Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

tietokanta

Hämmästyttävän moni tietotyöläinen hyödyntää tänään tekstirobottia päivittäisessä työssään. Tekoälystä höpöteltiin 70 vuotta ja lopulta läpimurto tapahtui vain muutamassa kuukaudessa. Eli heti sen jälkeen, kun OpenAI julkaisi ChatGPT:n viime vuoden lopulla. Moinen vauhti on saanut EU:n fariseukset varpailleen ja tarttumaan tukevalla otteella lakikirjan kulmaan.

Microsoftin alihankkija julkaisee tiettävästi näinä päivinä 20 dollarin työkalulla tehdyn demon, jonka avulla <a href="https://openai.com/blog/chatgpt">GPT-versioiden</a> tietokantaa voidaan muokata ja näin saada aikaan sovelluksia moniinkin tiedon jalostustarpeisiin.
Kyseisen työkalun avulla voitaisiin tehostaa merkittävästi esimerkiksi eduskunnan valiokuntien toimintaa siirtämällä kaikkien edustajien kyvykkyydet ja eri valiokuntien käsittelemät asiakokonaisuudet sekä kautta aikain tehdyt ratkaisut tietokantaan.
Ihmistyön tarve vähenee
Ja sitten ei muuta kuin porukat eduskunnan kuppilaan setvimään muutamassa sekunnissa syntynyttä, tekoälyn muodostamaa lausuntopohjaa käsiteltävänä olevasta asiasta.
Tämä ei ole vedätystä, vaan näkemys siitä, kuinka tekoälyn sovellukset tulevat lähivuosina vaikuttamaan vähentävästi myös koulutetun työvoiman tarpeeseen.
EU pyrkii hallitsemaan tekoälyä
Tekoälyn <a href="https://stage.sudev.fi/tiukkaa-taistoa-tekoalysta-google-haastaa-microsoftin-omalla-tekstirobotillaan/">rynnistykseen</a> on herätty myös EU:ssa, joka mielellään kontrolloi kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tavoitteena on saada aikaan Ruotsin <a href="https://eurooppatiedotus.fi/2022/12/28/eu-puheenjohtajamaa-ruotsi-painottaa-turvallisuutta/">puheenjohtajakaudella</a> lainsäädäntöpohja, jonka mukaan kaikkien tekoälyä kehittävien ja soveltavien yritysten sekä hallintoalamaisten on raportoitava viranomaisille tekemisistään.
&#8211; Pohjimmiltaan kyse on siitä, että ihmisen hallinta tekoälyyn säilyy, eikä se lipsahda käsistämme. Toistaiseksi tämä toki on enemmänkin filosofinen kysymys, sillä emme ole vielä nähneet tekoälyn vakavimpia seurauksia, <a href="https://www.dn.se/sverige/ny-eu-lag-ska-hindra-ai-fran-att-lopa-amok/">pohdiskelee</a> Tukholman yliopiston EU-oikeuden dosentti Claes Granmar.

Tekoälyn hyödyntäminen leviää kulovalkean tavoin – EU yrittää saada lainsäädännöllä henkeä takaisin pulloon

Tekstirobotti Chat GPT:ltä menee muutama sekunti kouluaineen kirjoittamiseen aiheesta kuin aiheesta. Lopputulos voi olla pikkuviilausten jälkeen aivan uskottava ja osa opettajakunnasta onkin takajaloillaan vilpin mahdollisuudesta. 

Chat GPT on ohjelmisto, jota kehittää San Franciscossa majaansa pitävä <a href="https://beta.openai.com/">Open AI</a>. Työyhteenliittymää oli perustamassa myös Elon Musk ja organisaatiolla on läheiset yhteydet muun muassa Microsoftiin, joka on investoinut hankkeeseen miljardi dollaria.
Chat GPT perustuu koneoppiseen, jossa ohjelmisto analysoi valtavaa tietomassaa kerroksellisten algoritmien perusteella. Koneoppiminen on yksi osa tekoälyä ja sen tarkoitus on saada ohjelmisto toimimaan aina vaan paremmin sekä pohjatiedon (tietokannan) että käyttäjän toiminnan perusteella.
Opiskelijat ovat fuskanneet, luntanneet ja kopsanneet maailman sivu. Hakukoneiden myötä vilppi helpottui olennaisesti ja nyt chat-robotti osaa yhdistää kaiken digimuotoisen tiedon ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Ei ihme, että opettajakunta on huolissaan.
&#8211; Luulenpa tämän johtavan yleistyviin salitentteihin sekä suullisiin kokeisiin, jotta opiskelijoita voidaan valvoa ja estää heitä käyttämästä kyseisiä apuvälineitä, <a href="https://www.dn.se/sverige/skolor-befarar-mer-fusk-med-nya-textroboten/">sanoo</a> median ja viestinnän professori Anne Kaum Dagens Nyheterissä.
Ilmiselvää kehitystä on kuitenkin aivan turha yrittää kahlita ja se on huomattu jo ainakin yliopistoissa. Tekstirobotti on oivallinen apuväline ja innovaatioiden lähde, kunhan ymmärtää sen rajat.
&#8211; On aivan turhaa yrittää estää opiskelijoita käyttämästä sitä. Sen sijaan meidän pitäisi olla proaktiivisia ja pystyä näyttämään tekstirobotin mahdollisuudet sekä myös sen puutteet, Kaum pohtii.

Oppilaiden kirjoitustaito heikkenee, tekoälyn kirjoitustaito vahvistuu

Venäjän on mahdollisesti sallimassa länsimaisten ohjelmistotuotteiden kopioinnin. Myös mikropiirinen kopiointi sallitaan. Erityisen huolestuttavaa on se, että totalitaarisen valtion viranomaiset pääsevät kopioimaan ja nuuskimaan länsimaisten ohjelmisto- ja somejättien paikallisia tietokantoja.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut länsimaat päättämään massiivisista Venäjään kohdistuvista pakotteista. Sanktioita on tiettävästi tulossa vielä lisää. Venäjä on vastannut omilla vastapakotteillaan sekä muun muassa aikeillaan <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/venaja-haluaa-kansallistaa-ulkomailta-vuokratut-lentokoneet-kiina-kieltaytyi-toimittamasta-maahan-varaosia/8375908">kansallistaa</a> maasta poistuvien yritysten toimintoja.
Aikeet takavarikoida yritysten omaisuutta ovat länsimaisittain katsottuna pöyristyttäviä ja takaavat sen, että yksikään länsiyritys ei investoi Venäjälle enää kuuna kullan valkeana.
Toisaalta Venäjän tarkoituksena on eristää itsensä eli kansalaiset muusta maailmasta, joten läntinen mielipide ja lainsäädäntö on valtiojohdolle yhdentekevä.
Tietokannat ja mikropiirit kopioidaan
Talouslehti <a href="https://writing.kemitchell.com/2022/03/05/Russia-to-Legalize-Software-Piracy.html">Kommersantin</a> mukaan Venäjä on nyt laillistamassa ohjelmistojen kopioinnin yhtenä keinona reagoida länsimaiden pakotteisiin. Venäjän lain mukaan patenttisuoja voidaan murtaa, jos ”valtion turvallisuus on uhattuna”.
Laki sallii myös tietokantojen ja mikropiirien kopioinnin. Erityisen mielenkiintoinen tilanne on silloin, jos totalitaarisen valtion tiedustelupalvelu nuuskii esteettä länsimaisten yritysten tietokantoja.
Vastasanktiot koskevat valtioita, jotka ovat Venäjän vihamielisten valtioiden listalla. Eli kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä esimerkiksi Yhdysvallat. <a href="https://arstechnica.com/tech-policy/2022/03/russia-mulls-legalizing-software-piracy-as-its-cut-off-from-western-tech/">Näin ollen</a> vaikkapa Microsoftin ja Applen ohjelmistotuotteita voi mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa hyödyntää Venäjällä täysin vapaasti.
&nbsp;

Venäjä sallimassa piratismin – kaikki on mahdollista valtion turvallisuuden nimissä

Kazakstanin äskettäinen kansannousu ja Capitolin valtaus vuosi sitten ovat esimerkkejä tapahtumakuluista, jotka olisi ehkä voitu ennustaa etukäteen. Maailma on pullollaan tietokantoja ja koneoppivilla ohjelmistoilla tietoläjistä voidaan jalostaa sääennustuksen tasoisia näkemyksiä myös yhteiskunnallisista levottomuuksista.

Kansan käyttäytymistä ennustavia algoritmeja on tähän mennessä hyödynnetty lähinnä valtioissa, joissa levottomuudet tai niiden uhka on arkipäivää. Malleihin on voitu lisätä televalvonnasta saatua tiedusteludataa. Valtaeliitti on sitten tilannekuvan perusteella saattanut jopa eliminoida henkilöitä, joiden on koettu asettuvan harvainvaltaa vastaan.
Nyt yhteiskunnalliset ennustemallit ovat rantautumassa myös demokraattisesti johdettuihin valtioihin, joissa signaalit kansan mielenliikkeistä voivat – jos niin halutaan &#8211; kannustaa positiivisiin muutoksiin yhteiskunnassa. Mielenosoituksia ja levottomuuksia voidaan yksinkertaisimmin ehkäistä korjaamalla epäkohtia.
Ohjelmistot opetetaan nuuhkimaan uhkia
&#8211; Ihmisillä on taipumusta tunnistaa sisimmässään uhkia, he voivat vaikkapa aavistaa lähestyvän myrskyn. Ja he voivat olla oikeassa. Ominaisuus on erittäin hyödyllinen, <a href="https://interestingengineering.com/data-scientists-believe-algorithms-can-predict-political-unrest">sanoo</a> konfliktien ennustamisen pioneeri Philip Schrodt Interesting Engineering -verkkomediassa.
Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon ja keskustiedustelupalvelu CIA käyttävät IE:n mukaan jo tekoälyä levottomuuksien ennustamiseen ja seurantaan ulkomailla. Tiedemaailma uskoo ajan olevan nyt kypsä koneoppivien järjestelmien käyttämiseen myös kotimaisten mielialojen seurannassa.
Sekään ei välttämättä ole poissuljettua, että koneoppivaa ennustamista käytetään tällä hetkellä esimerkiksi Ukrainaan liittyvien tapahtumien mallintamisessa sekä mahdollisten seurausten spekuloinnissa.

Tutkijat uskovat tähän: Algoritmi pystyy ennustamaan yhteiskunnallisia levottomuuksia

tietokanta

Tekoälyn hyödyntäminen leviää kulovalkean tavoin – EU yrittää saada lainsäädännöllä henkeä takaisin pulloon

Oppilaiden kirjoitustaito heikkenee, tekoälyn kirjoitustaito vahvistuu

Venäjä sallimassa piratismin – kaikki on mahdollista valtion turvallisuuden nimissä

Tutkijat uskovat tähän: Algoritmi pystyy ennustamaan yhteiskunnallisia levottomuuksia

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025