Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Timo Jaatinen

Ylen päätoimittaja Jouko Jokisen mukaan ilmastoepäilijöistä voisi tehdä enemmän juttuja. Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen toteaa, että ilmastopaniikki on vain vahingollista. Outokummun toimitusjohtaja Roeland Baan vaatii hiilitulleja EU:hun tuotavalle ruostumattomalle teräkselle. Nämä kolme uutista vain parin päivän sisällä osoittavat, että perussuomalaisesta ympäristörealismista on tulossa valtavirtaa.

Perussuomalainen ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi kesällä kirjasen <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/ymparistorealistin-kasikirja/">Ympäristörealistin käsikirja</a>. Siinä kritisoitiin ilmastopaniikin lietsontaa ja sellaisia ympäristöpoliittisia toimia, jotka edistävät tavoitettaan vähän mutta maksavat paljon.
Perussuomalaiseen ilmastopolitiikkaan ei ole kuulunut ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kiistäminen. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on moneen otteeseen todennut, että liian kunnianhimoinen, yksipuolinen ilmastopolitiikka ei ole haitallista vain Suomelle tai Euroopalle, vaan myös ilmastolle.
&#8211; Jos Suomi savustaa liiallisella kunnianhimolla teollisuuden Kiinaan, siinä häviävät sekä Suomi että ilmasto, Halla-aho totesi <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-varoittaa-liiasta-kunnianhimosta-ilmastopolitiikassa-suomen-teollisuus-savustetaan-kiinaan-siina-haviavat-seka-suomi-etta-ilmasto/">Suomen Uutisten</a> mukaan työmiehen tuumaustunnilla vuosi sitten.
– Suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä on tuettava paitsi suojaamalla markkinoita saastuttajamaiden tuonnilta, myös madaltamalla kotimaisten toimijoiden energia- ja kuljetuskustannuksia, puolusti Halla-aho ilmastotulleja.
<h4>Outokumpu vaatii hiilitulleja</h4>
Samalla linjalla on ruostumattoman teräksen valmistamiseen erikoistunut Outokumpu. Yhtiön toimitusjohtaja Roeland Baan vaatii <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/e7fe3885-6c29-4ee3-a256-f66ed89966e4?">Tekniikka&amp;Talous</a> -lehdessä Aasiasta ja Tyynenmeren alueelta EU:hun tuotavalle ruostumattomalle teräkselle hiilitullit pikimmiten.
Lehden mukaan terästuottajat ovat puhuneet hiilivuodon ongelmasta ainakin vuosikymmenen, mutta enää ala ei niinkään arvostele EU:ta liian kireästä ilmastopolitiikasta vaan vaatii hiilitulleja tuontiteräkselle.
&#8211; Jos joku tuo Eurooppaan tavaraa kuten terästä, sen hiilijalanjälki on noin yhdeksän-kymmenkertainen Euroopassa tuotettuun verrattuna. Me maksamme Euroopassa päästökaupan kautta, mutta tuonnilla ei ole tätä hinnoissaan.
Baanin mukaan terästeollisuus Euroopassa pyrkii hiilineutraaliuteen.
&#8211; Me Outokummussa olemme täysin sitoutuneet leikkaamaan hiilidioksidipäästöjämme 50 prosenttia vuoteen 2030. Tarvitsemme kuitenkin tukea politiikalta ja sellaista kauppapolitiikkaa, jolla selviämme investoinneista.
Aasialaisia pitäisi joko vaatia investoimaan hiilineutraaliin tuotantoon tai maksamaan tuonnista hinta, siis tullit. Ilmasto hyötyisi, koska Euroopassa ilmastopäästöt ovat selvästi pienemmät kuin Aasiassa, Tekniikka&amp;Talous summaa. Ongelmana on, että maailmankaupan WTO-säännöt eivät vieläkään anna lupaa puolustaa omaa tuotantoa ympäristö- tai ilmastoystävällisyyden takia.
<h4>Aasialaisen tuotannon hiilipäästöt kymmenkertaiset</h4>
Aasiasta tuodaan terästä Eurooppaan yhä enemmän, mutta ruostumattoman teräksen tuotanto Aasiassa aiheuttaa Tekniikka&amp;Talouden mukaan keskimäärin kymmenkertaisen määrän hiilidioksidipäästöjä Euroopassa tehtyyn teräkseen verrattuna.
&#8211; Ulkomaiset yhtiöt eivät investoi kestävyyteen ja matalapäästöisyyteen. Niiden kustannukset ovat siten pienemmät ja ne ovat siksi kilpailukykyisempiä”, Baan sanoi Tekniikka&amp;Taloudelle Maailman energianeuvoston tapahtumassa Helsingissä.
<h4>Juhana Vartiainen: Ilmastopaniikki on vain vahingollista</h4>
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen mukaan ilmastotoimia tarvitaan, ja ne ovat ihmiskunnalle kollektiivisen päätöksenteon haaste, <a href="https://www.verkkouutiset.fi/juhana-vartiainen-ilmastopaniikki-on-vain-vahingollista/">Verkkouutiset</a> kertoo.
– Paniikki on vain vahingollista, koska se johtaa hätiköityihin ja tehottomiin ratkaisuihin tutkijoiden suositusten sijasta, kokoomuksen kansanedustaja Vartiainen jatkaa Twitterissä.
Vartiaiselta kysytään Twitterissä, miten paniikki hänestä ilmenee. Vartiaiselle huomautetaan, että sanaa käytetään koodisanana sille, että yrityksiä tehdä ilmastotoimia pidetään liioiteltuina, Verkkouutiset kertoo.
– Minulle se ei ole sitä. Vaan sitä, että halutaan lopettaa kasvu, demokratia, markkinatalous ja vapaakauppa. Ja keskustellaan irrelevanteista pisteveroista. Ja että jotkut miettivät, uskaltavatko edes lapsia koettaa saada, Juhana Vartiainen sanoo.
– Jos ilmastohuoli johtaa huonoihin politiikkaratkaisuihin, ne uhkaavat muutenkin haurasta talouskasvua. Ja pelkään, ettei demokratia kestä miinuskasvua.
Vartiaisen mukaan kriisitietoisuus on hyvä asia.
– Mutta toisaalta ihmiskunnalla on aina ollut taipumusta lopunajan kultteihin, ja niitäkin piirteitä tässä on mukana.
<h4>Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen haluaisi lisää juttuja ilmastoepäilijöistä</h4>
Ylen uutis- ja ajankohtaispomo Jouko Jokinen luki taloustoimittaja Matti Virtasen kiistellyn kirjan Ilmastopaniikki ja sanoo, että sieltä löytyy hyviä haastateltavia. Yle voisi tehdä nykyistä enemmän juttuja niin sanotuista ilmastonmuutoksen epäilijöistä, Jokinen sanoi <a href="https://www.verkkouutiset.fi/ylen-paatoimittaja-ilmastoepailijoista-voisi-tehda-enemman-juttuja/">Verkkouutisten</a> mukaan.
– Siellä oli pari sellaista henkilöä, jotka haluaisin meille joko nettijuttuna tai ihan studioon. Ehkä kuuluu journalismin perusolemukseen, että meidän pitää kysyä ja mennä vähän vastavirtaan sekä pystyä riepottelemaan yleisiä totuuksia. Siinä Virtanen on ihan oikeassa, Jokinen sanoo.
Tiedetoimittaja Marko Hamilo arvioi Virtasen Ilmastopaniikin <a href="https://stage.sudev.fi/ilmastopaniikin-hoito-opas-ehdottaa-ilmastonmuutokseen-sopeutumista-hillitsemisen-sijaan/">Suomen Uutisissa</a> keväällä.
<h4>&#8221;Tuotanto Suomessa on ekoteko&#8221;</h4>
Kriittisiä ääniä paniikinomaiseen, kohtuuttomaan ja uskonnollista kulttia muistuttavaan ilmastopoliittiseen linjaan on kuultu viime aikoina muiltakin tahoilta.
<a href="https://stage.sudev.fi/ilmastotutkija-talouselaman-haastattelussa-ilmastokeskustelussa-uskonnollisen-aariliikkeen-piirteita-ipccn-raportteja-luetaan-raamattua/">Suomen Uutiset</a> kertoi syyskuussa ilmastotutkija, Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksesta, joka näki &#8221;ilmastokeskustelussa uskonnollisen ääriliikkeen piirteitä&#8221;.
Huhtikuussa eduskuntavaalien alla <a href="https://stage.sudev.fi/metsateollisuuden-tavoitteet-perussuomalaisten-ohjelmasta/">Suomen Uutiset</a> raportoi Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatisesta, joka sanoi lähes sanasta sanaan kuin Halla-aho, että &#8221;Tuotanto Suomessa on globaali ekoteko”.

Perussuomalainen ympäristörealismi saa peesaajia – ilmastopaniikkia kritisoidaan nyt jo Ylessä ja kokoomuksessakin

Perussuomalaiset ovat ainoana Suomen eduskuntapuolueista vaatineet ilmastokeskustelussa jäitä hattuun, kun muut puolueet ovat käyneet kilpalaulantaan siitä, kuinka kunnianhimoista kansallisen ilmastopolitiikan tulee olla. Nyt keskustelun ylilyönnit ovat alkaneet huolestuttaa jo ilmastotutkijoitakin. 

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri, Ilmatieteen laitoksen entinen pääjohtaja Petteri Taalas toivoi Audiomedian haastattelussa ”faktoja ja realismia ilmastokeskusteluun – ylilyönnit satavat populistien laariin”, referoi <a href="https://www.verkkouutiset.fi/ilmastokeskustelun-ylilyonnit-satavat-populistien-laariin/">Verkkouutiset</a>.
Sama huoli on esitetty perussuomalaisten piirissä. Esimerkiksi Suomen Perustan <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/ymparistorealistin-kasikirja/">Ympäristörealistin käsikirjassa</a> ennakoidaan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kyseenalaistajien &#8211; ilmastoskeptikkojen &#8211; saavan lisää kannatusta, jos kustannustehottoman ilmastopolitiikan seuraukset kuristavat tavallisia länsimaisia ihmisiä ilman, että globaalit hiilipäästöt edes vähenevät.
Erityisesti Taalas puuttuu hallitustakin repineen metsänielujen kasvattamisen kysymykseen.
– Meillä puhutaan etupäässä metsistä ja niiden nielujen kasvattamisesta, kun ilmastonmuutoksen ongelman ydin on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Ongelma ratkeaa vain fossiilisista luopumalla, eikä hiilinielujen tehostamisella, muistuttaa Taalas.
<h4>Tehtaanpiippu Suomessa on ekoteko</h4>
Perussuomalaiset ovat jatkuvasti korostaneet sitä, että ympäristön kannalta on parempi, jos paljon energiaa ja metsävaroja käyttävä teollisuus säilyy Suomessa, koska meillä tuo tuotanto on kestävämpää kuin muissa maissa. Eikä tuotanto lakkaa, jos Suomi luopuu vientiteollisuudestaan; silloin se vain siirtyy johonkin toiseen maahan.
<a href="https://stage.sudev.fi/metsateollisuuden-tavoitteet-perussuomalaisten-ohjelmasta/">Suomen Uutiset</a> kertoi eduskuntavaalien alla, että Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen käytti lähes sanasta sanaan samoja argumentteja puolustaessaan kotimaista metsäteollisuutta.
Taalas on samoilla linjoilla. Hän muistuttaa, että jos Suomessa vähennetään hakkuita ja metsäteollisuuden tuotantoa, puun hankinta ja käyttö voivat siirtyä sellaisiin maihin, joissa metsätalous ei todennäköisesti ole ympäristön kannalta yhtä kestävää kuin Suomessa.
Taalaksen mukaan metsätalous onkin parempi pitää Suomessa kuin antaa valua sen maihin, joissa metsien kestävyydestä ja ympäristötekijöistä ei välitetä vastaavassa määrin.
– Globaalin metsäpolitiikan suurin haaste on pysäyttää sademetsien tuhoaminen. Näillä alueilla ei uudisteta metsää, vaan maapohja tulee muuhun käyttöön. Metsien nielujen kasvattamisella saadaan aikaan eniten niillä alueilla, missä on lähtökohtaisesti vähän metsää sekä lopettamalla trooppisten metsien hävittäminen, Taalas toteaa Verkkouutisten mukaan.
<h4>Kansalaisten hyväksyntä tarvitaan</h4>
Taalas arvioi aivan samaan tapaan kuin perussuomalaiset, että ilmastomuutoksen pysäyttämiseen tarvittavat toimet tarvitsevat kansalaisten hyväksynnän.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi Ranskan keltaliiviliike nousi siksi, että polttoaineiden hintoja oltiin nostamassa ilmastoperustein. Muun muassa Kiinalle, Saksalle ja Puolalle esimerkiksi kivihiilestä luopuminen ei ole mahdollista hetkessä, sillä sen käytöllä on suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys.
– Nämä realiteetit on hyvä muistaa, kun ilmastomuutoksen vastaisia päätöksiä vaaditaan heti. Jos kansalaisia koskevissa asioissa edetään hyvin nopeasti, päättäjien on varauduttava vastareaktioihin, Taalas sanoo.
Suomen omat toimet ilmastonmuutoksen torjunnassa on WMO:n pääsihteerin mukaan hyvä suhteuttaa koko maailman viitekehykseen: emme ratkaise ongelmaa pelkästään omin toimin.

Ilmastopaniikki alkoi huolestuttaa jo ilmastotutkijoitakin – Petteri Taalas toivoo faktoja ja realismia ilmastokeskusteluun

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen kirjoitti Uuden Suomen blogillaan otsikolla <a href="https://kumppaniblogit.uusisuomi.fi/vaaliblogi-2019/metsateollisuus-saako-metsateollisuus-kukoistaa-suomessa">Saako metsäteollisuus kukoistaa Suomessa?</a> listan tavoitteita, joita metsäteollisuudella on seuraavalle hallituskaudelle. Vaatimukset muistuttavat perussuomalaisten vaaliohjelmia.

Jaatisen mukaan vaalitulos ja siitä kumpuavat poliittiset päätökset vaikuttavat siihen kukoistaako metsäteollisuus Suomessa myös tulevaisuudessa. Mikään itsestäänselvyys metsäteollisuuden menestys ei nimittäin ole.
&#8211; Vaalikeskusteluissa moni on jo halunnut laittaa käden metsäteollisuuden taskuun tai rajoittaa sen menestymisen mahdollisuuksia, Jaatinen kirjoittaa.
Jaatinen muistuttaa, että Suomi elää edelleen metsästä, vaikkei tietenkään yhtä yksipuolisesti kuin ennen. Metsäteollisuus tuottaa noin neljän miljardin verokertymän ja työllistää eri puolilla Suomea suoraan tai välillisesti yli 140 000 ihmistä. Viime vuonna metsäteollisuuden viennin arvo ylitti 13 miljardia euroa.
Mielikuvat metsäteollisuudesta ovat vaihtuneet vain kymmenen vuoden aikana useaan otteeseen.
<h4>Metsäteollisuus ei ole auringonlaskun ala</h4>
&#8211; Ensin oli digitaalisen median läpimurrosta ja paperin kysynnän laskusta seurannut keskustelu auringonlaskun alasta, sitten nopeasti kasvanut biotalous-buumi monine investointeineen, ja nyt jo joku haluaa jarruttaa menestymisen mahdollisuuksia.
Jaatisen mukaan on tärkeää, että Suomessa tehdään kaikki mahdollinen, jotta vahvistetaan kansainvälisen kaupan pelisääntöjä, jatketaan työelämän uudistamista, turvataan puuraaka-aineen saatavuus ja rakennetaan kilpailukykyistä energia- ja liikennepolitiikkaa sekä kestävää ympäristöpolitiikkaa.
Juuri perussuomalaiset ovat vaatineet kohtuutta energian ja liikkumisen hintaan. Perussuomalaisille käy, että metsiä käytetään muuhunkin kuin hiilinieluiksi ja liito-oravien pesäpaikoiksi.
<h4>Tehtaanpiippu Suomessa on ekoteko</h4>
Jaatinen ottaa kantaa ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan melkein samoilla sanoilla kuin perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho: &#8221;Tuotanto Suomessa on globaali ekoteko&#8221;.
&#8211; On syytä toivoa, että myös vaalien jälkeen teollisen tuotannon kilpailu- ja investointiympäristö pysyy Suomessa houkuttelevana, ja puusta valmistettuja tuotteita tehdään paljon juuri Suomessa. Valtaosassa Suomen kilpailijamaita teollisesta toiminnasta ympäristölle aiheutuvat rasitteet ovat suurempia kuin Suomessa, Jaatinen kirjoittaa.
&#8211; Kun metsäteollisuuden nykyiset ja uudenlaiset tuotteet ovat tarpeellisia ja haluttuja, kannattaa niitä tehdä siellä missä se on vastuullisinta. Siksi metsäteollisuuden soisi kukoistavan Suomessa vielä tulevaisuudessakin, Jaatinen perustelee.
Metsäteollisuustuotteilla on 575 miljardin euron globaali kysyntä ja tämän odotetaan edelleen kasvavan, Pöyryn selvityksen mukaan jopa 770 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.

Metsäteollisuuden tavoitteet kuin suoraan perussuomalaisten ohjelmasta

Timo Jaatinen

Perussuomalainen ympäristörealismi saa peesaajia – ilmastopaniikkia kritisoidaan nyt jo Ylessä ja kokoomuksessakin

Ilmastopaniikki alkoi huolestuttaa jo ilmastotutkijoitakin – Petteri Taalas toivoo faktoja ja realismia ilmastokeskusteluun

Metsäteollisuuden tavoitteet kuin suoraan perussuomalaisten ohjelmasta

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025