Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Tšekki

Suomi on yhdessä muiden EU-maiden kanssa lähettänyt Euroopan komissiolle <a href="https://intermin.fi/documents/1410869/3723692/Joint+Letter+to+the+European+Commission+on+new+solutions+to+address+irregular+migration+to+Europe.pdf/13b5b8c6-d4c9-77e3-fb81-fb2b5637a2e9/Joint+Letter+to+the+European+Commission+on+new+solutions+to+address+irregular+migration+to+Europe.pdf?t=1716449707409">kirjeen</a>, jossa ehdotetaan uusia, innovatiivia ratkaisuja laittoman siirtolaisuuden torjuntaan. Kirjeessä esitetyistä uudistuksista merkittävin on jäsenvaltioille esitetty mahdollisuus siirtää ne turvapaikanhakijat, joille turvallinen kolmas maa on vaihtoehto, tällaisiin maihin.
Äskettäin hyväksytty EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus auttaa EU:ta hallitsemaan paremmin muuttoliikkeen sisäistä ulottuvuutta, mutta muuttoliikkeen ulkoisen ulottuvuuden hallintaan tarvitaan uusia keinoja, <a href="https://x.com/Sisaministerio/status/1793567074406834501">kertoo</a> sisäministeriö tiedotteessaan. Niinpä Suomi lähetti toukokuun puolivälissä yhdessä 14 muun EU-maan kanssa Euroopan komissiolle kirjeen, jossa hahmotellaan uusia, innovatiivia ratkaisuja laittoman siirtolaisuuden torjuntaan.
Ehdotettuihin ratkaisuihin sisältyvät kolmansien maiden kanssa tehdyt yhteistyösopimukset, palautusten tehostaminen, turvallisen kolmannen maan käsitteen uudelleenmäärittely sekä liikkumavaran lisääminen niille jäsenmaille, joihin kohdistuu välineellistettyä maahantuloa.
Kirjeessään 15 jäsenmaan ryhmä alleviivaa komissiolle tarvetta monen tyyppisille toimille ja työkaluille, sekä kokonaisvaltaisen lähestymistavan merkitystä niin kansallisella kuin EU-tasolla. Komissaari Ylva Johanssonille osoitetun <a href="https://intermin.fi/documents/1410869/3723692/Joint+Letter+to+the+European+Commission+on+new+solutions+to+address+irregular+migration+to+Europe.pdf/">kirjeen</a> ovat Suomen sisäministeri Mari Rantasen lisäksi allekirjoittaneet Bulgarian, Tšekin tasavallan, Tanskan, Viron, Kreikan, Italian, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Puolan ja Romanian ministerit.
<h4>EU:n turvapaikkajärjestelmään kohdistuu kestämätön paine </h4>
Ministerit korostavat sitä, että EU:n turvapaikkajärjestelmään kohdistuu tällä hetkellä kestämätön paine tulijamäärien kasvaessa. Tämä vaarantaa EU-maiden vakauden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja lisää polarisaation riskiä yhteiskunnissa. Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että EU-jäsenmaiden yhteenkuuluvuuden tunne katoaa.
Kirjeessä ehdotetaan yhteistyön laajentamista muuttoreittien varrella olevien maiden kanssa, jotta pakolaisista voitaisiin huolehtia lähempänä heidän lähtöalueitaan. Esimerkkeinä mainitaan Turkin ja Tunisian kanssa aiemmin solmitut EU-sopimukset sekä Italian ja Albanian kahdenvälinen sopimus Välimereltä pelastettujen pakolaisten kuljettamisesta Albaniaan.
<h4>Palautuskeskuksia EU:n ulkopuolisiin maihin</h4>
Ministerit pitävät perusteettomasti turvapaikkaa hakeneiden palauttamista tärkeänä osana laittoman siirtolaisuuden hallintaa. Ne, joilla ei ole oikeutta oleskella EU-alueella on palautettava pikaisesti. Tämä on tärkeää sekä jäsenmaille koituvien haittojen minimoimiseksi että laittoman maahantulon kannustimien vähentämiseksi.
Kirjeessä esitetyistä uudistuksista merkittävin on jäsenvaltioille esitetty mahdollisuus siirtää ne turvapaikanhakijat, joille turvallinen kolmas maa on vaihtoehto, tällaisiin maihin.
Myös turvapaikan saaneet voitaisiin sijoittaa EU:n ulkopuolisiin maihin
Turvallisten kolmansien maiden käyttöä ehdotetaan myös myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden sijoittamiseen. Tätä varten EU:n tulisi tarkistaa turvallisen kolmannen maan määritelmää lainsäädännössään.
Ministerit vaativat EU:lta myös uusia, tehokkaita keinoja välineellistetyn maahantulon torjuntaan. Esimerkkeinä uhista mainitaan Venäjän ja Valko-Venäjän hybridioperaatiot rajanaapureitaan vastaan. Myös ihmissalakuljetusta vastaan halutaan taistella tehokkaammin.
<hr />
Korjaus 26.5.2024 klo 23:40: jutussa luki aiemmin: &#8221;Yhdeksi ratkaisuksi palautusten tehostamiseen ehdotetaan sitä, että ne kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, joiden palauttaminen heidän kotimaahansa ei ole heti mahdollista siirrettäisiin turvallisessa kolmannessa maassa sijaitsevaan palautuskeskukseen odottamaan pääsyä kotimaahansa.&#8221; -&gt; muutettu muotoon: &#8221;Kirjeessä esitetyistä uudistuksista merkittävin on jäsenvaltioille esitetty mahdollisuus siirtää ne turvapaikanhakijat, joille turvallinen kolmas maa on vaihtoehto, tällaisiin maihin.&#8221;

Siirtolaispaine kestämätön, lisäkeinoja ehdottavat nyt yhdessä Suomi, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Viro, Kreikka, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola ja Romania

Pääministeri Donald Tusk on ilmoittanut, että hänen hallituksensa kieltäytyy hyväksymästä turvapaikanhakijoiden sijoittamista Puolaan EU:n joulukuussa <a href="https://stage.sudev.fi/ristiriitainen-vastaanotto-eu-viimein-sopuun-pakolais-ja-maahanmuuttopolitiikasta/">hyväksymän</a> pakolais- ja maahanmuuttosopimuksen velvoitteen nojalla.

&#8211; Puolan hallituksen kanta on, että emme hyväksy minkäänlaista pakkomekanismia ja haluan vakuuttaa teille, ettei Puola ota vastaan ainuttakaan laitonta siirtolaista tällaisen järjestelyn nojalla, Tusk <a href="https://notesfrompoland.com/2024/01/04/poland-will-not-accept-a-single-migrant-under-eu-relocation-scheme-says-tusk/">sanoi</a> Notes from Poland julkaisun mukaan.
Kieltäytyi jo 2017
Taakanjako pitää vielä muodollisesti ratifioida Euroopan parlamentissa sekä Euroopan neuvostossa. Itse kunkin jäsenmaan pitää saattaa sopimus myös omaan lainsäädäntöönsä, mikä sekin vie aikansa.
Tusk oli itse Euroopan Neuvoston johdossa vuosina 2014–2019. Tuolloin taakanjakoa jäsenmaiden välillä jo yritettiin pakolaiskriisin vuosina. Hanke kaatui Puolan, Unkarin ja Tšekin kielteiseen suhtautumiseen vuonna 2017.

Puolan pääministeri: Emme ota ainuttakaan EU:n pakkosijoittamaa turvapaikanhakijaa maahamme

YK:n yleiskokous vaati lauantaiaamuna Suomen aikaa hyväksytyssä päätöslauselmassaan välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan. Suomi äänesti tyhjää. Päätöslauselmaa vastaan äänesti 14 maata, niiden joukossa Tšekki, jonka puolustusministeri Jana Černochová kertoi yhteisöpalvelu X:ssä häpeävänsä YK:ta ja toivoi maan eroavan järjestöstä.

Päätöslauselman puolesta <a href="https://twitter.com/UN_News_Centre/status/1717992371906839005?s=20">äänesti</a> 120 maata ja vastaan 14 maata. 45 YK:n jäsenmaata äänesti tyhjää, Suomi mukaan lukien.
Ulkoministeri Elina Valtosen <a href="https://twitter.com/elinavaltonen/status/1718185646727016733?s=20">mukaan</a> Suomi olisi äänestänyt lauselman puolesta, mikäli siinä olisi selkeästi tuomittu terroristijärjestö Hamasin isku.
Tsekin puolustusministeri häpeää YK:ta
Esitystä vastaan äänestäneen Tšekin puolustusministeri Jana Černochová <a href="https://twitter.com/jana_cernochova/status/1718348872978674122?s=20">kommentoi</a> YK:n äänestystä viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter):
&#8211; Tasan kolme viikkoa sitten Hamas murhasi yli 1 400 israelilaista. Se on väestöön suhteutettuna enemmän kuin terroristijärjestö al-Qaeda murhasi ihmisiä Yhdysvaltain 9/11-terrori-iskussa. Vain 14 maata meidän maamme lisäksi on tehnyt selväsanaisen irtioton tästä. Häpeän YK:ta. Mielestäni Tšekillä ei ole paikkaa järjestössä, joka ei tuomitse terrorismia ja joka ei tunnusta valtion oikeutta itsepuolustukseen. Poistutaan sieltä, hän kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Esimerkiksi Ranska äänesti lauselman puolesta. Suomen ohella Ruotsi, Tanska, Islanti, Puola, Italia, Intia, Saksa ja Britannia äänestivät tyhjää. Tšekin lisäksi Itävalta, Unkari ja Yhdysvallat äänestivät lauselmaa vastaan.
&nbsp;

YK:n yleiskokous ei tuominnut selkeästi Hamasin terrori-iskua – Tšekin puolustusministeri puhui YK-erosta

EU:n sisäministerien huippukokous pidetään 8. kesäkuuta ja silloin on aikomus läiskäistä kissa pöydälle. Tarkoitus on viimeinkin sopia kaikkia unionin jäsenmaita koskevista uusista maahanmuuttosäännöksistä. Unionin yhtenäisyys on taas koetuksella.

Tavoite <a href="https://www.infomigrants.net/en/post/49364/new-round-on-eu-migration-plan-visegrad-group-pushes-back">taakanjaosta</a> on edelleenkin kauniisti sanottuna kunnianhimoinen, sillä maahanmuutosta ja ennen kaikkea laittomien siirtolaisten jakamisesta unionin eri jäsenmaihin vallitsee vankka erimielisyys.
Puola on Politico-sivuston <a href="https://www.politico.eu/newsletter/brussels-playbook/lex-tusk-uproar-migration-row-is-back-again-chinese-cyberattack-concerns/">mukaan</a> ollut kärkijoukossa torppaamassa koko suunnitellun maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen. Sisäministeri Mariusz Kamiński rykäisikin jokin aika sitten twiitin, jossa ei ole sijaa tulkinnoille:
&#8211; Ei ole eikä tule sellaista tilannetta, että Puola suostuisi vastaanottamaan pakkosijoitettavia siirtolaisia. Ei kiitos.
Taakanjakoa kritisoidaan
Sisäministerien tapaamisessa on kyse europarlamentin 20. huhtikuuta hyväksymästä <a href="https://www.euronews.com/my-europe/2023/04/20/european-parliament-calls-for-more-solidarity-on-migration-as-negotiations-on-issue-approa">ehdotuksesta</a> yhteisestä vastuusta tilanteessa, jossa unionin jäsenmaahan vyöryy äkillisesti tavaton määrä luvattomia siirtolaisia. Pakolaisia ja parempaa elämää tavoittelevat saapuu kasvavin joukoin esimerkiksi Välimeren ylitse <a href="https://stage.sudev.fi/pakolaisruuhka-pahenee-italiassa-lampedusan-saaren-tilanne-jo-kestamaton/">Italiaan</a>.
Ensihätään Euroopasta parempaa elämää etsivien ihmisten <a href="https://stage.sudev.fi/eu-parlamentin-paaneuvottelija-jasenmaiden-on-pian-pakko-ottaa-vastaan-pakolaisia-ja-siirtolaisia/">vastaanottaminen</a> on vapaaehtoista. Mutta jos halukkaita vastaanottomaita ei löydy kriisin keskellä riittävästi, komissio on saamassa vallan päättää ihmisten sijoittamisesta jäsenmaihin pakolla. Näin siis parlamentin ehdotuksen mukaan.
Puola, Unkari ja Tšekki pitävät taakanjakoa vähemmän viisaana ajatuksena.

EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta yritetään taas sopua – laittomien siirtolaisten pakkosijoittaminen ei käy kaikille

Euroopan tulisi yhdessä kumppaniensa Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa vastustaa sekä Venäjän sotilaallista aggressiota että Kiinan pyrkimystä nousta johtavaksi supervallaksi, sanoo eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä.

Suuren valiokunnan 1. varapuheenjohtaja Jani Mäkelä osallistui eduskunnan edustajana parlamenttien EU-valiokuntien puheenjohtajien kokoukseen Prahassa.
Mäkelä kiitti EU:n uutta puheenjohtajamaata Tšekkiä selkeistä ja ajankohtaisista puheenjohtajakauden painopisteistä. Tšekki aikoo painottaa mm. energiaturvallisuutta, venäläisestä energiasta irtautumista, EU:n puolustuskykyä sekä Euroopan taloudellista ja demokraattista kriisinkestävyyttä.
Euroopan on toimittava
Mäkelä huomautti keskustelussa, että Euroopan olisi tärkeä vähentää myös riippuvuuttaan Kiinasta ja sen tuotantoteollisuudesta, ei vain venäläisestä energiasta.
&#8211; Euroopan tulisi yhdessä kumppaniensa Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa vastustaa sekä Venäjän sotilaallista aggressiota että Kiinan pyrkimystä nousta johtavaksi supervallaksi.
Mäkelä osallistui myös keskusteluun riippumattoman median toiminnan haasteista ja merkityksestä demokratialle. Hän muistutti puheenvuorossaan mm. sananvapauden turvaamisen tärkeydestä etsittäessä keinoja disinformaatioon ja vihapuheeseen vastaamiseksi.

Mäkelä: Euroopan on vältettävä riippuvuutta Kiinasta

Suomen ja Ruotsin suurimmat turvallisuushaasteet liittyvät Venäjän laaja-alaisiin vaikuttamistoimiin sekä laittomaan tiedusteluun. Kummassakin maassa käytävä Nato-keskustelu ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen aika todennäköisesti lisäävät Venäjän aktiivisuutta.

<a href="https://vuosikirja.supo.fi/etusivu">Supo</a> ja <a href="https://www.sakerhetspolisen.se/download/18.55e568c417f50c779e71d5/1648121714690/Sakerhetspolisen_arsbok%202021.pdf">Säpo</a> julkaisivat vuosikatsauksensa lähes peräkanaa ja sanomaltaan julkaisut ovat perustulemaltaan toistensa kaltaisia. Juuri nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallisuuspoliittisen tilannekuvan täysin ja se näkyy kummankin maan tiedustelu- ja turvallisuusviranomaisten kannanotoissa.
&#8211; Koko suomalaisen yhteiskunnan on syytä varautua erilaisiin toimiin, joilla Venäjä haluaa vaikuttaa Suomen päätöksentekoon Nato-kysymyksessä. Viranomaisten tehtävä on turvata se, että avointa keskustelua voidaan käydä ilman pelkoa sekä varmistaa, että ulkopuoliset eivät pääse vaikuttamaan Suomen tekemiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin, <a href="https://supo.fi/-/supon-vuosikirja-2021-suomalaisten-on-varauduttava-venajan-vaikuttamisyrityksiin-nato-keskustelun-aikana">sanoo</a> Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.
Ruotsi haluaa kokonaispuolustusjärjestelmän
Säpon katsauksen mukaan Euroopan turvallisuustilanne on huonontunut vakavalla tavalla Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sota Ukrainassa tulee heijastumaan Ruotsin turvallisuuteen vuosien ajan ja tämä lisää paineita toimivan kokonaispuolustusjärjestelmän luomiseksi.
&#8211; Vakavassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa korostuu tarve saada tietoa vieraiden valtojen aikeista ja sitä kautta paikkansapitävän tiedustelutiedon tarve kasvaa. Myös kyberhyökkäysten riskit lisääntyvät. Turvallisuuspoliisi suojelee yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria ja on tehostanut työtään vieraiden valtojen laittoman toiminnan kaventamiseksi. Ruotsissa on vaikeaa olla vieraan vallan vakoilija,<a href="https://www.sakerhetspolisen.se/ovrigt/pressrum/aktuellt/aktuellt/2022-03-24-sveriges-sakerhet-utmanas---forhojd-hotbild-bestar.html"> toteaa</a> Säpon päällikkö Charlotte von Essen.
Kybervaikuttamisesta salamurhiin
Supon mukaan Venäjä lisää aktiivisuuttaan verkossa ja tiedossa on kyberiskuja: aluksi palvelunestohyökkäyksiä ja verkkosivujen sotkemista. Nämä eivät vielä vaaranna kansalaisten tai yritysten tietoja tahi yhteiskunnan kriittisiä prosesseja. Palvelunestohyökkäykset ja niiden torjunta on verkossa toimiville yrityksille arkipäivää.
Valitettavasti myös vakavampien vihamielisten kyberiskujen uhka on kohonnut. Yritysten on jatkuvasti huolehdittava, ettei esimerkiksi energiajakelun tai muun kriittisen infrastruktuurin ohjauselektroniikkaan pääse käsiksi suoraan avoimesta verkosta.
Laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoiman ääripäässä ovat väkivaltaiset teot, joihin Venäjän tiedustelu on viime vuosikymmenellä ollut valmis myös EU-maissa. On selkeää näyttöä esimerkiksi Venäjän sotilastiedustelun toiminnasta asevarastojen tuhoamisessa Tsekissä ja Bulgariassa sekä Venäjän turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen tekemistä salamurhista ja niiden yrityksistä Saksassa ja Isossa-Britanniassa.
&nbsp;

Tiedustelupalvelut Supo ja Säpo: Vaara tulee idästä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut suunnatonta inhimillistä kärsimystä ja suurimman pakolaisaallon Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen. Sotaan pakoon lähteneet tarvitsevat turvaa ja apua. Se voi tarkoittaa suomalaisillekin miljardien lisämenoja.

Ukrainasta on lähtenyt Venäjän hyökkäystä <a href="https://www.unhcr.org/news/briefing/2022/3/623453f14/unhcr-warns-rising-needs-ukraine-neighbouring-countries-calls-cessation.html">pakoon</a> jo yli kolme miljoonaa ihmistä. Pahiten sodasta kärsineillä alueilla asui YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan ennen Venäjän hyökkäystä 13 miljoonaa ukrainalaista, joten pakolaisvirta jatkuu kaiken aikaa sodan pitkittyessä.
Suurin osa pakolaisista suuntaa ensin Puolaan, Romaniaan, Slovakiaan, Unkariin tai Moldovaan. Moni jatkaa matkaansa eteenpäin Eurooppaan, erityisesti Saksaan, Tšekkiin ja Itävaltaan. Ajan myötä pakolaisia saapuu yhä enemmän myös Ruotsiin, Norjaan ja Suomeen.
Suomeen voi tulla 100 000 Ukrainan pakolaista
Vuoden 2015 <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_pakolaiskriisi#M%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t_Suomessa_vuonna_2015">pakolaisaallossa</a> EU:n alueelle saapui yli 1, 2 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Suomeen heistä tuli runsaat 32 000. Venäjän hyökkäyksen seurauksena Ukrainasta saattaa <a href="https://stage.sudev.fi/taysimittainen-sota-ukrainassa-tietaisi-suurempaa-pakolaisaaltoa-eurooppaan-kuin-vuonna-2015/">lähteä</a> pakolaiseksi jopa viisi miljoonaa ihmistä. Samalla matematiikalla Suomesta hakisi turvaa jopa yli 120 000 ukrainalaista (yksi prosentti viidestä miljoonasta tarkoittaa 50 000 ihmistä).
Ruotsin Maahanmuuttovirasto on tehnyt kolme erilaista <a href="https://www.migrationsverket.se/Om-Migrationsverket/Pressrum/Nyhetsarkiv/Nyhetsarkiv-2022/2022-03-11-Mycket-anstrangd-boendesituation.html">arviota</a> Ukrainan pakolaistilanteen vaikutuksista. Korkeimman arvion mukaan Ukrainasta saapuisi Ruotsiin 212 000 pakolaista kesäkuun loppuun mennessä.
Ekonomisti Joakim Ruist on laskenut pakolaisuuden yhteiskunnalle aiheuttamia <a href="https://www.dn.se/ekonomi/flyktingkrisen-kommer-att-kosta-mangmiljardbelopp/">kustannuksia</a> toteutuneista kuluista peräisin olevan datan perusteella. Hänen mukaansa yhden pakolaisen nettokulut ensimmäisen vuoden aikana ovat yhteiskunnalle noin 200 000 kruunua (19 218 euroa).
Sodan kesto ratkaisee laskun suuruuden
Jos Suomeen saapuu Ukrainan kriisin seurauksena 100 000 pakolaista, se maksaisi yhteiskunnalle ensimmäisen vuoden aikana Ruistin matematiikalla runsaat 1,9 miljardia euroa. Venäjän hyökkäyksen aiheuttamien muiden satojen miljoonien lisäkulujen päälle.
Pakolaisten aiheuttamat menot riippuvat olennaisesti siitä, kuinka nopeasti he pystyvät huolehtimaan itsestään ja omista kuluistaan. Ekonomisti Ruistin mukaan ukrainalaisilla on paremmat lähtökohdat hakeutua eurooppalaisille työmarkkinoille kuin viime vuosikymmenten aiemmilla pakolaisryhmillä. Kyse on ensisijaisesti ukrainalaisten paremmasta koulutuksesta sekä kielitaidosta.
Tutkija kuitenkin muistuttaa, että kaikissa laskelmissa on erittäin suuria epävarmuustekijöitä, koska sodan kestosta ei kenelläkään ole tietoa.
&nbsp;

Myös tähän on varauduttava: Uusi pakolaiskriisi tietää yhteiskunnalle miljardien lisämenoja

EU-maista Latvia, Liettua ja Tšekki ovat keskeyttäneet viisumien myöntämisen Ukrainaan hyökänneen Venäjän kansalaisille. Koska Suomi edelleen myöntää viisumeita, Venäjältä Suomeen saapuvat junat ovat olleet viime viikkoina täynnä.

Venäjän ja Suomen välinen junaliikenne on kasvanut huomattavasti lähiaikoina.
Viime sunnuntaista lähtien kaikki VR:n Pietarista lähtevät Allegro-junat ovat olleet täynnä matkustajia ja trendi kiihtyy. Venäjältä Suomeen saapuvat vuorot ovat viime päivinä olleet niin suosittuja, että kaikki halukkaat eivät ole edes saaneet junalippuja.
Nykyisellään Helsinkiin tulee Pietarista kaksi Allegro-vuoroa päivän aikana. Yhdessä junassa on paikat 340 matkustajalle.
VR:n Venäjän liikenteen johtaja Viktoria Hurri kertoo, että junat ovat tällä hetkellä <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008664277.html">aivan täynnä</a>, joten matkustajat ovat toivoneet lisävuoroja. Hurrin mukaan VR:n suunnitelmissa on lisätä kapasiteettia kolmannella junavuorolla.
Vastaavasti myös rajanylitysten määrät Kaakkois-Suomen rajavartioston rajanylityspaikoilla ovat nousseet viimeisen parin viikon aikana noin viidenneksellä. Kaakkois-Suomen rajavartioston yleisjohtajan Antti Kukkosen mukaan aiemmin korona-aikana päivittäin Venäjän ja Suomen välisen <a href="https://www.warkaudenlehti.fi/uutissuomalainen/4503352">rajan ylittäneiden määrä</a> on ollut 3 000:n paikkeilla, ja tällä hetkellä rajan ylittää noin 3 500–3 600 ihmistä päivässä.
Yksi harvoista liikennereiteistä Venäjältä Eurooppaan
Suomi on muiden EU-maiden tapaan sulkenut ilmatilansa venäläisiltä lentokoneilta. Ulkoministeriö myös kehottaa <a href="https://um.fi/matkustustiedote/-/c/RU">välttämään</a> kaikkea matkustamista Venäjälle, vaikka samaan aikaan Venäjältä matkustetaan Suomeen kuten ennenkin &#8211; jopa kiihtyvällä tahdilla.
Venäjän Ukrainassa aloittamasta sodasta huolimatta Allegro-junaliikenne jatkuu Pietarin ja Helsingin välillä, tarjoten samalla yhden harvoista käytössä olevista liikennereiteistä Eurooppaan. Venäjältä pyritäänkin nyt länteen Suomen kautta, koska Suomi myöntää yhä viisumeita.
Venäjän ja Suomen välisessä liikenteessä matkustaja tarvitsee viisumin. Venäläisten matkustaminen EU-alueelle on vaikeutunut sen jälkeen, kun Venäjä toissa viikolla tunkeutui Ukrainaan ja aloitti hyökkäyksen. Esimerkiksi Latvia ja Tšekki ovat päättäneet <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008638000.html">lopettaa</a> viisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille toistaiseksi.
Viisumihakemusten vastaanotto jatkuu
Suomen linja on erilainen. Suomen Uutisten tavoittama ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen kertoo, että viisumihakemusten vastaanotto jatkuu normaalisti.
&#8211; Me emme ole kansallisella päätöksellä lopettamassa viisumien myöntämistä. Mahdolliset toimet tullaan tekemään vain osana mahdollisia EU:n yhteisiä päätöksiä. Haemme yhteistä eurooppalaista linjaa, Tuominen sanoo.
Hän kuitenkin tarkentaa että tällä hetkellä viisumin myöntämistä on rajoitettu.
&#8211; Viisumia Suomeen voivat hakea vain he, jotka voivat myös ylittää rajan. Lisäksi olemme ottaneet hakemuksia vastaan niiltä, joiden Suomen myöntämä vähintään kahden vuoden multiviisumi on vanhentunut, vaikka he eivät pääsisikään rajan yli.
Multiviisumi eli virallisemmin monikertaviisumi on matkustusasiakirja, joka <a href="https://um.fi/viisumi-suomeen#Viisumityypit">oikeuttaa useisiin saapumisiin</a> Schengen-alueelle viisumin voimassaoloaikana, kuitenkin niin, että sillä saa oleskella enintään 90 päivää 180 päivän ajanjaksolla.
Purra: Suomessa toimittu sinisilmäisesti
Perussuomalaisten puheenjohtaja, eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että tämänkaltaisissa tilanteissa Suomessa toimitaan usein valitettavan hyväuskoisesti.
&#8211; Olipa kyse sitten kaksoiskansalaisuudesta, ulkomaalaisten maakaupoista tai viisumeista, Suomessa on toimittu sinisilmäisesti ja virheitä on tehty. Perussuomalaiset on ollut ainoa puolue, joka näistä seikoista on varoittanut. Tuntuu siltä, että vasta nyt uhkakuviin on alettu laajemmin herätä ja kiinnittää huomiota. Toivon tietysti, ettei liian myöhään.
Purra huomauttaa, että ei ole kaukaa haettu skenaario, että Venäjä pyrkisi operoimaan Suomessa asuvien venäläisten tai venäläistaustaisten kautta.
&#8211; Se on todellinen riski yhdistettynä muihin mahdollisiin hybridioperaatioihin tai informaatiovaikuttamiseen, joihin Venäjällä on kykyä ja halua. Kaksoiskansalaisuuden ongelmat ja ylipäätänsä kansalaisuuden saamisen helppous Suomessa olisi tunnustettava. Olemme pitkään esittäneet näihin muutoksia.
Suomi myöntää venäläisille eniten viisumeita
Purra huomauttaa, että perussuomalaiset on johdonmukaisesti vastustanut viisumivapautta ja viisumisen saamisen helpotuksia, joita säännöllisesti <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006319101.html">muista puolueista esitetään</a>.
Ennen koronapandemiaa Suomi oli suurin Schengen-viisumien myöntäjä Venäjällä ja Suomi oli yksi venäläisten suosituimmista matkakohteista.
Vuonna 2019 <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/suomi-laajentaa-viisumihakemusten-vastaanottoa-venajalla">Suomi myönsi Venäjällä</a> yhteensä 790 000 Schengen-viisumia. Samana vuonna venäläiset tekivät Suomeen yhteensä 3,7 miljoonaa matkaa.

Venäjältä pyritään nyt länteen Suomen kautta, koska Suomi myöntää yhä viisumeita – rajan yli jopa 3 600 tulijaa päivässä

Jäsenvaltioiden kansallisen päätösvallan rajat ovat jatkuva kiistanaihe Euroopan unionissa. Äskettäin Euroopan unionin tuomioistuin katsoi, että Puola, Unkari ja Tšekki rikkoivat EU:n lainsäädäntöä kieltäytyessään ottamasta vastaan turvapaikanhakijoita. AfD vaatii kansallisen päätösvallan vahvistamista. 
Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen eduskuntaryhmä <a href="https://www.facebook.com/afdimbundestag/posts/628929357690579">tiedottaa</a> Facebook-sivullaan, että AfD:n mielestä valtioiden itsemääräämisoikeutta EU:ssa tulisi pikemminkin vahvistaa kuin heikentää. Kannanotto liittyy Euroopan unionin tuomioistuimen äskettäin antamaan päätökseen, jonka mukaan Puola, Unkari ja Tšekki <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11289276">rikkoivat</a> EU:n lainsäädäntöä, kun ne vuonna 2015 kieltäytyivät ottamasta vastaan turvapaikanhakijoita Kreikasta ja Italiasta niin kutsutun &#8221;taakanjaon&#8221; puitteissa.
AfD:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Beatrix von Storch kommentoi Euroopan unionin tuomioistuimen päätöstä seuraavasti:
&#8211; Tšekki, Unkari ja Puola kieltäytyivät toimeenpanemasta EU:n [taakanjako]päätöstä ja kantamasta EU:n epäonnistuneen turvapaikkapolitiikan seurauksia omassa maassaan.
&#8211; Euroopan unionin tuomioistuimen päätös puuttuu sietämättömällä tavalla näiden maiden itsemääräämisoikeuteen.
Beatrix von Storchin mielestä tämäkin tapaus korostaa sitä, miten tärkeä AfD:n vaatima EU:n kokonaisremontti on. Hänen mielestään EU:n ei pidä tällä tavoin puuttua jäsenmaiden itsemääräämisoikeuteen.
&#8211; Turvapaikkapolitiikka kuuluu kansallisvaltioiden päätösvaltaan, ei Brysselin, von Storch toteaa.
EU:n jäsenvaltioiden kansallisen päätösvallan rajoista on kiistelty äskettäin myös Unkarin hallituksen saamien poikkeustilavaltuuksien osalta. Monet EU-maat ovat ilmaisseet huolensa Unkarin ajautumisesta diktatuuriin. Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/suurlahettilas-suomen-mediassa-vaarinkasityksia-unkarin-tilanteesta-poikkeustila-paattyy-kun-terveysvaaratilanne-on-ohi/">haastatteli</a> Unkarin Suomen suurlähettilästä, joka kertoi, että Suomen mediassa liikkuu paljon väärinkäsityksiä Unkarin tilanteesta.

Saksan AfD: valtioiden itsemääräämisoikeutta vahvistettava – turvapaikkapolitiikka kuuluu kansallisvaltioiden päätösvaltaan

Perussuomalaiset vetosivat jo toistamiseen eduskunnan kyselytunnilla sen puolesta, että Suomi jättäytyisi pois joulukuussa allekirjoitettavasta YK:n. siirtolaisuutta koskevasta GCM-sopimuksesta. Kansanedustaja Laura Huhtasaari muistutti, että Italia, USA, Australia, Israel, Itävalta, Unkari, Slovakia, Tšekki, Puola ja Bulgaria eivät lähetä edustajaansa Marokkoon hyväksymään sopimusta. Ulkoministeri Timo Soini vastasi tyypilliseen tapaansa &#8211; saivartelemalla. 

Viikon 48 videolähetys käsittelee eduskunnassa nähtyä GCM-keskustelua. Riikka Purra (ps.) kommentoi asiaa.
<iframe loading="lazy" title="GCM-extra: PS vaatii Suomea pois sopimuksesta, Soini mouhoaa ja saivartelee" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/7fuzlgQXjJ4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Youtube, 8 min 25 sek.

GCM-extra: PS vaatii Suomea pois sopimuksesta, Soini mouhoaa ja saivartelee

Tšekki on jäämässä pois YK:n globaalista siirtolaissopimuksesta eli GCM:stä (Global Compact for Migration). Tšekin pääministeri Andrej Babis ilmoitti kannastaan pian sen jälkeen, kun EU:n komissio oli antanut moitteet Itävallalle pois jäämisestä.

Babis kritisoi GCM-sopimusta laittoman ja laillisen maahanmuuton rajojen hämärtämisestä ja monitulkintaisuudesta.
Sekava sopimus
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio pitää Tšekin pääministerin esittämää kritiikkiä aiheellisena. Myös Tavion mukaan sopimuksesta tekee huonon se, että siitä ei johdonmukaisesti käy ilmi, onko kyse työperäisestä maahanmuutosta vai jostain muusta.
&#8211; Sopimuksessa puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, mutta sitten yhtäkkiä käsitelläänkin humanitaarista siirtolaisuutta. Perussuomalaisten mielestä nämä asiat tulisi pitää selkeästi toisistaan erillään, Tavio sanoo.
Miksi Suomi on liittymässä?
Tavio kertoo hallituspuolueiden edustajien toistaiseksi perustelleen hänelle Suomen liittymistä lähinnä sillä, että sopimus ei ole Suomea suoraan juridisesti sitova.
&#8211; Sopimuksella on poliittista sitovuutta, joka yleensä johtaa lainsäädäntöön, eikö totta? Miksi Suomi ylipäänsä allekirjoittaisi sopimusta, jos se ei aio sitoutua siihen? Tavio kysyy.

Tšekki jäämässä pois GCM-sopimuksesta – Tavio: Tšekin kritiikki perusteltua

Tšekin pääministeri Andrej Babiš pitää EU:n uusia maahanmuuttolinjauksia toimimattomina. Hän torjui EU:n aikeet pystyttää unionin sisälle yhteisiä vastaanottokeskuksia. Babišin mielestä EU:n tulisi keskittyä tiukempaan ulkorajojensa valvontaan. Tämän lisäksi unionin tulisi auttaa hädänalaisia ihmisiä heidän kotimaissaan.

– Emme voi vastaanottaa planeetan kaikkia maahanmuuttajia, Babiš <a href="https://www.ft.com/content/c25cb212-89d0-11e8-b18d-0181731a0340">kertoi</a>. Asiasta kertoi Financial Times.
Hänen mukaansa EU-alueen vastaanottokeskukset johtavat uusiin ongelmiin. Hän mietti mihin pakolaiset lopulta asutetaan, ja kuka heille myöntää turvapaikan, jos keskus toimii EU:n alaisena.
– Meidän tulee antaa selkeä viesti, että se on loppu nyt, Babiš viittasi Välimeren ylitse tapahtuvaan ihmissalakuljetukseen.
Babišin mielestä EU:n tulee solmia pohjoisafrikkalaisen maan kanssa samanlainen palautussopimus kuin Turkinkin kanssa.
EU:n suunnitelmiin kuuluu myös perustaa erillisiä maihinnousukeskuksia Afrikan puolelle Välimerestä pelastetuille ihmisille. Afrikan maat ovat olleet haluttomia keskusten perustamiseen.
<h4>Monen vaihteen Euroopalle pyyhkeitä</h4>
Babiš otti kantaa myös euroalueen uudistussuunnitelmiin. Babišin mielestä niin sanottu monen vaihteen Eurooppa (engl: &#8221;multi-speed Europe&#8221;) ei toimi, koska eri EU-maiden vauhtia voi mitata monella tavalla.
Hän pitää eurojäsenyyttä huonona mittarina. Babiš toi oman maansa esimerkinomaisesti esille. Hän mietti, että jos toiseen vaihteen kriteerinä pidetään valtion velkaisuutta, budjettitasapainoa tai talouskasvua, Tšekki olisi kärkimaiden joukossa.

Tšekin pääministeri Babiš ei usko EU:n uuteen maahanmuuttopolitiikkaan

Tšekin tasavallan vaaleissa nähtiin selkeitä nousijoita ja laskijoita. Nousijoihin lukeutuu suurimman puolueen paikan kahminut ANO. Toinen nousija on EU- ja islamvastainen SPD. Sosiaalidemokraatit (ČSSD) kuului selkeisiin häviäjiin. Aiempien vaalien suurin puolue valahti peräti kuudenneksi. ČSSD:n edelle kirivät muun muassa kommunistit sekä piraattipuolue, joka astelee parlamenttiin uutena puolueena.

Maan parlamentin valtasuhteet muuttuivat selkeästi. Vaalituloksissa on järeitä muutoksia. ANO jäi vuoden 2013 vaaleissa alle 19 prosentin, joten puolue parantaa noin 30 prosentin saalistaan kaksinumeroisilla luvuilla. Toiseksi vaaleissa yltää kansandemokraattinen puolue ODS, jonka kannatuksesta suli näihin vaaleihin nähden maltilliset hieman reilu prosenttiyksikkö.
Kolmanneksi kirii piraattipuolue noin 10,8 prosentin tuloksella ja neljänneksi tulee SPD kymmenyksen perässä.
ČSSD koki puolestaan rökäletappion. Puolue keräsi vuoden 2013 vaaleissa 20,5 prosentin tuloksen. Näissä vaaleissa rojahtaa peräti 7,3 prosenttiin. Hallituksessa ollut kristillisten ja demokraattien unionipuolue (KDU-ČSL) piti melko tarkkaan pintansa. Lievän laskun jälkeen tulos yltää 5,8 prosenttiin. Euromyönteinen TOP09 ylittää niukalti 5 prosentin kannatuksen.
Tšekin parlamenttiin on jaossa Suomen eduskunnan tapaan 200 paikkaa.

Tšekkivaaleissa parlamentille täystuuletus – EU-kriittinen ANO kirkkaasti kärkeen

EUobserverin <a href="https://euobserver.com/migration/133735" target="_blank">haastattelema</a> Tšekin Eurooppaministeri Tomas Prouza kertoo suorasanaisesti, että Visegrád-ryhmän maat (Tšekin tasavalta, Puola, Unkari ja Slovakia) olivat oikeassa Eurooppaa ravistaneessa pakolaiskriisissä. Maat kritisoivat äänekkäästi liittokansleri Angela Merkelin lupausta, jonka mukaan Saksa ottaa vastaan kaikki sinne saapuvat syyrialaiset pakolaiset.

– Olimme vuonna 2015 hylkiöitä, mutta se mitä sanoimme on nyt valtapolitiikkaa, Prouza toteaa.
Prouza listaa ne päälinjat, jotka ovat muuttuneet EU:n maahanmuuttopolitiikassa sitten viime vuoden kesän: EU:n ulkorajojen valvonta, elintasopakolaisten tehokkaampi palautus ja maahantulijoiden etuuksien leikkaus ovat olleet Tšekin asialistalla.
– Olimme oikeassa, mutta emme osanneet ilmaista asiaamme oikein, Prouza kertoo.
Hän viittaa Länsi- ja Keski-Euroopan erilaiseen tapaan lähestyä kysymyksiä. Keski-Euroopan maat ovat kommunistisen painolastin vuoksi tottuneet käymään heti yksityiskohtiin kiinni, kun taas lännempänä sovitaan ensin iso kuva, ja katsotaan miten maaliin päästään.
– Ymmärsimme, että voimme selviytyä poliittisesti, jos yhtenä kesänä uutiskuvat täyttyvät kymmenistä tuhansista ihmisistä kävelemässä Euroopan halki. Mutta jos samat kuvat esiintyvät myös seuraavana kesänä niin jotkut hallitukset eivät pysyisi pystyssä, Prouza hahmottelee.
Euroopan komission uusi ajatus jäsenmaiden sakottamisesta ei saa Prouzalta hyväksyntää. Komission ajatuksena on, että maita sakotetaan, jos ne eivät suostu ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita.
– Se olisi hajaannuttavaa, emmekä tarvitse sellaista nyt, Prouza toteaa komission ajatuksesta.

Tšekki

Siirtolaispaine kestämätön, lisäkeinoja ehdottavat nyt yhdessä Suomi, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Viro, Kreikka, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola ja Romania

Puolan pääministeri: Emme ota ainuttakaan EU:n pakkosijoittamaa turvapaikanhakijaa maahamme

YK:n yleiskokous ei tuominnut selkeästi Hamasin terrori-iskua – Tšekin puolustusministeri puhui YK-erosta

EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta yritetään taas sopua – laittomien siirtolaisten pakkosijoittaminen ei käy kaikille

Mäkelä: Euroopan on vältettävä riippuvuutta Kiinasta

Tiedustelupalvelut Supo ja Säpo: Vaara tulee idästä

Myös tähän on varauduttava: Uusi pakolaiskriisi tietää yhteiskunnalle miljardien lisämenoja

Venäjältä pyritään nyt länteen Suomen kautta, koska Suomi myöntää yhä viisumeita – rajan yli jopa 3 600 tulijaa päivässä

Saksan AfD: valtioiden itsemääräämisoikeutta vahvistettava – turvapaikkapolitiikka kuuluu kansallisvaltioiden päätösvaltaan

GCM-extra: PS vaatii Suomea pois sopimuksesta, Soini mouhoaa ja saivartelee

Tšekki jäämässä pois GCM-sopimuksesta – Tavio: Tšekin kritiikki perusteltua

Tšekin pääministeri Babiš ei usko EU:n uuteen maahanmuuttopolitiikkaan

Tšekkivaaleissa parlamentille täystuuletus – EU-kriittinen ANO kirkkaasti kärkeen

Tšekkiministeri: Meitä pidettiin hylkiöinä, mutta olimme pakolaiskriisissä oikeassa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025