Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Timo Heinonen

Kummallinen näytös eduskunnassa: Oppositiopuolue keskusta vaati, ettei lyijykieltoasetus vaaranna maanpuolustusta – vaatimus löytyy jo hallitusohjelmasta ja on koko eduskunnan kanta

Eduskunta käsitteli perjantaina perussuomalaisten kansanedustajan Ville Tavion lakialoitetta joka esitti, että kansalaisten kompostin ilmoitusvelvollisuudesta ja kompostitarkastajista luovutaan. &#8211; Valtion ei pidä asettaa uusia tarpeettomia velvoitteita kansalaisilleen, Tavio sanoi tänään eduskunnassa.

Uudistetun jätelain mukaan kiinteistöllä tapahtuvasta biojätteen omatoimisesta käsittelystä eli kompostoinnista tulee vuoden 2023 alusta ilmoittaa kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoitus tulee tehdä, vaikka kiinteistöllä kompostoidaan vain osan aikaa vuodesta, kuten esimerkiksi vapaa-ajan asunnolla.
Ville Tavion lakialoitteessa todetaan, että kansalaisille luotu uusi ilmoitusvelvollisuus on hyvän hallinnon suhteellisuusperiaatteen vastainen. Samaan lopputulokseen päästäisiin paljon pienemmällä byrokratialla ja viranomaisresursseilla, jos jokaisen kansalaisen henkilökohtaisen ilmoitusvelvollisuuden sijaan selvitys komposteista tehtäisiin kyselytutkimuksin.
Jätelain uudistuksen taustalla oleva EU-direktiivi ei edes edellytä kompostoimisen ilmoitusvelvollisuutta, vaan direktiivi nimenomaisesti esittää, että tietoa komposteista kerättäisiin kyselytutkimuksilla viiden vuoden välein.
Ilmoitusvelvollisuus turhaa byrokratiaa
Lakialoitteen tarkoituksena on muuttaa jätelakia siten, että biojätteen kompostoinneista ei tarvitse jatkossa ilmoittaa kunnan jätehuoltoviranomaisille.
Perussuomalaisten mielestä ilmoitusvelvollisuus on turhaa byrokratiaa. Tavio katsoo, että keskusta hallituksessa ajaa SDP:n ja muun vihervasemmiston kanssa läpi taas täysin turhaa byrokratiaa.
&#8211; Perussuomalaiset näkee, että kompostitietojen kerääminen EU-direktiivinkin esittämällä tavalla kyselyillä viiden vuoden välein olisi riittävä ja helppo menettelytapa.
&#8211; Tämä suomalaisille säädetty uusi ilmoitusvelvollisuus on hyvän hallinnon suhteellisuusperiaatteen vastainen. Samaan lopputulokseen päästäisiin pienemmillä viranomaisresursseilla, jos jokaisen kansalaisen henkilökohtaisen ilmoitusvelvollisuuden sijaan selvitys kompostoinnista tehtäisiin siis kyselytutkimuksella, Tavio sanoi eduskunnassa.
Kokoomuksestakin tukea aloitteelle
Kokoomuksen Timo Heinonen asettui lakialoitteen taakse. Kokoomusedustaja totesi, että kompostien valvonnalla luotaisiin vain turhaa byrokratiaa.
&#8211; Edustaja Tavio nosti esille kompostitarkastajat, joita jo maakunnissa kiertää, ja kun täällä on paikalla keskustasta edustaja Kettunen, niin kysyisin edustaja Kettuselta: miten keskusta tähän oikein suhtautuu? Tämä on aivan käsittämätön esitys maaseudulle ja tulee aiheuttamaan paljon erikoisia tilanteita. Kyllä ihmiset tuolla maaseudulla itse asiassa osaavat nämä asiat tehdä. Siellä ovat kompostit olleet käytössä vuosikymmeniä, ja vastuulliseti niitä käytetään, sillä jokainen tietää, että jos kompostia ei käytetä oikein tai vastuullisesti, se tulee aiheuttamaan esimerkiksi tuholaishaittoja ja muuta, Heinonen sanoi.
Heinosen mukaan kaikkea turhaa byrokratiaa on syytä purkaa.
&#8211; Kaiken kaikkiaan edustaja Tavion esitys on hyvä ja kannatettava. Tämäntyyppistä turhaa byrokratiaa ei pidä enempää tehdä. Viime kaudella Juha Sipilän hallitus purki turhaa byrokratiaa ja vei tätä maata parempaan suuntaan, ja nyt näyttää, että tässäkin me menemme väärään suuntaan.
Tarkastuksilla ei käytännön merkitystä
Perussuomalaisten Sheikki Laakso painotti, että kompostitarkastuksilla ei ole käytännön merkitystä.
&#8211; Todellisuudessa tämmöisillä ei ole minkäännäköistä merkitystä, mutta eihän näistä sitten meinata millään päästä jatkossa eroon, koska tilanne tulee olemaan se, että jokuhan tästä nyt saa sitten kivan pikku puuhastelutyön ja totta kai hän keksii siihen hyviä lisiä ja kaikennäköistä muutakin, ettei tällainen kiva pikku puuhasteluhomma sitten loppuisi.
&#8211; Ei meidän tehtävämme ole tehdä tällaisia aivan turhanpäiväisiä kuluja ja ilmoitusvelvollisuuksia ihmisille. Kyllä me pärjätään niillä komposteilla, mitä siellä tällä hetkellä on ilman kompostipoliisejakin, Laakso painotti.
Tuleeko seuraavaksi kompostiasioiden neuvottelukunta?
Perussuomalaisten Leena Meri totesi edelleen, ettei hänkään jaksa ymmärtää, mitä varten Suomi ottaa ja on ottanut tämän yli sen, mitä EU-direktiivissä edes edellytetään. Meri vaati eduskunnassa oman järjen käyttöä.
&#8211; Kun miettii, miten historian saatossa olemme täällä eläneet, niin olemme lannoittaneet peltoja lehmänlannalla ja hevosenlannalla, ja nyt tämä on mennyt aikamoiseksi &#8211; niin kuin moni hevosyrittäjäkin on sanonut &#8211; kakkakikkareiden kyttäämiseksi.
&#8211; Tässä on myös se, mistä olen ollut lakivaliokunnassakin huolissani, että koko ajan tulee monia lakeja, joista joillakin on hyvä tarkoitus &#8211; siis varmaan tälläkin joku hyvä tarkoitus nyt sitten on olemassa &#8211; ja koko ajan luodaan uusia tehtäviä ja rekistereitä ja sinne tarvitsee aina virkamiehen ja sitten sinne tuleekin jo sen jälkeen ehkä kompostiasioiden neuvottelukunta ja sitten kompostiasioiden virasto. Ja sitten me kumminkin aina puhutaan, että hallintoa pitää karsia. Miten me sitä karsitaan, kun me koko ajan perustetaan uusia virkoja ja uusia virkamiehiä pilvin pimein? Meri kysyi.

PS: Kompostin ilmoitusvelvollisuudesta ja kompostitarkastajista tulee luopua – ”Kakkakikkareiden kyttäämistä”

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kysyi torstain kyselytunnilla ympäristöasioista vastaavalta ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karilta (vihr.), aikooko hallitus huolehtia siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä. Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa lyijykielto heikentäisi reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä.

&#8211; Tilanne on muuttunut. Olimme ajoissa asialla, mutta nyt on kriisi päällä. Miten suhtaudutte asiaan? kansanedustaja Juha Mäenpää tiukkasi vihreältä ympäristöministeri Emma Karilta.
<a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-38-2022?start=1132&amp;end=1218&amp;speaker=1437">Suullisen kysymyksensä</a> aluksi edustaja Mäenpää huomautti, että on ollut liikenteessä asian suhteen jo kauan ennen nykyistä sodan laajentumista Ukrainassa:
&#8211; Reserviläisjärjestöjä on huolettanut jo muutaman vuoden ajan Euroopan unionin lyijyasetus, joka haittaisi heidän toimintaansa. Esitin hallituksen vuosikertomuksen 2019 lausuntoon kappaletta, joka eteni sitten meidän puolustusvaliokunnan mietintöön puolustusselonteosta.
&#8211; Se kuuluu seuraavasti: ”Valiokunta viittaa tässä yhteydessä hallituksen vuosikertomuksesta 2019 antamaansa lausuntoon, jossa tuotiin esiin, että mahdollisen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä eikä harjoitustoimintaa.”
Toimintakykyinen reservi on puolustuskyvyn perusta
Mäenpää viittasi suullisessa kysymyksessään vuonna 2020 puolustusvaliokunnassa läpi menneeseen esitykseensä liittyen lausunnon antamiseen hallituksen vuoden 2019 vuosikertomuksesta. Valiokunnan yksimielisen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PuVL_3+2020.aspx">lausunnon</a> kirjaamisesta Mäenpää haluaa erityisesti kiittää vasemmistoliiton Markus Mustajärveä, SDP:n Mika Karia ja kokoomuksen Timo Heinosta. Kirjauksessa sanotaan:
&#8211; Ennaltaehkäisevän sotilaallisen puolustuskyvyn perusta on vahva ja toimintakykyinen koulutettu reservi, jonka sotilaallisia taitoja ylläpidetään kertausharjoitusten lisäksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen reserviläisjärjestöjen toimesta. Vuonna 2019 vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöt nostivat huolenaan esiin Euroopan unionin suunnitellun lyijyasetuksen, jonka koettiin heikentävän ja rajoittavan vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoitustoiminnan järjestämisen mahdollisuuksia.
&#8211; Mahdollisen lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa. Reserviläisjärjestöjen toiminta tulee huomioida osaksi ennaltaehkäisevää sotilaallista puolustuskykyä.
Ympäristöministeri meni sanattomaksi
Ilmasto- ja ympäristöministeri Emma Kari meni sanattomaksi eikä kyennyt vastaamaan kysymykseen. Puhemies Matti Vanhanen (kesk.) ohjasikin kysymyksen ympäristö- ja ilmastoministerin sijaan puolustusministerille.
&#8211; Hallituksen tavoitteena on se, että maanpuolustuksen edut turvataan myös tämän lyijyasetuksen käsittelyssä, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) totesi vastauspuheenvuorossaan.
&nbsp;

Huolehtiiko hallitus siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä?

Somessa keskustelut tunnetusti kuumentuvat ja asioita myös ymmärretään väärin. Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra esitti eilen Ylen A-Talkissa kaikille poliitikoille soveltuvan ja hyväksi havaitun vinkin keskusteluilmapiirin parantamiseksi: ei pidä itse syyllistyä siihen, mistä kritisoi muita.

Ylen A-Talkissa keskusteltiin torstaina politiikan koventuneesta keskustelukulttuurista ja sosiaalisen median yhtiöiden vallankäytöstä.
Twitter sulki viime viikolla Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin tilin, ja samaan aikaan myös useita Trumpin kannattajia estettiin käyttämästä omia tilejään.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra katsoo, että jos sosiaalisen median jättiyritysten bannaukset jatkuvat samankaltaisena, se johtaa kuplautumiseen sekä siihen, että ihmiset elävät jatkossa erilaisissa poliittisissa todellisuuksissa.
&#8211; Itse en näe mitään hyvää siinä, että eristetään väärinpuhujia tai väärin toimivia jonnekin muualle, jopa isoina joukkoina. Voi käydä päinvastoin. Täytyy ymmärtää, että vaikka presidentti Trump on nyt poissa Twitterista, hänellä on edelleen merkittävästi kannattajia.
&#8211; Trumpin arvostelussa tulisi kyetä erottamaan hänen tekemänsä politiikka Trumpin henkilöstä. Trump on tehnyt politiikkaa, joka on ollut myös hyvää, Purra sanoi.
Hän jatkoi, että Yhdysvaltojen yhteiskunnassa on nyt laajasti polarisaatiota.
&#8211; Ei demokraateillekaan viimeksi ollut helppoa hyväksyä vaalitulosta. Jatkuvaa vetoa ja demonisointia on ollut puolelta toiselle. En sano etteikö Trump olisi ollut siinä ylivoimainen ykkönen. Voidaan kuitenkin muistaa myös aiempi Hillary Clintonin puhe, jonka mukaan republikaanien äänestäjät ovat mitättömyyksiä, Purra sanoi.
Twitterista poistaminen hyödyttää lähinnä diktatuureja
A-Talkissa keskustelemassa olivat myös kansanedustajat Anna Kontula (vas), Timo Heinonen (kok) ja Anders Adlercreutz (r), joka hänkin piti Trumpin Twitter-tilin jäädytystä huonona ratkaisuna.
&#8211; Sanktio (tilin jäädyttäminen) oli varmasti paikallaan, mutta se, että Trump ei saa enää tulla takaisin, on jo hieman ongelmallista. Meidän on syytä olla huolissaan seurauksista, jotka voivat olla odottamattomia, Adlercreutz sanoi.
Heinosen mukaan Trumpin Twitterista poistaminen hyödyttää lähinnä oppositiota polkevia ja sananvapautta halveksuvia diktatuurivaltioita.
&#8211; Diktaattorivallat haluavat vaientaa opposition. Huomauttaisin, että myös Venäjän opposition johtaja Aleksey Navalnyi piti erittäin ongelmallisena sitä, että Trump suljettiin Twitterista. Diktatuurit voivat hakea oikeutusta omalle toiminnalleen sillä, että myös Trump vaiennettiin, Heinonen sanoi.
Kontula piti relevanttina pohdiskella sitä, kuka saa päättää puheenvuorosta julkisessa tilassa, kuten somessa.
Erimielisyyttä pitää osata sietää
Trumpin politiikkaa voidaan amerikkalaisten näkökulmasta pitää myös kansallismielisenä. Purra vertasikin sosiaalisen median sensuuritoimia Amerikassa siihen, millaisia vastaavia ongelmia myös perussuomalaisilla oli aiemmin.
&#8211; Kyllä meilläkin on kokemusta ennen vaaleja siitä, että esimerkiksi asemamme Facebookissa ei ole ollut kovin turvallinen. Meitä on bannattu melko mitättömistä syistä, kuten siitä, että on jaettu puheenjohtajamme kirjoitusta, joka puolestaan ei ole ollut bannattu. Tällaisia samankaltaisuuksia on, Purra sanoi.
&#8211; Väkivallan haluamme ymmärrettävästi kaikki tuomita. Kuitenkin erimielisyyttä meidän kaikkien pitää oppia sietämään. Poliitikkona sitä voisi jopa korostaa ja siihen voisi kannustaa. Me emme saa pelätä sitä, että olemme eri mieltä. Kaikille tekee hyvää, että joutuu kohtaamaan toisenlaisia ajatuksia.
Purra huomautti, että kun verkossa havaitaan vihaa, harvemmin pohditaan sitä, mistä vihaisuus johtuu.
&#8211; Keskusteluissa usein puhutaan ihmisten vihaisuudesta ja mihin se ehkä johtaa. Kuitenkaan harvemmin tarkastelemme, mistä esimerkiksi suomalaisten vihaisuus syntyy: millaisia päätöksiä on tehty, millaista epäoikeudenmukaisuutta ihmiset kokevat ja minkä takia. Mielestäni, kun nämä kanavoituvat parlamentaaristen puolueiden kautta järkevään, legitiimiin toimintaan, niin se on hyvä asia.
Suomessakin poliitikkoja uhkailtu
Äskettäin uutisoitiin, että entisen pääministerin, kansanedustaja Juha Sipilän kimppuun hyökättiin viime viikolla Eduskuntatalon edustalla.
Demokraatti-lehdessä Sipilä itse totesi, että hänen mielestään politiikassa asiat eivät enää ole keskiössä, vaan kilpailijoista rakennetaan epätosia mielikuvia. Myös tämän vuoksi Sipilä sanoo jättävänsä politiikan tämän kauden jälkeen.
Purra totesi, että myös hän on saanut uhkailuja, ja ne ovat olleet melko samantyyppisiä kuin muillekin poliitikoille on tullut.
&#8211; Loppujen lopuksi ne, jotka lähestyvät poliitikkoja ikävillä viesteillä, niin heidän toimintatapansa, ehkä luonnekin on aivan samanlainen, riippumatta siitä, missä poliittisessa spektrin osassa he ovat. Samanlaista tahallista väärinymmärtämistä, trollaamista ja ulkonäköön puuttumista tapahtuu politiikan kaikilla laidoilla, Purra sanoi.
Turvallisuudesta on pidettävä huolta
Adlercreutz sanoi myös huolestuneensa siitä, että poliittisten vastustajien demonisointi ja vihapuhe sosiaalisessa mediassa on lisääntynyt, ja se saattaa madaltaa kynnystä ryhtyä toimenpiteisiin.
Sosiaalisessa mediassa keskustelut tunnetusti kuumentuvat ja asioita ymmärretään väärin. Purra esitti yksinkertaisen, kaikille poliitikoille soveltuvan ja hyväksi havaitun ohjeen
&#8211; Ohje on se, että ei pidä itse syyllistyä siihen, mistä kritisoi muita. Mikäli me kaikki huolehtisimme omasta keskustelustamme ja omasta puheenparrestamme, niin näyttäisihän tämä paljon paremmalta.
&#8211; Onneksi Suomessa meillä on aika hyvä tilanne, vaikka Twitterissä usein huudetaan ja melskataan päivästä toiseen. Meillä on vahva demokratia, ja poliitikot voivat liikkua vapaasti. Meillä on Suomessa edelleen turvallista. Tästä meidän kaikkien tulee pyrkiä pitämään huolta.

Purra: Eristämisestä sosiaalisessa mediassa ei seuraa mitään hyvää

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra kertoi torstaina Ylen A-Talkissa perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista, jossa kaikille suomalaisille jäisi enemmän käteen ja muista toimista joilla talous saadaan pyörimään. Aiemmin veronkevennyksiä puolustaneen valtiovarainministeri Matti Vanhasen mieli on muuttunut vasemmistohallituksessa. Vanhasen mielestä veronkevennykset eivät olisi järkevä ratkaisu.
 
Eduskunnassa keskusteltiin aiemmin tällä viikolla opposition vaihtoehtobudjeteista, ja samasta aiheesta jatkettiin torstai-iltana tv:ssa Ylen A-Talk-ohjelmassa. Mukana olivat valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk), opetusministeri Li Andersson (vas), kansanedustaja Timo Heinonen (kok) ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa korostuu suomalaisten etu. Suomalainen työ, teollisuus ja yrittäminen tulevat ensin. Purra sanoi, että perussuomalaistenkaan mielestä velanottoa ei silti voi täysin välttää koronatoimien ja elvytyksen vuoksi.
&#8211; Otamme kuitenkin 70 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus. Meillä on myös miljardin leikkaukset, jotka eivät kohdistu sosiaaliturvaan ja kaksi kolmasosaa palautuu veronkevennyksinä, ylipäätään taloutta pyörittämään. Perussuomalaiset myös osoittaa lisää rahaa poliisille, rajavartiolaitokselle ja ihmisten hyvinvointiin.
Vanhanen käänsi takkia
Perussuomalaiset haluaa kohdistaa veronkevennyksiä niin pienituloisille eläkeläisille kuin työntekijöillekin ja helpottaisi myös yrittäjien velvollisuuksia ja verotaakkaa. Perussuomalaiset myös peruisi hallituksen toteuttaman heikennyksen kotitalousvähennykseen. Nämä toimet kohentavat kansalaisten ostovoimaa ja ylläpitävät työllisyyttä. Veronkevennyksiin on varaa, kun toissijaisista ja tarpeettomista menoista leikataan.
Valtiovarainministeri Vanhanen suoritti ohjelmassa poliittisen takinkäännön. Aiemmin hän on puolustanut veronkevennyksiä elvytyskeinona. Nyt kuitenkin mieli on muuttunut.
&#8211; Tällä hetkellä en pidä niitä (veronkevennyksiä) järkevänä, Vanhanen sanoi.
Hallitus ei osaa laittaa menoja tärkeysjärjestykseen
Purra moitti hallitusta siitä, että hallitus pitää itsepintaisesti kiinni hallitusohjelmansa suurhankkeista ja kirjauksista jopa taantuman ja kriisiolojen aikana.
&#8211; Hallitus ei myöskään ole valmis rakenteellisiin uudistuksiin, jotta tulevaisuudessa tiemme ei olisi enää näin velkainen ja jotta työllisyys kasvaisi, Purra sanoi.
Hän myös moitti hallitusta siitä, että rahaa jaetaan edelleen toissijaisiin ja vähemmän välttämättömiin kohteisiin.
&#8211; Meidän ensisijainen tavoitteemme on priorisointi. Se on välttämätöntä aina, mutta etenkin tässä tilanteessa.
Vanhasen mielestä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa ei ole rakenteellisia uudistuksia. Purra ojensi, että perussuomalaisten budjettiesityksen suurin osio on otsikoitu: Työ, teollisuus ja yrittäjyys.
&#8211; Siellä on lukuisia toimia, jotka kohdistuvat teollisuuteen, yrityksiin ja kotitalouksiin, jotka lisäävät työn kannustavuutta, joka puolestaan vaikuttaa siihen, että meille syntyy lisää työpaikkoja. Perussuomalaiset ei suhtaudu työllisyyspolitiikkaan mekaanisten luetteloiden kautta, vaan me katsomme kokonaiskuvaa. Työpaikkoja syntyy erityisesti silloin, kun yrityksillä on mahdollisuus laajentua, investoida ja palkata ihmisiä, Purra sanoi.
Kädenojennus teollisuudelle ja pienyrittäjille
Vanhanen on lukenut perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin, mutta kysyi vielä erikseen Purralta, mitä toimenpiteitä perussuomalaisilla on.
&#8211; Esimerkiksi teollisuudelle päästökauppakompensaation korotusta ja väylämaksujen poistoa. Pienyrittäjille ja yksinyrittäjille verohuojennuksia. Kotitalousvähennystä parannetaan ja monia muita keinoja, Purra sanoi ja kiitti Vanhasta siitä, että hallitus sentään päätti teollisuuden sähköveron laskusta, mitä perussuomalaiset ovat ajaneet.
Perussuomalaiset haluaa kohdistaa menoleikkaukset toissijaisiin ja tarpeettomiin menoeriin, joilla ei ole vaikutusta tavallisen suomalaisen elämään. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa esitetäänkin yli 330 miljoonan leikkauksia kotouttamismenoihin ja vastaanottokuluihin.
Opetusministeri Anderssonin mielestä perussuomalaiset haluaa säästää maahanmuutosta enemmän kuin mitä siihen käytetään.
Purra huomautti, että budjetin raameissa maahanmuutosta säästettävät kustannukset, kuten kotouttaminen ja vastaanotto, ovat vain murto-osa maahanmuuton todellisista kustannuksista.
&#8211; Suurin osa maahanmuuton kustannuksista tulee sosiaaliturvamenoista, ja ne luvut ovat massiivisia. Niistä kustannuksista me emme voi vähentää, koska sosiaaliturvaa ei korvamerkitä suomalaisiin ja maahanmuuttajiin.
Poistaako hallitus eläkeputken
Hallitus ei tähän päivään mennessä ole tehnyt mitään toimia sen eteen, että suomalaiset työllistyisivät paremmin. Joulukuun aikana hallitus joutuu kuitenkin ratkaisemaan kysymyksen eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivien poistosta osana työllisyystoimia.
Vanhanen vihjasi, että eläkeputki olisi poistumassa. Vanhasen mukaan hallituksen toimenpiteet ”kohdistuvat eläkeputkeen”. Andersson sanoi, että eläkeputken poisto on vasemmistolle hankala paikka.
Purra totesi, että perussuomalaiset ei kategorisesti vastusta mitään työllisyystoimia. Purra myönsi, että eläkeputken ikärajan aiempi nostaminen onkin lisännyt työllisyyttä.
&#8211; Toisaalta, pelkkä mekaaninen keino ei yksin riitä, vaan rinnalle tarvitaan muutosturvaa, joka helpottaa työmarkkinoille kykenemättömien kunniallista poistumista työmarkkinoilta sekä toisaalta työkykyisille lisää mahdollisuuksia jatkaa työssä.
Energiaturpeen alasajosta lisää työttömiä
Purra korosti, että olennaisinta työllisyyden kohentamisessa olisi nimenomaan se, että työpaikkoja saadaan syntymään lisää. Samalla Purra huomautti, että hallituksen suunnitelmat energiaturpeen alasajosta ovat johtamassa päinvastaiseen lopputulokseen.
&#8211; On arvioitu, että seuraavan viiden vuoden aikana energiaturpeen alasajo tuo meille lisää työttömiä jopa viiden Kaipolan paperitehtaan verran. Tällaisetkin asiat pitää ottaa huomioon, Purra sanoi.
Kaipolan paperitehtaan omistaja UPM ilmoitti alkusyksystä sulkevansa tehtaan vuoden loppuun mennessä, tehtaan huonon kilpailukyvyn vuoksi. Tehtaan sulkemisen myötä työttömäksi on jäämässä arviolta 450 ihmistä.
&nbsp;

Perussuomalaiset vahvistaisi ostovoimaa ja lisäisi työllisyyttä veronkevennyksillä – hallitus haluaa jatkaa suomalaisten himoverottamista

Sanna Marinin hallitusta syytetään harhaanjohtamisesta ja valehtelemisesta. Eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Marin antoi ymmärtää, että maskisuosituksen antamatta jättämiseen vaikutti maskipula. Aikaisemmin hallitus on perustellut suositusta perusteltu sillä, ettei maskeista ole kansalaisille hyötyä. 

Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) kysyi Marinilta, miksi terveysviranomaisten suositukset muuttuivat täysin, ja loppukesästä maskeja lopulta suositeltiin.
– Mutta jos me katsomme kevättä, niin mitä olisi käynyt, jos oltaisiin keväällä annettu laaja maskisuositus ilman, että maskeja on saatavilla. Kaikissa maissa oli ongelmia siinä, että maskeja ei ollut, niitä ei saatu. Koko kevät tehtiin töitä sen eteen, että kotimaista tuotantoa saadaan käynnistetty, Marin vastasi <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006663491.html">IS:n mukaan</a>.
– Minkälainen hämmennys siitä olisi tullut, kun me olisimme laajasti suositelleet ja maskeja ei olisi ollut saatavilla. Tai kesällä, kun tautitilanne oli hallinnassa ja tapauksia ei ollut. Olisiko ihmisten pitänyt käyttää maskia? pääministeri kysyi.
Oppositio tarttui lausuntoon. Kuumana vellovaa keskustelua käydään #MaskiGate-viittauksella.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) kirjoittaa: &#8221;Pääministeri myöntää hallituksen valehdelleen koko kevään maskien tarpeellisuudesta, koska niitä ei ollut? Jossakin muualla joku eroaisi, meillä business as usual. Uutiskynnys ylittyy yhdessä iltapäivälehdessä.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Pääministeri myöntää hallituksen valehdelleen koko kevään maskien tarpeellisuudesta, koska niitä ei ollut? Jossakin muualla joku eroaisi, meillä business as usual. Uutiskynnys ylittyy yhdessä iltapäivälehdessä.
&mdash; Jussi Halla-aho (@Halla_aho) <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1314252857219182600?ref_src=twsrc%5Etfw">October 8, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps.) kirjoittaa: &#8221;Tämä on huomattavasti isomman tason huijaus ja laajemmin kansalaisiin, yrityksiin ja yhteiskuntaan vaikuttanut kuin Antti Rinteen postikommentointi, jonka vuoksi hän joutui jättämään pääministerin tehtävät. Marinin on yksiselitteisesti erottava.&#8221; 
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Tämä on huomattavasti isomman tason huijaus ja laajemmin kansalaisiiin, yrityksiin ja yhteiskuntaan vaikuttanut kuin Antti Rinteen postikommentointi, jonka vuoksi hän joutui jättämään pääministerin tehtävät.
Marinin on yksiselitteisesti erottava.<a href="https://t.co/CwVesNyTmI">https://t.co/CwVesNyTmI</a>
&mdash; Sebastian Tynkkynen (@SebastianTyne) <a href="https://twitter.com/SebastianTyne/status/1314285356393652224?ref_src=twsrc%5Etfw">October 8, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Koronaa tarkkaan seurannut SDP:n ex-puoluesihteeri Mikael Jungner kirjoittaa: &#8221;Keväällä kerrottiin että maskeista ei ole hyötyä. Nyt kerrotaan että on niistä hyötyä, keväällä vaan valehdeltiin, kun ei ollut riittävästi maskeja. Aikamoista. Laajamittaista, suunniteltua valehtelua. Mistähän kaikesta muusta hallitus ja virkamiehet ihmisille nyt valehtelevat&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Keväällä kerrottiin että maskeista ei ole hyötyä. Nyt kerrotaan että on niistä hyötyä, keväällä vaan valehdeltiin, kun ei ollut riittävästi maskeja. Aikamoista. Laajamittaista, suunniteltua valehtelua. Mistähän kaikesta muusta hallitus ja virkamiehet ihmisille nyt valehtelevat 🤔
&mdash; Mikael Jungner (@MikaelJungner) <a href="https://twitter.com/MikaelJungner/status/1314224203848179713?ref_src=twsrc%5Etfw">October 8, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kokoomuskansanedustaja Timo Heinonen <a href="https://twitter.com/timoheinonen/status/1314311406251126785">kirjoittaa</a>: &#8221;Nyt kysymys kuuluu, että miksi tätä ei sanottu suoraan keväällä? Miksi kansalle käytännössä valehdeltiin?&#8221;
<h4>STM täysin eri linjoilla kuin WHO</h4>
Pitkin kuluvaa vuotta on kummasteltu, miksi hallitus ja Sosiaali- ja terveysministeriö STM ovat suhtautuneet väheksyvästi tai jopa torjuen maskien käyttöön &#8211; varsinkin, kun Maailman terveysjärjestön WHO:n kanta on päinvastainen.
STM:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteisessä infossa kesäkuussa väläytettiin jopa maskien kieltämisen mahdollisuutta.
– Pidän keskeisenä sitä, minkä myös ministeri Kiuru eilen sanoi, että olisihan vaihtoehtona ollut myös se, että olisimme kieltäneet käytön, että siihen liittyy sellaisia haittoja. Sellaista kantaa ei ole otettu, vaan on todettu, ettei yleistä suositusta anneta, mutta ei toisaalta kielletäkään, STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen totesi <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a1f2a2c8-a743-4bea-adad-b39b4485055a">IL:n mukaan</a>.
Sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru (sdp.) kertoi tilaisuudessa STM:n virkakannaksi, ettei maskien käyttöä suositella kansalaisille. Asiaa perusteltiin STM:n omalla maskiselvityksellä.

#MaskiGate rävähti käyntiin, hallituksen tilanne tukala – Halla-aho: ”Pääministeri myöntää hallituksen valehdelleen maskien tarpeellisuudesta, koska niitä ei ollut?”

Eduskunnassa käytiin eilen kiivas keskustelu perussuomalaisten kansanedustajien lakialoitteesta, joka muuttaisi rikoslaissa rangaistavaksi säädetyn kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön.

&#8211; Meillä ei ole vapautta, jos meillä ei ole sananvapautta. Rikoslain 11 luvun 10 § onkin syytä rajata niin, että rangaistavaksi jäävät rikollisella teolla uhkaaminen ja tällaiseen tekoon yllyttäminen. Ei mielipiderikollisuutta tule edistää, totesi lakialoitteen esitellyt kansanedustaja Laura Huhtasaari.
Kokoomusedustaja närkästyi
Perussuomalaiset käyttivät aiheesta useita puheenvuoroja. Muista kansanedustajista ainoastaan kokoomuksen Timo Heinonen avasi suuta ylistäen Suomen ”hienoa, toimivaa sananvapautta”.
&#8211; Meillä on toimiva sananvapaus, mutta hyvät tavat kuuluvat myös sivistykseen, niin sydämen sivistykseen kuin muuhunkin, ja siihen ei kuulu uhkaaminen mutta ei myöskään panettelu taikka solvaaminen, joita perussuomalaiset esittävät laista poistettaviksi, Heinonen selitti.
Kuka osoittaa rajan, mitä saa sanoa?
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen tarttui Heinosen kommenttiin:
&#8211; Mikä on siis mielestänne panettelevaa ja solvaavaa puhetta? Missä menee raja solvaavan ja ei-solvaavan, panettelevan ja ei-panettelevan puheen välillä? Minä en pysty tätä rajaa ainakaan itse määrittelemään. Täytyy muistaa myös se, että jos joku tällaisista puheista loukkaantuu, se on aina subjektiivinen kokemus. Joku voi loukkaantua, joku taas ei loukkaannu.
&#8211; Toinen kysymys on sitten se, missä mielestänne menee sallitun ja ei-sallitun puheen raja. Minä luulen, että kukaan tässä salissa ei pysty sitä rajaa osoittamaan. Miten tavan kansalainen pystyy tietämään, mitä saa sanoa, mitä ei saa sanoa? Ei meillä voi olla tällaista lainsäädäntöä, joka jättää asian näin tulkinnanvaraiseksi.
Heinonen selitti, ettei hän ole koskaan törmännyt ongelmiin sananvapauden kanssa.
&#8211; Minun ei ole tarvinnut uhata ketään, minun ei ole tarvinnut panetella ketään, minun ei ole tarvinnut solvata ketään &#8211; ei minkään syyn takia, mutta ei myöskään rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, ei uskonnon tai vakaumuksen, ei seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella.
Totuus pitää pystyä sanomaan ääneen
Immosen mielestä on äärimmäisen hienoa, että Heinonen ei ole koskaan joutunut tällaisen sensuurin kohteeksi.
&#8211; Sehän kertoo siitä, että te olette ollut selvästikin oikeaa mieltä asioista. Mutta kaikilla tietenkään tämä tilanne ei ole sama. Kaikki kansalaiset eivät ole poliitikkoja, jotka ovat näiden puolueiden broileritehtailla opetelleet tämän nykyisen poliittisesti korrektin jargonin. Ei tavan kansalainen pysty tekemään sitä arviota, että mitä saa sanoa, mitä ei saa sanoa, missä kulkee sallitun ja ei-sallitun puheen raja.
&#8211; Siitä voisi vielä yhdeksi esimerkiksi nostaa perussuomalaisten nykyisen puheenjohtajan. Hänhän sai tuomioita sananvapausrikoksista, kun hän lausui julkisesti tosiasioita. Tämä on aivan käsittämätön tilanne Suomessa tällä hetkellä, ja tämä on vain yksi esimerkki siitä, että tällainen lainsäädäntö pitää saada kuntoon. Kyllä totuus pitää pystyä sanomaan ääneen, sanoipa sen sitten poliittisesti korrektisti tai vähän provosoiden.
Pekkarinen ei tykännyt
Immosen puheenvuoro ei miellyttänyt ensimmäistä varapuhemiestä Mauri Pekkarista (kesk.).
&#8211; Arvoisat edustajat! Se, mistä tehtaasta itse kukin miestä on tänne tullut, on minusta kansan valinta, eikä ole kovin korrektia tässä salissa käydä arvioimaan tai kyseenalaistamaan sitä, mikä on henkilön tausta, josta hänet tänne valintaan. Meillä on jokaisella oma taustamme, mistä meidät on tänne valittu. Älköön se olko kenenkään yksittäisen edustajan kyseenalaistamisen aihe.

Perussuomalaisten lakialoitteesta kiivas keskustelu – puhemies tulistui Immoselle

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen on tehnyt lakialoitteen, jossa halutaan muutoksia rangaistuksiin lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lakialoitteen mukaan sukupuoliyhteys lapsen kanssa määriteltäisiin aina raiskaukseksi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri teki aiheesta lakialoitteen jo viime vuonna, mutta silloin asia ei kiinnostanut kokoomuskansanedustajaa eikä tämä allekirjoittanut Meren aloitetta.

10-vuotiaan tytön tapaus järkytti
Heinosen nyt tehdyn aloitteen taustalla on Turun hovioikeuden viimesyksyinen tuomio, jonka mukaan 10-vuotiaan lapsen kanssa seksuaalisessa kanssakäymisessä ollut mies vapautettiin raiskaussyytteestä. Pirkanmaan käräjäoikeus oli aiemmin katsonut, että jutussa jäi näyttämättä toteen sukupuoliyhteyden tapahtuneen vastoin uhrin tahtoa ja samaan päätelmään tuli myös hovioikeus.
Meri ihmettelee, miksi Heinonen tullut tähän käsitykseen vasta nyt.
&#8211; Tein samasta asiasta lakialoitteen jo reilu vuosi sitten huhtikuussa 2017. Tuolloin Heinonen ei allekirjoittanut lakialoitettani. Kimmoke aloitteelleni oli kyseisen 10-vuotiaan tytön oikeustapaus, johon Heinonenkin viitaa, Meri sanoo.
Aloite olisi edennyt ilman jarrua
Meren lakialoitteessa ehdotettiin rikoslakiin lisäystä, jossa raiskauksesta tuomitaan henkilö, joka on sukupuoliyhteydessä henkilön kanssa, joka nuoren iän aiheuttaman kehittymättömyyden vuoksi ei kykene muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan.
&#8211; Perustelin lakialoitettani sillä, että suomalainen rikoslainsäädäntö ei ota riittävästi huomioon tilanteita, joissa alaikäinen lapsi joutuu seksuaalirikoksen uhriksi ja asiassa jää tuomioistuimelle harkintavaltaa ottaa huomioon erittäin nuoren lapsen suhtautuminen ja jopa väitetty suostumus tilanteeseen, Meri jatkaa.
&#8211; Lakialoitteeni ei ole edennyt. Kokoomus on hallituspuolue, jolla on lakivaliokunnan puheenjohtajuus ja oikeusministerin salkku, eli kokoomus olisi hyvin voinut viedä asiaa eteenpäin niin halutessaan.
Kokoomus kieltäytyy yhteistyöstä
Meren mukaan luulisi, että kansanedustajat allekirjoittavat lakialoitteet, jotka kokevat hyviksi ja omia näkemyksiä tukeviksi.
&#8211; Ei kai se, että aloite jätetään puolueesta, jonka kanssa kokoomus on kieltäytynyt tekemästä hallitusyhteistyötä, voi olla allekirjoittamisen tai aloitteen eteenpäin viemisen esteenä? Meri kysyy.

Meri: Estääkö kokoomuksen yhteistyöhaluttomuus perussuomalaisten kanssa myös tärkeiden lakialoitteiden eteenpäin viemisen?

Kokoomuskansanedustaja Timo Heinonen avautuu yllättävän suorasanaisesti <a href="https://twitter.com/timoheinonen/status/997427369836150784">Twitterissä</a> sopeutumiseläkeasiasta. Ensin Heinonen kehuu kohtuuttomien sopeutumiseläkkeiden poistoa, mutta seuraavaksi hän moittii kokoomuslaisen puhemies Paula Risikon johdolla tehtyä esitystä.

Heinosen mukaan Risikon esitys luo lisää kohtuuttomuuksia.
&#8211; Ainoa muotovirhe on se, että samaan aikaan osaa [kansanedustajien] eduista korotetaan ja jopa annetaan lisäeläkkeitä entisille ministereille. Tarkoitus kun oli purkaa kohtuuttomuuksia eikä luoda lisää, Heinonen kirjoittaa.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/05/timoheinonen.jpg"><img decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-43645" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/05/timoheinonen.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/05/timoheinonen.jpg 630w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/05/timoheinonen-245x300.jpg 245w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/05/timoheinonen-82x100.jpg 82w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/05/timoheinonen-31x38.jpg 31w" sizes="(max-width: 630px) 100vw, 630px" /></a>
Kuvakaappaus Twitter-palvelusta.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä moitti kovin sanoin Risikon esitystä aiemmin päivällä.
&#8211; Kansanedustajien kohtuuton sopeutumiseläkejärjestelmä on lakkautettava, kuten kansalaisaloitteessa ja PS:n lakialoitteessa on esitetty. Emme voi hyväksyä kansanedustajien muiden etuuksien, kuten sopeutumisrahan korottamista, perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-vastustaa-harskia-koplausta-kansanedustajien-etujen-nostoa-ei-saa-kytkea-ylisuurten-sopeutumiselakkeiden-poistoon/">vaativat</a>.
PS-kansanedustaja Jani Mäkelä ei katso hyvällä Heinosen muotovirhekommenttia. Mäkelä <a href="https://twitter.com/JaniMakelaFi/status/997476539255148544">twiittaa</a>: &#8221;Mitä ihmettä höpiset muotovirheestä, kun olet itse juuri sen tekemisen altiivisesti hyväksynyt? Joku raja muunnellun totuuden puhumisellakin!&#8221;
Olli Immonen <a href="https://www.facebook.com/olli.immonen.3/posts/10156279219539847">täydensi</a>: &#8221;Kyse ei todellakaan ole mistään &#8217;muotovirheestä&#8217;, kuten Heinonen väittää, vaan kyse on tietoisesta valinnasta ja päätöksestä, jonka kaikki muut puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta hyväksyivät.&#8221;

Kokoomuskansanedustaja sopeutumiseläkeasiasta: ”Tarkoitus kun oli purkaa kohtuuttomuuksia eikä luoda lisää”

Valtion talousarviosta nousi eduskunnassa uneliaan alun jälkeen kiivas väittely, jossa pinnalle nousi yllättäen SDP:n vaihtoehtobudjetti. SDP oli tilkinnyt budjettivaihtoehtoaan Sitrasta reväistyillä 350 miljoonalla eurolla. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli (kesk.) huomautti opposition järkytykseksi, että tällainen repäisy on laiton.

&#8211; Myönnättekö, että SDP:n vaihtoehtobudjetti on laiton, Kalli kysyi.
Timo Harakka (sd.) vastasi, että täällähän tehdään tikusta asiaa, mikä on liioittelua, hiuksesta pitäisi puhua. Kun pitäisi keskittyä isoihin asioihin ja budjettiin, te juututte johonkin Sitraan, Harakka hämmästeli.
Terho: Laskimme kaikkien verotusta
Vaan vastaisku ei jäänyt tähän. Ryhmäjohtaja Sampo Terho (ps.) luetteli liudan SDP:n tekoja viime vaalikaudelta.
&#8211; Te korotitte silloin arvonlisäveroa ja nimenomaan köyhien elinkustannuksia, te laskitte pankkien verotusta, se on teidän inhimillistä ja oikeudenmukaista veropolitiikkaanne. Väitän, että tämä hallitus on tehnyt huomattavasti inhimillisempää veropolitiikkaa – olemme laskeneet kaikkien verotusta, aivan erityisesti pieni- ja keskituloisten verotusta ja tämä linja tulee pitämään. Arvonlisävero ei nouse, köyhien leipää ei pidä verottaman kuten te teitte, Terho linjasi.
Antti Rinne (sd.) koetti väittää, että heidän kaudellaan sentään tuloerot pienenivät. Vyörytystä jatkoi puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini (ps.).
Missä heinäsirkat?
&#8211; Opposition puheenvuoroista puuttui enää heinäsirkoilla pelottelu. Niin näytti taivaanranta synkältä, ettei tuollaiseen voi uskoa enää kukaan. Ja SDP on tehnyt vaihtoehtobudjetin, jonka tekijä on vaihtunut. Onko kyse linjasta ja jos niin mikä se on? Usein puhutaan Sammon ryöstöstä, mutta nyt Sitran ryöstöstä, missä se viipyy? Te jaatte sellaista rahaa, jota ei ole. Jaatte sellaisia rahoja, että kun laki puuttuu niin sitä ei ole olemassa, Soini sivalsi.
Hallitus leikkasi itseltään
&#8211; Mitä tämä hallitus tekee? Se laski puoluetukea kahdesti. Olemme vähentäneet ministerien valtiosihteerien määrärahoja, ministerien palkkoja on leikattu seitsemän prosenttia, oppositio olisi halunnut maakuntavaaleja varten ylimääräistä puoluetukea, hallitus ei siihen suostunut. Suurimpiin tuloihin kohdistuvaa solidaarisuusveroa kiristetään, aggressiiviseen verosuunnitteluun puututaan, valtionyhtiöt näyttävät esimerkkiä. Valtionyhtiöiden johtajien palkkioita, bonuksia ja erokorvauksia karsitaan rajusti, toisin kuin teidän kaudellanne, veropakolaisuus pannaan kuriin: Portugalin kanssa tehdään verosopimus. Omaishoitajien vapaat turvataan, terveydenhoitajien palkkioita nostetaan, takuueläkettä on nostettu kahdesti. Toimeentulotuen indeksisidonnaisuus säilyy ja siirretään Kelan maksettavaksi. Yle-vero poistetaan 300 000 pienituloiselta. Tässä muutamia esimerkkejä, Soini luetteli.
Hän muistutti, että SDP:n pitää voittaa vaalit päästäkseen toteuttamaan uhkauksiaan.
&#8211; Mutta siitä teillä ei ole viime ajoilta kokemusta, Soini totesi.
SDP jakaa vain veroja
Rami Lehto (ps.) jatkoi SDP:n syyttämistä.
&#8211; Kun katsoo teidän varjobudjettianne, teidän inhimillisyytenne ei toimi. Täytyy ottaa Sitralta 50-vuotisjuhlan kunniaksi puolet sen taseesta, käyttäisitte ne yhdessä vuodessa ja siitä ison osan kehitysyhteistyöhön. Korottaisitte sijoitusvakuutusveroa, voimalaitosveroa ja loisitte terveysperusteisen veron. Korottaisitte pääomaveron kattoa ja muuttaisitte tuloveroasteikkoa ja nostaisitte osinkoverotusta, ottaisitte lisää työntekijöiltä ja yrittäjiltä. Korottaisitte lahja- ja perintöveroa ja luopuisitte yrittäjävähennyksestä. Kaiken tämän inhimillisesti, Lehto ihmetteli.
Timo Heinonen (kok.) jakoi kunniaa talouden myönteisestä käänteestä koko eduskunnalle.
&#8211; Talouden käänteeseen on meillä kaikilla täällä oma ansiomme – että SDP on oppositiossa ja kokoomus valtiovarainministeripuolueena, Heinonen letkautti.
Lehto jatkoi ryöpytystä kerraten puolueen verolistaa.
&#8211; Ei ole ihme, että edellisen hallituksen aikana Suomeen tuli yli 100 000 uutta työtöntä. Jos te pääsisitte nyt hallitukseen, tuskin kukaan haluaisi enää tehdä työtä ja yrittää, Lehto moitti.

Timo Heinonen

Kummallinen näytös eduskunnassa: Oppositiopuolue keskusta vaati, ettei lyijykieltoasetus vaaranna maanpuolustusta – vaatimus löytyy jo hallitusohjelmasta ja on koko eduskunnan kanta

PS: Kompostin ilmoitusvelvollisuudesta ja kompostitarkastajista tulee luopua – ”Kakkakikkareiden kyttäämistä”

Huolehtiiko hallitus siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä?

Purra: Eristämisestä sosiaalisessa mediassa ei seuraa mitään hyvää

Perussuomalaiset vahvistaisi ostovoimaa ja lisäisi työllisyyttä veronkevennyksillä – hallitus haluaa jatkaa suomalaisten himoverottamista

#MaskiGate rävähti käyntiin, hallituksen tilanne tukala – Halla-aho: ”Pääministeri myöntää hallituksen valehdelleen maskien tarpeellisuudesta, koska niitä ei ollut?”

Perussuomalaisten lakialoitteesta kiivas keskustelu – puhemies tulistui Immoselle

Meri: Estääkö kokoomuksen yhteistyöhaluttomuus perussuomalaisten kanssa myös tärkeiden lakialoitteiden eteenpäin viemisen?

Kokoomuskansanedustaja sopeutumiseläkeasiasta: ”Tarkoitus kun oli purkaa kohtuuttomuuksia eikä luoda lisää”

Valtion budjetista nousi kunnon rähinä – onko SDP:n vaihtoehto laiton?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025