Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

tietoliikenneyhteydet

Bergbom: Suomea pidetään turvallisena vuoden ympäri, silti oman arjen sujuvuudesta kannattaa huolehtia – ”Kotivaran on syytä olla kunnossa”

Kansanedustaja Minna Reijonen painottaa miksi on tärkeää, että asiakkaalla on käytössä olevien lääkkeiden tiedot. Reseptit ovat nykyisin sähköisenä digitaalisesti. Lääkkeiden käyttäjillä ei useinkaan ole paperista lääkityslistaa tai tulostettuna paperille omia lääkereseptejään. Tähän tulee kiinnittää huomiota.

Erityisesti poikkeustilanteissa on tärkeää, että tiedot ovat paperisenakin.
&#8211; Jos jostain syystä tietoliikenneyhteydet eivät toimi, on järkevää tärkeiden tietojen löytyä myös paperisena, Minna Reijonen painottaa.
Lääkityslistassa on kerrotuna käytettyjen lääkkeiden nimet ja niiden vahvuudet. Siitä on nähtävillä myös annostustiedot. Eli kuinka usein ja paljonko lääkettä käytetään.
&#8211; Lääkityslista on tärkeää pitää ajantasalla ja kirjata muutokset sinne. Lääkitys voi vaihtua ja annostus muuttua.
Poikkeustilanteessa tiedot oltava saatavilla
Jokaisen olisi hyvä huolehtia, että omat tiedot ovat löydettävissä helposti. Lääkitystiedot ja annosmuutokset eivät näy automaattisesti terveydenhuollon eri yksiköissä eri alueilla. Reijonen haluakin muistuttaa, että ajantasaisten lääkitystietojen löytyminen helposti on tärkeää.
&#8211; Varautuminen poikkeustilanteisiin on mielestäni osa huoltovarmuutta, jos tietoliikenneyhteydet eivät jostain syystä toimisikaan. Jokaisella reseptilääkkeitä käyttävällä henkilöllä kannattaa olla mukanaan paperinen tuloste lääkelistastaan tai käytössä olevien lääkkeiden reseptit tulostettuna. Lääkelista voidaan tulostaa mm. lääkärin tai hoitajan vastaanotolla.
&#8211; Lääkitystiedoistaan jokainen voi kirjoittaa myös itse oleelliset tiedot mukana kuljetettavakseen. Siinä tulee käydä ilmi lääkkeiden nimi tai vaikuttavan aine, vahvuus ja kuinka usein lääkettä otetaan, Reijonen opastaa.

Reijonen: Omien reseptilääkkeiden tiedot kannattaa säilyttää myös paperisena

Kansanedustaja Minna Reijonen tyrmää sote-uudistuksen. Reijosen mielestä suurimmat sosiaali- ja terveyspuolen ongelmat eivät sotella korjaannu. Kummallisinta on se, että uudistuksella ei edes selkeästi yritetty puuttua kaikkein pahimpiin epäkohtiin.

Jos sote-uudistukseen ja sen suunnitteluun käytetyt rahat olisi käytetty toisin, olisi Minna Reijosen mielestä saavutettu parempi kokonaistulos. Reijonen nimeää kaksi asiaa, joilla olisi päästy pitkälle: tietoliikenteen toimivuus ja terveydenhuollossa työskentelevien henkilöiden saatavuus.
Sote ei korjaa edes lääkäri- ja hoitajapulaa
&#8211; Sote-uudistus ei lainkaan vaikuta edes siihen, että sote-henkilöstöä saadaan lisää, vaikka juuri se on suurin ongelma. On lääkäri- ja hoitajapulaa. Hallinto ja byrokratia kyllä sotessa kasvavat yltiökalliisti.
&#8211; Alan houkuttelevuus on avainasemassa. Kuinka saada terveydenhuollon koulutuksen saaneet ja alaa myöhemmin vaihtaneet palaamaan alalle? Reijonen kysyy.
Reijosen mielestä tarvitaan myös lisää lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja. Reijonen ihmettelee, miksi tähän ei ole kiinnitetty enemmän huomioita.
Tietojärjestelmissä pyörii kallis bisnes
&#8211; Tietojensiirto on ollut ongelma jo kymmeniä vuosia, kertoo Reijonen.
Suomen sairaaloissa on ollut kymmeniä, jopa satoja eri järjestelmiä, jotka eivät toimi keskenään. Vaikuttaa siltä, että koska tietojärjestelmät päivityksineen ovat rahakas bisnes, ei niiden ole haluttukaan keskustelevan keskenään.
&#8211; Lääkärit eivät ole aina nähneet potilaidensa asioita, jotka olisi ollut tärkeä nähdä, kuten eri lääkäreiden kirjoittamat reseptitiedot lääkkeistä. Tähänkin sote jättää ison aukon. Eli jos vaikka itäsuomalainen henkilö joutuu Etelä-Suomessa vastaanotolle, ei lääkäri löydä tietoja näppärästi, Reijonen huomauttaa.
Tähän olisi Reijosen mielestä saatu parannus jo vuosia sitten, jos valtio olisi ohjannut käyttöön vain yhden tietojärjestelmän kaikkialle, kuten Kelalla ja verottajallakin käytännössä on. Nyt tietoja on jouduttu jopa syöttämään käsin uudelleen eri järjestelmästä toiseen.
Keskustan soteuudistushimmeli &#8211; kannattiko se?
Keskustalla oli hallitukseen menemisen kynnyskysymyksenä sote-uudistus. Keskusta saikin vaaleissa komeasti luottamuspaikkoja.
&#8211; Hallintohimmeli tuli kalliiksi. Nyt jo näyttää siltä, että tavallinen ihminen ei uudistuksesta kovinkaan paljon hyödy, koska suurimmat ongelmat jäivät ratkaisematta. Seuraavalla hallituksella riittää sotessa vielä paljon korjaamista, toteaa Reijonen.
&nbsp;

Reijonen tyrmää sote-uudistuksen: Pahimpiin epäkohtiin ei edes yritetty puuttua

Sähkön saatavuuden turvaamiseksi nykyisessä tilanteessa on suunniteltu suoritettavan sähkökatkoja. Kiertävät sähkökatkot on suunniteltu toteutettavaksi muun muassa niin, että sähkölaitokset avaavat sähköasemilta jotkin etukäteen päätetyt katkaisijat, jotka pimentävät takanaan olevan sähköverkon. Perussuomalaisten kansanedustajat Petri Huru ja Vilhelm Junnila jättivät asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.

&#8211; Tämä on aika raaka tapa, sillä pimennyksen piiriä on tässä mallissa vaikea rajata niin, että katkon piiriin ei päädy myös yhteiskunnan kannalta tärkeitä kohteita, kuten esimerkiksi tietoliikenneyhteydet, Petri Huru kertoo.
Älyominaisuuksia hyödyntäen katkot voisi rajata paremmin
Sähköverkkojen älykkäitä ominaisuuksia hyödyntäen katkot voitaisiin tehdä toisin eli ohjaamalla suoraan etäohjattavia sähkömittareita, joihin on eri puolilla maata investoitu.
&#8211; Näin saataisiin katkottavat kohteet rajattua hyvinkin tarkasti, ja esimerkiksi kerrostaloihin voitaisiin jättää huoneistojen pimentämisen yhteydessä ns. talosähköt päälle, jolloin ketään ei jäisi hisseihin jumiin ja esimerkiksi kaukolämpö ei aiheuttaisi vaaratilanteita lämpimän veden säädön mennessä pimeäksi, Huru jatkaa.
Myös takaisinkytkentää voitaisiin rakentaa portaittain, jolloin muuntajien kytkeytymisestä verkkoon ei aiheutuisi sysäysvirtapiikkejä, jotka pahimmassa tapauksessa saattavat aiheuttaa laiterikkoja ja sähköasemien suojauksen laukeamista.
Joustokuluttajille halvempaa sähköä
Edustajat esittävät ns. joustokuluttajamallia, jota voisi soveltaa myös niin, että joustokuluttajiksi ilmoittautuneet saisivat sähkölle alhaisemman hintakaton. Joustokuluttajaksi ilmoittautuminen tarkoittaa suostumusta vapaaehtoisesti sähkökatkoksen piiriin, mikäli sähköpula iskee.
&#8211; Joustovara-ajatusta voi soveltaa myös myöhemminkin ja luoda siitä tuotteen, jossa halvempaa energiaa vastaan kiinteistö suostuu toimimaan joustovarana, ja tällä voidaan estää kalliin tai saastuttavan varavoiman käynnistäminen sekä kalliin ulkomailta hankittavan sähkön ostaminen. Parhaassa tapauksessa voidaan lisäksi vähentää säätövoiman investointitarpeita, Vilhelm Junnila kommentoi.
&#8211; Mallissa olisi myös se hyöty, että katkon aikana pelastuslaitos tai poliisi voisi pyytää sähkön palauttamista johonkin yksittäiseen kohteeseen osoitteen perusteella, jos tilanne sitä vaatii. Sähköverkkojen älykkäitä ominaisuuksia hyödyntämällä saataisiin rajattua myös puhelin- ja tietoliikenneverkon tukiasemat katkojen ulkopuolelle, jolloin tiedonkulku pysyy häiriöttömänä, joka on tärkeää sähkökatkojen aikana, jotta voidaan turvata esimerkiksi hätäpuheluiden soittaminen, Junnila jatkaa.
&nbsp;

Älykkään sähköverkon ominaisuuksia hyödynnettävä kiertävissä sähkökatkoksissa

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti osaa Landemia-hankkeen osana järjestettävään Maaseutuasumisen tulevaisuus -tilaisuuden paneeliin Seinäjoella keskiviikkona. Jo ennen tapahtumaa Mäenpää korosti maaseudun asukkaana arvostavansa elinympäristöään huoltovarmuuden mahdollistajana ja hyvänä lasten kasvupaikkana. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=T8HyKeMcm_s">Paneelin</a> aikana kansanedustaja arvioi, että Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä jo lähitulevaisuudessa maaseutukylien tärkeimmäksi vetovoimatekijäksi nousee turvallisuus.

Paneelissa käsiteltiin kolmea suurempaa aihealuetta. Ensiksi puhuttiin työelämän murroksesta, paikkariippumattomuudesta ja näihin liittyvästä asuinpaikan valinnasta. Panelisteilta kysyttiin keinoja etä- ja paikkariippumatonta työtä tekevien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi Etelä-Pohjanmaan alueella.
Vastauksissa korostuivat peruspalvelut, kunnolliset etätyöpuitteet ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Myös Juha Mäenpää huomautti asuinpaikan valinnassa peruspalveluiden ja tiestön olevan merkittäviä tekijöitä. Palveluista hän korosti erityisesti kyläkoulujen ja koulukyytien merkitystä.
&#8211; Tiedetään, että maaseutu on täynnä upeita taloja, mutta sitten jos kulkeminen on jonkun ”kuratien” varressa, niin silloin ei paljoa etätyökään houkuta, kun lapsia kuitenkin joutuu kuskaamaan kouluun tai linja-autolle kyseistä tietä pitkin, Mäenpää selvensi ydinongelmaa.
Tyhjien asuntojen ongelma
Samassa aihepiirissä käsiteltiin myös maaseudun tyhjien asuntojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Panelistien vastauksissa nostettiin esille muun muassa halpojen tonttien, kyläyhteisöjen aktiivisuuden ja markkinoinnin merkitys. Mäenpää aloitti ongelman tarkastelun muista poikkeavasta näkökulmasta: hän muistutti, että mikäli talosta löytyy jälkeenpäin ongelmia, saattaa siitä myyjä joutua vastuuseen pitkänkin ajan jälkeen.
&#8211; Esimerkiksi perikunta ei välttämättä uskalla myydä vanhuksen jälkeensä jättämää taloa, minkä vuoksi talo menee pilalle, kun se jätetään kylmäksi, hän avasi kuviota.
Turpeen merkitys nuorten työllistäjänä
Paneelin toinen aihealue koski nuorten muuttohalukkuutta ja tulevaisuutta. Tarkoituksena oli pohtia toimenpiteitä opiskelijoiden vahvempien sidosten luomiseksi kotipaikkakunnilleen sekä keinoja nuorten alueella kiinni pitämiseen ja jo lähteneiden nuorten takaisin houkutteluun. Vastauksissa huomautettiin, että tärkeää on, miten jokainen puhuu maaseudusta: viestin pitäisi olla myönteinen.
Lisäksi korostettiin yhteydenpidon tärkeyttä poismuuttaneiden nuorten mahdollisen paluumuuton toivossa ja muuta markkinointia. Mäenpää otti keskustelussa esille kaksi nuorten työllisyyteen liittyvää seikkaa: työnteon saamisen vaikeuden alaikäisenä ja turpeen merkityksen työllistäjänä.
&#8211; Enää ei helposti oteta alaikäisiä lautapojiksi, Mäenpää huomautti.
&#8211; Turpeella on ollut valtavan hyvä sosiaalinen vaikutus niille nuorille, jotka eivät ole oikein &#8221;opiskelutyyppiä&#8221;. He ovat olleet turvesuolla töissä kesät ja korjanneet turvekoneita talvet. Jos turve jää fossiilisena energiana pois Etelä-Pohjanmaalta, se saattaa lisätä kylien autioitumista, hän jatkoi huolestuneena.
Myös vapaa-ajan asukkaat huomioitava
Lopuksi paneelissa puhuttiin monipaikkaisuudesta maaseudun vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta. Keskustelussa oli vapaa-ajan asukkaiden huomioiminen alueiden kehittämisessä ja kysymys vapaa-ajan asukkaista tulevina pysyvinä asukkaina. Erityisesti kaavoituksen merkitystä korostettiin. Panelistien joukosta huomautettiin, että esimerkiksi suhtautuminen siihen, saako rannalla asua vakituisesti, on keskeinen.
&#8211; Toivoisin rohkeutta siihen, että mökkejä voisi muuttaa kodeiksi, Mäenpää linjasi.
Turvallisuus vaikuttaa perheiden muuttosuunnitelmiin
Lopuksi eteläpohjalainen kansanedustaja otti puheeksi tärkeän huomion: maaseutukylien turvallisuus tulee olemaan vetovoimatekijä. Puheenvuoronsa aikana hän havainnollisti asiaa vertailemalla Helsingin turvallisuustilannetta Seinäjokeen ja toisaalta Seinäjoen mahdollista tulevaisuuden turvallisuustilannetta pienempiin paikkakuntiin.
Erityisesti viimeaikaisten <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f151c6fa-c723-4e49-a859-73434ad72667">katujengikeskusteluiden ja -uutisten</a> vuoksi Mäenpään huomio on perusteltu. Turvallisuus toden totta vaikuttanee yhä enenevässä määrin perheiden muuttosuunnitelmiin.
<a href="https://www.landemia.fi/hanke/">Landemia-hankkeen</a> päätavoite on edistää Etelä-Pohjanmaan vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Hanke pyrkii saamaan alueelle uusia pysyviä asukkaita sekä tukea ja mahdollistaa monipaikkaista asumista. Lisäksi tavoitteena on edistää osaltaan myös paikkariippumatonta työskentelyä.
Paneelissa oli mukana runsas kattaus vaikuttajia ja asiantuntijoita: eteläpohjalaisia paikallis-, alue- ja valtakunnanpoliitikkoja sekä edustusta yhdistyskentältä ja tutkimuksen saralta.
&nbsp;

Mäenpää maaseutukylien vahvuuksista: Turvallisuus on maaseudun tärkein vetovoimatekijä

Eduskunta käsittelee parhaillaan turvallisuusselontekoa, mutta huoltovarmuuden kannalta kriittisiä osa-alueita on jätetty käsittelyn ulkopuolelle. Niiden joukossa ovat muiden muassa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät, jotka ovat kansalaisten hengen ja terveyden kannalta aivan välttämättömiä.

Uudellamaalla käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä Apotti kaatui tunniksi torstaiaamuna. Se johti siihen, ettei lääkäri- ja laboratorioaikoja voinut varata eikä potilaiden tietoja voinut hakea järjestelmästä HUS:issa.
&#8211; Kyseessä on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön järjestelmä, jonka pidemmät käyttökatkokset voivat vaarantaa kansalaisten hengen ja terveyden. Jotta esimerkiksi leikkaukset voitaisiin tehdä turvallisesti, potilaan tietojen on oltava aina saatavilla, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen korostaa.
Yhtä tärkeää kuin sähkönsaannin turvaaminen
Tietojärjestelmien toiminta on yhtä tärkeää kuin sähkönsaannin turvaaminen. Vaikka esimerkiksi sähkökatkoihin on varauduttu sairaaloissa generaattoreilla, tämä ei riitä, jos kriittisten tietojärjestelmien toimintaa ei pystytä turvaamaan. Vihamielinen hyökkäys on oleellisesti helpompaa toteuttaa tietoverkkoihin kuin sähköverkkoihin.
&#8211; Tällä hetkellä lisäksi ICT-alan toimihenkilöt ovat lakossa. Nyt pitäisi selvittää, mitä tapahtui, ja varmistaa, että potilasjärjestelmiin ei ole mahdollista tunkeutua tai niitä sabotoida ulkopuolelta. Tietoliikennekatkojen varalta esimerkiksi leikkausten edellyttämien potilastietojen on oltava saatavilla sairaaloissa paikallisesti, ilman tietokantaan pääsyä, Juvonen huomauttaa.
Terveydenhuollon toimivuus avainasemassa
Juvonen on kritisoinut sitä, että eduskunnassa käsittelyssä olevaa turvallisuusympäristön muutosta koskevaa ajankohtaisselontekoa ei tuotu sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn.
&#8211; Selonteko pohjustaa keskustelua ja päätöstä Natoon liittymisestä, mutta sen pitäisi antaa kokonaiskuva turvallisuuskysymyksiin laajemminkin. Kriisiaikana terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus, kesto ja kantokyky on keskeistä, ja turvallisuuteen varustautumisessa terveydenhuollon toimivuus on avainasemassa.
&#8211; Huoltovarmuuden osalta olisi varmistettava myös lääkkeiden ja lääkintätarvikkeiden riittävä varastointi ja saatavuus, jos esimerkiksi merikuljetuksiin kohdistuu häiriöitä, Juvonen muistuttaa.
&nbsp;

Uudellamaalla käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä kaatui – Juvonen: Kriittisten sote-tietojärjestelmien toimivuus on keskeinen osa huoltovarmuutta

Venäläiset ovat hankkineet Suomesta paljon kiinteistöjä ja maaomaisuutta. Omistuksia on ympäri Suomea huoltovarmuuden tai maanpuolustuksen kannalta merkittävillä alueilla. Kansanedustaja Minna Reijonen kysyy hallitukselta, kuinka Ukrainan sota muuttaa Suomen suhtautumista venäläisten maanomistukseen.

Iltalehti uutisoi jo vuonna 2016, että Supo epäilee Venäjän ostaneen sotilailleen kiinteistöjä Suomesta. Samassa artikkelissa mainittiin mahdollinen vaikuttaminen kriisitilanteissa. Supon mukaan tähän vihjaavat maakaupat, joissa ei näytä olevan ”liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöarvoon liittyvää logiikkaa”. Supo totesi, että käytännössä vieras valtio voisi maanomistajana sulkea liikenneväyliä tai majoittaa joukkoja.
&#8211; Kiinteistöjä on paljon itäisellä rajalla. Omistuksia on lisäksi sotilaslentokenttien läheisyydessä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Ukrainan sota vaikuttaa Suomessakin
Ajoittain on noussut esille, kuinka venäläisten maanomistus Suomessa on lisääntynyt mm. saaristossa, lähellä itäistä rajaa, sotilaslentokenttien läheisyydessä ja tietoliikennemastojen sekä ilmavalvonta- ja lennonjohtojärjestelmien lähistöllä. Omistuksia on myös satama-alueilla ja merkittävien sähkön kantaverkkojen lähellä.
Sota Ukrainassa vaikuttaa meillä Suomessakin. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan on Venäjälle asetettu pakotteita, ja monet erilaiset yhteistyösuhteet Venäjälle on katkaistu.
&#8211; Tarvitaan pikaista keskustelua ulkomaalaisten maanomistuksesta Suomessa ja siitä, miten tähän aiotaan jatkossa reagoida, toteaa Reijonen.
Reijonen teki asiasta vastaavalle ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka Ukrainan sota muuttaa Suomen suhtautumista venäläiseen maanomistukseen ja millaisiin toimiin hallitus aikoo pikimmiten asian suhteen ryhtyä.
&nbsp;

Reijonen: Supon epäilyt venäläisten maanomistuksesta otettava tosissaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa nosti itsenäisyyspäivän juhlapuheessaan Lokalahden sankarihaudalla esiin muun muassa ikääntyvät ja vähenevät sotaveteraanit ja -invalidit, joille valtiovalta on vuosien saatossa lupaillut milloin mitäkin. Valitettava tosiasia on kuitenkin se, etteivät Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleet ole edelleenkään saaneet ansaitsemaansa kunnioitusta ja tarvitsemiaan palveluja, vaikka heitä on keskuudessamme enää kuutisen tuhatta.

Kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa kertoi Lokalahden sankarihaudalla pitämässään puheessa itsenäisyyspäivän muistuttavan suomalaisia aiempien sukupolvien uhrauksista sen eteen, että Suomi on tänä päivänä hyvä paikka asua, elää ja yrittää. Valitettavasti tätä itsenäisyyspäivää varjostaa vahvasti koronaepidemia, joka ei tahdo hellittää otettaan.
&#8211; Vaikka monet asiat ovat menneet parempaan suuntaan, on takapakkiakin tullut. Uuden ajan ilmiöt, kuten monikulttuurisuus, haastavat suomalaisia arvoja. Tietyissä kulttuureissa esimerkiksi naisten asemaa poljetaan todella rumasti. Tasa-arvo kärsii. Mielestäni tällaisten epäkohtien kitkemiseen pitää puuttua todella tiukasti. Samoin uudenlaisiin turvallisuusuhkiin, kuten jengiytymisen haasteisiin, on reagoitava välittömästi ennen kuin olemme naapurimaa Ruotsin tilanteessa, Elomaa sanoi.
Itsenäisyys ei ole itsestäänselvää
Suomen itsenäisyys ei Elomaan mukaan ole itsestäänselvä asia, vaan sitä pitää olla valmis puolustamaan muuttuneita uhkakuvia vastaan. Tänä syksynä pakolaisvirroilla pelaavat omia intressejään ajavat valtiot ovat iskeneet pöytään hybridivaikuttamisen kortin. Kun ennen vanhaan vieraan valtion hyökkäykseen varauduttiin varustamalla sotilaita sekä linnoittamalla ja kaivamalla poteroita, nykyisin tarvitaan erilaisia toimia.
&#8211; On varmistettava, esimerkiksi, että lainsäädäntömme on ajan tasalla hybridiuhkien varalta, huoltovarmuutemme kunnossa, sähköntuotanto ja jakelu turvattu sekä tietoliikenteen toimivuus varmistettu myös kriisitilanteessa. Tässä varustelussa on paljon parantamisen varaa ja toivon, että hallituksessa ryhdyttäisiin toimiin modernin ajan uhkien torjuntavalmiuden parantamiseksi. Suomi ei voi ummistaa silmiään, Elomaa totesi.
Sotaveteraanien avuntarve suuri
Seuraavaksi Elomaa lausui kiitoksensa sotaveteraaneille ja kaikille suomalaisille, jotka puolustivat Suomea maamme historian suurinta uhkaa vastaan toisessa maailmansodassa. Elomaa ei kuitenkaan ollut tyytyväinen siihen tapaan, jolla valtiovalta on sotaveteraaneja heidän uhrauksistaan kiittänyt ja toivoi, että heille suunnattuihin palveluihin ja kuntoutukseen voitaisiin kohdentaa resursseja nyt, kun heitä on keskuudessamme enää noin 6 000.
&#8211; Sotiemme veteraanien kohtelu vuosien varrella hävettää minua suuresti. Valtiovalta on lupaillut milloin mitäkin, mutta tosiasia on se, etteivät veteraanit ole saaneet ansaitsemiaan palveluita ja kunnioitusta. Tänä päivänä monilla veteraaneilla avun tarve on todella suuri. On selvää, että kun veteraanien keski-ikä on 95 vuotta, niin hoivapalvelujen tarve on suuri, Elomaa sanoi.
Itsenäisyys on mittaamattoman arvokas asia
Elomaan mielestä olisi oikeudenmukaista tarjota tukea mahdollisimman laajalle joukolle isänmaan puolesta Suomen sodissa uhrauksia tehneille nyt, kun siihen vielä muutaman vuoden ajan on mahdollisuus. Suomen itsenäisyys on mittaamattoman arvokas asia, joten Elomaa pitää tärkeänä maksaa takaisin hieman kunniavelkaa mahdollistamalla hyvät elinvuodet ihmisille, jotka ovat sen mahdollistaneet.
&#8211; Arvostukseni sotiemme veteraaneja ja Suomen itsenäisyyttä kohtaan on näkynyt myös valtiopäivätoimissani vuosien saatossa. Sotiin osallistuneiden suomalaisten tilanteesta pitäisikin mielestäni keskustella myös muutoin kuin ainoastaan itsenäisyyspäivän alla. On tärkeää, että tieto sodissa tehdyistä uhrauksista yhteisen asian, isänmaan, eteen välittyy jälkipolville. Ennen kaikkea nyt on ryhdittyvä käytännön toimiin ennen kuin on liian myöhäistä, Elomaa toivoi.
&nbsp;

Elomaa itsenäisyyspäivänä: ”Sotiemme veteraanien kohtelu vuosien varrella hävettää minua suuresti”

Aluehallintovirastot ovat antaneet koronaepidemian rajoittamiseksi päätökset, joiden mukaan koulujen, oppilaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen tilat pidetään suljettuna ja yli 10 hengen yleiset kokoukset ja yleisötilaisuudet kielletään ainakin 13.5.2020 saakka.

Aluehallintovirastot ovat antaneet päätöksiään koskevia soveltamisohjeita. Opiskelijavalintoja voidaan aluehallintovirastojen päätösten voimassa ollessa toteuttaa korkeakoulujen tiloissa noudattaen asianmukaisia varotoimia. Korkeakoulut voivat käyttää tämän mahdollisuuden puitteissa harkintavaltaa ottaen huomioon asianmukaiset varotoimet taudin leviämisen ehkäisemiseksi.
Pääsykokeet etäkokeina
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan ammattikorkeakoulujen valintakokeet kuitenkin järjestetään pääsääntöisesti etäkokeena. Ammattikorkeakoulut ovat päättäneet, että kevään toisen yhteishaun AMK-valintakoe järjestetään etäkokeena poikkeusolojen takia. Samoin monet yliopistot suunnittelevat järjestävänsä pääsykokeet etäkokeena.
&#8211; Suomalaiset yliopistot ovat linjanneet, että perinteisiä valintakokeita ei ole koronatilanteen vuoksi mahdollista järjestää turvallisesti, vaikka aluehallintovirastot olisivat sen sallineet asianmukaiset varotoimenpiteet huomioiden, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Lapissa huonot tietoliikenneyhteydet
Tietoliikenteen valokuitukaapelointia on rakennettu koko ajan lisää, mutta etenkään Lapissa ei kiinteä laajakaistaverkko ulotu läheskään kaikkiin kotitalouksiin. Mobiililaajakaistan tietoliikenneyhteyskin on epävakaa ja ajoittain jopa kokonaan toimimaton, kertoo Juuso.
&#8211; Etäyhteydellä järjestettävissä valintakokeissa voi syntyä tilanteita, joissa heikosti toimivan tietoliikenneyhteyden varassa oleva hakija ei pysty osallistumaan pääsykokeeseen tai yhteys katkeaa kesken kokeen. Pitääkö hänen tässä tilanteessa jäädä odottamaan seuraavaa mahdollisuutta ja meneekö kuukausien valmistautuminen hukkaan?
&#8211; Jos korkeakoulujen ja yliopistojen valintakokeita järjestetään etäkokeena, pidän opiskelijoiden oikeusturvan kannalta hyvin tärkeänä, että he joko voivat osallistua pääsykokeeseen fyysisesti tai ovat luotettavasti toimivan tietoliikenneyhteyden piirissä, linjaa Juuso ja kertoo tehneensä asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministerille.

tietoliikenneyhteydet

Bergbom: Suomea pidetään turvallisena vuoden ympäri, silti oman arjen sujuvuudesta kannattaa huolehtia – ”Kotivaran on syytä olla kunnossa”

Reijonen: Omien reseptilääkkeiden tiedot kannattaa säilyttää myös paperisena

Reijonen tyrmää sote-uudistuksen: Pahimpiin epäkohtiin ei edes yritetty puuttua

Älykkään sähköverkon ominaisuuksia hyödynnettävä kiertävissä sähkökatkoksissa

Mäenpää maaseutukylien vahvuuksista: Turvallisuus on maaseudun tärkein vetovoimatekijä

Uudellamaalla käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä kaatui – Juvonen: Kriittisten sote-tietojärjestelmien toimivuus on keskeinen osa huoltovarmuutta

Reijonen: Supon epäilyt venäläisten maanomistuksesta otettava tosissaan

Elomaa itsenäisyyspäivänä: ”Sotiemme veteraanien kohtelu vuosien varrella hävettää minua suuresti”

Juuso huolissaan lappilaisten opiskelijoiden oikeusturvasta opiskelijavalinnoissa

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025