Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

terveysvaikutukset

Kansanedustaja Kaisa Juuso on tehnyt kirjallisen kysymyksen energiajuomien myynnin kieltämisestä lapsille. Juuso edellyttää Marinin hallituksen noudattavan tässä asiassa oman hallitusohjelmansa yksiselitteistä kirjausta.

&#8211; Nykyisessä hallitusohjelmassa selkeästi lukee, että kielletään energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille. Hallituskausi on kulunut jo yli puolivälin, ja odotan että hallitus toteuttaisi tämän hallitusohjelmaansa kirjatun tavoitteen. Mitään siihen viittaavaa ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut, huomauttaa kansanedustaja Kaisa Juuso.
&#8211; Taloustutkimus on julkaissut alkuvuonna kuluttajien keskuudessa tehdyn kyselyn, jonka mukaan 83 prosenttia suomalaisista kannattaa energiajuomien myynnin kieltämistä alle 15-vuotiailta. Se on vahva kannanotto kyselyyn vastanneilta ja myös linjassa THL:n suosituksen kanssa, painottaa Juuso.
Osa kaupoista myy kaikille ikään katsomatta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee energiajuomien myynnin rajaamista vain yli 15-vuotiaille ja myynnin kieltämistä alle 15-vuotiailta. THL perustelee suositustaan energiajuomien käytön aiheuttamilla haitallisilla terveysvaikutuksilla. Osa kaupoista noudattaa THL:n suositusta, mutta osa myy energiajuomia kaikille ostajan ikään katsomatta.
&#8211; Käytäntö vaihtelee eri kaupoissa ja kaupparyhmissä, koska kauppa voi päättää asiasta vapaasti, eli se voi noudattaa THL:n suositusta tai olla noudattamatta sitä. Lakiin tai asetukseen tehty kirjaus hallitusohjelman mukaisesti selkiinnyttäisi nykytilannetta ja antaisi suojaa lapsille energiajuomien haitallisilta terveysvaikutuksilta.
Verojen kulutusta ohjaava vaikutus melko tehoton
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on kesäkuussa tuonut esille terveysveroselvityksen, jota valtiovarainministeriössä suunnitellaan. Mahdollinen terveysvero kohdistuisi elintarvikkeisiin ja erilaisiin virvokkeisiin, myös energiajuomiin. Sen yhtenä tavoitteena olisi hillitä energiajuomien myyntiä lapsille nostamalla veron avulla tuotteen hintaa.
&#8211; Käytännössä on kuitenkin todettu, että erilaisten verojen kulutusta ohjaava vaikutus on monesti melko tehoton. Eli usein kuluttaja löytää rahan tuotteisiin kuitenkin, vaikka niiden hinta verotuksella nousisi, Juuso korostaa.
&nbsp;

Juuso: Energiajuomien myynti lapsille on kiellettävä

Tuulivoiman rakentaminen on Suomessa voimakkaasti lisääntymässä. Hallitus aikoo kasvattaa tuulivoiman osuutta Suomen energiatuotannosta ja poistaa tuulivoiman rakentamisen hallinnollisia, kaavoitukseen liittyviä ja muita esteitä. Nämä tavoitteet on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan.
&#8211; Suomeen on tulossa huomattavasti lisää ja entistä korkeampia tuulivoimayksiköitä. Hallitus perustelee uusia tuulivoimaloita taloudellisilla seikoilla ja ilmastonmuutoksen torjunnalla. Sen vuoksi tuulivoimaloiden ympäristölle ja asutukselle aiheuttamat haitalliset seuraukset ovat saamassa liian vähän huomiota, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Ulkomaiset rakentajat tähyävät Suomeen
Uusimmat Suomeen rakennettavat tuulivoimayksiköt ovat jo 300 metriä korkeita. Niiden ympäristövaikutukset ulottuvat laajalle. Koska voimalayksiköiden koko kasvaa ja niiden määrä lisääntyy voimakkaasti lisääntyvät luonnollisesti myös niiden ympäristövaikutukset. Saksassa tuulivoimarakentaminen on vähentynyt lupaehtojen kiristyessä ja asukkaiden vastustuksen lisääntyessä. Keskieurooppalaiset tuulivoimarakentajat ovatkin kääntäneet katseensa Suomeen. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan tällä hetkellä kymmenkunta keskieurooppalaista energiayhtiötä suunnittelee tuulivoimalarakentamista Suomeen. Osa hankkeista on jo toteumassa.
Tuulivoimahankkeet eivät lähtökohtaisesti tarvitse ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, paitsi jos alueen lähellä on pysyvää tai loma-asutusta ja jos kunnan ympäristöviranomainen sitä edellyttää. Mitään pakkoa tähän ei tällä hetkellä ole.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely on pakollinen isomman kokoluokan tuulivoimaloille. Hankevastaava eli rakennuttaja ostaa valitsemaltaan asiantuntijalta selostuksen voimaloiden ympäristövaikutuksista, ja toimittaa sen paikalliseen ELY-keskukseen. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei kuitenkaan korvaa ympäristölupamenettelyä.
&#8211; Voimalan rakennuttaja teettää valitsemallaan taholla ja maksua vastaan selostuksen ympäristövaikutuksista. Sellainen ei ole puolueetonta arviointia, väittää Juuso.
&#8211; Ympäristöluvan hakeminen tulisikin säätää pakolliseksi kaikille pientuulivoimaloita suuremmille teollisen mittaluokan tuulivoimayksiköille.
Voimaloista riidellään ympäri maata
Useilla Suomen paikkakunnilla on meneillään asukkaiden nostamia riitaprosesseja tuulivoimaloiden aiheuttamista ympäristöhaitoista. Koska Suomen lainsäädännössä ei ole asianmukaisesti varauduttu nykyhetken tilanteisiin, ei myöskään kunnan viranomaisilla ole riittäviä keinoja toimia silloin, kun meluhaittoja syntyy.
&#8211; Olen tänään jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen ympäristönsuojelulain muuttamisesta siten, että myös tuulivoimalat tulisivat jatkossa ympäristöluvanvaraisiksi. Aloitteen ovat minun lisäkseni allekirjoittaneet 18 perussuomalaista kansanedustajaa. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa ja se on sopivassa mittakaavassa tarpeellinen energiantuotannon muoto. Tarkoitus ei ole torjua tuulivoimarakentamista, vaan vähentää sen aiheuttamia haittoja ja haitoista aiheutuvia riitoja, selventää Juuso.
&#8211; Tuulivoimalat toimivat aikansa ja tulevat lopulta elinkaarensa päähän. Suomessa ei myöskään ole riittävän kattavia säädöksiä koskien tuulivoimaloiden purkamista käyttöaikansa jälkeen. Tuulivoimarakentajille tulisikin yhteiskunnan vaatimuksesta asettaa rahastointi- tai vakuusvelvoite purkukustannuksia varten. Näin maanomistajat, jotka antavat maitaan vuokralle tuulivoimayhtiölle, eivät missään tilanteessa joutuisi vastuuseen purkamisen aiheuttamista kuluista.
&nbsp;

Juuso vaatii tuulivoimaloille ympäristöluvat

Sysmäläinen Raili Pajunen omistaa kesämökin, joka sijaitsee Latamäen tuulivoimaloiden läheisyydessä. Hän ei ole kuitenkaan voinut nauttia kesäpaikastaan voimaloiden käynnistyttyä vuonna 2014. Myös monet muut Luhangan tuulivoimala-alueen lähiasukkaat ovat joutuneet kokemaan tuulivoimaloiden haittavaikutuksia.

– Yhtään yötä en ole voinut olla talossa voimaloiden käynnistymisen jälkeen. Se on kotipaikkani, jossa ennen linnut lauloivat ja oli rauhallista. Siihen tuulivoimaloihin se rauha sitten loppui, Raili Pajunen harmittelee.
Hän kertoo kokemistaan melu- ja terveysvaikutuksista.
– Tuulivoimaloista on meluhaittaa. En pysty olemaan talossa tai pihalla ilman kuulosuojaimia. Ilman suojaimia saan päänsärkyä. Se on sitä infraäänen vaikutusta, Pajunen sanoo.
”Muistuttaa betonimyllyn ääntä”
Keski-Suomessa sijaitseva Luhangan Latamäki on yhteensä kuuden tuulivoimalan tuulivoima-alue. Voimaloiden napakorkeus on 140 metriä. Niiden 50 metriset lavat käyvät korkeimmillaan lähes 200 metrin korkeudessa.
Luhankalainen Eino Rantanen asuu noin 800 metrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Rantasella ei ole niistä hyvää kerrottavaa.
– Kaikki kuusi voimalaa ovat näkyvillä. Ei ole puustoa edessä suojaamassa niiden turruttavalta melulta. Sitä ei osaa verrata liikenteen meluun. Se ääni on tasaisen tappavaa jumputusta. Pahimmillaan voimaloiden ääni muistuttaa betonimyllyn ääntä, Rantanen kuvailee.
Rantanen asuu kotitilallaan äitinsä kanssa.
– Melu kuuluu sisälle asti ja sen takia ei aina saa nukuttua yöllä. En kaipaa tuulivoimaloita lisää. Nämäkin olisi pitänyt rakentaa kauemmaksi asutuksesta, Rantanen toteaa.
Uudet melumittaukset
Joukko alueen asukkaita valitti taannoin Latamäen tuulivoima-alueen melumittauksista hallinto-oikeuteen. Oikeuden mielestä melumittauksia ei tehty riittävän luotettavasti. Lisäksi päivä- ja yöaikainen melu näyttäisi ylittävän sallitut rajat.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Luhangan kunnan valituksen asiasta ja jätti voimaan hallinto-oikeuden päätöksen uusista melumittauksista sekä ympäristöluvan harkinnasta.
Hallinto-oikeuden päätöksessä Luhangan kunta velvoitettiin suorittamaan uudet melumittaukset ajankohtina, jolloin tuulivoimalat toimivat suurimmalla mahdollisella tehotasolla ja vallitsee melun leviämisen kannalta otollisemmat olosuhteet kuin aikaisemmin tehdyissä mittauksissa. Tämä tarkoittaa olosuhteita, joissa asukkaat kokevat meluhaitan häiritsevyyden suurimmaksi.
Latamäen tuulivoimalat omistaa Exilion Tuuli Ky, joka osti tuulipuiston sveitsiläiseltä pääomasijoitusyhtiö SUSI Partners AG:n rahastolta viime keväänä. Exilion Tuulen omistajia ovat Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo, Valtion Eläkerahasto sekä Eläkevakuutusyhtiö Veritas.
Tuulivoimayhtiö on antanut melumittaukset Ramboll Oy:n tehtäväksi. Mittausten on määrä valmistua loppuvuoden aikana.
Riippumattomuutta kaivataan
Voimaloiden lähellä asuvat ovat vaatineet, että mittaaja pitäisi vaihtaa ja valvojaksi asettaa riippumaton asiantuntija. Asukkaiden mielestä mittauksia pitäisi tehdä myös talvella, kun puissa ei ole lehtiä. Lisäksi tarvetta olisi erillisille sisämelumittauksille ja myös tuulivoimaloiden lähtömelutaso pitäisi selvittää.
Yksityisten ihmisten rahoittama Suomen ympäristöterveys (SYTe) on tehnyt mittauksia tuulivoiman vaikutuksista.
SYTen mukaan mittaustulokset alkukesältä 2019 ovat hälyttävät, koska ihmiset ja eläimet altistuvat teolliselle infraäänelle kymmenien kilometrien etäisyydellä tuulivoimaloista.
Esimerkiksi Jyväskylässä infraääntä havaitaan erityisesti touko-kesäkuussa ja sen arvellaan olevan peräisin noin 50 kilometrin päässä sijaitsevista Luhangan voimaloista.

Tuulivoimaloista melu- ja terveyshaittaa Luhangassa – kesämökkiasukas: ”Yhtään yötä en ole voinut olla talossa voimaloiden käynnistymisen jälkeen”

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää yritti saada vastausta ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselta, miksi hallitusohjelmaan on kirjattu tuulivoiman lisärakentaminen ilman perusteellista selvitystä sen terveysvaikutuksista.
 
Hallitusohjelmaan on kirjattu merkintä tuulivoiman kaavoituksen ja lisärakentamisen edistämisestä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmettelee, miten tällaiseen kirjaukseen on lähdetty, jos tuulivoiman vaikutuksia ihmisten terveyteen ei tiedetä.
&#8211; Tuulivoima on asia, joka vaikuttaa mukavalta. Sanotaan, että se on puhdasta energiaa, mutta oletteko te varmoja siitä, että se ei autioita maaseutuamme tai aiheuta meille huoltovarmuusongelmaa sillä tavalla, että maatalous ja ihmiset kärsivät siitä?
&#8211; Minun mielestäni teidän pitäisi ehdottomasti ottaa siinä aikalisä ja teettää siitä oikea terveysselvitys sellaisella taholla, joka pystyy sen tekemään puolueettomasti, Mäenpää ehdotti.
Laaja terveyselvitys tehtävä ensin
Tuulivoimalla tiedetään olleen huomattavia vaikutuksia joidenkin ihmisten terveyteen.
&#8211; Tuulivoimalla on todettu ulkomailla olevan vaikutusta eläinten lisääntymiskykyyn. Sillä on todettu olevan vaikutusta jo Suomessakin joidenkin ihmisten terveyteen.
&#8211; Nyt te olette laajamittaisesti edistämässä sellaista teollisuudenalaa, joka vaatisi oikeasti laajamittaisen terveysselvityksen, että se voidaan turvallisesti ottaa käyttöön ja miettiä sille riittävät turvaetäisyydet, Mäenpää huomautti.
Ulkomaiset yhtiöt innolla rakentamassa
Mäenpää mukaan ongelma on siinä, että tuulivoima-alueita halutaan rakentaa aina sähköverkon läheisyyteen ja yleensä sähköverkkoja on vain siellä, missä on asutusta.
&#8211; Minä sydämestäni toivon, että te teette tämän niin, että asiaan saadaan oikea totuus. Minua hämmästyttää se, että meille rynnii tänne ulkomailta yhtiöitä, jotka tekevät tänne mielellään tuulivoimaa.
&#8211; Uskon, että nämä osaavat tehdä myös sellaiset omistusjärjestelyt, että he eivät tule maksamaan Suomeen juurikaan verotuloja tuotetusta energiasta. Jäljelle jää vain raiskattu luonto, ja sitten, kun tuulivoiman hinta tai laitteet ovat loppuun kaluttuja, valtion kontolle tulee jäämään myös näiden tuulivoimaloiden purkaminen ja näiden maiden ja metsien ennallistaminen, Mäenpää varoitti.
Suomessa ylisuuria voimaloita
Mäenpää mielestä ongelmia lisää myös tuulivoimaloiden koko.
&#8211; Se vilpitön kokemus, mitä minulla asiasta on, on se, että meillä Suomessa rakennetaan nyt poikkeuksellisen suuria tuulivoimaloita. Tällä hetkellä haetaan lupia nimenomaan suurille tuulivoimaloille.
&#8211; Esimerkiksi Halsualla on puistoja, joihin tulee noin 50-60 tuulivoimalaa. Joidenkin generaattorin teho on luvituksessa jopa 10 megawattia. Se vastaa noin kahta sähköveturia eli suurimmat tuulimyllyt ovat poikkeuksellisen suuria. Näitä ei ole minun käsittääkseni missään muualla rakennettu näin laajamittaisesti asutuksen keskelle, Mäenpää totesi.
Vaikutukset ulottuvat pitkälle
Yksityisten ihmisten rahoittama Suomen ympäristöterveys (SYTe) on tehnyt mittauksia tuulivoiman vaikutuksista. Mittausten mukaan tuulivoiman terveysvaikutukset kantavat jopa kymmenien kilometrien päähän voimaloista.
&#8211; Nyt mietitään, onko turvallinen raja asutukseen viisi vai kymmenen kilometriä. Minä kysynkin teiltä ministeri Mikkonen, oletteko oikeasti valmis siihen, että tuulivoiman terveysvaikutukset ihmisille ja eläimille selvitetään puolueettomasti? Mäenpää kysyi.
Ministeri palaa vanhoihin selvityksiin
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) vastasi, että asia oli jossain määrin viime kaudellakin esillä ja että siitä tehtiin joitain selvityksiä.
&#8211; Täytyy palata niihin ja katsoa, ovatko ne riittäviä. Toki kaavoituksella ja maakuntakaavallahan pyritään ohjaamaan aina tuulivoimat sellaisille alueille, jossa niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa muulle toiminnalle: esimerkiksi teollisuusalueille tai muihin semmoisiin, missä on vähän asutusta.
&#8211; Mutta siinä täytyy tietysti huolehtia, että ne ovat sellaisilla alueilla, missä ei aiheudu ongelmia, Mikkonen sanoi.

Mäenpää: Miksi hallitus edistää tuulivoiman lisärakentamista ilman puolueetonta selvitystä sen terveysvaikutuksista?

Suomen Tuulivoimayhdistys julkaisi nimilistan eduskuntavaaliehdokkaista, jotka ovat sitoutuneet kanavoimaan lisää rahaa tuulivoimalle seuraavalla vaalikaudella. Listan perusteella tuulivoimaa haluavat tukea erityisesti vihreiden, vasemmistoliiton, sdp:n ja keskustan eduskuntavaaliehdokkaat.

Suomen Tuulivoimayhdistys (STY) on julkaissut verkkosivullaan vaalipiireittäin <a href="https://www.tuulivoimayhdistys.fi/ajankohtaista/sty-n-vaaliteesit-2019/lista-ehdokkaista">listan</a> eduskuntavaaliehdokkaista, jotka STY:n mukaan ”sitoutuvat turvaamaan puhtaamman tulevaisuuden tukemalla kotimaista uusiutuvan energian tuotantoa ja tuulivoimaa.” Mitä ilmeisimmin kysymys olisi lisätuesta nykyisten tukimiljardien lisäksi.
Ympäristöministeri Tiilikainen mukana
STY kehottaa äänestäjää keräämään listalta ”vaalitärpit vaalipiireittäin”. Suomen Uutisten nopean katsauksen perusteella listalle on päätynyt 34 vihreiden eduskuntavaaliehdokasta, 24 vasemmistoliiton ehdokasta, 17 sdp:n ehdokasta sekä neljä kokoomuksen ehdokasta.
Tuulivoiman tukemiseen on sitoutunut myös 15 keskustan ehdokasta, heidän joukossaan maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Listalla on myös 17 SDP:n ehdokasta, heidän joukossaan ex-ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja.
Tuulivoiman merkitys vähäinen
Perussuomalaiset ei kannata tuulivoiman tukemista muiden sähköntuotantomuotojen edelle, ja perussuomalaiset onkin esittänyt tuulivoimatukien leikkauksia. Tuulivoiman tukeminen on kallista, mutta sillä saatava osuus Suomen energiatuotannosta on vähäinen. Viime vuonna tuulivoimalla katettiin alle 7 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.
Toukokuussa 2018 eduskunta äänesti uudesta uusiutuvan energian tuotantotuesta ja tuulivoiman kompensaatioalueista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esitti, että esitys hylätään, mutta hallituksen esitys voitti äänestyksen.
Infraäänimittauksia ympäri Suomea
Suomen ympäristöterveys (SYTe ry) aloittaa tuulivoimaloiden infraäänimittaukset koko Suomessa. Mittauksilla on tarkoitus selvittää, kuinka kaukana tuulivoimaloista niiden säännöllinen painepulssi eli infraääni on havaittavissa.
&#8211; Väestön terveydessä on Suomessa tapahtunut viime vuosina paljon muutoksia, joiden taustalla saattaa olla voimaloista tuleva infraääni. Monissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että infraääni mm. häiritsee ihmisten unta. Tämä voi vaikuttaa mm. väsyneisyyden ja mielenterveyden häiriöiden lisääntymiseen. Tuulivoimaloiden tuottamia infraäänitasoja ja esiintymistä on tarkoitus mitata ympäri Suomen Rovaniemen korkeudelta Etelä-Suomeen asti, SYTe kertoo tiedotteessaan.
Perussuomalaiset on jo pitkään kritisoinut tuulivoiman aiheuttamia terveyshaittoja sekä niin sanotun takuuhinnan aiheuttamia kuluja.
&nbsp;
&nbsp;

Jos et halua maksaa lisää tuulivoimatukea, niin älä ainakaan äänestä näitä ehdokkaita eduskuntavaaleissa

Perussuomalaisten kansanedustajat Rami Lehto ja Olli Immonen ovat jättäneet tänään eduskunnan ympäristövaliokunnassa vastalauseen hallituksen esitykseen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain liitteen uudistamisesta.

Esityksessä ehdotetaan muun muassa tuulivoimaloiden YVA-menettelyn muuttamista. Nykyisin energiantuotannon osalta hankeluettelon mukaan YVA-menettely vaaditaan silloin, kun yksittäisten tuulivoimalaitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan tuulivoimaloiden tehorajan nostamista 45 megawattiin.
&#8211; Emme voi kannattaa tätä hallituksen esitystä. Olisi vastuutonta sivuuttaa ne kansalaisten huolet, jotka liittyvät tuulivoimaloiden mahdollisesti aiheuttamiin terveyshaittoihin, Lehto ja Immonen toteavat.
&#8211; On hämmentävää, että kaikki muut puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat valmiita kritiikittä kasvattamaan tuulivoimaloiden kokonaistehoa ilman ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, Lehto sanoo.
Infraäänen vaikutus on laaja
Suomessa tuulivoimasta ympäristöön leviävä signaali on varsin uusi ilmiö, jota ei ole aiemmin toimintaympäristössämme ollut. Asiasta on tullut sen verran tietoutta, että tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen vaikutus on laaja.
Infraääntä voidaan mitata useiden kymmenien, jopa satojen, kilometrien päästä tuulivoimaloista. Tuulivoimaloiden tuottama infraääni on pulssimaista, jatkuvaa ja pitkäkestoista “sykkivää ilmanpaineen vaihtelua”.
&#8211; Nykyinen tuulivoimarakentaminen perustuu siihen oletukseen, että tuulivoimaloiden infraääni ei aiheuta terveyshaittaa. Infraäänen mahdollisista terveysvaikutuksia tuulivoimaloiden lähellä asuville ihmisille ei kuitenkaan tiedetä riittävällä varmuudella, koska asiaa ei ole tutkittu riittävästi, Immonen toteaa.
&#8211; Historiallisesti tiedetään voimakkaan infraäänen olevan terveydelle haitallista. Perussuomalaisten mielestä asiassa tulee edetä pienimmän haitan periaatteen mukaan. Lisäksi Suomessa on odotettava uusia tutkimustuloksia sektorilta, Lehto painottaa.
VTT pitää lisätutkimuksia perusteltuina
Teknologian tutkimuskeskus VTT toi ympäristövaliokunnan asiantuntijakuulemisissa esiin, että tuulivoimaloiden tuottaman laajakaistaisen äänen tai infraäänen ja oireilun välistä yhteyttä ei ole juurikaan tutkittu.
&#8211; Mahdollinen haittatekijä liittyy äänen ajalliseen vaihteluun, mutta terveysvaikutuksia ei vielä tunneta. Tutkimuksia on niin vähän, ettei pitkäaikaisen altistumisen vaikutuksia voida täysin sulkea pois. Lisätutkimukset ovat perusteltuja ja niitä on käynnissä useissa maissa, VTT toteaa lausunnossaan.
VTT on käynnistämässä uuden tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on muun muassa selvittää tuulivoimaloiden aiheuttaman äänen potentiaalisesti haitalliset vaikutukset ihmisille sekä selvittää ääni- ja värähtelytasoja asuinrakennuksissa, niiden välittömässä läheisyydessä ja turbiinien lähellä. Päätavoite on arvioida oireilun yleisyys tuulivoimatuotantoalueiden läheisyydessä, ja selvittää mitkä tekijät ovat yhteydessä oireiluun.
&#8211; Keskusta- ja kokoomusvetoinen hallitus toimii vastuuttomasti korottaessa tuulivoimaloiden YVA-menettelyn kynnystä. Perussuomalaisten mielestä YVA-menettelyn kynnystä tulisi pikemminkin madaltaa siihen asti, että terveysvaikutuksista saadaan lisää tutkimustietoa. Esitämme vastalauseessamme, että varoivaisuusperiaatetta noudattaen YVA-menettelyn kynnystä edellytetään madallettavaksi hankkeilta, joissa yksittäisten tuulivoimaloiden lukumäärä on 5 kappaletta ja tai kokonaisteho vähintään 22 megawattia, Lehto ja Immonen toteavat.

Lehto ja Immonen: Vain perussuomalaiset huolissaan suurten tuulivoimaloiden mahdollisista terveyshaitoista

Tuulivoimaa on tuettu Suomessa sadoilla miljoonilla euroilla, ja tulevaisuudessa tukisummat vain kasvavat. Perussuomalaisilla ei ole mitään tuulivoimaa vastaan, kunhan voimalat rakennetaan riittävän välimatkan päähän ihmisasumuksista ja eläinsuojista, eikä tuulivoimaa tueta valtion varoilla.

Tuulivoimassa on kiinni isot rahat, joten ihmisten kokemia monimuotoisia terveysongelmia ja asiantuntijoiden varoituksia ei haluta ottaa vakavasti.
<iframe loading="lazy" title="Infra sound. Mariana Alves-Pereira. Ahlainen, Finland. 8.9.2018" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/dHPkBNaSnZE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Portugalissa teollisen infraäänen vaikutuksia terveyteen on tutkittu 80-luvulta lähtien. Perussuomalaiset toivat maailman johtavan infraääniasiantuntijan, professori Mariana Alves-Pereiran Lusófonan yliopistosta Lissabonista Suomeen luennoimaan infraäänten ja matalataajuuksisen melun terveysvaikutuksista viikonloppuna 8.-9.9. Ahlaisten koululla ja Sani-hotellissa Kalajoella.
Seminaarin järjestivät perussuomalaiset, Suomen ympäristöterveys – SYTe ry, kyläyhdistykset Lamppi ja Kellahti sekä paikalliset asukkaat.
&#8211; Olennaista on se, että ihmiset uskaltaisivat lähteä liikkeelle ja pitää meteliä oman terveytensä puolesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut tuulivoimaloille kahden kilometrin turvarajan, eikä sitäkään noudateta. Perussuomalaiset ovat esittäneet syöttötariffien katkaisemista yhtiöiltä, jotka rakentavat voimaloita alle kahden kilometrin päähän asutuksesta ja niiden perimistä takaisin, totesi perussuomalaisten työmies Matti Putkonen.
Infraääni leviää jopa satojen kilometrien päähän
Tilaisuuden alusti diplomi-insinööri Antti Aunio, joka on parin vuoden ajan suorittanut infraäänimittauksia Suomessa. Aunio kiinnostui tuulivoiman infraäänimittauksista vuonna 2015 kuultuaan muutamalta yrittäjäystävältään tuulivoimaloiden läheisyydessä asuvien ihmisten kokemista terveysongelmista.
&#8211; Tyypillisiä oireita ovat tinnitus, sydänoireet kuten rytmihäiriöt ja verenpaineen nousu, päänsärky, uniongelmat, tasapaino-ongelmat, huimaus ja pahoinvointi. Migreenityyppinen päänsärky oli erityisen yleistä, Aunio kertoi.
Aunion mittauksissa on kiistattomasti todistettu, että tuulivoimalat synnyttävät infraääntä, eli ihmisen kuuloalueen ulkopuolella olevaa matalataajuuksista ilmanpaineen vaihtelua. Tuulivoimaturbiinien aiheuttama infraääni on säännöllistä sykettä, toisin kuin luonnossa esiintyvä kohina.
&#8211; Infraääni leviää kymmenien, jopa satojen kilometrien päähän tuulivoimaloista. Muutaman vuoden päästä nyt Etelä-Pohjanmaalla mitattu infraäänitaso kattaa koko Suomen, Aunio sanoi.
Vibroakustinen oireyhtymä löydettiin 80-luvulla
Professori Maria Alves-Pereira Lusófonin yliopistosta on vakuuttunut, että pitkäaikainen altistuminen infraäänille ja matalataajuuksiselle melulle saattaa aiheuttaa ihmisille niin sanotun vibroakustisen oireyhtymän. Alves-Pereira on mukana tutkimusryhmässä, joka on tutkinut työpaikoilla havaittuja vibroakustisia ongelmia 1980-luvulta lähtien. Hänellä on tutkintoja muun muassa fysiikan ja biolääketieteen aloilta.
&#8211; Vibroakustisen oireyhtymän tutkimus alkoi vuonna 1980, kun tohtori Castelo Branco lähti tutkimaan lentoteknikoissa aikuisina ilmenneitä epilepsiatapauksia. Jopa kymmenelle prosentille lentoteknikoista puhkesi aikuisiän epilepsia, kun koko väestölle Portugalissa luku oli 0,2 prosenttia. Vuosina 1980-86 löydettiin lentoteknikoilta useita neurologisia muutoksia – heidän aivonsa vastasivat 80-vuotiaiden aivoja, Alves-Pereira kertoi.
Vuonna 1987 suoritettiin ensimmäinen vibroakustisesta oireyhtymästä kärsineen ihmisen ruumiinavaus. 58-vuotiaana sydänkohtaukseen kuolleen lentoteknikko Felipe Pedron sydämestä löydettiin runsaasti kardiovaskulaaristen rakenteiden epänormaaleja paksuuntumia. Sittemmin on havaittu, että sydänpussien ja valtimoiden paksuuntumat ovat infraäänille altistuneilla huomattavasti suurempia kuin kenelläkään muulla.
Keuhko-oireita ja ääniyliherkkyyttä
1990-luvulla tutkittiin vibroakustisen oireyhtymän kehittymistä. Tutkimuskohteiksi rajattiin 140 keskimäärin 42-vuotiasta lentoteknikkoa, joilla ei ollut mitään perussairauksia, jotka eivät tupakoineet ja joilla ei ollut alkoholi- eikä mielenterveysongelmia.
4-10 vuoden kuluttua puolet tutkittavista kärsivät keuhkoputkentulehduksista, toistuvista kurkunpään tulehduksista, käheydestä, kuivasta yskästä ja selittämättömistä keuhkopussin vuotamisista. Kymmenen vuoden kuluttua lähes kaikki kärsivät vakavista fyysisistä, psyykkisistä ja neurologisista oireista.
&#8211; Vuonna 1992 alettiin tutkia infraäänille altistumista rotilla tarkoituksena selvittää keuhkoahtauman ja infraäänten yhteyttä. Infraäänten todettiin aiheuttavan rotilla keuhkorakkuloiden seinien paksuuntumaa sekä henkitorven harjasolujen yhteensulautumista ja tuhoutumista. Samoin sisäkorvan simpukan värekarvat sulautuivat toisiinsa ja takertuivat ylempään kalvoon, mistä syystä rotista tuli erityisen herkkiä tietyille äänille, Alves-Pereira kertoi.
Sama ilmiö on havaittu myös monissa infraäänille altistuneissa ihmisissä. Jotkut eristäytyvät täysin kotiinsa, koska eivät voi enää sietää ympäristön melua.
”Ennemmin asuisin vaikka sillan alla”
Vuonna 2006 professori Alves-Pereira ja tohtori Branco tutkimusryhmineen kävivät tekemässä mittauksia asuinalueella, jota ympäröi neljä teollista tuulivoimalaa alle kilometrin etäisyydellä asuinrakennuksista. Alueen asukkaat kärsivät monenlaisista oireista, kuten uupumuksesta ja muistiongelmista. Tutkimusryhmä löysi myös harvinaisen paljon kampurajalkaisuutta alueella asuvan hevoskasvattajan hevosista. Hevosille suoritetuissa tutkimuksissa havaittiin epämuodostumien johtuvan verisuonten paksuuntumisesta ja tukkeutumisesta.
&#8211; Tutkijana haluaisin sanoa kaikille tuulivoimaloiden läheisyydessä asuville ihmisille, että muuttakaa ihmeessä muualle. Ymmärrän kuitenkin, ettei asia ole niin yksinkertainen, sillä ihmisillä on lukuisia syitä, miksi kotoa pois muuttaminen ei ole aivan helppoa. Mutta jos minulla olisi lapsia, en asuisi tuulivoimalan läheisyydessä päivääkään, ennemmin asuisin vaikka sillan alla. Jos koette infraäänten aiheuttaneen teille terveysongelmia, vaatikaa lääkäreiltä testejä, Alves-Pereira neuvoi yleisöään.
Aikuisiän epilepsia vei työkyvyn
Luvialainen Hannu Aro työskenteli laivanrakennusalalla erilaisissa tuotannon ja suunnittelun tehtävissä vuodesta 1969 lähtien. Aro oli töissä Technip Oy:llä Meri-Porin Kirrinsannassa, Mäntyluodon telakalla, kun hänelle alkoi kehittyä selittämättömiä oireita vuosien 2009-2010 tienoilla. Hänen painonsa tippui 90 kilosta alle kuuteenkymmeneen, ja lopulta meni myös muisti ja suuntavaisto.
&#8211; Kun asiaa tutkittiin, sain ensin diagnoosin masennuksesta, mutta lopulta syyksi selvisi epilepsia. Jälkeenpäin sain kuulla, että samalla työmaalla yksi toinenkin oli sairastunut epilepsiaan. Tietenkään en voi varmuudella sanoa, että sairastumiseni syynä olivat juuri tuulivoimalat, mutta nekin olivat siinä alle puolen kilometrin päässä työmaalta. Ja nyt niitä ollaan rakentamassa lisää, kertoo nyttemmin eläkkeellä oleva Aro.
Kutinaa, tinnitusta, korvien paukkumista…
Kun Maagi Grahn muutti neljä vuotta sitten Poriin, viidentoista kilometrin päähän lähimmästä tuulipuistosta, ei kestänyt kauaa ennen kuin hän alkoi ihmetellä, mikä hänen korvissaan on vialla. Oireet alkoivat hirveällä kutinalla, joka pian muuttui jokapäiväiseksi tinnitukseksi. Viime syksystä lähtien Grahnin vasen korva on alkanut paukkua.
&#8211; Oireet voisi selittää juuri ilmanpaineen vaihtelulla. Huomasin heti tultuani tänne Ahlaisiin lähemmäs tuulivoimaloita, että tinnitus oikeassa korvassa voimistui. Kärsin myös tasapaino-ongelmista ja huimauksesta, toisina päivinä enemmän ja toisina vähemmän, Grahn sanoo.

terveysvaikutukset

Juuso: Energiajuomien myynti lapsille on kiellettävä

Juuso vaatii tuulivoimaloille ympäristöluvat

Tuulivoimaloista melu- ja terveyshaittaa Luhangassa – kesämökkiasukas: ”Yhtään yötä en ole voinut olla talossa voimaloiden käynnistymisen jälkeen”

Mäenpää: Miksi hallitus edistää tuulivoiman lisärakentamista ilman puolueetonta selvitystä sen terveysvaikutuksista?

Jos et halua maksaa lisää tuulivoimatukea, niin älä ainakaan äänestä näitä ehdokkaita eduskuntavaaleissa

Lehto ja Immonen: Vain perussuomalaiset huolissaan suurten tuulivoimaloiden mahdollisista terveyshaitoista

Maailman johtava infraääniasiantuntija: Tuulivoimassa kiinni isot rahat – terveysongelmia ja varoituksia ei haluta ottaa vakavasti

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025