Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

tietomurto

Valtioneuvosto on päättänyt aloittaa Helsingin kaupunkiin kohdistunutta tietomurtoa koskevan poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnan ja on asettanut tutkintaryhmän tutkintaa varten. Tutkinnalla halutaan tuottaa merkittävää tietoa yhteiskunnan turvallisuuden varmistamiseksi.

Helsingin kaupunkiin on kohdistunut poikkeuksellisen laaja tietomurto, joka tuli kaupungin tietoon 30. huhtikuuta. Tietomurto koskee alustavan arvion mukaan noin 150 000 oppijaa ja heidän huoltajiaan sekä kaupungin noin 38 000 työntekijää. Murretulla verkkolevyllä on ollut talletettuna muun muassa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten asiakkaiden henkilötunnuksia, osoitteita sekä tietoja kansalaisuudesta ja uskontokunnasta vuosien ajalta.
Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäisemistä koskevassa turvallisuustutkintalaissa säädetään myös niin sanotun poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnasta. Onnettomuuksien lisäksi tutkittavaksi voidaan ottaa myös muita vakavalla tavalla kansalaisten turvallisuuden tunnetta järkyttäneitä tapahtumia. Poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnan aloittamisesta päättää valtioneuvosto. Valtioneuvosto voi asettaa tapahtuman tutkintaa varten Onnettomuustutkintakeskuksen yhteyteen tutkintaryhmän, kertoo oikeusministeriö.
Yhteiskunnan varauduttava paremmin
Poikkeuksellisen laajaa, arkaluonteiseen ja myös salassa pidettävään tietoon kohdistunutta tietomurtoa voidaan pitää erittäin vakavana suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta horjuttaneena tapahtumana. Kyber- tai tietomurtoihin liittyviä vastaavia tapauksia ei aiemmin ole tutkittu poikkeuksellisena tapahtumana. Nyt alkavan tutkinnan avulla tuotetaan tietoa siitä, miten yhteiskunta voi nykyistä paremmin varautua vastaaviin tilanteisiin.
Tutkinnassa selvitetään muun muassa tapahtuman taustoja, miten tietoturva oli pyritty varmistamaan, miten johtamis-, valvonta- ja tarkastustoiminta oli toteutettu sekä miten viestintä sekä tietomurron kohteiden jälkihuolto toteutuivat. Turvallisuustutkintaa ei tehdä oikeudellisen vastuun kohdentamiseksi, joten tutkinnassa ei käsitellä syyllisyys, vastuu- ja vahingonkorvauskysymyksiä.
Tutkinnan arvioitu kesto on 9−12 kuukautta.

Tutkintaryhmä selvittämään Helsingin kaupunkiin kohdistunutta tietomurtoa

Oikeusministeri Leena Meri kirjoittaa oikeusministeriön sivuilla julkaistussa <a href="https://oikeusministerio.fi/-/oikeusministeri-meri-henkilotietojen-suojaa-on-pystyttava-parantamaan">kolumnissaan</a> Helsingin kaupunkiin kohdistuneesta tietomurrosta karmeana esimerkkinä tapahtumasta, jollaista ei pitäisi voida tapahtua.

&#8211; Teemme oikeusministeriössä työtä, jotta arkaluonteisia henkilötietoja pystytään suojaamaan entistä paremmin. Helsingin kaupunkiin kohdistunut tietomurto on karmea esimerkki tapahtumasta, jollaista ei pitäisi voida tapahtua, oikeusministeri Leena Meri painottaa.
Oikeusministeriössä käynnistyi jo joulukuussa 2023 pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan perustuva selvitystyö, joka koskee tietosuojasääntelyn rikkomisesta määrättävien hallinnollisten seuraamusmaksujen ulottamista koskemaan myös viranomaisia. Tällä hetkellä maksuja voidaan määrätä vain yksityisille toimijoille. EU:n tietosuoja-asetuksen nojalla tätä koskeva harkintavalta on kullakin jäsenvaltiolla.
Vastaavat tapahtumat pyritään estämään
Oikeusministeriö valmistelee valtioneuvostolle esityksen ns. poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnan käynnistämisestä Helsingin kaupunkiin kohdistuneesta suuresta tietomurrosta. Tutkinnasta vastaa turvallisuustutkintalain nojalla Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) yhteyteen asetettava tutkintaryhmä, joka suorittaa tehtävänsä itsenäisesti ja riippumattomasti.
&#8211; Onnettomuustutkinnan keinoin tehtävässä tutkinnassa ei etsitä syyllisiä vaan analysoidaan tapahtumat ja niihin johtaneet tekijät. Sitä kautta tuotetaan tietoa ja suosituksia, joilla vastaavien tapausten toistumisia voidaan estää, Meri kertoo.
Oikeusministeriö ryhtyy myös selvittämään suuriin tietojärjestelmärikoksiin liittyvää asianomistajan aseman parantamista. Tarkoituksena on lisäksi selvittää syyttäjän työtaakan keventämistä niin sanotuissa mammuttijutuissa, kuten Vastaamo-tietomurrossa.
&nbsp;

Oikeusministeri Leena Meri Helsingin tietomurrosta: Henkilötietojen suojaa on pystyttävä parantamaan

Kasvavan jengirikollisuuden myötä hyvinvointiyhteiskunta on yhä suurempien haasteiden edessä. Rikolliset pyrkivät nyt soluttamaan sekä korruptoimaan viranomaisjärjestelmiä ja siten hankkimaan alamaailmalle tuikitärkeitä tietoja. Organisaatio on mafiatodellisuudessa yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki.

Ruotsin poliisihallinnon sisällä toimii itsenäinen erikoisyksikkö SU (Särskilda utredningar), joka selvittää poliisivirkailijoihin, tuomareihin ja syyttäjiin kohdistuvia rikosepäilyjä. Erikoisyksikön johtajan valitsee maan hallitus, jolle yksikkö vuosittain raportoi toimintansa tuloksista.
SU:n ”vastavakoilutoimintaan” kohdistuu yhä suurempia odotuksia, sillä klaanit, jengit ja järjestäytynyt rikollisuus yleensäkin yrittävät uittaa omia henkilöitään ”<a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/sa-infiltrerar-kriminella-den-offentliga-sektorn">insidereiksi</a>” poliisihallintoon.
Yrityksiä on tehty
Tällaisia yrityksiä on tehty, <a href="https://www.dn.se/sverige/insiders-hos-polisen-hjalper-gangkriminella/">kertoo</a> SU:n päällikkö Martin Valfridsson Dagens Nyheterin haastattelussa.
&#8211; Taustaselvitysten ja haastattelujen avulla käymme läpi rekrytoitavia ja selvitämme hakijoiden viiteryhmään ja talouteen liittyviä mahdollisia haavoittuvuuksia.
&#8211; Jos henkilö liikkuu rikollisen miljöön reunamilla, niin hän voi joutua uhkailun tai kiristyksen kohteeksi, vaikka harvat uskaltavat siitä kertoa.
Raha, rakkaus tai painostus
Motiivi salassapitovelvollisuuden rikkomiseen tai tietomurtoon löytyy usein tunteista eli siitä, että virkavallan edustajalla on rakkaussuhde rikollisen kanssa. Kyse voi olla myös puhtaasti rahasta, eli arvokkaasta poliisin rekisterissä olevasta tiedosta maksetaan hyvin.
Kyse saattaa olla myös poliisiviranomaisen tai poliisihallinnon siviilityöntekijän uhkailusta. Vaikenemisen kulttuuria hyödyntäen rikollinen pyrkii saamaan tietoa esimerkiksi voimassa olevista etsintäkuulutuksista.
&#8211; Paljon kontakteja omaavalla poliisilla on oltava työympäristö, jossa voi todeta, ettei pysty käsittelemään päällä olevaa tilannetta. Kyseinen henkilö siirretään tarvittaessa sivuun tai hän saa muuta apua. Syyttäjät ja tietyt toiminnot kriminaalihuollossa ovat hyviä tässä, <a href="https://polistidningen.se/2014/04/12568/">sanoo</a> Rikoksentorjuntaneuvosto Brå:n selvityshenkilö Emma Ekdahl Polistidningenissä.
Tieto on valtaa
Jengirikollisuuden kasvu on suoraan yhteydessä viranomaisten kokemaan painostukseen ja solutusyrityksiin. Valfridssonin mukaan rikolliset ymmärtävät heitä koskevan tiedon arvon ja ovat erittäin taitavia hyödyntämään järjestelmän heikkouksia ja haavoittuvuuksia.
Vuodetun, salassa pidettävän tiedon määrästä ei ole olemassa täsmällistä faktaa. Tietomurtoja on tapahtunut ja ainakin SU:n johto on vakuuttunut siitä, että laittomasti hankittu informaatio on päätynyt rikollisille, vaikka näyttö puuttuisikin.
&#8211; Ei ole löytynyt mitään muuta selitystä sille, miksi rekistereitä on selattu, toteaa SU:n Valfridsson.

Jengirikolliset soluttautuvat poliisihallintoon  – etsivät pääsyä hyödyllisiin tietoihin

Koko maata ravisuttaneesta Vastaamon tietomurron paljastumisesta on kulunut aikaa noin vuosi. Tietomurto oli Suomen historian vakavin ja hallituksesta tehtiin kriisin keskellä ulostuloja, joissa vakuuteltiin uhrien tukemista. Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy konkreettisista toimista, joita hallitus on tehnyt tai tekemässä uhrien tukemiseksi.

&#8211; Tapaus oli vakavuudessaan ja laajuudessaan niin valtava, että se rapautti koko yhteiskunnan tasolla luottamusta potilasturvallisuuteen ja nosti esille siihen liittyviä muutostarpeita. Kaiken tämän keskellä on kuitenkin syytä muistaa, että tietomurron uhreiksi joutuneet kymmenet tuhannet suomalaiset ovat niitä, joilla turvallisuuden tunteen järkkymisen ohella on järkkynyt koko elämä. Heidän tukemistaan ei saa unohtaa, Sebastian Tynkkynen muistuttaa.
Uhreja yli 30 000
Kun tapaus paljastui, pääministeri Sanna Marin sekä sisäministeri Maria Ohisalo totesivat kumpikin julkisuudessa, että uhrien tukemisen mahdollisuuksia selvitetään ministeriöiden ja viranomaisten tahoilla. Uhreja pyrittiin auttamaan myös lakimuutoksella, joka olisi helpottanut tietomurron uhrien henkilötunnusten vaihtoa. Asia kuitenkin sittemmin tyssäsi ja julkinen keskustelu aiheen ympärillä laantui.
&#8211; Julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella uhrit olisivat saamassa alle sadan euron vahingonkorvauksen konkurssipesän varoista. Sitä voi pitää lähes irvailuna, eikä ole ihme, että moni uhri kokee jääneensä vaille riittävää tukea. Pitkään tapauksen jälkeenkin tietomurron selvittely ja käsittely ovat sen uhriksi joutuneille jokapäiväistä työtä. Tuen tarve ei siis poistu yhtä nopeasti kuin tietomurrosta kirjoitetavat suuret otsikot poistuvat. Tämä olisi tärkeää tiedostaa myös hallituksen tasolla, Tynkkynen päättää.
Vastaamon tietomurron uhriksi joutui yli 30 000 kansalaista. Heidän arkaluontoisia tietojaan levitettiin netissä ja niitä käytettiin uhrien kiristämiseksi. Keskusrikospoliisi on kertonut tapauksen tutkinnan edistyneen, mutta tutkinta on yhä kesken.

Tynkkynen: ”Aiotaanko Vastaamon tietomurron uhreja tukea oikeasti?”

Noin 39 000 belgialaisen herkät terveystiedot ovat vaarassa maan koronapassin tietomurron vuoksi, <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-10-13/belgium-s-covid-app-reports-data-breach-days-before-pass-rollout?srnd=politics-vp">Bloomberg</a> uutisoi. Belgiassa astuu perjantaina voimaan koronapassivelvoite esimerkiksi ravintolaan pääsemiseksi.

Belgian koronapassi on tällaisessa tarkoituksessa älypuhelinsovellus, jossa QR-koodista voidaan lukea asiakkaan koronatiedot esimerkiksi rokotuksista tai hiljattain saadusta testituloksesta.
Koronapassia tarvitaan monessa paikassa, mukaan lukien sairaalavierailut. Belgian päättäjät haluavat jouduttaa kansalaisten rokottautumisia laajan koronapassivelvoitteen myötä.

Nokka ei kauaa tuhissut: Belgiassa koronapasseissa tietomurto jo ennen niiden käyttöönottoa

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula tyrmää EU:n puheenjohtajamaa Portugalin ehdotuksen EU-maiden yhteisestä aserekisteristä, joka tietomurron sattuessa antaisi järjestäytyneelle rikollisuudelle yksilöityä tietoa aseiden omistajista ja sijainneista. Yhtä hyvin aseet voisi saman tien ojentaa terroristeille ja muille rikollisjärjestöille.

Keskustelu EU:n yhteisestä aserekisteristä on jälleen virinnyt, kun EU:n nykyinen puheenjohtajamaa Portugali on tehnyt ehdotuksen, jossa se vaatii terrorismin, maiden välisen järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman asekaupan torjunnan nimissä yhteistä aserekisteriä, josta selviäisi aseiden sijainti, tunnistetiedot ja aseen omistajan tiedot.
Portugali ehdottaa, että yhteinen rekisteri lisättäisiin terrorismin torjuntaan solmittuun Prümin sopimukseen, johon Suomikin on sitoutunut. Kansanedustaja Jenna Simula tyrmää ehdotuksen täysin.
&#8211; Tällaisella rekisterillä ei suinkaan saataisi terrorismia torjuttua tai laitonta asekauppaa kuriin, koska se koostuisi laillisista aseista ja niiden haltijoiden tiedoista. Sen sijaan tietomurron sattuessa järjestäytyneellä rikollisuudella olisi hallussaan yksilöityä tietoa aseiden omistajista ja näiden sijainnista koko Euroopan alueella – kuin ojentaisi aseet terroristeille ja muille rikollisjärjestöille, Simula varoittaa.
Suomalaisten aseet eivät EU:lle kuulu
Eilen julkaistussa Euroopan neuvoston ehdotuksessa todetaan, että komissio antaa esityksensä asiasta tulevina kuukausina. Kansanedustaja Jenna Simulan mukaan Suomen ei pidä missään nimessä suostua tällaiseen menettelyyn.
&#8211; Suomalaisten aseet eivät EU:lle kuulu. Meillä on omat kansalliset rekisterimme. Ylipäänsä täytyy käyttää suurta harkintaa, minkälaista dataa jakaa muiden maiden kanssa. Yksittäiset tiedot ihmisistä kun ovat nykyään käypää valuuttaa, kyberuhista ja tietomurroista puhumattakaan, Simula muistuttaa.
&nbsp;

Simula kritisoi EU:n toiveita yhteisestä aserekisteristä: ”Kuin ojentaisi aseet rikollisjärjestöille”

Monelle ihmiselle on jopa elintärkeää pystyä luottamaan psykoterapeuttiinsa. Ihmisen synkimmät ja syvimmät tunteet, kokemukset ja ajatukset kerrotaan terapeutille luottaen siihen, että nämä eivät vahingossakaan vuoda vääriin käsiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purran mielestä arkaluontoisten tietojen kirjaaminen Kantaan voi tuhota elintärkeän luottamuksen, millä voisi olla hyvin ikäviä seurauksia.

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra muistuttaa, että vaikka terapiassa käyminen on koko ajan tavanomaisempaa ja hyväksytympää, osalle potilaista pelkästään se, että joku saisi tietää terapiassa käynnistä, voi aiheuttaa ahdistusta.
&#8211; Pahimmillaan pelko voisi johtaa siihen, ettei ihminen uskalla hakea tarvitsemaansa apua. Tällä voisi olla hyvin ikäviä seurauksia, Purra sanoo.
<h4 class="x_Perustelut">Vastaamon tietomurto koskettaa tuhansia</h4>
Purran mukaan poikkeuksellisen laaja, tuhansia ihmisiä koskettanut tietomurto psykoterapiakeskus Vastaamossa vuonna 2020 on karmea esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun asiakaskäyntien kirjaukset joutuvat vääriin käsiin.
&#8211; Myöskään Kanta-palvelu ei ole haavoittumaton eikä vapaa väärinkäytöksistä. Siellä tietoturvariskiä suuremman riskin muodostavat yksittäiset käyttäjät hoitohenkilökunnassa. Lehdistä saamme lukea vain pahimmista tapauksista, joiden tekijät ovat jääneet kiinni, Purra huomauttaa.
Purra on laatinut kirjallisen kysymyksen ministerille koskien psykoterapiatietojen kirjaamista Kanta-palveluun. Kirjaamista perustellaan muun muassa sillä, että se parantaisi asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa ja tiedonvälitystä eri hoitotahojen välillä. Useat terapeutit ovat itse vastustaneet julkisuudessa asiaa.
<h4 class="x_Perustelut">Enemmän riskejä kuin hyötyä</h4>
&#8211; Pahimmillaan terapiapotilaiden tietojen kirjaaminen Kantaan voi tuhota psykoterapian ydinasian eli luottamuksen. Siitä ei nähdä useissa tapauksissa olevan potilaalle mitään hyötyä, Purra sanoo.
Purra kysyy kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus aikoo turvata psykoterapian asiakkaan ja terapeutin välisen elintärkeän luottamuksen ja onko hallitus tehnyt vaikutusarvion siitä, miten terapiatietojen siirtäminen Kantaan vaikuttaa ihmisten haluun mennä psykoterapiaan ja uskoutua terapeutille.
Ministeri Krista Kiuru ei vastauksessaan vastaa näihin kysymyksiin, vaan luettelee esimerkiksi tällä hetkellä voimassa olevia käytäntöjä ja ohjeita. Ministeri myös selittää, miten Kanta-palvelu on pyritty tekemään mahdollisimman tietoturvalliseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistymässä laaja sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintasäädösten kokonaisuudistus, jossa ministerin mukaan on mahdollista arvioida muutostarpeita psykoterapiaa koskevien potilasasiakirjojen laatimiseen. Myös potilasasiakirjoja koskevaa ohjeistusta päivitetään samassa yhteydessä.

Purra: Psykoterapiatietoja ei pitäisi kirjata Kanta-palveluun

Useissa tiedotusvälineissä julkaistiin maanantaina tieto, jonka mukaan eduskuntaan kohdistui loppusyksystä tietomurto, jota on syytä epäillä vakoiluksi. Muun muassa kansanedustajien sähköposteja on joutunut vääriin käsiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen ihmettelee, miksi jo syksyllä tapahtuneesta rikoksesta informoitiin eduskuntaa vasta nyt.

Eduskunnan sähköposteissa liikkuu paljon valtiollisia tietoja, jotka ovat luottamuksellisia. Myös Norjassa tapahtui syksyllä tietomurto, josta uutisoitiin mediassa syksyllä. Äskettäin nousi esiin Vastaamon tietomurron heikohkon tuntuinen tiedottaminen. Eduskuntaan kohdistunut tietomurto on tehty jo syksyllä.
&#8211; Asiasta ei kuitenkaan informoitu eduskuntaa tai valiokuntia, ihmettelee kansanedustaja Minna Reijonen.
Suomessa ei eduskunnan jäsenille tiedotettu eduskunnan tietomurrosta, vaikka tapahtuneesta on jo kuukausia. Nopea tiedottaminen olisi mahdollistanut sen, että kansanedustajat ja henkilökunta olisivat osanneet olla paremmin varuillaan käsittelemiensä tietojen kanssa sähköpostin osalta.
Tietomurtautuja ei ole vieläkään tiedossa
Milloin ja kenen toimesta päätettiin, ettei vakavasta tietomurrosta informoida eduskuntaa, vaikka sillä olisi voitu minimoida tietojen vuotoa jopa kuukausien ajalta?
&#8211; Ei kai tutkinta häiriinny, jos kansanedustajat tietävät asiasta? ihmettelee Reijonen.
On tärkeää, että ajantasainen tiedottaminen ja ohjeistus toimivat. Tärkeää on myös nimetä asian hoitamiseen vastuutahot tai -henkilöt. Kun vahinko on havaittu, on tärkeää minimoida vahingot jatkossa mahdollisimman vähäisiksi.
Reijonen teki asiasta ministerille kirjallisen kysymyksen.

tietomurto

Tutkintaryhmä selvittämään Helsingin kaupunkiin kohdistunutta tietomurtoa

Oikeusministeri Leena Meri Helsingin tietomurrosta: Henkilötietojen suojaa on pystyttävä parantamaan

Jengirikolliset soluttautuvat poliisihallintoon – etsivät pääsyä hyödyllisiin tietoihin

Tynkkynen: ”Aiotaanko Vastaamon tietomurron uhreja tukea oikeasti?”

Nokka ei kauaa tuhissut: Belgiassa koronapasseissa tietomurto jo ennen niiden käyttöönottoa

Simula kritisoi EU:n toiveita yhteisestä aserekisteristä: ”Kuin ojentaisi aseet rikollisjärjestöille”

Purra: Psykoterapiatietoja ei pitäisi kirjata Kanta-palveluun

Reijonen: Miksi kansanedustajia ei tiedotettu eduskuntaan kohdistuneesta kyberhyökkäyksestä?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025