Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

testaaminen

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt uuden kirjallisen kysymyksen kausi- ja ulkomaalaistyöntekijöiden karanteeneista ja suojelemisesta koronatartunnoilta.

&#8211; Aiemmassa toukokuun 13.päivänä jättämässäni kirjallisessa kysymyksessä tiedustelin, miten kausityöntekijöiden hallitus varmistaa, että kausi- ja ulkomaalaistyöntekijöiden majoitus- ja asuinolosuhteet ovat suositusten mukaisia ja miten hallitus konkreettisesti aikoo valvoa, että koronasuosituksia noudatetaan työpaikoilla ja maatiloilla, Jussi Wihonen kertoo.
Kirjallisen kysymyksen vastauksessa todettiin, ettei hallitus ei aio ryhtyä lisätoimenpiteisiin kausityöntekijöitä ja ulkomaisia työntekijöitä koskevien majoitus ja asuinolosuhteiden suositusten mukaisuuden varmistamisen osalta, sillä voimassa oleva lainsäädäntömme koskee myös heidän majoittumistaan ja asumistaan. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi antaa määräyksiä olosuhteiden parantamiseksi terveydensuojelulain nojalla, mikäli majoitus- tai asuinolosuhteissa on sellaisia puutteita, että ne voivat aiheuttaa tilan käyttäjille terveyshaittaa.
Vierastyöläiset taudin levittäjinä
Eli vastuun todettiin olevan kunnilla ja aluehallintoviranomaisilla.
&#8211; Koronatilanne oli kesän aikana hallinnassa, mutta nyt tartuntojen määrä on lähtenyt taas kasvuun. Matkustussuosituksiin on tehty päivityksiä, mutta kun koronatestauksessa sovelletaan suositusta, voivat Suomeen tulevat matkaajat saapua maahan pahimmiltakin korona-alueilta. Viikonlopun aikana huolta ja ihmetystä herätti tapaus, jossa neljän hengen aasialaisryhmä matkasi suoraan lentokentältä eri junayhteyksillä Pohjois-Suomeen, jonne he olivat menossa kausityöläisiksi. Lauantaina yhdellä ryhmän henkilöistä oli todettu koronavirustartunta, joten matkalla on tapahtunut useita epäiltyjä altistumisia, Wihonen sanoo.
&#8211; Vaikka toistaiseksi kausityöntekijöiden keskuudessa esiintyneet tartunnat eivät ole määrältään suuria, on vakava ongelma, jos maahan tulevat työntekijät saapuvat sairaina ja altistavat samalla muita. Vierastyöläisten asuinolosuhteet ovat koronalle oiva paikka levitä. Näin on jo tapahtunut monissa muissa maissa.
Hygieniaolot puutteellisia
Helsingin Sanomien (21.7.) haastattelussa marjatilalla työskennellyt kuvaa hygieniaoloja tilalla puutteellisiksi ja kertoo koronatartunnoista ilmoittamisen olleen epäselvää ja jopa salailevaa. Tapauksia on sattunut toukokuun jälkeen useita, esimerkiksi Päijät-Hämeellä todettiin heinäkuussa yhden viikon aikana yhdeksän koronatapausta maatalouden kausityöntekijöillä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salmisen totesi heinäkuussa, että covid-19-tapausten riski on otettu huomioon, kun vierastyöntekijöiden työskenteleminen Suomessa päätettiin hallituksen päätöksellä sallia. Hänen mukaansa ”kun Suomi avautuu, meidän täytyy tottua siihen, että tällaisia epidemiaryppäitä tulee. Sitä on melko vaikeaa täysin estää. Muuten kaiken pitäisi olla kiinni.”
Kyse voi olla myös tietämättömyydestä
Linjaus herätti kritiikkiä, esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja ja terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen on arvostellut linjaa, jonka mukaan Suomeen tulevia kausityöläisiä ei testata.
&#8211; Koronan kanssa on eletty nyt kuukausia ja esimerkkejä tautitapausten leviämisestä kausityöntekijöiden parissa on ollut monessa maassa. Koronatartuntojen kasvun perimmäinen syy on rajojen yli tuodut tapaukset ja välinpitämättömyys hygienia- ja karanteenisuosituksia kohtaan. Kausityöntekijöiden kohdalla kyse voi olla myös tietämättömyydestä.
&#8211; Voiko hallitus edellyttää riskimaista saapuvilta kausityöntekijöiltä negatiivisen testitodistuksen maahan saapumisen edellytykseksi, ja mikäli sellaista ei ole, ohjata maahan saapuvat koronatestiin ja samalla pakolliseen, valvottuun karanteeniin ja miten kuntia ja aluehallintoviranomaisia on ohjeistettu kausityöntekijöiden työ- ja asumisolosuhteiden valvonnassa ja 
miksi ongelmaan ei ole reagoitu? Wihonen kysyy hallitukselta.

Wihonen: Suomeen saapuu kausityöntekijöitä myös pahimmilta korona-alueilta – miksi ongelmaan ei ole reagoitu?

Koronakriisi tulee Suomessa lähiviikkoina pahenemaan, ja kriisin myötä joutuu suomalainen terveydenhoitojärjestelmä äärirajoille ja myös hoitohenkilökunnan jaksaminen kovalle koetukselle. Perussuomalaisten hoitajataustaiset kansanedustajat Mari Rantanen, Arja Juvonen ja Sanna Antikainen pohtivat, miten kriisin aikana turvataan hoitajien ja lääkärien terveys ja henkinen jaksaminen.
 
Kansanedustaja Mari Rantanen Helsingistä pitää niin hoitohenkilökunnan henkisen kuin fyysisenkin terveyden kannalta ensiarvoisen tärkeänä sitä, että asianmukaisten suojavarusteiden riittävyydestä huolehditaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei asiaan ole Suomessa riittävästi osattu perehtyä, vaikka taudin leviäminen on ollut tiedossa tammikuusta saakka.
&#8211; Hoitohenkilökunnan terveyden ja turvallisuudentunteen kannalta on tärkeää, että heille on riittävästi asianmukaisia suojavarusteita, ja kun hoitajat alkavat itse oireilemaan, heidät pitää saada testattua heti. Tältä osin tilanne on ilmeisesti vähän parantunut THL:n muutettua testauskriteerejään, mutta ongelmia esiintyy yhä, Rantanen sanoo.
Kuka saa hoitoa, kuka ei?
On mahdollista ja jopa todennäköistä, että lähiviikkoina hoitohenkilökunta joutuu vaikeiden ja raskaiden valintatilanteiden eteen, jos tehohoitopaikat loppuvat pääkaupunkiseudulla kesken.
Muun muassa Italiassa ja Espanjassa on jo nähty, mitä tapahtuu, kun tehohoitopaikat loppuvat ja hoitajat ja lääkärit joutuvat päättämään, kuka saa hoitoa ja kuka ei.
&#8211; Tässä kriisissä kaikki asiat liittyvät toisiinsa. Testaaminen ja suojavarusteiden riittävyys, tehohoitopaikkojen riittävyys ja hoitohenkilökunnan kuormitus – kaikki asiat kietoutuvat toisiinsa. Uupumisia tulee varmasti erityisesti siinä vaiheessa, kun potilaita on paljon ja joudutaan vaikeiden valintatilanteiden eteen. Myös fyysinen työkuorma ja hoitohenkilökunnan huoli omien läheistensä puolesta vaikuttaa heidän jaksamiseensa. Hoitajat ja lääkärit kohtaavat työssään juuri ne vaikeimmat tautimuodot, eivät niitä lievästi oireilevia, Rantanen kertoo.
Suuri osa tartunnoista iskenyt hoitajiin
Hoitohenkilökuntaa on sairastunut paljon koronavirukseen jo nyt. Siinä vaiheessa, kun Suomessa ilmoitettiin 200 varmistettua koronavirustartuntaa, oli niistä neljäkymmentä nimenomaan hoitohenkilökunnan tartuntoja. Sen jälkeen on lakattu ilmoittamasta hoitohenkilökunnan osuutta virustartunnoista.
&#8211; Näyttää siltä, että koronavirukseen, suojavarusteisiin ja testaukseen liittyvät ohjeistukset ovat olleet aika epäselviä ja muuttuvat koko ajan. Herää kysymys, onko kriisin johtamisessa toimittu parhaalla mahdollisella tavalla. Pitää toivoa, että hoitoalan työnantajat pystyisivät edes osoittamaan riskiryhmiin kuuluvat ja raskaana olevat hoitajat ja lääkärit eri tehtäviin, Rantanen toteaa.
”He vaarantavat henkensä siellä”
Esimiesten ja kollegojen tuen merkitys korostuu kriisin keskellä. Myös kansanedustaja Arja Juvosen esittämä vaarallisen työn lisä olisi tärkeä tuen ja arvostuksen osoitus niille, jotka nyt taistelevat etulinjassa suomalaisten ihmishenkien ja terveyden puolesta.
&#8211; Vaikka raha ei korvaa kaikkea, se osoittaisi arvostusta sitä kovin raskasta ja vaarallista työtä kohtaan, mitä hoitoalalla nyt tehdään. Tarkkaan ottaen he kuitenkin vaarantavat omat henkensä siellä, sanoo Rantanen.
Hoitohenkilöstöstä otetaan nyt kaikki irti
Koronaviruksen vastaisessa taistelussa on otettu käyttöön valmiuslaki, joka mahdollistaa hoitoalan henkilökunnan työaikojen pidentämisen, lomien peruuttamisen ja yleensäkin sen, että hoitajista ja lääkäreistä voidaan kriisin keskellä ottaa kaikki irti.
Kansanedustaja Arja Juvonen Espoosta muistuttaa, että kriisiaikanakin hoitajilla pitää olla mahdollisuus riittävään lepoon, taukoihin ja ruokatunteihin.
&#8211; Hoitoalalle olisi jo aiemmin pitänyt osata rakentaa riittävä varabooli henkilöstöä juuri tällaisten tilanteiden varalta. Kun kentälle nyt tuodaan paljon hoitajia, joilla ei ole ennestään kokemusta akuutista hoidosta, on tärkeätä pitää huolta siitä, ettei kukaan joutuisi toimimaan yksin epävarmassa tilanteessa, Juvonen sanoo.
Suojavarusteiden puute pahin sudenkuoppa
Juvonen on jo useaan otteeseen esittänyt hoitoalalle erityistekijälisää, suomeksi sanottuna vaarallisen työn lisää, joka olisi mahdollista ottaa käyttöön. Se on myös kirjattuna joihinkin työehtosopimuksiin erillisessä pykälässä. Hoitoalan lisäksi vaarallisen työn lisä kuuluisi sellaisille kriittisille aloille, jotka eivät voi tehdä työtään etänä, kuten poliiseille ja palomiehille.
&#8211; Työyhteisön on myös oltava turvallinen. Suojavarusteita on oltava riittävästi, työn johtamisen on oltava kohdallaan ja työvuorojen jaossa on noudatettava tasapuolisuutta. On vaikea edes kuvitella, että tappava virus on liikenteessä mutta meiltä puuttuu asianmukaisia suojavarusteita. Tämä on suurin sudenkuoppa kriisin hoidossa tällä hetkellä, ja on pöyristyttävää, ettei Huoltovarmuuskeskuksesta tavara ole liikkunut tarpeeksi nopeasti. Suojavarusteita on riitettävä myös kotihoitoon, Juvonen kertoo.
Testaamista tehostettava
Koronaviruksen testaamista on Suomessa edelleen tehostettava. Jos on olemassa pienikin epäilys siitä, että virusta on hoitohenkilökuntaan kuuluvan ihmisen lähipiirissä, pitäisi tämän automaattisesti jäädä kotikaranteeniin, jottei olisi riskiä viruksen tuomisesta työpaikalle.
Juvonen pitää ehdottoman tärkeänä, että myös hoitohenkilökunnan perheenjäsenet testattaisiin koronaviruksen varalta.
&#8211; Tautia on erityisen vaikea torjua, kun tällä hetkellä sen voi saada oikeastaan mistä vain, mutta kuitenkin kaupassa pitää käydä, Juvonen pohtii.
Kriisi kertautuu ahdistuksena ja psyykkisenä oireiluna
On päivänselvä asia, että jos koronaepidemia Suomessakin räjähtää käsiin samalla lailla kuin on jo käynyt monessa muussa maailman maassa, joutuvat hoitajat ja lääkärit suorittamaan priorisointia sen suhteen, kenelle tehohoitoa annetaan.
Juvonen uskoo, että eri laitoksiin tullaan perustamaan eettisiä toimikuntia, ja jo nyt varmasti käydään päivittäin pohdintaa siitä, entä jos ja mitä kun tilanne tulee eteen. Esimerkiksi vanhustenhoitoalalla priorisointia on jouduttu harjoittamaan jo pitkään, lähinnä silloin kun toipumismahdollisuuksia ei ole.
&#8211; Tämän kriisin aikana hoitohenkilökunta joutuu näkemään, kokemaan ja tekemään asioita, jotka varmasti monen kohdalla kertautuvat erilaisina traumastressireaktioina. Ei toki kaikilla, koska työ itsessään jo vaatii tekijöiltään paljon luonteenlujuutta. Kriisi tulee varmasti aiheuttamaan paljon henkistä ahdistusta ja psyykkisiä oireita yhteiskunnassa yleisemminkin, ei pelkästään hoitoalalla, sanoo Juvonen.
Riskiryhmiin kuuluvat hoitajat peloissaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen Outokummusta pitää kaikkein pahimpana epäkohtana koronakriisin hoidossa tällä hetkellä sitä, että suojavarusteista on edelleenkin pulaa, vaikka varmuusvarasto on avattu. Antikaisen mielestä hoitajille ja lääkereille kuuluu myös Juvosen esittämä vaarallisen työn lisä.
&#8211; Tällä hetkellä hoitoalalla tehdään hyvin pitkää päivää ja kaikki lomat on peruttu. On kohtuutonta vaatia, että pitäisi tehdä sitä työtä oman terveytensä uhalla, jos suojavarusteita ei ole. Myös testaamista on lisättävä ja koronatesteihin pääsyä helpotettava. Monilta itse riskiryhmiin kuuluvilta hoitajilta on tullut sellaista viestiä, että heitäkin pelottaa olla töissä paikassa, missä on suuri riski koronaviruksen kohtaamiseen. Kun siihen lisätään, että suojavarusteita ei ole, on se aika kestämätön yhdistelmä, Antikainen pohtii.
Hoitajien työtaakka katastrofaalinen
Antikainen menee hiljaiseksi sen ajatuksen edessä, että Suomessakin tulisi lähiviikkoina vastaan tilanne, ettei hoitopaikkoja riittäisi kaikille, vaan hoitajat ja lääkärit joutuisivat päättämään, kuka saa hoitoa ja kuka ei. Mahdottomana hän ei ajatusta pidä, mutta kaikki mahdollinen on tehtävä, jotta siltä vältyttäisiin. Kaikkien suomalaisten on saatava hoitoa.
&#8211; Hoitajien työtaakka oli aivan valtava jo ennen koronakriisiä ja nyt se on katastrofaalisella tasolla. Olen todella huolissani myös heidän tilanteestaan. Minulle tulee paljon yhteydenottoja hoitoalan ihmisiltä kentältä ja viesti on sellainen, että lopussa aletaan olla. Yhteydenottoja tulee sekä jaksamisesta että suojavarusteiden puutteesta. On aivan kohtuutonta, että hoitohenkilökunta joutuu suoraan vaarantamaan oman terveytensä suojavarusteiden puutteen takia, Antikainen sanoo.

Koronakriisi koettelee hoitohenkilökunnan fyysistä terveyttä ja henkistä jaksamista: ”Raskaiden valintojen eteen joudutaan Suomessakin”

Useissa vanhusten hoitokodeissa on ilmennyt koronatapauksia. Sairaaloiden työntekijöitä on sairastunut. Osa viruksen saaneista sairastaa koronan hyvin lievänä tai lähes oireettomana, mutta toimii silti ympäristössään tietämättään tartuttajana. 
Erityisesti hoitohenkilökunnan, mutta myös muiden testaaminen on tärkeää. Jatkossa olisi tärkeää tunnistaa myös ne, jotka ovat jo viruksen sairastaneet.
&#8211; Nyt olisi erittäin tärkeää testata ja tunnistaa myös ne, joilla ei ole oireita, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Laajan testauksen hyödyistä on jo näyttöä
Laajoilla testauksilla ja tautiketjujen selvittämisellä on maailmalla saatu hyviä tuloksia. Erityisesti hoitohenkilökuntaa pitäisi testata laajasti.
&#8211; He työskentelevät kriittisissä tehtävissä, eikä sijaisia välttämättä ole taudin edetessä saatavilla riittävästä. Hoitohenkilökunta mm. sairaaloissa, kotihoidossa, vanhustenpalveluissa ja vammaisten hoitoyksiköissä työskentelevät usein juuri riskiryhmien kanssa.
&#8211; Hoitohenkilökunnan testaaminen pitää olla ensisijaista, jotta suojelemme riskiryhmiä, vaatii Reijonen.
Immuniteetista ei tietoa
Reijonen sanoo, että koska koronaviruksessa on vielä paljon asioita, mitä emme tiedä, tulee testausta lisätä.
&#8211; THL:n mukaan vielä ei ole tiedossa, tuleeko taudille immuuniksi. Julkisuudessa olleen tiedon mukaan Wuhanissa sairaalasta kotiutettuja on testattu uudestaan virukselle positiivisiksi.
Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, onko hallitus ajatellut aloittaa laajennettua testausta, joilla selvitetään kansalaisten, mutta erityisesti hoitohenkilökunnan osalta mahdollisesti jo koronan tietämättään sairastaneet.

Reijonen vaatii laajennettua testausta

Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän linjauksen mukaan Suomessa ollaan lisäämässä tehohoitopaikat tuhanteen. Toimenpide on hyvä, mutta ennusteiden perusteella ja tehtyjen laskelmien mukaan se määrä ei tule riittämään.
&#8211; Tehohoitopaikkojen, hengityslaitteiden ja hoitohenkilökunnan määrää tulisikin lisätä ennen epidemian huippuvaihetta ilman määriteltyä ylärajaa. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi lisätä ohjeistustaan tehohoitopaikkojen ja hengityslaitteiden määrästä ja laitteiden lisätilaukset tulisi tehdä välittömästi. Myös valmiuslain 95§:n mukainen terveydenhuollon henkilöstön työvelvollisuus tulisi saada voimaan mahdollisimman nopeasti. Tällä hetkellä muissa työtehtävissä kiinni oleville tulisi jo lähettää asiasta ennakkoilmoitus, linjaa perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Hengityssuojaimet käyttöön kaikille
Monessa Aasian maassa koronaviruksen leviämistä on pystytty hillitsemään paremmalla menestyksellä kuin länsimaissa. Koronavirusepidemian myötä Kiinassa on ollut osassa provinsseista velvollisuus nostaa hengityssuojain kasvoille julkisilla paikoilla liikuttaessa.
Suomessa THL on todennut, ettei hengityssuojaimien käyttö estä viruksen leviämistä/tarttumista, koska perustason hengityssuojaimet eivät ole täysin tiiviitä, ja virukset voivat päästä tartuttamaan käytöstä huolimatta suojaimen käyttäjän. Huomio on kiinnittynyt siihen, kuinka hengityssuojain suojaa sen käyttäjää saamasta tartuntaa. Mikäli tartunnan saanut käyttää hengityssuojainta vähentää se merkittävästi viruksen leviämistä ympäristöön ja ulkopuolisten altistumista.
&#8211; Huomio tulisi kiinnittää siihen, että ainakin tartunnan saaneilla olisi käytössä hengityssuojaimet, mutta olisi tärkeää saada hengityssuojaimet käyttöön kaikille, koska virus tarttuu jo ennen varsinaisten oireiden alkamista, eikä kaikkia vähäoireisia ihmisiä pystytä resurssien puutuessa testaamaan. Valtion tulisi pikaisesti ryhtyä toimenpiteisiin hengityssuojaimien hankkimiseksi ja toimittamiseksi jokaiselle Suomessa asuvalle, vaatii Juuso.
Reagenssin puute estää testauskapasiteetin kasvattamisen 
 
Tartuntojen lisääntyessä testaamisen tarve kasvaa. Tällä hetkellä tilanne pohjoisen ERVA-alueella on se, että näytteiden analyysissä tarvittavat reagenssit riittävät n. 100- 150 näytteen analysointiin päivässä. Tarve olisi tällä hetkellä n. 600-800 analyysiä pelkästään pohjoisen ERVA-alueella. Näytteitä sinänsä pystyttäisiin ottamaan paljon enemmän, mutta ketju katkeaa tuohon reagenssiaineen puutteeseen.
&#8211; Se, millä perusteella reagensseja toimitetaan eri maihin, on epäselvää. Vaikuttaa siltä, että Suomi ei saa reagensseja yhtä paljon kuin muut maat ja esimerkiksi NordLab, joka analysoi pohjoisen ERVA-alueen näytteet, saa vain murto-osan tarvittavasta määrästä.
Juuso vaatii sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään, onko reagensseja helpompi saada, jos Suomi keskittää hankinnat, jotta ei kävisi niin, että suomalaiset laboratoriot kilpailevat niistä kansainvälisillä markkinoilla keskenään.

Juuso vaatii lisätoimenpiteitä koronapotilaiden hoitoon

testaaminen

Wihonen: Suomeen saapuu kausityöntekijöitä myös pahimmilta korona-alueilta – miksi ongelmaan ei ole reagoitu?

Koronakriisi koettelee hoitohenkilökunnan fyysistä terveyttä ja henkistä jaksamista: ”Raskaiden valintojen eteen joudutaan Suomessakin”

Reijonen vaatii laajennettua testausta

Juuso vaatii lisätoimenpiteitä koronapotilaiden hoitoon

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025