Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

toimivalta

Perussuomalaisten europarlamenttiryhmä ECR kokoontui Helsinkiin nousevan kannatuksen merkeissä ja kesäkuun EU-vaalien läpimurtoa ounastellen. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää äänestäjien vakuuttamisessa. Sanoman on oltava kirkas: unionissa päätetään vain niistä asioista, joita ei voi ratkaista itse kussakin jäsenmaassa omin neuvoin.

&#8211; Euroopan unionilla pitäisi olla toimivaltaa ainoastaan sellaisissa asioissa, jotka tuovat lisäarvoa jäsenmaille ja niiden kansalaisille. Brysselin ei ole syytä sekaantua asioihin, jotka voidaan päättää itsenäisesti kussakin jäsenmaassa, ECR-ryhmän yhteispuheenjohtaja Ryzzard Legutko avajaissanoissaan.
Legutko muistutti kuulijoita siitä, että ryhmän jäsenpuolueet kantavat hallitusvastuuta Suomen lisäksi Italiassa ja Tsekeissä. Ruotsidemokraatit eivät ole hallituksessa, mutta kansankotia ei voi hallita ilman puolueen myötävaikutusta.
“On aika saada äänemme kuuluviin”
&#8211; Kaikkea ei ole todellakaan vielä tehty ja edessämme on lukuisia haasteita. Muutoksen hetki on nyt ja meidän tehtävämme on nyt vakuuttaa äänestäjät siitä, millä asialla olemme.
Keskusvallan ja sentralisaation aika on ohitse. Nyt on aika ottaa järki käteen ja kuunnella heitä, joita varten Euroopan unioni on perustettu ja olemassa. Valta kuuluu kansoille.
&#8211; On aika saada äänemme kuuluviin ja työskennellä jäsenmaitaan kunnioittavan EU:n puolesta, Legutko hehkutti.
Ehdoton suhtautuminen Venäjään
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi omassa puheenvuorossaan perussuomalaisten viimeistelevän parhaillaan omaa EU-kannanottoaan. Hän otti painokkaasti esille Venäjän, “koska olemme Suomessa”.
EU:n suhtautumisessa brutaalia hyökkäyssotaa käyvään Venäjään ei voi olla mitään jossia ja muttia.
&#8211; ECR-ryhmä ei voi tehdä kompromisseja Venäjä-politiikassaan vain saadakseen ryhmään uusia jäsenpuolueita. ECR:n ulkopoliittisen linjan &#8221;venäläistyminen&#8221; merkitsisi sen identiteetin olennaisen osan menettämistä.
&#8211; Kuten ECR:n Prahan julistuksessa todetaan, transatlanttinen turvallisuusyhteistyö laajenevassa Natossa on merkitykseltään ylivertainen.
Turvapaikanhakijat EU:n ulkopuolelle
Turvapaikkapolitiikassa Tanskan malli voisi Purran mukaan olla esimerkkinä koko EU:lle. Uudistukset unionin tasolla ovat välttämättömiä ja eräs mahdollisuus olisi niin sanotun Ruanda-mallin ottaminen käyttöön eli turvapaikkahakemusten käsittelyn siirtäminen turvalliseen kolmanteen maahan EU:n ulkopuolella.
Toisen maailmansodan jälkeen laaditut kansainväliset pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koskevat sopimuksetkaan eivät ole enää ajan tasalla.
&#8211; Kun nämä sopimukset tehtiin, tarkoitus ei koskaan ollut edistää massamuuttoa mantereelta toiselle. Viimeaikaiset mellakat Länsi-Euroopan suurkaupungeissa osoittavat, että vanhan mantereen yhteiskuntarauha on murtumispisteessä.
<iframe loading="lazy" title="ECR-ryhmä Suomessa - Purra, Ruohonen-Lerner, Legutko puhuvat" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/LD0drHjKX_g?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

ECR-ryhmän yhteispuheenjohtaja Ryzzard Legutko:  “On aika saada äänemme kuuluviin ja suunnata kohti jäsenmaitaan kunnioittavaa Euroopan unionia”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra piti Tuumaustunnin alussa poliittisen tilannekatsauksen, jossa Purra kiinnitti huomioita muun muassa EU:n metsäpolitiikkaan. Erilaisia metsänomistajiin, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen kohdistuvia vaatimuksia synnytetään Brysselissä yhä suuremmalla innolla.

&#8211; Suomalaisiin metsiin kohdistuva suurin uhka tulee Euroopan unionista. Mitä kauempana Keski-Euroopan maat ovat sen paremmin hiilineutraalisuuden saavuttamisesta kuin vaikkapa polttomoottoriautojen kieltämisestä, sitä tarkkaavaisemmin EU kohdistaa huomionsa sinne, missä on eniten metsää ja kaikkein suurinta kunnianhimoa, Riikka Purra totesi.
EU:lla ei toimivaltaa
&#8211; EU:lla ei ole toimivaltaa metsäasioissa, mutta se koukkaa nyt muiden toimivaltojen kautta suoraan metsiemme kimppuun, Purra huomautti.
EU haluaa tällä kertaa tehdä luonnon ennallistamisesta pakollista ja erityisesti Suomelle hyvin vaativaa. Metsiä tulee ennallistaa EU:n suunnitelmien mukaan asentoon, jossa ne ovat olleet esiteolliseen aikaan – tai ainakin sotien jälkeiseen tilaan.
&#8211; Missään muussa asiassa ei saa ehdottaa taaksepäin menoa tai haikailla mennyttä ilman, että tulee syytetyksi impivaaralaiseksi, mutta kun kyse on ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta, maailman muuttuminen pitää vain sivuuttaa, Purra hämmästeli.
Valtavat kustannukset suomalaisille
Ennallistamistavoite on mittakaavaltaan valtava ja sen seuraukset Purran mukaan turmiollisia. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kustannukset olisivat Suomelle koko EU:n korkeimmat, miljardiluokkaa vuodessa, joidenkin arvioiden mukaan useita miljardeja.
&#8211; Komission väittämät hyödyt on vedetty käytännössä hatusta, Purra syytti.
&#8211; Suomi, jossa vallitsevat muutenkin jokamiehenoikeudet, ei saa sellaisia ekosysteemipalveluiden hyötyjä kuin jotkut Keski-Euroopan maat saattavat saada. Kuka täällä maksaa metsään menosta, kun metsiä on kaikkialla ja kaikkien saatavilla?
Vihervasemmisto ei aja Suomen etua Brysselissä
Purra mielestä Brysselissä ei ymmärretä Suomea ja metsiemme merkitystä.
&#8211; Miksi? Esimerkiksi siksi, että suomalaisten intressien edistäminen EU:ssa on hyvin heikkoa eikä punavihreäkeskustalainen hallitus kykene muotoilemaan yhtenäisiä kantojaan eikä ainakaan oikea-aikaisesti. EU-vaikuttamisessa kaikkein tärkeintä on olla ajoissa liikkeellä. Suomen joka suuntaan nöyristelevä EU-politiikka tulee alleviivatuksi metsäasioissa, Purra perusteli.
&#8211; Suomessa kaikkien kunnollisten tahojen kuuluu kannattaa sekä EU:ta että kunnianhimoisia ilmastotoimia, Purra kuvaili tilannetta.
Tuloksena onkin Purran mukaan se, esimerkiksi Ruotsissa EU-politiikka on huomattavasti kireämpää eikä ruotsalaisiin metsiin ole EU:n ”pampuilla” taisteluitta asiaa.
&#8211; Jännittävää kyllä myös ilmastotoimiin suhtaudutaan Ruotsin elinkeinoelämässä selvästi kriittisemmin kuin täällä. Miten Suomi on voinut ajautua näin passiiviseen tilaan?
Vaatimukset ovat hulluja
&#8211; EU:lle ei kuulu metsäpolitiikka eikä se saa määrätä, mitä metsissämme tehdään. Vaatimukset, jotka Suomen metsiin kohdistuvat, ovat kertakaikkisen hulluja, Purra latasi.
&#8211; Niitä ei saa hyväksyä, ja Suomen tulee vaikka yksin niitä vastustaa. Hallituksen on ryhdistäydyttävä. Julkaisemme perussuomalaisen maa- ja metsäpoliittisen ohjelmamme muutaman viikon kuluttua.
<iframe loading="lazy" title="Kriminaalipoliittisen ohjelman julkaisu, Riikka Purra ja Leena Meri - Tuumaustunti 10.10.2022" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/Yy-_hp0qPJE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Purra: EU:n uudet metsien ”ennallistamisvaatimukset” ovat hulluja

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien eläinsuojeluviranomaisten toimivaltaa. Hän kysyy, miten hallitus tulee tehostamaan eläinsuojeluviranomaisten toimintaa ja onko hallituksella tahtoa laajentaa eläinsuojeluviranomaisten toimivaltaa erityisesti eläinten omistusoikeudesta päättämisen suhteen.

&#8211; Kyseessä on eläinten hyvinvoinnin kannalta todella tärkeä asiakokonaisuus, koska puutteellista valvontaa voidaan pitää jonkinlaisena pullonkaulana eläinten suojelussa, Kike Elomaa arvioi.
Rangaistukset vaatimattomia
Elomaan mielestä eläinten kaltoinkohtelu on erityisen julmaa, koska eläin on ihmisen armoilla ja puolustuskyvytön. Lisäksi rangaistukset ovat vaatimattomia ja kiinnijäämisen todennäköisyys on pieni. Myös eläintenpitokieltojen noudattamisen valvonta on vähäistä.
&#8211; Tällä hetkellä eläintenpitokieltojen valvonta perustuu käytännössä eläinsuojeluviranomaisen tietoon tulleisiin epäilyihin eläintenpitokiellon rikkomisesta ja eläintenpidon valvonta on kokonaisuudessaan valitettavan tehotonta. Yksi keskeinen puute on eläinsuojelun parissa työskentelevien viranomaisten rajalliset oikeuden puuttua eläinten kaltoinkohteluun. Toimivallan lisääminen on mielestäni erinomainen keino terävöittää valvontaa kustannustehokkaasti, Elomaa sanoo.
Toimivaltaa tehostettava
Eläinsuojelulain mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Lisäksi kaikki tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty.
&#8211; Tämän eläinsuojelulain kirjauksen pohjalta olisi tärkeää tehostaa eläinsuojelun parissa työskentelevien viranomaisten toimintaa merkittävästi lisäämällä toimivaltaa sekä resursseja, Elomaa vaatii.
Hyvinvointi kompastuu pykäliin
Elomaan mielestä pakkokeinojen käytön tulisi olla tehokasta, jotta eläimiä voitaisiin suojella nykyistä paremmin. Korkein hallinto-oikeus linjasi taannoin, ettei valvontaeläinlääkärillä ole toimivaltaa päättää eläimen omistusoikeuden siirtymisestä. Tapauksessa valvontaeläinlääkäri oli ottanut kiireellisenä toimenpiteenä koiran kotoaan hoitoon löytöeläintaloon.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen nojalla valvontaeläinlääkärillä ei ole toimivaltaa siirtää eläimen omistusoikeutta päätöksellään löytöeläintalolle, jonka toiminnasta eläinsuojeluyhdistys vastaa.
&#8211; Tässä on räikeä esimerkki siitä, miten eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutuminen kompastuu pykäliin. On aivan kamalaa, kun eläinparka palautetaan vakavaan laiminlyöntiin syyllistyneelle omistajalle.

Elomaa: Korkeimman oikeuden ennakkopäätös vaarantaa eläinten hyvinvoinnin

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ehdottaa kovempia toimia myymälävarkauksien saamiseksi hallintaan. Tavio tahtoo lisätä poliisin toimivaltaa viedä näpistyksestä kiinni jäänyt suoraan putkaan yöksi.

Nykyään näpistelijä voidaan viedä putkaan vain, jos henkilöllisyys on epäselvä, tekijä on voimakkaasti päihtynyt tai jos sama tekijä jää useamman kerran kiinni samana päivänä. Putkareissun kynnystä tulee Ville Tavion mielestä tuntuvasti madaltaa.
Aiheesta kirjallisen kysymyksen jättänyt Tavio katsoo, että sarjanäpistelijöillä ei ole nykyisin riittävää pelotetta lopettaa varastamista. Nykylain mukaan näpistelijä voi uusia tekonsa joutumatta käytännössä kohtaamaan seurauksia. Vasta seitsemäs samankaltaisesta teosta johtuva sakko voi johtaa sakonmuuntorangaistukseen.
Vapaudenmenetys peloitteeksi
Tavio pitää ongelmallisena, että näpistys on muodostumassa rikostyypiksi, joka jää usein rankaisematta.
&#8211; Sarjanäpistelijöiden joukossa on ihmisiä, joihin ei oikein tehoa muu kuin vapaudenmenetys. Sakot jäävät yleensä maksamatta, joten ne ovat varkaille yhdentekeviä.
&#8211; Kauppiaat joutuvat toistuvasti kokemaan uhkaavia tilanteita ja häiriökäyttäytymistä. Jos putkaan joutuisi jo ensimmäisestä näpistyksestä, se toimisi pelotteena ja ehkäisisi osan näpistyksistä, Tavio arvioi.
Kaupan alan toimijoille aiheutuu varkauksista ja näpistyksistä Kaupan liiton mukaan yli 500 miljoonan euron kustannukset joka vuosi.

Tavio: Näpistyksestä heti putkaan

Me maksamme EU:lle, ja saamme sieltä rahaa takaisin. Se ei kuitenkaan ole enää suomalaisten priorisoimaa rahaa. Suomen pitäisi jatkossa saada päättää kansallisesti niistä hankkeista ja projekteista, joita haluamme tukea, koska meillä on ylivoimainen tietämys paikallisista olosuhteista. Sitä ei Brysselissä ole, eurovaaliehdokas Matti Virén sanoo.

Taloustieteen professori, perussuomalaisten eurovaaliehdokas Matti Virén (sit.) katsoo, että EU on useiden epäonnistumisten jälkeen pysähtynyt suvantovaiheeseen, joka tällä hetkellä hillitsee enimpiä unionin pyrkimyksiä liittovaltion rakentamiseen ja laajenemiseen.
&#8211; EU:n toimielimillä on päättymätön hinku ajaa eteenpäin byrokratiaa ja liittovaltiohanketta. Mutta nyt toistaiseksi nähdyt epäonnistumiset, kuten Brexit ja siirtolaiskriisi, ovat sotkeneet tätä kuviota. Kriisit ovat myös osoittaneet, kuinka heikko integraatiohalu Euroopassa tosiasiassa on, koska kansalaiset vastustavat integraatiohankkeita.
&#8211; On silti ymmärrettävä, että EU ei ole haudannut tavoitteitaan. Tämän vuoksi on tärkeää että EU-parlamenttiin muodostuisi järkevästi ajattelevien ihmisten ryhmä, joka pitäisi EU:n toimimassa niillä parametreilla, joilla maat ovat aikoinaan siihen liittyneet, eli nimenomaan turvatakseen omat taloudelliset intressinsä, Virén sanoo.
EU-parlamenttiin eri alojen asiantuntijoita
Euroopan parlamentissa yksittäisellä edustajallakin voi olla paljon vaikutusvaltaa, jos hän saa oman ryhmänsä asiansa taakse. Näillä näkymin Euroopan parlamenttiin on muodostumassa uusi kansallismielisten puolueiden ryhmä, jolla tulee olemaan merkittävää vaikutusvaltaa.
&#8211; Europarlamentissa on tärkeää löytää kavereita, jotka ajattelevat asioista suunnilleen samalla tavalla, ja jotka suhtautuvat Euroopan kehitykseen järkevällä tavalla. Kaikista asioista ei tarvitse olla samaa mieltä.
Viren näkee, että seuraavalla vaalikaudella Euroopan parlamenttiin tulisi saada laajasti eri alojen asiantuntijoita, jotka toimivat unionin kansallisvaltioiden asukkaiden parhaaksi.
&#8211; Kuten suomalainen ilmastokeskustelu on osoittanut, myös EU:ssa asioita perustellaan usein asiantuntijoiden arvovallalla, eli että ”kaikki asiantuntijat ovat tätä mieltä.” Siksi olisi tärkeää, että myös parlamentissa olisi tietoa ja taitoa, että asiantuntijoiden väitteitä ja esityksiä pystytään jotenkin aukaisemaan. Toinen ja huonompi vaihtoehto olisi mennä virran mukana.
&#8211; EU-parlamentti ei voi tehdä lainsäädäntöaloitteita, mutta se voi kuitenkin blokata ja pysäyttää sellaista huonoa lainsäädäntöä, mitä komissio esittää, kuten käyristä kurkuista määrääminen tai moottoriajoneuvojen käytön rajoittaminen.
Rahanjako ja vastuukysymykset selvitettävä
Taloustieteilijä Viréniä kiinnostavat EU:ssa erityisesti rahanjakoon ja vastuukysymyksiin liittyvät asiat.
&#8211; Vastuukysymyksillä tarkoitan ensinnä sen avaamista ja julkistamista, mitä EU:ssa tehtävät päätökset tosiasiassa merkitsevät suomalaisille ja millaisia kustannuksia päätöksistä seuraa.
EU:ssa on edelleen pinnan alla pyrkimyksiä ajaa läpi esimerkiksi eurovelkojen yhteisvastuullisuutta.
&#8211; Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että joudumme subventoimaan ylivelkaantuneiden maiden kuluja, ja sellaiseen pitäisi reagoida voimakkaasti, Virén sanoo.
Eurovaaliehdokasta harmittaa EU:lle valunut valta päättää kansallisien investointien, kuten maatalouden rahoittamisesta. EU:n nettomaksajana Suomi saa EU:lta takaisin rahaa erilaisiin hankkeisiin, mutta vasta sen jälkeen kun EU on päättänyt mihin raha käytetään.
&#8211; Me maksamme EU:lle, ja saamme sitten jotain takaisin. Se ei kuitenkaan ole enää suomalaisten priorisoimaa rahaa. Eurooppa-intoilijoiden mielestä tämä on oikein, mutta olen eri mieltä. Suomen pitäisi jatkossa saada päättää kansallisesti niistä hankkeista ja projekteista, joita haluamme tukea, koska meillä on ylivoimainen tietämys paikallisista olosuhteista. Sitä ei Brysselissä ole.
Missä ovat EU:n toimivallan rajat?
Vastuukysymykset liittyvät kiinteästi myös EU:n päätöksenteon legimiteettiin ja hyväksyttävyyteen. Virénin mukaan juuri nyt on kysyttävä ja selvitettävä, kuinka pitkälle ulottuu EU:n toimivalta asettaa jäsenvaltioille ja niiden kansalaisille erilaisia velvollisuuksia.
&#8211; Tämä näkökulma on saanut valitettavan vähän huomiota. Vaalikoneissa saatetaan kysyä esimerkiksi pitäisikö EU:n kieltää moottoripyörät, mutta sitä ei koskaan kysytä, onko EU:lla edes oikeus asettaa sellaista kieltoa. Euroopassa ei taida olla toimielintä, joka voisi tutkia, milloin EU on ylittänyt oman toimivaltansa rajat. Kuitenkin joku tolkku tässä on oltava.
EU:n toimivalta perustuu jäsenvaltioiden EU:lle antamaan valtuutukseen. Virén sanoo, että komissiota tuskin kiinnostaa selvittää EU:n päätöksenteon hyväksyttävyyttä ja mahdollisia toimivallan ylityksiä.
&#8211; Komissio on täynnä Eurooppa-intoilijoita, jotka haluavat kasvattaa EU:n toimivaltaa. Komissio tuskin torppaa mitään esityksiä, joissa rajoitetaan kansalaisten oikeuksia. Esimerkkinä voidaan mainita EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, jotka rajoittavat kansallisvaltioiden suvereniteettia päättää omista asioistaan. Ikään kuin olisimme tilanteessa, jossa EU voi kieltää mitä sitä huvittaa, Virén ihmettelee.
Haluammeko maksaa lisää EU:n laajentumisesta?
Viréniä huolestuttaa myös EU:n laajentumispyrkimykset. Serbia ja Montenegro ovat viime vuosina käyneet keskusteluja unionin kanssa. Myös Turkin mahdollisella liittymisellä EU:hun on spekuloitu paljon.
Virén sanoo, että EU:n laajentuminen itään lähinnä aiheuttaisi lisäkuluja nykyisille jäsenvaltioille ja sen seurauksena Suomen jäsenmaksuosuus tulisi todennäköisesti nousemaan.
&#8211; Nyt jäseneksi pyrkivät maat ovat kehittyneet huonosti. Idioottikin ymmärtää, että rahat menevät sitten sinne. Eivät köyhät maat pysty maksamaan unionille, eikä rahapulaan auta sanahelinä eurooppalaisista arvoista. Kysymys kuuluu, että olemmeko valmiita maksamaan entistä enemmän EU:n laajenemisesta?

toimivalta

ECR-ryhmän yhteispuheenjohtaja Ryzzard Legutko: “On aika saada äänemme kuuluviin ja suunnata kohti jäsenmaitaan kunnioittavaa Euroopan unionia”

Purra: EU:n uudet metsien ”ennallistamisvaatimukset” ovat hulluja

Elomaa: Korkeimman oikeuden ennakkopäätös vaarantaa eläinten hyvinvoinnin

Tavio: Näpistyksestä heti putkaan

Eurovaaliehdokas Virén: Siirtolaiskriisi osoitti, miten heikko integraatiohalu Euroopassa on

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025