Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Tomi Lounema

Asiantuntijat moittivat Marinin hallitusta energiakriisin hoidosta, jonka taustalla on vihreän siirtymän politiikkatoimet. Vielä viime talvena ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävässä toiminut Emma Kari (vihr) yritti kuitenkin uskotella, ettei ilmastotoimista pidä tinkiä lainkaan, koska ne muka suojaavat energian ja polttoaineiden hintojen nousulta.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen päämäärä vihreästä siirtymästä kurittaa kansaa, sillä sähkön hinta on historiallisen korkealla ja sen arvioidaan myös pysyvän korkealla tasolla koko talven yli.
Marinin hallitus on ilmoittanut erilaisista tukitoimista, joilla kansalaisia pyritään auttamaan selviytymään sähkölaskuista talven yli. Maanantaina hallitus ilmoitti edistävänsä kertakorvausta, hintakattoa ja sähkölaskujen maksuaikojen pidentämistä.
Varautuminen erittäin surkeaa
Yhteistä kaikille tukimalleille on, että niitä on kyhätty kasaan valtavalla kiireellä. Hallitusta on moitittu siitä, että se on herännyt toimimaan myöhään, vaikka sähkön kallistuminen on ollut tiedossa jo kuukausien ajan. Ylen Aamussa Aalto-yliopiston tutkija Iivo Vehviläinen latasi <a href="https://areena.yle.fi/1-64616787">täyslaidallisen</a> hallituksen toiminnalle energiakriisin keskellä.
&#8211; Varautuminen energiakriisiin on varmaan yksi suurimpia epäonnistumisia Suomen taloushistoriassa, Vehviläinen sanoi ja huomautti, että kriisiin olisi voitu alkaa valmistautua ja kartoittaa vaihtoehtoja jo viime talvena.
Ideologia edellä
Viimeistään tänä talvena kaikelle kansalle on käynyt selväksi, että hallituksen edistämä kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka ei ole pystynyt ottamaan huomioon tavallisia suomalaisia, saati yrityksiä, joiden toimintaa kiristyvät ilmasto- ja ympäristövaatimukset haittaavat merkittävästi.
Vielä viime talvena ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävässä toiminut Emma Kari (vihr) <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ymparistoministeri-emma-kari-ilmastotoimet-suojaavat-energian-ja-polttoaineiden-hintojen-nousulta/8352460#gs.l5omws">yritti uskotella</a>, että ilmastotoimista ei pidä tinkiä lainkaan, koska ne suojaavat energian ja polttoaineiden hintojen nousulta.
Karin mukaan mukaan investoinnit uusiutuvaan energiaan suojaavat suomalaisia energian hinnannousulta.
&#8211; Syy energian ja polttoaineiden korkeisiin hintoihin on fossiilisten polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen nousu. Suomen pitkäjänteinen ilmastotyö ja investoinnit puhtaaseen energiaan suojaavat Suomea energian hinnannousulta, Kari sanoi MTV:n haastattelussa.
Lausunto ei ole vanhentunut kovinkaan kauniilla tavalla.
Tuulivoima toimii epävakaasti
Vihreiden voimakkaasti ajamat vihreän siirtymän energiaratkaisut, kuten tuulivoima, ovat epävakaita ilman säätövoimaa, ja tuulettomina päivinä niiden merkitys on olematon, jolloin energian saatavuusongelmat koskettavat kaikkia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-torjuu-uuden-eu-yhteisvelan-purra-suomen-tulee-loytaa-liittolaisia-tulonsiirtounionia-vastustavista-eu-maista/">huomauttanut</a>, että tällä hetkellä Suomi on jo liian riippuvainen tuulivoimasta.
Suomen Erillisverkot Oy:n johtava asiantuntija Tomi Lounema, Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja toteaa, että toteutettaessa siirtymää pois fossiilisista energialähteistä tuulivoimaa edistämällä tuulivoiman luonne on päässyt unohtumaan.
&#8211; Suomessa on totuttu siihen, että kun saadaan uutta energiantuotantoa, niin on lähdetty siitä että tuotantoa myös tulee. Sen ymmärtäminen on ollut vaikeaa, että tuulivoima on sääriippuvaista. Ei ole haluttu pitää kiinni vaihtoehdoista eli huolehtia siitä, mistä saadaan sähköä silloin kun ei tuule, Lounema sanoo.
Suomi ripustautui tuontisähköön
Hän katsoo, että Suomessa on yleisesti ripustauduttu liian vahvasti ulkomaiden tuontisähkön varaan.
&#8211; Kun Venäjän tuonti putosi pois, jäljelle jäi Ruotsin ja jossain määrin Viron tuonti. Nyt kun Ruotsissakin on tiukkaa sähköstä, tuontiyhteyden kapasiteettia ei ole riittävästi ja siihenkin liittyy omat epävarmuutensa.
&#8211; Sähkömarkkina toimii markkinatalouden periaatteiden mukaan ja kytkeytyminen toisiin maihin myös hyödyttää Suomea. Samalla pitäisi kuitenkin muistaa, että valtion olisi fiksua pitää huoli siitä, että kansalaiset ja teollisuus eivät joudu pysyvään energianiukkuuden tilaan.
Louneman nykyinen työpaikka, Suomen Erillisverkot Oy on valtion erityistehtäväyhtiö, jonka vastuulla on huolehtia viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden viestiyhteyksistä 24/7 ja vuoden ympäri.
Turvattu sähkönsaanti on ehdoton edellytys varautumiselle, toiminnan luotettavuudelle ja kansalaisten turvallisuudelle.
Ongelma ei ratkea vain sähköä säästämällä
Kansalaisia opastetaan nyt monin eri tavoin säästämään sähköä.
&#8211; Säästäminen on ensiaputoimena tärkeä asia, mutta kriisiä ei kuitenkaan voi ratkaista pelkästään loputtomiin sähköä säästämällä, koska pidemmän päälle se johtaa kurjistumiseen, Lounema sanoo.
Hän huomauttaa, että energiakriisi ei ole pelkästään tämän talven kysymys.
&#8211; Pidemmällä aikavälillä kannan huolta siitä, että vaikeudet eivät lopu tähän talveen, koska yhteiskunta sähköistyy vauhdilla ja monia eri toimintoja sähköistetään. Sähköä siis tarvitaan jostain. Edessä on vaikeita aikoja ja tilanne vaatisi nyt laajaa yhteiskunnallista keskustelua, miten tilanne ratkaistaan. Valtiovallan tehtävä olisi miettiä, miten sähköhuolto Suomessa järjestetään ja millä keinoilla tuotantokykyä on käytössä se määrä, mikä tarvitaan.
Säätövoimaa tarvitaan
Lounema painottaa, että sääriippuvaiset energiatuotantomuodot vaativat rinnalleen säätövoimaa.
&#8211; Energiajärjestelmä toimii markkinaehtoisesti, kaupallisin perustein. Jo siinä vaiheessa, kun yhteiskunnassa nousee puheita, että tietyt energian tuotantotavat ovat ”toksista ja pahaa” tuotantoa, niin ilman mitään lainsäädäntömuutoksiakin alan teollisuus alkaa karsastaa tuotantoa, jota ihmiset eivät pidä hyväksyttävänä.
Esimerkkinä voidaan mainita Helsingin kaupungin energiayhtiö Helenin päätös sulkea kivihiilivoimalat keskellä energiakriisiä. Perussuomalaiset pitää päätöstä <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-helsingin-hiilivoimaloiden-alasajo-edesvastuutonta/">edesvastuuttomana</a>.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3341992b-e388-44fd-b2d7-c5855a3f56df">ennakoi</a> jo talvella 2019, että kivihiilestä luopumisesta seuraisi hurja hintojen nousu.

Muistatko, mitä vihreät uskottelivat vielä viime talvena: ”Ilmastotoimet suojaavat energian hintojen nousulta”

Eduskuntapuolueet kokoontuvat maanantaina puimaan sähkön hintakattoa, jota perussuomalaiset esitti jo kesällä ja johon myös demarit tarttuivat tällä viikolla. Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri huomauttaa, että vitkasteluun ei ole aikaa. &#8211; Ihmiset odottavat sähkölaskujensa kanssa, ja he tarvitsevat pikaisesti apua tilanteeseensa.

Eduskunnan budjettikeskustelun yhteydessä pääministeri Sanna Marin (sd.) esitti tällä viikolla yllättäen sähkölle hintakattoa, joka olisi 20 senttiä kilowattitunnilta. Uudistus rahoitettaisiin valtiovarainministeriön valmistelemalla niin sanotulla windfall-verolla.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri huomautti eilen Ylen A-talkissa, että hän esitti Ylellä jo viime kesänä perussuomalaisten ratkaisuja sähkökriisiin, kuten ALV-alennusta ja hintakattoa.
&#8211; Nyt, viisi kuukautta myöhemmin, voin vain ihmetellä, miksi tässä on kestänyt näin kauan. Sähkön hintahan oli kovissa lukemissa jo viime talvena, kauan ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Hintakatto olisi nopea keino, jos asiasta saataisiin nyt jonkinlainen esitys.
Syntyykö sopu maanantaina?
Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan hintakattoa olisi kuitenkin vähintään arvioitu jo syksyllä.
Maanantaina on kaikkien eduskuntapuolueiden kokous, jossa puidaan hintakattoa. Niin Lindtman kuin keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli arvioivat, että hintakatosta saataisiin aikaan sopu maanantaina kokouksessa.
Erilaisia malleja on ollut esillä.
– Olen luottavainen ja uskon, että kun maanantain kokouksesta astellaan ulos, niin meillä on yhteisymmärrys asiasta, Kalli sanoi.
Meri huomautti, että vitkasteluun ei ole aikaa.
&#8211; Tärkeintä on, että joku malli saataisiin aikaiseksi pian, koska ihmiset odottavat sähkölaskujensa kanssa ja tarvitsevat pikaisesti apua tilanteeseensa.
Myös vihreä siirtymä nostaa sähkön hintaa
Meri sanoi, että on saanut jo kesällä hätääntyneitä puheluita ihmisiltä, että mistä voi enää saada kohtuuhintaisen sähkösopimuksen.
&#8211; Silloin niitä ei enää saanut. Moni onkin roikkunut kesästä saakka löysässä hirressä. Nyt olisikin hyvä saada tietää, milloin hintakattomalli valmistuu. Ilman hallituksen esitystä asia ei etene.
Perussuomalaisissa on pohdittu myös vaihteluväliä hintakatossa. Meri huomautti, että pidemmällä aikavälillä toimimatonta sähkömarkkinaa on samalla pakko alkaa uudistaa.
Samoilla linjoilla on ollut Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema, joka tuonut <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009257559.html">esille</a>, että vihreä siirtymä nostaa sähkön hintaa.
&#8211; Sähkön hintaan ei siten vaikuta pelkästään Venäjän hyökkäyssota. On siis aika keskustella koko järjestelmän muuttamisesta, koska Euroopassa on pitkään tehty vääränlaista energiapolitiikkaa, Meri sanoi.
Kunpa olisi tehty järkevää energiapolitiikkaa
Kansalaisia kehotetaan nyt säästämään sähköä. Meri huomautti kuitenkin, että sähkön käytöstä ei pitäisi syyllistää ketään, koska sähköä ei ole tapana kuluttaa huvin vuoksi.
&#8211; Monet ovat jo tehneet parhaansa ja säästäneet sähköä. Tavallisilla ihmisillä suurin osa sähkön käytöstä on lämmityskäyttöä, koska pakkasella on vain saatava kodit lämpimiksi. Ongelmana on nyt se, että moni on hädissään. Soittelevat meillekin, että joulu on peruttu, koska jouluksi varattu 600 euroa ei riitä.
Meri muistutti, että sähkön hintaa nostaa myös puutteellinen tuotanto.
&#8211; Kunpa meillä olisi hiilivoimaloita eli olisimme tehneet järkevää ja huoltovarmaa energiapolitiikkaa, kuten Huoltovarmuuskeskuskin on esittänyt. Tässä kohtaa työkalupakkiin siis tarvittaisiin myös turvetta ja hiilivoimaa.
Perussuomalaiset on aiemmin esittänyt hintakaton lisäksi myös <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-esittaa-toimenpiteita-sahkon-hinnan-alentamiseen-paastokauppa-tauolle-turve-takaisin-ja-uusiutuvaksi-uusi-sahkokauppamalli/">muita keinoja</a>, kuten sähköveron alentamista ja arvonlisäveron alentamista.
&nbsp;

Sähkön kulutuksesta ei saa syyllistää ketään – ”Tavallisilla ihmisillä suurin osa käytöstä on lämmityskäyttöä”

Kansanedustaja Tom Packalén ruotii Huoltovarmuuskeskuksen entisen toimitusjohtajan Tomi Louneman rumia potkuja ja hallituksen olematonta vastuunkantoa maskisekoilussa.

Esitutkinnassa on selvinnyt, ettei syypää maskisotkuun ollut Tomi Lounema.
&#8211; Vastuunkantaja on löydyttävä, vaikka viime kädessä hallituksesta. Jos työministeri Tuula Haataisella on osuutta asiaan, se on selvitettävä, Tom Packalén vaatii.
&#8211; On muistettava, että lopulta koko maskijupakka kiertyy kuitenkin takaisin Sanna Mariniin. Johtajana kokematon pääministerimme ei antanut viranomaisten toimia kriisiorganisaationa. Marin päätti itse toimia kriisin yleisjohtajana. Koronakriisin kaltaisessa tilanteessa järjestely oli kummallinen, sillä viranomaisilla on pitkä kokemus yhteistyöstä yli organisaatiorajojen, ja myös poikkeuslaki olisi mahdollistanut kriisiorganisaation perustamisen.
Anteeksipyyntö olisi paikallaan
Packalén vaatii Lounemalle anteeksipyyntöä hallituksen suunnalta.
&#8211; Maskisekoilun saatua suuremmat mittakaavat, Marin heitti syyttömän Louneman bussin alle. Loistava virkakuntamme ansaitsee parempaa käytöstä ja edes kohtuullista vastuunkantoa hallituksemme ministereiltä, Packalén sanoo.
&nbsp;

Packalén penää Marinin vastuuta maskisekoilusta: ”Johtajana kokematon pääministerimme ei antanut viranomaisten toimia kriisiorganisaationa”

Hallituksen työministeri Tuula Haatainen <a href="https://stage.sudev.fi/tuula-haatainen-ilmoitti-huoltovarmuuskeskuksen-johtajan-erosta-muttei-viela-omastaan/">ilmoitti</a> perjantaina Huoltovarmuuskeskuksen johtajan Tomi Louneman erosta. Lounema joutui eroamaan sen jälkeen, kun koronaviruspandemiaa varten tarkoitettuja hengityssuojaimia oli tilattu Huoltovarmuuskeskukselle miljoonilla euroilla ilman kilpailutusta Onni Sarmasteelta. Kiinasta toimitetut hengityssuojaimet eivät täyttäneet laatuvaatimuksia, eikä niitä voida käyttää.

Vyyhtiin oli alkuperäisessä Suomen Kuvalehden <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/valtio-osti-kiinalaiset-hengityssuojat-ulosottovelkaiselta-liikemiehelta-tiina-jylha-sanoo-miljoonakaupan-kuuluneen-itselleen/">jutussa</a> liitettynä myös moottoripyöräkerho Helvetin Enkelit, joka kuitenkin halusi ottaa tapahtuneeseen etäisyyttä. Helvetin enkelit <a href="https://twitter.com/HAMCNFinland/status/1248498687505883143">kiisti</a> Twitterissä olevansa missään tekemisissä asian kanssa.
“Selvyyden vuoksi. Hells Angels moottoripyöräkerho ei liity millään tavalla Jylhän tai Sarmasten maskikauppoihin. SK:n ja HS:n toimittajat hakevat vain klikkejä jutuilleen”, Helvetin Enkelit kommentoivat kohua tuoreeltaan.
Kun jopa pahamaineinen moottoripyöräkerho joutuu ottamaan etäisyyttä maan hallituksen otteisiin PR-syistä, on paikallaan tarkastella, miten tähän pisteeseen on oikein tultu. Epäonnistunut suojainkauppa ei nimittäin ollut hallituksen ensimmäinen epäonnistuminen suojavarusteiden suhteen, vaan pikemminkin jo kuukausia jatkuneen, pidemmän kehityksen käännepiste.
Hallitusta on varoitettu jo kuukausien ajan kriisin kehittymisestä. Sen sijaan että hallitus olisi ryhtynyt asianmukaisesti toimeen, se on askel askeleelta hankaloittanut suojavarustetilanteen ratkaisemista ja viitannut kintaalla sekä varoituksille että avuntarjouksille. Huoltovarmuuskeskuksen kohun myötä kulissit ovat nyt kuitenkin tulleet alas: suojavarusteet uhkaavat loppua Suomesta jo aivan lähipäivinä.
Miten tähän pisteeseen on tultu? Kerrataan tapahtumien kulku.
<h4>Tammikuu: Suojavarusteet ovat loppumassa tukkuliikkeistä, hallitus keskittyy ilmastonmuutokseen</h4>
Koronavirustilanne aiheutti jo tammikuussa suojavarusteiden kysyntäpiikin niin, että suojavarusteet alkoivat loppua suomalaisilta <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a1c28653-1727-4570-9170-91b0c6e1f255">tukkuliikkeiltä</a>. Jo tässä vaiheessa ainakin suomalaisilla terveys- ja huoltovarmuusviranomaisilla on pitänyt olla käsitys siitä, että pandemiatilanne saattaa aiheuttaa globaalin kysyntäpiikin suojavarusteille.
Pääministeri Sanna Marin (sdp.) ei tässä vaiheessa koe tarpeelliseksi kommentoida koronavirustilannetta. Hallitus keskittyy edelleen ilmastonmuutoskysymyksiin, mm. satojen miljoonien eurojen suuruisen ilmastorahaston perustamiseen.
<h4>Helmikuu: Mitään ei edelleenkään tapahdu, lopulta pidetään tiedotustilaisuus</h4>
Helmikuun aikana hallituksen hiljaiselo jatkuu. Jälkikäteen pääministeri Marin on <a href="https://twitter.com/MarinSanna/status/1247792056094691328">kertonut</a>, että jo helmikuun alussa hallitus olisi kuitenkin selvittänyt eri toimijoiden varautumista ja Huoltovarmuusvarastossa olevien materiaalien tilannetta, sekä tehneen lisätilauksia.
Se että hallitus on omien sanojensa mukaan selvittänyt inventaariotilannetta jo helmikuun alussa on merkillepantavaa, koska esimerkiksi Helsingin Sanomien uusimpien tietojen mukaan Huoltovarmuusvarastoissa nyt oleva materiaali riittäisi noin <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006471539.html">yhdeksi päiväksi</a> nykyisessä koronavirustilanteessa. Vaikka hallitus siis omien sanojensa mukaan oli tarkistanut inventaariotilanteen sekä Huoltovarmuuskeskukselta että muilta toimijoilta kuten kunnilta jo helmikuussa, se päätti kuitenkin edetä valitsemallaan, vähintäänkin oudolla strategialla: 27.2. hallitus pitää <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006421371.html">tiedotustilaisuuden</a>, jossa se vakuuttaa, että suojavarusteita on Suomessa riittävästi.
Kotimaista tuotantoa ei käynnistetä. Suojavarusteiden vientiä ulos maasta ei rajoiteta. Esimerkiksi Ruotsi liittyy nopeasti EU-maiden yhteissopimukseen suojavarusteiden hankinnasta, mutta Suomi kieltäytyy (lopulta Suomi <a href="https://ec.europa.eu/health/preparedness_response/joint_procurement/jpa_signature_fi">liittyy</a> viimeisenä EU:n jäsenmaana kuukausi Ruotsin jälkeen, mutta <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomi-myohastyi-eun-yhteisista-koronatarvikehankinnoista-allekirjoitti-sopimuksen-viimeisena-vasta-kriisin-keskella/7e2bd60e-0d25-41d3-b77c-09046198f71e">jää rannalle</a> siihenastisista tilauksista).
<h4>Maaliskuu: “Eivät ne tule loppumaan”</h4>
Maaliskuussa eduskunta äänestää valmiuslain käyttöönoton puolesta Suomen siirryttyä poikkeusoloihin. Varoituksia myös suojavarusteista alkaa nyt tulla useilta suunnilta. Esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra <a href="https://stage.sudev.fi/purra-kehottaa-viranomaisia-viestimaan-avoimemmin-koronatilanteesta-ymmarran-etta-on-tarve-valttaa-paniikin-luomista-mutta-kylla-demokraattisessa-valtiossa-kansalaiset-kestavat-kuulla-tosi/">kertoo</a> sairaaloiden heikentyneestä suojavarustetilanteesta A-Studion lähetyksessä. Niin ikään presidentti Sauli Niinistö kertoo selvittäneensä suojavarustetilannetta henkilökohtaisesti ja olleensa yhteydessä myös kansainvälisiin päättäjiin omien kontaktiverkostojensa kautta. Suojavarustetilanteen kehityksestä varoittaa myös esimerkiksi HUS:in diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.
Tässä vaiheessa hallitus on tiennyt todellisen suojavarustetilanteen maassa jo pidemmän aikaa, perustuen salaisiin asiakirjoihin jotka se on saanut nähdä, mutta joita esimerkiksi oppositiolla ei ole käytettävissään. Hallitus päättää kuitenkin kiistää kaiken. Kun päätös Huoltovarmuusvarastojen avaamisesta lopulta tehdään, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee vakuuttaa televisiossa, että suojavarusteita on varattu riittävästi.
“Eivät ne tule loppumaan”, Sillanaukee kertoo Ylen A-Studion lähetyksessä 23.3.
Huoltovarmuuskeskus saa edelleen suojavarustetarjouksia luotettavilta toimittajilta, mutta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11302066">kieltäytyy</a>. Suojavarusteet ovat jo loppumassa.
<h4>Huhtikuu: Kriisi iskee päälle, kansainväliselle medialle myydään vielä myyttitarinoita valmistautumisesta</h4>
Samalla kun suojavarustetilanne kotimaassa on jo täysin kriisiytymässä, kansainväliselle medialle myydään vielä myyttitarinoita Suomen valmistautumisesta. Esimerkiksi nyt irtisanoutunut Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Lounema ehtii vielä antaa haastattelun 5.4. julkaistuun New York Timesin <a href="https://www.nytimes.com/2020/04/05/world/europe/coronavirus-finland-masks.html">artikkeliin</a>, jossa kerrotaan miksi Suomen ei tarvitse olla huolissaan hengityssuojainvarastoistaan: “Suomi, Pohjoismaiden valmistautujakansa, ei ole huolissaan kasvosuojaimista”, lehti kertoo.
Päivän kuluttua New York Timesin jutun julkaisemisesta Suomessa kerrotaan, että hengityssuojaimia ja muita suojavarusteita ei riitä esimerkiksi hoitokotien henkilökunnalle.
“Meillä on ollut selvästi jonkinasteinen logistinen haaste”, Sosiaali- ja terveysministeriöstä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11293440">kerrotaan</a>.
Kuluu toinen päivä ja “logistinen haaste” on jo muuttunut <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11295089">huutavaksi pulaksi</a>: hengityssuojaimet ovat käytännössä loppu. Pääministeri alkaa tässä vaiheessa <a href="https://twitter.com/MarinSanna/status/1247792059827683328">syyttää</a> mm. kuntia varautumisen puutteesta. Hallitus joka itse pimitti tiedon Suomen todellisesta varautumistilanteesta ja pääministeri Marin joka itse kehotti olemaan kyseenalaistamatta viranomaisten osaamista, päättää lopulta, että bussin alle on heitettävä ainakin joku. Lopulta Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Lounema saa lähteä, samalla kun Huoltovarmuuskeskuksen kohukauppojen paperit julistetaan <a href="https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4922164/Huoltovarmuuskeskuksen+tilauksen+arvo+on+30+miljoonaa+euroa++Hengityssuojaimia+Kiinasta+toimittavien+kauppiaiden+tiedot+leimattiin+salaisiksi">salaisiksi</a>.
<h4>Kohun nostanut tilaus vain pisara meressä &#8211; Poliittista vastuuta päätöksistä ja kriisiajan johtamisesta ei voi vierittää virkamiehille</h4>
Kuten tapahtumien etenemisestä nähdään, todellinen skandaali Suomen suojavarustevarautumisessa ei ole ollut mikään yksittäinen kauppa, kohujulkkis tai yksittäisen virkamiehen päätökset, vaan pikemminkin koko hallituksen varautumisen puute ja muunnellun totuuden kertominen siitä.
Ulkoapäin on hankala tietenkin varmuudella tietää, miten päätökset ovat tarkalleen ottaen syntyneet ja minkä tiedon varassa. Hallitus on kuitenkin antanut Suomen varautumisesta useita kertoja sellaista tietoa ja sellaisia vakuutuksia, jotka eivät ole kestäneet myöhempää tarkastelua. Asiaa varmasti selvitellään vielä pitkään, mutta jo nyt voi sanoa että myös tällä salailun kulttuurilla hallituksessa ja ministeriöissä on suojavarusteasiassa entisestäänkin hankalaa tilannetta vain pahennettu. Vastuun tästäkin asiasta kantaa kuitenkin hallitus, eivät yksittäiset virkamiehet.
Varautumisen laiminlyönnin ja omien maalien tekemisen pitää nyt loppua. Suojavarusteiden riittävyys sairaanhoitopiireissä ja esimerkiksi vanhusten hoitokodeissa on elämän ja kuoleman kysymys.

Hallitus tuputti myyttitarinoita, todellisuus oli toista – suojavarusteiden skandaalihankinta ei ole yksittäinen virhe vaan jo pitkään jatkuneen virhesarjan käännepiste

Tomi Lounema

Muistatko, mitä vihreät uskottelivat vielä viime talvena: ”Ilmastotoimet suojaavat energian hintojen nousulta”

Sähkön kulutuksesta ei saa syyllistää ketään – ”Tavallisilla ihmisillä suurin osa käytöstä on lämmityskäyttöä”

Packalén penää Marinin vastuuta maskisekoilusta: ”Johtajana kokematon pääministerimme ei antanut viranomaisten toimia kriisiorganisaationa”

Hallitus tuputti myyttitarinoita, todellisuus oli toista – suojavarusteiden skandaalihankinta ei ole yksittäinen virhe vaan jo pitkään jatkuneen virhesarjan käännepiste

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025