Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

teollisuuden työpaikat

Perussuomalaisten eivät hyväksy hallituksen äärimmäisen ankaraa tavoitetta vuoden 2035 hiilineutraaliudesta &#8211; vuosi 2050 olisi sekin erittäin kova tavoite. Perussuomalaisten mielestä hallitusohjelma tulisi laittaa uusiksi etenkin ilmastopolitiikan osalta, joka vaarantaa Suomen koko teollisuuden ja sen toimintakyvyn. Hallitus on kääntänyt Suomen energia- ja ilmastopolitiikan sekä epävakaalle että ennustamattomalle kurssille. 

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteen valiokunnan käsittelyssä olleeseen ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon. Perussuomalaiset kiinnittivät selonteossa erityisesti huomiota ilmastopolitiikan näkökulmiin ja sen vaikutuksiin Suomen teollisuuteen ja suomalaisten arkeen.
&#8211; Hallitus on kääntänyt Suomen energia- ja ilmastopolitiikan sekä epävakaalle että ennustamattomalle kurssille. Sama suuntaus on nähtävissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, toteavat perussuomalaisten kansanedustajat Mauri Peltokangas, Sheikki Laakso ja Petri Huru.
&#8211; Ennen tätä vaalikautta päätöksentekosektorilla on ollut edes vähän sitä vakautta, joka palvelee yhteiskuntaa ja Suomen kokonaisetua ja tuo siihen yli vaalikausien kestävää johdonmukaisuutta. Nyt tätä vakautta ja ennustettavuutta ei enää ole.
<h4>Teollisuuden toimintakyky ja työpaikat vaarassa</h4>
Perussuomalaisten mielestä hallitusohjelma pitäisi laittaa uusiksi etenkin ilmastopolitiikan osalta.
&#8211; Hallituksen ajamat tavoitteet hiilineutraalisuudesta ovat kunnianhimoisempia kuin muualla. Euroopan tavoite olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä on sekin haastava tavoite, sillä se vaatii kireitä ilmastotoimia, jotka vaarantavat sekä Suomen teollisuuden toimintakyvyn että siihen liittyvät työpaikat.
&#8211; Saati sitten Suomen hallituksen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä! Tätä emme voi hyväksyä, sillä kärsijöinä ovat suomalaiset, edustajat toteavat.
<h4>Ei pakolaiskiintiön nostolle</h4>
Selonteossa mainitaan myös pakolaiskiintiön nostaminen, jota perussuomalaiset kertovat vastustavansa.
&#8211; Eivät ihmiset pakolaisiksi ilmaston takia lähde, vaan paremman elintason perässä. Elintaso-ongelmat, joita kehitysmaissa on, kaipaavat pikemminkin sisäpoliittisia toimia kuin Suomen tekemiä ympäristötekoja. Jos maassa kärsitään esimerkiksi kuivuudesta, sen tulee itse taloudellisin tai ympäristöpoliittisin keinoin puuttua asiaan, ei Suomen.
<h4>Ilmastopolitiikka vaarantaa myös perusoikeudet</h4>
Perussuomalaiset ilmaisivat huolensa myös perusoikeuksien toteutumisesta EU:n ilmastotoimissa.
&#8211; Ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa olisi hyvin voitu tutkia, miten esimerkiksi omistusoikeus toteutuu perusoikeutena nyt, kun EU sanelee Suomen metsäpolitiikkaa uudistuksillaan. Ihmisoikeuksista puhuttaessa ei voida tietysti ikinä korostaa myöskään sananvapauden tärkeyttä, joka tässä on nyt puutteellista, edustajat sanovat.

Perussuomalaiset: Ihmisoikeuspoliittinen selonteko vaarantaa ilmastopolitiikan kautta Suomen teollisuuden ja sen toimintakyvyn – samoin työpaikat

Perussuomalaiset syyttivät hallitusta kyselytunnilla teollisuuden kilpailukyvyn ja työpaikkojen kurittamisesta. Syiksi perussuomalaiset kertoivat muun muassa verotuksen ja liian kireät ilmastotoimet. Viimeisimpänä teollisuuden takaiskuna Stora Enso ilmoitti sulkevansa Kemin Veitsiluodon tehtaan.

&#8211; Ensin lähti Kaipola. Sitten Naantalin jalostamo raksittiin pois kartoilta ja Nesteen miljardi-investoinnit menivät Hollantiin. Nyt pääministerin hehkuttama vihreä siirtymä iski Kemiin, ja Stora Enso sulkee Kemin Veitsiluodon paperitehtaan. Kaupungin suurin työllistäjä on pian historiaa ja yli 600 työtöntä tätä päivää, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa luetteli.
&#8211; Mikä on hallituksen viesti tulevaisuuden näkymistä vielä toistaiseksi täällä toimiville yrityksille? Nämä tehtaiden alasajot on saatava loppumaan, ja Suomen on pystyttävä olemaan yrityksille parempi vaihtoehto, Elomaa painotti.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee tukitoimia
Pääministeri Sanna Marin (sd.) myönsi Stora Enson päätöksen olevan kova isku Kemin alueelle. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee Marinin mukaan jo tukikokonaisuutta alueen tueksi ja muistutti, että Metsä Group investoi alueelle.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) lisäsi, että alueen työttömäksi jäävät pyritään saamaan suoraan muihin töihin muun muassa uudelleenkoulutuksen kautta.
Hallitus ei kuuntele edes omiaan
Elomaa totesi, ettei punavihreän hallituksen vahvuus ole päätösten seurausten arviointi. Elomaan mukaan hallitus ei kuuntele edes omiaan, sillä valtioneuvoston selvityksessä juuri todettiin Suomen muita EU-maita kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan olevan työllisyydelle haitallista.
&#8211; Yritykset seuraavat tarkkaan poliittisia päätöksiä ja arvioivat jatkuvasti niiden vaikutuksia toimintaansa useimmiten talous edellä. Marinin hallitus tekee aatteen palolla ilmastopolitiikkaa ja on toimissaan kovin joustamaton.
&#8211; Mikä on hallituksen arvio tämän vaalikauden ilmastotoimien vaikutuksista Suomen talouteen ja työllisyyteen, ja mihin seikkoihin arvio perustuu? Onko hallituksella selkärankaa myöntää politiikkansa haitalliset vaikutukset kotimaiseen teollisuuteen? Esimerkiksi turpeen tuotannon nopea alasajo on pohjanoteeraus, Elomaa sivalsi.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) käänsi kysymyksen päälaelleen ja vastasi, ettei sellaista laskelmaa ole, jossa ilmastopolitiikan investointeja lisäävät vaikutukset olisi tarkkaan arvioitu. Veitsiluodon tehtaan lakkautus ei Vanhasen mukaan kuitenkaan liity ilmastopolitiikkaan vaan paperin kysynnän laskuun.
&nbsp;

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Vihreä siirtymä kylvää tuhoa teollisuuden parissa

Stora Enso on tänään ilmoittanut sulkevansa koko Veitsiluodon tehtaan Kemissä. Työpaikkansa tehtaalla menettää 670 työntekijää. Kansanedustaja Kaisa Juuso on tänään jättänyt ministerille kirjallisen kysymyksen kaiken mahdollisen rakennetuen saamiseksi Kemiin ja seutukunnalle.

Lisäksi työpaikkansa menettää suuri määrä alihankintayritysten työntekijöitä, jotka tehdas on työllistänyt. Kerrannaisvaikutuksineen tehtaan sulkemisen aiheuttama työpaikkojen menetys on huomattavasti suurempi, yli tuhat työpaikkaa. Sillä on raskaat vaikutukset aluetalouteen.
&#8211; Veitsiluodon tehtaan sulkeminen on murheellinen asia Kemille ja koko alueelle. Metsäteollisuuden tuotantolaitos on toiminut Veitsiluodossa lähes 100 vuotta. Valtava työpaikkojen menetys kohtaa koko Kemi-Tornion aluetta lähikuntineen, kertoo Juuso.
Sellupohjaisten tuotteiden kysyntä kasvussa
Stora Enson Veitsiluodon paperitehdas valmistaa päällystettyä paperia, pakkauspaperia ja päällystämätöntä paperia sekä sellua ja sahatavaraa. Stora Enson verkkosivujen mukaan Veitsiluoto pystyy tuottamaan paperia 850 000 tonnia, sellua 380 000 tonnia ja 200 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa.
&#8211; Pakkauskartonkien ja erilaisten muovia korvaavien sellupohjaisten tuotteiden kysyntä maailmalla on kovassa kasvussa. Myös sellun kysyntä kasvaa, ja sen hinta on nousussa. Stora Enso on korvannut paperin tuotantoa kartongin tuotannolla Oulun tehtaallaan ja Varkauden tehtaallaan, ja myös Stora Enson Hylten tehtaalla Ruotsissa on käynnissä tuotantosuunnan muuttaminen paperista muihin sellupohjaisiin tuotteisiin.
Hallituksen toiminta vaikuttanut kilpailukykyyn
Veitsiluodon tehdas tuottaa sellua, ja sillä on edullinen logistinen sijainti, oma satama ja osaava työvoima. Eli hyvät tehdaslähtöiset edellytykset tuotantosuunnan muuttamiseen ovat olemassa myös Veitsiluodon tehtaalla. Edellytyksiä ovat rajoittamassa lähinnä sellun raaka-aineen eli puun saatavuuteen liittyvä epävarmuus ja kustannuskilpailukyky.
&#8211; Tehdas mainitsee tämän päivän tiedotustilaisuudessaan tuotantosuunnan muuttamisen rajoitteeksi raaka-aineen riittävyyteen ja kustannuskilpailukykyyn vaikuttavat taloudelliset tekijät. Hallituksen toimilla on ollut selvä vaikutus erityisesti kustannuskilpailukyvyn kehittymiseen.
Tiukat päästövähennystavoitteet haittaavat metsäteollisuutta
EU:n metsien käyttöä ohjaava LULUCF-asetus ja edelleen kesken olevat asetusneuvottelut lisäävät epävarmuutta. Metsäteollisuudella ei ole varmuutta tehtaiden mahdollisuudesta käyttää metsiä riittävästi raaka-aineen lähteenä kestävällä ja metsien uusiutumisen varmistavalla tavalla.
Lokakuussa hallituspuolueiden mepit äänestivät komission esitystä vielä tiukemmasta päästövähennystavoitteesta. Suomalaisjäsenistä ainoastaan perussuomalaisten mepit olivat sitä vastaan. Entisestään tiukentunut päästövähennystavoite väistämättä vaikuttaa Suomen metsien käyttöä ohjaavaan LULUCF-asetukseen ja neuvottelujen lopputulokseen.
Ilmastojohtajuuden hinta on kova
Koska EU kasvattaa päästövähennystavoitteita, niin EU:n Suomen metsien käytölle asettamien rajoitusten odotetaan tulevaisuudessa edelleen tiukkenevan. Samalla hallituksen muut toimet heikentävät vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä, kun erilaisten maksujen, verojen ja polttoaineen hinnankorotukset luovat jatkuvasti epävarmuutta raskaan metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymiin. EU:n suunnitelmat vientiä tukevasta hiilitullista Euroopan rajoille etenevät liian hitaasti.
&#8211; Suomen hallitus on ilmoittautunut EU:n ilmastojohtajaksi. Sen tavoitteen hinta on kova, ja uusia korvaavia työpaikkoja ei ole syntynyt hallituksen lupauksista huolimatta. Hallitus on laittamassa tavalliset kansalaiset omien kunnianhimoisten tavoitteidensa maksajaksi.
&#8211; Veitsiluodon tehtaan sulkemisella on mittavat taloudelliset vaikutukset Kemin kaupungille ja koko Kemi-Tornion alueelle. Tehtaan sulkeminen lisää huomattavasti työttömyyttä Kemin seudulla, ja sillä on laajat kerrannaisvaikutukset aluetalouteen. Työpaikkojen menetysten aiheuttamien vaikutusten lieventämiseen ja uusien työpaikkojen ja yritystoiminnan synnyttämiseen Kemi tarvitsee hallitukselta kaiken mahdollisen rakennetuen ja muun mahdollisen tuen, korostaa Juuso.
&nbsp;

Juuso: Kemi tarvitsee hallitukselta kaiken mahdollisen rakennetuen

Perussuomalaiset ovat huolestuneita Suomen hallituksen harjoittamasta energia- ja ilmastopolitiikasta, joka on nyt käännetty sekä epävakaalle että ennustamattomalle kurssille. Perussuomalaiset pelkäävät, että käsittelyssä oleva toimeenpanosuunnitelma vaarantaa kohtuuttomasti maamme teollisuuden toimintakyvyn ja siihen liittyvät työpaikat, kertoi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron edukunnassa pitänyt kansanedustaja Mauri Peltokangas.

Eduskunnassa keskusteltiin tänään globaalista kestävän kehityksen toimintaohjelmasta Agenda2030:stä, joka on ohjannut Suomea ja muita maita kohti kestävämpää tulevaisuutta vuodesta 2016 lähtien. Yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on nyt aikaa jäljellä kymmenen vuotta.
&#8211; Käsittelyssämme oleva selonteko on järjestyksessään toinen toimeenpanosuunnitelma, joka annetaan selontekona eduskunnalle. Tämä ohjelma esittelee ne toimenpiteet, joilla istuva hallitus haluaa edistää kunkin 17 kohdan kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista Suomessa ja maailmanlaajuisesti, totesi kansaedustaja Mauri Peltokangas.
Energia- ja ilmastopolitiikka epävakaata
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä haluaa kiinnittää huomiota erityisesti pariin kohtaan selonteossa. Nämä alakohdat koskevat sekä ilmasto- ja energiapolitiikkaa että työllisyyspolitiikkaa. Maamme energia- ja ilmastopolitiikka on nykyisen hallituksen johdolla käännetty sekä epävakaalle että ennustamattomalle kurssille.
&#8211; Ennen tätä vaalikautta päätöksentekosektorilla on ollut edes vähän sitä vakautta, mikä olisi palvellut yhteiskuntamme ja maamme kokonaisetua sekä samalla tuonut siihen yli vaalikausien kestävää johdonmukaisuutta. Nyt tätä vakautta ja ennustettavuutta ei ole lainkaan.
&#8211; Perussuomalaisten eduskuntaryhmä suhtautuu edelleen varsin kriittisesti koko esitykseen, sillä mielestämme se vaarantaa yhä kohtuuttomasti sekä maamme teollisuuden ja sen toimintakyvyn että siihen liittyvät työpaikat. Täten emme edelleenkään voi olla puoltamassa sitä, että saavuttaisimme maanosassamme ilmastoneutraalisuuden vuoteen 2050 mennessä niin kuin Euroopan unionin pyrkimys on. Emme myöskään ryhmänä voi allekirjoittaa maamme hallituksen tavoitetta hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä.
Hallitusohjelma uusiksi
Perussuomalaisten mielestä hallitusohjelma on laitettava uusiksi, ainakin juuri ilmastopolitiikan osalta. Näin vapautuisi budjettivaroja esimerkiksi pk-yrityksille budjettimenetysten paikkaamiseen ja ennen kaikkea talouden jälleenrakentamiseen.
&#8211; Ilmastopolitiikasta sekä siihen kiinteästi liittyvästä Agenda2030-toimintaohjelmasta puhuttaessa ei voida koskaan sivuuttaa maataloutta &#8211; ja sen tärkeyttä maallemme. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää erityisen tärkeänä sitä, että esimerkiksi maa- ja metsätaloussektorin toimintaa maassamme ei liian kunnianhimoisilla päästövähennystavoitteilla vaikeuteta entisestään.
&#8211; Luonnollisesti me perussuomalaiset jatkamme edelleen toimiamme sen eteen, että koko Suomessa pystytään myös tulevaisuudessa asumaan ja harjoittamaan sekä maataloutta että maatalousyrittäjyyttä kattavasti. Siksi perussuomalaiset vaatii realismia ilmastopolitiikkaan. Sen pitää olla suhteutettuna ongelmaan, Peltokangas sanoi.
Autoilijat ja vähävaraiset maksumiehinä
Suomen päästöt ovat noin 1,1 promillea globaaleista päästöistä. ”Saastuttaja maksaa” on perussuomalaisten linja niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Nyt vihervasemmistohallitus panee ilmastopolitiikkansa raskaimmin maaseudun vähävaraisten ihmisten sekä autoilijoiden ja yrittäjien maksettavaksi.
&#8211; Samalla intoilu uhkaa johtaa maailman puhtaimman teollisuustuotannon siirtymiseen niihin maihin, joissa ei päästöistä välitetä. Perussuomalaisten mielestä maamme energia- ja ilmastopolitiikan kulmakivinä on oltava mahdollisimman korkea omavaraisuusaste sekä tuotanto- ja huoltovarmuus.
&#8211; Kun nämä näkökulmat huomioidaan, meillä on Suomessa niin energia- kuin ilmastosektorilla paljon enemmän voitettavaa kuin hävittävää. Nyt tämän istuvan vihervasemmistohallituksen toimilla meillä on tällä sektorilla vain hävittävää, Peltokangas huomautti.
Hallituksen työllisyystavoitteet riittämättömiä
Kuten selonteossa todetaan, osuu siirtyminen hiilineutraaliin talouteen samaan aikaan laajemman työn murroksen kanssa. Hallitus on luvannut, että oikeudenmukaista siirtymää hiilineutraaliin talouteen tuetaan mm. koulutuksen, työvoimapalvelujen ja elinikäisen ohjauksen keinoin.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä näkee, että hallituksen tekemät työllisyystoimenpiteet eivät ole olleet riittäviä eivätkä realistisia. Miten hallitus vastaa esimerkiksi niille noin 330 000 suomalaiselle, jotka tällä hetkellä ovat ilman työtä, Peltokangas ihmettelee. Hallituksen tavoitteet 60 000 uudesta työpaikasta vuoteen 2023 mennessä eivät auta tähän hetkeen, puhumattakaan 80 000 uuden työpaikan tavoitteesta vuodelle 2030.
&#8211; Ne ovat tästä hetkestä käsin tarkasteltuna valovuosien päässä. Te siirrätte vastuuta tuleville hallituksille. Ei näin voi toimia. Me perussuomalaiset näemme, että Suomessa on palautettava pikaisesti poliittisen päätöksenteon keskiöön toimintaohje: ”Energianhinnalla on pystyttävä korvaamaan Suomen kaukainen sijainti kilpailijamaihimme ja maan sisäiset pitkät kuljetusmatkat”.
&#8211; Ainoastaan edullisella energianhinnalla on mahdollista kompensoida tuotteidemme markkinoille kuljettamisen pitkän matkan lisäkustannukset. Hallitus tuntuu unohtaneen tämänkin nyt täysin, Peltokangas totesi ryhmäpuheenvuoron lopuksi.
&nbsp;

PS: Hallituksen energia- ja ilmastopolitiikka vaarantaa Suomen teollisuuden

Vihreä uudelleenrakennus näkyy ja kuuluu, totesi kansanedustaja Vilhelm Junnila puheessaan välikysymyskeskustelussa. &#8211; Porukkaa ajetaan kilometritehtaalle nopeammin kuin ehditään koronaa, ilmastonmuutosta tai oppositiota syyttää.

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila aloitti välikysymyskeskustelussa puheensa luettelemalla hengästyttävän listan yt-neuvotteluissa lähiviikkoina olleista yrityksistä:
&#8211; Pilkington, CGI, Konecranes, Posti, Onnibus, UPM, Alma, Scania, Teleste, Finnair, Meyer Turku, Neste, Orion, If, Sanoma, Fujitsu, Optia, NoHo Partners, Otavamedia, TietoEVRY, Venator, Ekorost, A-Lehdet, Halpa-halli, Alteams, Skaala, John Deere, Wavin Finland, Ähtärin eläinpuisto, Vexve, Terhokoti, Lähetysseura, Lastensuojelun keskusliitto, Savon Voima, QPR Software, Otso metsäpalvelut, Adara, Outokumpu, Fazer, Showlink, Wärtsilä… Junnila lateli.
&#8211; Vihreä uudelleenrakennus todella näkyy ja kuuluu. Porukkaa painuu kilometritehtaalle nopeammin kuin ehditään koronaa, ilmastonmuutosta ja oppositiota syyttää. Teollisuuspolitiikka on jäänyt täysin ilmastotoimien varjoon, eikä ennustettavuutta ja kilpailukykyä pystytä nykytoimilla turvaamaan.
Autot tulevat Kiinasta
Esimerkkinä Junnila mainitsi Scanian, joka ilmoitti lakkauttavansa linja-autojen korien valmistamisen Lahdessa, vaikka samaan aikaan Pohjoismaiden suurin liikennöitsijä Nobina ilmoitti tilaavansa toista sataa sähkölinja-autoa Turkuun ja Helsinkiin. Junnilan kysyessä, mistä autot tulevat, kuului takarivistä karu totuus:
&#8211; Kiinasta, huudahti Mauri Peltokangas.
Hallituksen teollisuuspolitiikan kärki vie työpaikat ulkomaille
KPMG:n tutkimuksen mukaan vientiteollisuus työllistää Suomessa edelleen noin 470 000 ihmistä, välillisten vaikutusten ulottuessa jopa 1,1 miljoonaan ihmiseen. Verotuloja saadaan yli 28 miljardia euroa ja kokonaisvaikutus arvonlisään on 90 miljardia euroa eli yli 46 prosenttia Suomen BKT:n arvonlisäyksestä.
&#8211; Tämän tulisi jokaisen muistaa. Hallituksen teollisuuspolitiikan kärki vaikuttaa olevan työpaikkojen vienti ulkomaille, sillä suurien ja perinteisten vientiyritysten investoinnit ja sitä myötä työpaikat syntyvät jatkuvasti ulkomaille.
&#8211; Ilmastotoimista on trendikästä puhua, mutta laskusuhdanteessa tulisi huolehtia yli hallituskausien ulottuvasta teollisuuden toimintaympäristöstä. Muuten investoinnit ajautuvat maihin, joissa ilmastopolitiikka on vähemmän säänneltyä. Hiilivuoto kumoaa päästövähennykset siinä missä vie työpaikatkin, Junnila jyrisi.
Turun palloseuran talousmalli
Junnila kritisoi mahtipontisia välikysymyspuheita, kuten keskustan ryhmänjohtaja Antti Kurvisen ilmoitusta viennin ja teollisuustyöpaikkojen turvaamisesta ja 30 000 ihmisen työllistämisestä.
&#8211; Kun työttömiä työnhakijoita on kuitenkin noin 330 000, kuulostaa tällainen vähän kuin Turun palloseuran talousmallilta. Jääkiekkoliigan rajoittaessa katsomokapasiteetin 40 prosenttiin, voidaan Turun Sanomien mukaan Tepsissä silti hehkuttaa tulevan talven yleisöennätystä, Junnila sivalsi.
Toimenpideohjeita Vanhaselle
Puheensa lopuksi Junnila ehdotti valtiovarainministeri Matti Vanhaselle (kesk.) kolmea välitöntä toimenpidettä:
&#8211; Arvioikaa budjetin työllisyysvaikutuksia muutenkin kuin yhden hallinnonalan osalta. Tehkää elpymisrahastosta todellinen vaikutusarvio, miten se vaikuttaa suomalaisten yritysten kilpailuasetelmaan. Muodostakaa yhteinen tilannekuva teollisuuden ja työllisyyden tilasta. Vasta tämän jälkeen myös oppositio voisi odottaa hallitukselta oikeansuuntaisia ja kotimaista teollisuutta tukevia päätöksiä.
&#8211; Tavalliset kansalaiset eivät kestä vihreää uudelleenrakennusta eli verotukseen, rajoitukseen ja työttömyyteen perustuvaa haittaideologiaa.

Junnila: Vihreä uudelleenrakennus näkyy ja kuuluu – porukkaa ajetaan kilometritehtaalle

Perussuomalaisilla ja teollisuusliitoilla on yhtenevät ilmastopoliittiset tavoitteet teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi.

&#8211; Yritimme ministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) vetämässä eduskuntapuolueiden ilmastotyöryhmässä saada ymmärrystä suomalaisen teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi ja parantamiseksi. Työryhmässä vallitsi hyvin vihamielinen ilmapiiri valmistavaa teollisuustoimintaa kohtaan. Tämän vuoksi sanouduimme irti työryhmän työstä. On merkittävää, että teollisuusliitot ovat nyt perussuomalaisten kanssa samassa rintamassa suomalaisten teollisuustyöpaikkojen puolesta, toteaa puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
SDP pettää duunarit
Ilmastotyöryhmän enemmistön (keskusta, kokoomus, siniset, SDP, vihreät, vasemmistoliitto, RKP, kristilliset) vaatimukset kansallisten päästötavoitteiden kunnianhimoisesta lisäämisestä johtavat toteutuessaan suomalaisen teollisuuden ulosliputukseen.
&#8211; Suomalaiset työntekijät joutuisivat kilometritehtaalle ja maksaisivat tästä elämysseikkailusta sekä lisäveroa että korkeampaa bensan ja sähkön hintaa. Työväenpuolueena itseään markkinoiva SDP pettää duunarit pyrkiessään taas olemaan vihreämpiä kuin vihreät itse. Demarit liittyivät ilmastopoliittisella ohjelmallaan teollisuusvihamieliseen yhteisrintamaan.
&#8211; Suomen päästövähennystavoitteiden on oltava EU:n tavoitteiden kanssa samat &#8211; niin määrällisesti kuin ajallisestikin. Tämä koskee sekä päästökauppasektoria että päästökaupan ulkopuolista sektoria (liikenne, asuminen, maatalous). Tämän vuoksi ilmastolakiin ei voi kirjata EU:n tasoa korkeimpia tavoitteita.
Hyvinvoinnin rahoitus lepää viennissä
Halla-aho huomauttaa, että nyt esitetty ilmastopakettiin kuuluva polttoaineen sekoitevelvoitteen tuplaaminen EU:n asettamaan tavoitteeseen nostaisi polttoaineen pumppuhintaa vähintään 30 senttiä litralta sekä dieselin talvilaadun hintaa jopa yli 50 senttiä litralta.
&#8211; Suomen hyvinvoinnin rahoitus lepää vain viiden vientialan varassa. Näitä ovat metalliteollisuus, metsäteollisuus, kemianteollisuus, kaivannaisteollisuus ja sähköenergiatuotanto. Perussuomalaiset ovat jo vuosien ajan esittäneet näiden teollisuusalojen sähköveron alentamista EU:n minimitasolle. Näin saataisiin yksi merkittävä ja keskeinen kustannuserä kilpailijamaiden tasolle.
&#8211; Toivottavasti eduskuntaan saadaan kevään vaaleissa selvä enemmistö joka ymmärtää, ettei Suomi saa yhtään mitään vastineeksi niistä työpaikoista, jotka ajetaan pois harhaisella ilmastopolitiikalla. Näemme ainoastaan kansakuntamme katovan vaurauden ja häviävän kilpailukykymme aiheuttaman katkeruuden ja hyvinvointipalvelujemme teurastuksen, toteaa Jussi Halla-aho.

Halla-aho: ”Suomi ei saa yhtään mitään vastineeksi niistä työpaikoista, jotka ajetaan pois harhaisella ilmastopolitiikalla”

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen nosti tuumaustunnilla esille Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelman kirjauksen, jonka mukaan &#8221;teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja hiilivuodon torjunta ovat ilmastopolitiikan keskeisiä lähtökohtia&#8221;.
 
&#8211; Tästäkin hallitusohjelman keskeisestä lähtökohdasta perussuomalaiset olisivat pitäneet kiinni. Siksi perussuomalaiset heitettiin hallituksesta, jotta ei tätäkään hallitusohjelman kohtaa tarvitse edes yrittää noudattaa. Siis näin erilaisista arvopohjista on kysymys, Putkonen sanoo.
Demarit hylkäsivät teollisuusduunarit
Putkonen korostaa, että perussuomalaiset ovat ainoita, jotka taistelevat suomalaisten teollisuustyöpaikkojen puolesta.
&#8211; Näin on päässyt käymään, kun ne ministerit, joiden piti pitää tässäkin kohdassa teollisuusduunareiden puolta, murskasivat perussuomalaissilmälasinsa Iivisniemen hillotolppaan.
Putkosen mukaan työväenpuolueena itseään markkinoiva SDP on pettänyt duunarit pyrkiessään taas olemaan vihreämpiä kuin vihreät itse.
&#8211; Demarit liittyivät ilmastopoliittisella ohjelmallaan teollisuusvihamieliseen yhteisrintamaan. Demarit halveksuvat vientiteollisuusduunareita tarjoamalla SDP:n ilmastopoliittisen hullutuksen myötä työnsä menettäville tilalle Musta-Pekka-korttia eli muutosturvaa cleantech-alan työpaikkoihin, joita ei ole olemassakaan.
SAK ei enää puolusta teollisuustyöpaikkoja
Putkonen kertoo olevansa pettynyt myös SAK:n toimintaan.
&#8211; Tällaiselle ay-äijälle oli todella järkyttävää lukea SAK:n lapsellinen kannanotto, jossa he peesaavat vain demareita tarjoamalla yltiöpäisen ilmastopolitiikan kautta työnsä menettäneille polkua olemattomiin työpaikkoihin.
&#8211; SAK ei enää taistele suomalaisten teollisuustyöpaikkojemme puolesta. En toivonut näkeväni tällaista päivää. Teollisuusliiton Riku Aallon ja kumppaneiden kanssa on noustava omaa keskusjärjestöä ja puoluetta vastaan ja tultava perussuomalaisten kanssa samaa taistelurintamaan suomalaisen teollisuustyöpaikkojen puolesta.
Harhainen ilmastopolitiikka käy kalliiksi
Putkonen sanoo, että Aallon pitäisi tietää, ettei Suomi saa vaihtokaupassa mitään, jos teollisuuden työpaikat ajetaan pois &#8221;harhaisella ilmastopolitiikalla&#8221;.
&#8211; Näemme ainoastaan katovan vaurauden ja häviävän kilpailukykymme aiheuttaman katkeruuden ja hyvinvointipalvelujemme teurastuksen, Putkonen jyrähtää.

Putkonen: Perussuomalaiset ovat ainoita, jotka taistelevat suomalaisten teollisuustyöpaikkojen puolesta – ”SDP petti duunarit olemalla vihreämpi kuin vihreät itse”

teollisuuden työpaikat

Perussuomalaiset: Ihmisoikeuspoliittinen selonteko vaarantaa ilmastopolitiikan kautta Suomen teollisuuden ja sen toimintakyvyn – samoin työpaikat

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Vihreä siirtymä kylvää tuhoa teollisuuden parissa

Juuso: Kemi tarvitsee hallitukselta kaiken mahdollisen rakennetuen

PS: Hallituksen energia- ja ilmastopolitiikka vaarantaa Suomen teollisuuden

Junnila: Vihreä uudelleenrakennus näkyy ja kuuluu – porukkaa ajetaan kilometritehtaalle

Halla-aho: ”Suomi ei saa yhtään mitään vastineeksi niistä työpaikoista, jotka ajetaan pois harhaisella ilmastopolitiikalla”

Putkonen: Perussuomalaiset ovat ainoita, jotka taistelevat suomalaisten teollisuustyöpaikkojen puolesta – ”SDP petti duunarit olemalla vihreämpi kuin vihreät itse”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025