kun polttoaineiden hinnat ovat hävyttömän korkeat.
– Useat perussuomalaiset kansanedustajat ovat olleet asiassa aktiivisia. Etenkin kansanedustajat ja autoilualan ammattilaiset Sheikki Laakso ja Jouni Kotiaho ovat puhuneet asiasta aktiivisesti.
&#8211; Poistamalla käyttövoimavero varmistetaan, että liikkumiskustannukset alenevat ja teollisuuden kilpailukyky kohenee tuntuvasti, kun logistiikkakustannukset alenevat, sanovat liikenne- ja viestintävaliokunnassa vaikuttavat Laakso ja Kotiaho.
Polttoaineveroa alennettava
Dieselin pumppuhintaan vaikuttaa luonnollisesti myös polttoainevero. Perussuomalaiset ovat vaatineet – ja vaativat yhä – veron alentamista.
Hallitus vastaa ensi viikolla perussuomalaisten jättämään välikysymykseen energia- ja polttoainehinnoista. Välikysymyksessä ovat mukana myös kristillisdemokraatit sekä Liike Nyt.
&nbsp;

Perussuomalaiset vaativat dieselautojen käyttövoimaveron poistoa pikaisesti – Tavio: ”Käyttövoimavero on syrjivä dieselin nykyhinnoilla”

Kansanedustaja Ari Koponen vaatii hallitusta heräämään talviuniltaan ja puuttumaan dieselin huimaan hinnannousuun, joka uhkaa kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä ja toimintamahdollisuuksia. Koponen ehdottaa lääkkeeksi ammattidieselin käyttöönottoa, kuten esimerkiksi Ranskassa on tehty.

Dieselin hinta on viimeisen vuoden aikana joulukuun 2021 loppuun mennessä noussut 29 senttiä litralta eli peräti 21 %. Nousujohteinen suunta jatkui vuodenvaihteessa, jolloin hinnat nousivat yhä yli 10 senttiä litralta. Nyt voidaan Suomen kuljetus- ja logistiikka-alan etujärjestö SKAL:in arvion mukaan puhua jo puolen miljardin euron lisäkustannuksista kuljetusalalle.
&#8211; Olemme yli 1 000 kilometrin päässä päämarkkinoistamme, ja teollisuutemme pyörii pääosin kumipyörillä, mutta silti hallitus haluaa lisätä teollisuuden kustannuksia. Ei ole ihme, että teollisuuden uudet investoinnit katoavat muualle, kansanedustaja Ari Koponen kommentoi tilannetta.
Suomen kilpailukyky pelastettava
Suomessa dieselin polttoainevero on Euroopan korkeimpia. Perussuomalaiset esittää omassa vaihtoehtobudjetissaan SKAL:in tavoin ratkaisuksi ammattidieselin käyttöönottoa, jossa ammattiliikenteelle palautettaisiin tietty osa dieselkuluista. Tämä parantaisi Koposen mukaan kotimaisten yritysten kilpailukykyä ja toimintamahdollisuuksia.
&#8211; Jo yhdeksässä Euroopan maassa on käytössä järjestelmä, jossa kuljetusyritys saa maksupalautusta tankatusta polttoaineesta, Koponen huomauttaa.
&#8211; EU sallii ammattidieselin käytön ja esimerkiksi Ranska palauttaa ammattiliikenteelle yli 11 senttiä litraa kohden. Hallituksen täytyy herätä talviunilta ja ehdottomasti tehdä samoin, jotta olemme kilpailukykyinen maa jatkossa, toteaa Koponen.
&nbsp;

Dieselin hinnannoususta jopa 500 miljoonan euron lisäkustannus kuljetusalalle – Koponen: Hallituksen toimet syövät kotimaisen teollisuuden kilpailukyvyn

teollisuuden kilpailukyky

Koskela vaatii hallitusta harkitsemaan jakeluvelvoitteen kiristämistä uudelleen: ”Polttoaineiden hinnat ovat jo nyt olleet aivan liian korkeita”

Puoluejohtajat kutsuttiin tv-debattiin valtiontalouden madonluvuista, sopeutuksista ja leikkauksista – pääministeri ja valtiovarainministeri eivät saapuneet paikalle

Perussuomalaiset: Hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi on susi jo syntyessään

Perussuomalaiset vaativat dieselautojen käyttövoimaveron poistoa pikaisesti – Tavio: ”Käyttövoimavero on syrjivä dieselin nykyhinnoilla”

Dieselin hinnannoususta jopa 500 miljoonan euron lisäkustannus kuljetusalalle – Koponen: Hallituksen toimet syövät kotimaisen teollisuuden kilpailukyvyn

Uusimmat

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025