Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Tuija Saresma

Kansanedustaja Ari Koposen lupiini-rikkakasveja koskevaa kirjoitusta on riepoteltu mediassa viime päivät. Luontoaiheista usein kirjoittava Koponen ottaa tänään kantaa rajuihin ylitulkintoihin. 

&#8211; Lupiineista vielä: keskustelu on lähtenyt aivan ihmeellisille kierroksille, Koponen <a href="https://www.facebook.com/AriKoponen.kansanedustaja/posts/pfbid02gy9Fz3tn9STeeCvaW9k9EJT6fXS3D8zMZBs3ES8KGcSbh7qkDKhRaE7z1B2NjcMRl?__cft__[0]=AZWpaAsf4D9ICy3-8M_PLq-rLKazvIIFdkfnH1PZSG0i8soWgB4Je7EnHptZOjf-E1esUJZzxSg4tXSZ1kAVd5Ev4uqRMvIlDZ6jDz96Bc4lm1BkOdW3L6wyzov0jYUuk7G8wGF5wDDPyvsJbTjsu8M0i26S6KArw0tyZZNhmClNWBJ91Z4Vo8Hg0Ae_aJYvc1iHpMPyz_2gCvG0fNpKxDQz&amp;__tn__=%2CO%2CP-R">kommentoi</a>. ja jatkaa:
&#8211; Kirjoitukseni koski lupiineja. Siinä ei ollut taka-ajatuksia.
&#8211; Olin äsken ehdolla EU-vaaleissa. Teemojani olivat muun muassa maaseutu, metsästys, kannanhoito ja luonto. Minulle tärkeitä pitkäaikaisia teemoja ovat liikunta, urheilu, koulut, liittovaltiokehitys ja monet muutkin asiat.
&#8211; Lupiineista kirjoitetaan ja keskustellaan joka kesä. Niin tänäkin vuonna. Osallistuin keskusteluun siinä missä muutkin.
Koponen nostaa esimerkeiksi useita viime päivien uutisia, joissa kirjoitetaan lupiinien hävittämisestä aivan normaalilla tavalla. Hänen oma kirjoitukensa ei eroa niistä sisällöllisesti tai tyylillisesti.
20.5. HS kirjoitti: &#8221;Kesäkuun alusta asti helsinkiläiset voivat pelata peliä, jossa kaupunki maksaa pieniä summia rahaa vieraslajien hävittämisestä. Kaupunki aikoo joukkoistaa rikkakasvien kitkemisen mobiilipelillä. &#8221;
30.5 Maaseudun tulevaisuus: ”Tieremontti toi luomutilalle haitallisen vieraslajin – lupiini hävitetään kypsentämällä sen juuret suoraan maahan”
7.6. MTV kirjoitti: &#8221;Revi maasta lupiineja ja tienaa! Uusi mobiilisovellus palkitsee vieraslajien tuhoamisesta&#8221;
17.6 Kotikuntani Tuusula kirjoitti: &#8221;Keräämällä lupiinikimpun ämpäriin tai maljakkoon osallistut vieraslajin leviämisen torjumiseen.&#8221; 
Itse kirjoitin 13.6. Twitteriin: &#8221;Vieraslaji saapuu pyytämättä ja yllättäen. Se leviää ja lisääntyy hallitsemattomasti, kunnes on levinnyt niin laajalle, että jättää alleen paikalliset lajit. Suomessa eritoten etelässä ongelma on jo suuri. Käykää talkoisiin lupiinien poistamiseksi.&#8221;
Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen professorin Tuija Saresma oli näkevinään Koposen lupiinikirjoituksessa vihapuhetta ja kaksoisviestintää. Saresman kommenteista uutisoi muun muassa <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/professorilta-rajua-kritiikkia-orpo-vetaytyy-vastuusta-perussuomalaisten-toiminnan-suhteen-hallitus-mahdollistaa-aarioikeistolaista-vakivaltaa/8961606#gs.albqm6">MTV</a>. Saresma arvioi Koposen kirjoituksen &#8221;mahdollistavan äärioikeistolaista väkivaltaa&#8221;.
Koposen alkuperäinen, vieraslajeja koskeva päivitys kuului näin: &#8221;Vieraslaji saapuu pyytämättä ja yllättäen. Se leviää ja lisääntyy hallitsemattomasti, kunnes on levinnyt niin laajalle, että jättää alleen paikalliset lajit. Suomessa eritoten etelässä ongelma on jo suuri. Käykää talkoisiin lupiinien poistamiseksi.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Vieraslaji saapuu pyytämättä ja yllättäen. Se leviää ja lisääntyy hallitsemattomasti, kunnes on levinnyt niin laajalle, että jättää alleen paikalliset lajit. Suomessa eritoten etelässä ongelma on jo suuri. Käykää talkoisiin lupiinien poistamiseksi.
&mdash; Ari Koponen (@AriKoponenPS) <a href="https://twitter.com/AriKoponenPS/status/1801189794837393503?ref_src=twsrc%5Etfw">June 13, 2024</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Koponen ottaa <a href="https://www.facebook.com/AriKoponen.kansanedustaja/?locale=fi_FI">sosiaalisen median kanavillssaan</a> kantaa monenlaisiin aiheisiin, usein luontoon liittyviin. Hän on viime aikoina kirjoittanut muun muassa metsäpolitiikasta, maaseudusta, kyläkouluista, metsästyksestä, äitiyspakkauksista, liikunnasta, riistanhoidosta ja maalla asumisesta.

Kansanedustaja Ari Koponen kummastelee lupiini-kirjoituksesta tehtyjä rajuja ylitulkintoja: ”Kirjoitukseni koski lupiineja. Siinä ei ollut taka-ajatuksia”

Lukiolainen nuorisopoliitikko Mats Uotila kysyi Twitterissä sukupuolentutkimuksen dosentilta Tuija Saresmalta, pystyisikö hän tarjoamaan määritelmää sanalle &#8221;nainen&#8221;. Saresma kierteli kysymystä, alkoi ensin puhua mm. patriarkaatista, sanoi, että hänellä on tärkeämpääkin tekemistä ja kehotti sitten lukiolaista käymään kursseja sukupuolentutkimuksesta. Kun Uotila ihmetteli, ettei tutkija vastannut kysymykseen, Saresma syytti Uotilaa provosoinnista sekä vihjasi hänen edustavan &#8221;superkonservatiivista&#8221; puhetta. Vihapuhetta tutkiva aktivisti Sami Eerola puolestaan tulkitsi Uotilan kysymyksen fasistien ja äärioikeiston propagandaksi. Rosa Meriläinen taas syytti Uotilaa &#8221;tutkijan kiusaamisesta&#8221;. Edistyksellisimpien mukaan ei siis ole enää sopivaa määritellä sanaa &#8221;nainen&#8221;. 

Naistenpäivän alla suomalaisessa julkisessa keskustelussa nähtiin järjetön näytös. Sukupuolentutkimukseen erikoistunut dosentti kieltäytyi vastaamasta kysymykseen &#8221;mikä on nainen?&#8221;. Lopulta kysyjää &#8211; lukiossa opiskelevaa Mats Uotilaa &#8211; syytettiin äärioikeistolaisuudesta ja kiusaamisesta. Uotila on kokoomuslainen nuorisopoliitikko.
Maanantai-iltana Jyväskylän yliopiston dosentti Tuija Saresma <a href="https://twitter.com/tuijasaresma/status/1632822815026978819">ilmoitti</a> edustavansa Suomen virallista delegaatiota naisten asemaa käsittelevässä YK:n istunnossa New Yorkissa 6.-17. maaliskuuta. Hän kertoi vievänsä humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan, valtioneuvoston ja Suomen akatemian tutkimustietoa vihapuheesta tapahtumaan, joka keskittyy &#8221;online-väkivallan&#8221; vastustamiseen.
Mats Uotila <a href="https://twitter.com/MatsUotila/status/1632823478930878469">kommentoi</a> sukupuolentutkimukseen erikoistuneen tutkijan päivitystä ja kysyi: &#8221;Kun olet menossa naisten asemaa käsittelevään tapahtumaan edustajaksi niin onnistuisitko sinä määrittelemään sanan &#8221;nainen&#8221;?
Saresma <a href="https://twitter.com/tuijasaresma/status/1632825249560424451">väisti</a> kysymyksen ja yritti siirtää maalitolppia &#8221;patriarkaattiin&#8221; ja nyky-yhteiskunnan &#8221;tuputtamaan&#8221; &#8221;kapeaan&#8221; miehen roolimalliin:
&#8221;Täällä puhutaan nyt naisista ja tytöistä ja LGBTQI+-ihmisistä ja kaikista sukupuolista, joiden asemaa patriarkaatti vaikeuttaa. Siis huom. myös miesten, jotka eivät mahdu siihen kapeaan malliin, jota usein yritetään tuputtaa. Aukesiko sinulle yhtään, Mats?&#8221;
Uotila <a href="https://twitter.com/MatsUotila/status/1632825486840672256">muistutti</a> kohteliaasti, ettei tutkija ollut vastannut hänen kysymykseensä. Toisessa kommentissaan Saresma <a href="https://twitter.com/tuijasaresma/status/1632900500818472960">kuulosti</a> jo kärsimättömältä: &#8221;Kuule Mats, sun kannattaa varmaan mennä sukupuolentutkimuksen peruskurssille, jos määrittely oikeasti kiinnostaa. Minä priorisoin nyt keskusteluja täällä YK:n päämajassa.&#8221;
Tämän kommentin pohjalta Mats teki johtopäätöksen ja <a href="https://twitter.com/MatsUotila/status/1633113468793487363">twiittasi</a> kuvakaappauksen kera:
&#8221;Suomi on siis lähettänyt edustustehtäviin naisten asemaa käsittelevään tapahtumaan YK:n päämajaan sukupuolentutkijan, joka ei halua määritellä sanaa &#8221;nainen&#8221;. Hyvin menee. @tuijasaresma&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Suomi on siis lähettänyt edustustehtäviin naisten asemaa käsittelevään tapahtumaan YK:n päämajaan sukupuolentutkijan, joka ei halua määritellä sanaa ”nainen”. Hyvin menee. <a href="https://twitter.com/tuijasaresma?ref_src=twsrc%5Etfw">@tuijasaresma</a> <a href="https://t.co/OR5aWo8CEY">pic.twitter.com/OR5aWo8CEY</a>
&mdash; Mats Uotila (@MatsUotila) <a href="https://twitter.com/MatsUotila/status/1633113468793487363?ref_src=twsrc%5Etfw">March 7, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Twiitti keräsi laajaa huomiota. Vuorokauden aikana se oli kerännyt yli 2000 tykkäystä ja 300 000 näyttökertaa. Pian Saresma <a href="https://twitter.com/tuijasaresma/status/1633127082375913473">syytti</a> Uotilaa loukkaantumisesta ja leimasi hänen alkuperäisen kysymyksensä provokaatioksi. Tutkija lisäsi vielä kierroksia ja <a href="Täällä%20YK:ssa%20tunnistaa%20tuon%20diskurssin:%20se%20on%20samaa%20superkonservatiivista%20puhetta,%20jota%20eilen%20kuultiin%20Unkarin%20ja%20Valko-Venäjän%20puheenvuoroissa%20yleisistunnossa%20muiden%20maiden%20käyttäessä%20puheenvuoronsa%20tasa-arvon%20ja%20rauhan%20edistämiseen.%20Pelottavaa%20että%20Suomessakin%20kannattajia!2/2">vihjaili</a> Uotilan edustavan &#8221;superkonservatiivista&#8221; puhetta, jota kuulee &#8221;tasa-arvon ja rauhan&#8221; vastaisella rintamalla Unkarin ja Valko-Venäjän puheenvuoroissa:
&#8221;Täällä YK:ssa tunnistaa tuon diskurssin: se on samaa superkonservatiivista puhetta, jota eilen kuultiin Unkarin ja Valko-Venäjän puheenvuoroissa yleisistunnossa muiden maiden käyttäessä puheenvuoronsa tasa-arvon ja rauhan edistämiseen. Pelottavaa että Suomessakin kannattajia!&#8221;
Aiemmin valtioneuvoston <a href="https://intermin.fi/-/10616/tutkimus-ekstremistiset-aatemaailmat-nakyvat-suomenkielisilla-nettialustoilla">vihapuheselvityksen</a> tuottamiseen tutkimusapulaisena osallistunut vasemmistoaktivisti Sami Eerola tuomitsi &#8221;määrittele nainen&#8221; -kysymyksen fasistin keksimäksi propagandistiseksi kikaksi.
Eerola viittasi amerikkalaisen konservatiivisen politiikan kommentaattorin Matt Walshin kohuttuun <a href="https://www.dailywire.com/clips/what-is-a-woman-official-trailer">dokumenttiin</a> &#8221;What is a Woman?&#8221; The Daily Wire -median viime vuonna julkaisemassa dokumentissa Walsh haastatteli sukupuolentutkijoita, poliitikkoja ja lääkäreitä tivaamalla määritelmää sille, mikä on nainen.
Saresma kaiutti Eerolan fasistisyytökset omille seuraajilleen uudelleentwiittaamalla.
Ironisesti, Uotila löysi nyt itsensä täysin samasta tilanteesta kuin Walsh häntä aikaisemmin. Dokumentissa Walsh jäi enimmäkseen vaille selkeitä vastauksia niiltä ihmisiltä, jotka ovat sukupuoliasioiden auktoriteetteja ja gender-ideologian keihäänkärki.
Vaikka dokumentissa Walshin haastattelutyyli oli kärsivällinen ja rauhallinen, useat haastateltavat silti kiusaantuivat yksinkertaisesta kysymyksestä. Vastaukset olivat sekavia tai koomisia kehäpäätelmiä. Erityisesti akateemiset sukupuolentutkijat ja vähemmistöaktivistit olivat haluttomia antamaan tarkkaa määritelmää naisen käsitteelle. Biologinen sukupuolikäsitys loisti poissaolollaan.
Dokumenttia on kritisoitu transfobiseksi, sillä se ruotii kriittisesti gender-ideologiaa ja transsukupuolisuuteen liittyviä ilmiöitä kuten transnaisten osallistumista naisten urheiluun.
Vihreiden ex-kansanedustaja Rosa Meriläinen syytti Uotilaa kiusaamisesta ja pyysi häntä lopettamaan: &#8221;Tutkijoiden kiusaaminen somessa ei ole erityisen ylevää. Pyydän lopettamaan.&#8221;
Eerola säesti myöhemmin <a href="https://twitter.com/EerolaSami/status/1633391361020907521">leimaamalla</a> kysymyksen naisen määritelmästä &#8221;uudeksi keinoksi hyökätä koettuja vihollisia vastaan&#8221; ja <a href="https://twitter.com/EerolaSami/status/1633405520164864001">kehotti</a> olemaan vastaamatta kysymykseen: &#8221;Ne jotka tuntevat äärioikeistolaisen propagandan, tunnistavat nämä provokysymykset, eivätkä lähde hukkaamaan aikaa trollien kanssa.&#8221;
Myös Saresman, Eerolan ja Meriläisen kommentit keräsivät huomiota ja tykkäyksiä erityisesti vihervasemmistolaiselta yleisöltä. Aktivistien kuplan ulkopuolelle ei kuitenkaan selvennetty, miksi naisen käsitettä ei pysty tai pidä määritellä. Erityisesti tiedeviestinnän näkökulmasta on arveluttavaa, jos tutkijat rajaavat tiettyjä yksinkertaisia kysymyksiä järjen ja logiikan yläpuolisiksi tabuiksi. Saresman toimintatapa antaa enemmän syitä suhtautua epäilevästi sukupuolentutkimukseen tasapuolisena tieteenä.
<h4>Naistenpäivä käy jo mailleen</h4>
Tapaus sattui samaan aikaan kun Suomessa levisi toinen sukupuoli-ideologiaa koskeva kohu. Salolaiskoulun oppilas oli <a href="https://www.sss.fi/2023/03/mustamaen-koulu-kielsi-syrjivaksi-katsotun-oppilastyon-tasa-arvovaltuutetulta-pyydettiin-kannanottoa-erityisesti-sukupuolia-on-kaksi-virkkeeseen/">kirjoittanut</a> kangaskassiin &#8221;sukupuolia on vain kaksi&#8221;. Koulu oli ottanut yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun. Maanantaina tasaarvovaluutettu <a href="https://tasa-arvo.fi/-/koululla-ja-opetuksen-jarjestajalla-on-paitsi-oikeus-myos-velvollisuus-puuttua-hairintaan-ja-syrjivaan-kaytokseen-tas-89-2023-annettu-21.2.2023-">julisti</a> päätöksestään kieltää syrjiväksi koettu oppilastyö. Tämän lisäksi tasa-arvovaltuutettu velvoittaa oppilaitoksia puuttumaan vastaaviin tapauksiin myös vastaisuudessa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1633344975575433217">kommentoi</a> tapausta: &#8221;Siinä oikea naistenpäivän uutinen &#8211; kun lapsi ei saa koulussa väittää, että sukupuolia on kaksi. Ei ole todella ihme, että arkisairaassa maailmassa monen mieli menee rikki.&#8221;
Kun naistenpäivä käy mailleen, edistyksellisin vasemmisto on ehtinyt kieltämään naiset sekä syyttämään koulutyötään tekevää koululaista vähemmistöjen syrjinnästä.

Lukiolainen kysyi sukupuolentutkijalta: ”mikä on nainen?” – valtion vihapuheselvitystä tehnyt tutkija aloitti välittömän fasistileimaamisen

Eduskuntavaalien 2023 alla Suomessa on meneillään varsin hämmentävä sukupuoliin liittyvä kansalaiskeskustelu. Sijaiskärsijäksi on joutunut myös salolaisen alakoulun oppilas, jonka oppilastyöhön kirjattu näkemys kahdesta sukupuolesta on äskettäin jyrätty maahan tasa-arvovaltuutetun arvovallalla.

Mikä on nainen? Kolmen sanan kysymys olisi ollut naurettava kymmenen vuotta sitten, ehkä jopa vielä viisi vuotta sitten, mutta tänä päivänä, kulttuurisotien velloessa ja woke-ideologian rantauduttua Suomeen, yhteisen kielemme sanojen merkityssisältö on alkanut hämärtyä.
On kulunut vasta reilu kuukausi siitä, kun eduskunta hyväksyi laajaa vastustusta herättäneen translain. Tänään, naistenpäivänä, ollaan jo tilanteessa, jossa sosiaalisen median keskusteluissa kiivaasti haetaan vastausta siihen, mikä oikeastaan on nainen.
Vastausta kysymykseen vaaditaan etenkin alan johtavalta asiantuntijalta, sukupuolentutkimuksen dosentti Tuija Saresmalta, joka parhaillaan osallistuu YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan istuntoon New Yorkissa osana Suomen delegaatiota.
Tamperelainen kokoomuksen nuorisopoliitikko ja lukiolainen, nettivaikuttaja Mats Uotila pyytää Saresmaa yksinkertaisesti vain määrittelemään, mitä tarkoittaa sana ”nainen”, mutta turhaan, sillä Saresma ei halua osallistua kansalaiskeskusteluun omalta tieteenalaltaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Suomi on siis lähettänyt edustustehtäviin naisten asemaa käsittelevään tapahtumaan YK:n päämajaan sukupuolentutkijan, joka ei halua määritellä sanaa ”nainen”. Hyvin menee. <a href="https://twitter.com/tuijasaresma?ref_src=twsrc%5Etfw">@tuijasaresma</a> <a href="https://t.co/OR5aWo8CEY">pic.twitter.com/OR5aWo8CEY</a>
&mdash; Mats Uotila (@MatsUotila) <a href="https://twitter.com/MatsUotila/status/1633113468793487363?ref_src=twsrc%5Etfw">March 7, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Onko akateemisten käsitesisältöjen kysyminen provokaatio?
Saresma – joka siis on sukupuolentutkimuksen dosentti ja on parhaillaan Atlantin toisella puolella YK:n naisasiaa käsittelevässä istunnossa – siis kieltäytyy määrittelemästä, mitä sana ”nainen” tarkoittaa.
Sen sijaan Saresma uhriutuu. Hän kehystää kysymyksen provokaatioksi ja ”pelottavaksi superkonservatiiviseksi puheeksi”.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Täällä YK:ssa tunnistaa tuon diskurssin: se on samaa superkonservatiivista puhetta, jota eilen kuultiin Unkarin ja Valko-Venäjän puheenvuoroissa yleisistunnossa muiden maiden käyttäessä puheenvuoronsa tasa-arvon ja rauhan edistämiseen. Pelottavaa että Suomessakin kannattajia!2/2
&mdash; Tuija Saresma (@tuijasaresma) <a href="https://twitter.com/tuijasaresma/status/1633128034533273603?ref_src=twsrc%5Etfw">March 7, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kysymyksen esittäjä kuitenkin itse ihmettelee Saresman reaktiota.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Nykyään on siis superkonservatiivista puhetta kysyä miten sukupuolentutkija määrittelee sanan ”nainen”? Selvä.
&mdash; Mats Uotila (@MatsUotila) <a href="https://twitter.com/MatsUotila/status/1633130249511641088?ref_src=twsrc%5Etfw">March 7, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Siinä missä sukupuolentutkimuksen dosentti vaikenee, muilta Twitter-käyttäjiltä on jo saatu selkeitä ja havainnollisia vastauksia kysymykseen. Saattaa tosin olla, että sukupuolentutkimuksen alalla on hylätty perinteinen käsitys naiseudesta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Koska alan ammattilainen <a href="https://twitter.com/tuijasaresma?ref_src=twsrc%5Etfw">@tuijasaresma</a> ei osannut vastata tälle esitettyyn kysymykseen, minä teen sen hänen puolestaan ja ihan ilmaiseksi. Nainen on aikuinen naaraspuolinen ihminen.
&mdash; Lasse 🚴‍♂️ (@Laspaa1) <a href="https://twitter.com/Laspaa1/status/1633144508324913152?ref_src=twsrc%5Etfw">March 7, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Monet suomalaiset tieteentekijät osallistuvat aktiivisesti keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää ihmetteleekin yleisellä tasolla haluttomuutta kieltäytyä akateemisten peruskäsitteiden määrittelystä – vieläpä tilanteessa, jossa kysymys on omalta tutkimusalalta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Jos minua pyydettäisiin määrittelemään tutkimusalani keskeisiä käsitteitä, minun olisi hyvin vaikea pitää moista toimintaa provosointina. Ei edes silloin, jos en osaisi määrittelyä tehdä.
Hyvää huomenta.
&mdash; Mikko Vuorenpää (@MikkoVuorenpaa) <a href="https://twitter.com/MikkoVuorenpaa/status/1633357699076202498?ref_src=twsrc%5Etfw">March 8, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Tasa-arvovaltuutettu jyräsi alakoulun oppilaan
Tänään, naistenpäivänä, toinen kuuma, sukupuoleen liittyvä keskustelunaihe on myös salolaisen Mustamäen alakoulun opettajien woke-henkinen reaktio koulun oppilaan oppilastyöhön, josta opettajat kantelivat tasa-arvovaltuutetulle asti. Kyllä, luit oikein.
Salon Seudun Sanomat kertoi <a href="https://www.sss.fi/2023/03/mustamaen-koulu-kielsi-syrjivaksi-katsotun-oppilastyon-tasa-arvovaltuutetulta-pyydettiin-kannanottoa-erityisesti-sukupuolia-on-kaksi-virkkeeseen/comment-page-1/">eilen</a> verkkosivullaan Mustamäen koulun päätöksestä kieltää syrjiväksi katsottu oppilastyö, johon pyydettiin kannanottoa myös tasa-arvovaltuutetulta. Erityisesti pyydettiin kannanottoa työhön sisältyvään lauseeseen ”sukupuolia on vain kaksi”.
Yllättäen tasa-arvovaltuutettu asettuu Mustamäen koulun opettajien puolelle – koulun oppilasta vastaan. Tasa-arvovaltuutettu jopa leimaa koululaisen työn vähemmistöjä syrjiväksi ja loukkaavaksi.
Tasa-arvovaltuutettu perustelee outoa näkemystään sillä, että kouluilla olisi tasa-arvolakiin perustuva velvollisuus huolehtia sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellon noudattamisesta.
Toisin sanoen oppilastyöhön sisältyvä, totuudenmukainen lause ”sukupuolia on vain kaksi” onkin tasa-arvovaltuutetun mielestä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää.
&#8211; Koululla on näin ollen ollut tasa-arvolain nojalla paitsi oikeus myös velvollisuus kieltää oppilastyö, joka on sisältänyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjivän ja loukkaavan viestin, tasa-arvovaltuutetun <a href="https://tasa-arvo.fi/-/koululla-ja-opetuksen-jarjestajalla-on-paitsi-oikeus-myos-velvollisuus-puuttua-hairintaan-ja-syrjivaan-kaytokseen-tas-89-2023-annettu-21.2.2023-">lausunto</a> päättyy. Lausunnosta ei käy ilmi, kuka sen on kirjoittanut.
Sosiaalisen median kanavilla tapauksesta on havaittu politisoituneen 1970-luvun löyhkää.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
70-luvun henki tunkee vahvasti koululaitokseen, eikä se ole ihme, koska opetusministeri on nimeään vaihtaneesta SKP:stä. Miksi 70-luvusta ei opittu mitään, ja ideologian annetaan taas korvata tiede kouluissa?
&mdash; Matti M (@UncleDonald77) <a href="https://twitter.com/UncleDonald77/status/1633426711382749184?ref_src=twsrc%5Etfw">March 8, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Eduskunnan sivuilla tiedot vain mies- ja naisedustajista
Tasa-arvovaltuutetun näkemystä siitä, että syrjinnäksi katsotaan todellisuutta kuvaavan lauseen esittäminen, voidaan pitää kyseenalaisena etenkin siksi, että mies- ja naissukupuolen ohella muiden sukupuolien olemassaolosta on vaikeaa löytää todennettua tietoa.
Esimerkiksi Suomen eduskunnan verkkosivulta ei löydy tukea uskomukselle, että sukupuolia olisi kahta enempää.
Eduskunnan verkkosivulla on tietoja lakipakettien äänestystuloksista, joita voi tarkastella eri tavalla jaoteltuna: kansanedustajittain, eduskuntaryhmien mukaan, vaalipiireittäin tai sukupuolen mukaan.
Jos tarkastellaan esimerkiksi viimeviikkoista äänestystä hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi ja pyritään selvittämään, miten edustajat äänestivät sukupuolen mukaan, <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&amp;istuntonro=180&amp;vuosi=2022">eduskunnan</a> sivuilla on vain mies- ja naisedustajien sukupuolikategoriat. Muiden sukupuolien sarakkeita ei ole.
Tilastoistakaan ei löydy kahta enempää sukupuolia
Suomessa voimassa oleva tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä <a href="https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609">tasa-arvosta</a> on säädetty siksi, että lain tarkoitus on vähentää sukupuoleen liittyvää syrjintää ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa yleensä ja erityisesti työelämässä. Koska tasa-arvolain nimessä ei naisten ja miesten lisäksi mainita muita sukupuolia, looginen johtopäätös tietenkin on, ettei niitä ole.
Perussuomalaiset on moittinut aiemmin suomalaista tasa-arvopolitiikkaa ideologisuudesta, joka on jyrännyt alleen reaalimaailman tosiasiat. Esimerkiksi valtioneuvoston tasa-arvopoliittiseen selontekoon on lisätty tekstiä niin sanotusta ”sukupuolen moninaisuudesta”, jossa annetaan ymmärtää, että sukupuolia olisi enemmän kuin kaksi.
Kansanedustaja Jukka Mäkynen <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-ideologisessa-tasa-arvoselonteossa-ei-osata-paattaa-edes-sita-montako-sukupuolta-on-olemassa/">huomautti</a> viime syksynä, että edes sukupuolen moninaisuusopin kannattajat eivät toistaiseksi ole pystyneet määrittelemään, mitä muut sukupuolet ovat ja kuinka ne ovat objektiivisesti tunnistettavissa, sillä sukupuolieroista puhuttaessa muut sukupuolet haihtuvat kulisseihin.
&#8211; Esimerkiksi palkkaeroista, koulutuseroista, terveyseroista ja perhevapaiden käytöstä puhuttaessa sukupuolia tuntuu olevan vain kaksi, Mäkynen totesi moittien tasa-arvopoliittista selontekoa epäjohdonmukaisuudesta.
Uutta sukupuoli-ideologiaa ajetaan itsestäänselvyytenä
Naistenpäivänä suomalaisten tietoisuuteen ajetaan uutta uljasta sukupuoli-ideologiaa ikään kuin itsestäänselvyytenä, johon ei ole kenelläkään vastaan sanomista. Salolaisen Mustamäen alakoulun oppilaaseen kohdistunut virkamiesvalta voidaan nähdä ikävänä ajatuspoliisi-tyyppisenä toimintana.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ottaa kantaa naistenpäivän keskusteluun sukupuolesta ja naisten asemasta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Naiseutta ei tämän päivän Suomessa uhkaa epätasa-arvo tai riistävä patriarkaatti vaan woke-hulluus ja sukupuolettomuus.
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1633380533160800256?ref_src=twsrc%5Etfw">March 8, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Hämmentävä naistenpäivä Suomessa: Sukupuolentutkimuksen dosentti ei osaa määritellä, mikä on nainen

Vihapuheen täsmällinen sisältö jää hämäräksi uudessa laajassa tutkimuksessa, jonka tekijät eivät kykene osoittamaan vihapuheen rajausta, vaan vihapuhe voi olla mitä tahansa, mikä ei miellytä puheen vastanottavaa osapuolta tai yleisöä. Rajaus olisi kuitenkin perusedellytys, sillä oikeusvaltiossa vihapuhetta ei voi määritellä mielivaltaisesti. Tutkimus esittelee myös laajasti toimenpide-ehdotuksia verkkovihan tuottajien ja levittäjien toiminnan vähentämiseksi.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen tilaama tutkimus Verkkoviha: Vihapuheen tuottajien ja levittäjien verkostot, toimintamuodot ja motiivit <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164244">julkaistiin</a> maanantaina. Jopa 200 sivun mitalla tutkimuksessa kohteeksi on otettu verkkovihan tuottajat ja levittäjät.
Verkkovihaan osallistujien toimintatapoja ja motiiveja on tarkasteltu teemahaastatteluin, internet-etnografialla ja verkkokyselyllä. Tietoa tuotettiin myös rangaistavan vihapuheen tekijöistä ja heidän verkostoistaan.
Tutkimuksen ytimessä olevaa vihapuhe-käsitettä pyöritellään ja määritellään laajasti, useasta eri kulmasta, mutta selkeää ydinsisältöä vihapuheelle ei kyetä osoittamaan. Tutkimuksen tekijät toisaalta myöntävät itsekin, että vihapuhe on aihe, joka herättää tunteita ja jakaa mielipiteitä, ja käsitteenä vihapuhe on varsin politisoitunut.
Alustavana työmääritelmänä tutkimuksen tekijät sanovat tarkoittavansa vihapuheella halventavia, uhkaavia tai leimaavia ilmaisuja, jotka liittyvät puheen kohteen, yksittäisen henkilön tai ihmisryhmän, oletettuihin tai todellisiin ominaisuuksiin, ja joiden taustalla on suvaitsemattomuus tai syrjintä.
Näin määriteltynä vihapuhe voidaan kuitenkin osittain sijoittaa kaikille kuuluvan sananvapauden alueelle, sillä esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on linjannut, että sananvapaus koskee myös mielipiteitä, jotka saattavat loukata, järkyttää tai häiritä kuulijaa.
Vihapuhe-käsite ei mahdu tutkijoiden raameihin
Toisaalta tutkimuksessa katsotaan, että vihapuheen taustalla on tarkoitus horjuttaa edustuksellista demokratiaa pyrkimällä vaikuttamaan päätöksentekoon, virkakoneiston toimintaan, poliisiin ja oikeuslaitokseen sekä tutkimukseen ja tiedonvälitykseen.
Yleensä on ajateltu, että ollakseen vihapuhetta, täytyy voida osoittaa jokin kohde ja puheen ytimessä on vihaa. Mutta eipä tutkimuksen tekijöiden mukaan vihapuhe mahdu näihinkään raameihin.
Tutkimuksessa nimittäin todetaan: Vihapuhe ei ole aina vihaista puhetta, saati tunteiden vallassa tuotettua. Vihapuhe voi olla hyvinkin viileää ja rationaalista.
Eikä vihapuheella edes tarvitse olla kohdetta, jos niin halutaan: Määritelmä kattaa myös syrjinnän edistämisen, jolloin teko ei välttämättä kohdistu tiettyyn yksilöitävään henkilöön.
Tässä kohtaa ei voi enää välttyä vaikutelmalta, että tutkijat pitävät vihapuheena yksinkertaisesti vain puhetta, joka ei jostain syystä miellytä kuulijaa. Tästä seuraa kuitenkin käytännön ongelmia.
Luonnontieteellisiä faktoja voidaan esittää viileästi ja rationaalisesti, mutta mikäli puheen yleisön tai muun vastaanottajan maailmankuva on rakennettu ideologiselle perustalle, tällöin vihapuheeksi voitaisiin katsoa – tutkimuksen tekijöiden määrittelyä soveltaen – esimerkiksi sen toteaminen, että ihmissukupuolia ei miehen ja naisen lisäksi ole enää enempää, eli sukupuolten lukumäärä on kaksi.
Oman maailmankuvan tai ennakkokäsitysten vastainen poliittinen puhe herättää nykyään usein ahdistusta ja pelkoja, minkä vuoksi tutkimus tarjoaakin vihapuheen tilalle jopa sanaa pelkopuhe, jonka katsotaan tavoittavan ilmiön motiiveja moniulotteisemmin.
Tällöin vihapuheen voitaisiin katsoa olevan puhetta joka aiheuttaa kuulijassaan kognitiivista dissonanssia eli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kognitiivinen_dissonanssi">ahdistusta</a>, joka seuraa tosiasioiden ja kuulijan omien ennakkokäsitysten tai uskomusten välisestä ristiriidasta. Tällöin kuitenkin herää kysymys, kohtaammeko seuraavaksi vaatimuksen kieltäytyä tosiasioiden puhumisesta, jotta emme tulisi aiheuttaneeksi ahdistusta herkkämielisille.
Kaappasiko intersektionaalinen feminismi syleilyynsä?
Kun tutkimuksen ensimmäiset parikymmentä sivua on kahlannut läpi, aivot alkavat mennä solmuun miettiessä, mitä käsitteen vihapuhe sisälle oikeastaan kuuluu ja mitä ei, koska tutkimuksen tekijät venyttävät ja laajentavat käsitettä ja lataavat jatkuvasti uusia merkityksiä ja vivahteita.
Vihapuheessa saattaakin olla muodikkaasti myös intersektionaalisen feminismin ominaisuuksia, sillä vihapuheen tuottamisessa kerrotaan olevan kyse valta-asetelmista, jossa katsannossa vihapuhe olisi marginaaliryhmiin, kuten rodullistettuihin ihmisiin tai sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa loukkaavaa tai väkivaltaan yllyttävää puhetta.
Tämä määritelmä vihapuheesta on kuitenkin ristiriidassa aiemman määritelmän eli sen kanssa, kun tekijät ovat selittäneet, että vihapuhe ei ole välttämättä vihaista vaan se voi olla myös viileää ja rationaalista.
Jos yritämme – kaikesta huolimatta – muodostaa edes jonkinlaista käsitystä, mitä vihapuhe saattaisi olla, niin löyhänä ennakkovaatimuksena on kenties ajateltu, että vihapuhe on sentään edes puhetta.
Käytännössä siis sanottua, tai kirjoitettua, nykyään usein verkkoympäristössä esitettyä viestintää.
Mutta mitä vielä. Tutkimuksessa väitetään, että vihapuheeseen voisi kuulua myös sisältöjen jakaminen sosiaalisessa mediassa, sisältöjä kommentoimatta.
Tutkimuksen mukaan vihapuhe voisikin olla lähes mitä tahansa:
Vihapuhetta voidaan levittää ja edistää paitsi sanallisesti, myös kuvin ja muiden ilmauksien avulla. Esimerkki tällaisesta ei-sanallisesta vihapuheeksi luokiteltavasta toiminnasta on tiettyjen kiisteltyjä tai poleemisia aiheita käsittelevien uutisten tai muun materiaalin jakaminen ja linkittäminen niitä välttämättä edes kommentoimatta.
Julkaistiinko tutkimus liian varhain
Tutkimus menee siis metsän puolelle jo alussa, koska tekijät eivät kykene osoittamaan vihapuheen rajausta. Väkisin tulee mieleen, olisiko tutkimusta pitänyt edes julkaista.
Tutkimuksen alun vihapuhekäsitteen määritelmättömyys tuleekin osoittaneeksi saman, mistä perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra kirjoitti jo pari vuotta sitten blogissaan: nykyisen vihapuhejahdin <a href="https://riikkapurra.net/2020/11/29/vihapuhejahdin-diktatoriset-juuret/">juuret johtavat diktatuuriin</a>, Neuvostoliittoon, joka valtiona pyrki voimakkaasti rajoittamaan kansalaisten sananvapautta.
Purra kirjoittaa, miten suomalaiseen sananvapauskäsitykseen on vuosikymmeniä kuulunut vahva vaikenemisen ja itsesensuurin sekä voimakkaan laillisuussäätelyn linja, joka siis johtuu osin Neuvostoliiton vaikutuksesta:
Neuvostoliitolla ja sen kommunismiin alistamilla satelliittivaltioilla oli aikanaan erittäin suuri merkitys Euroopan – ja Suomen – sananvapauslainsäädännön sekä ”vihapuheen” vastaisen politiikan vähittäisessä muovautumisessa.
Kun maailma sodan jälkeen voittajavaltojen johdolla muovasi Ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta (1948), vastakkain olivat Yhdysvaltain johtama sananvapautta korostanut länsiblokki sekä Neuvostoliitto alistettuine liittolaisineen. Neuvostoblokki vaati valtioille pitkälle meneviä oikeuksia rajoittaa kansalaisten sananvapautta perustellen vaatimuksiaan kansallisen turvallisuuden suojaamisella sekä halulla estää suvaitsemattomuuteen kiihottavat ilmaisut.
Kun ei voida tietää, mikä on vihapuhetta, heräävät tarpeettomat vihapuhe-epäilyt, mikä on omiaan helposti johtamaan itsesensuurin tielle.
Määritelmät eivät sovi yhteen sananvapauden kanssa
Tutkimusta johtanut sukupuolentutkimuksen dosentti Tuija Saresma kuvailee viestejä tahallaan tai tahtomattaan levittävien roolia merkittäväksi sille, että vihapuhe elää verkossa. Ilman yleisöä ei viesti hänen mukaansa eläisi. Hämäräksi kuitenkin jää, millaisten viestien leviäminen on paheksuttavaa tai minkä pitäisi peräti olla rangaistavaa.
Suomenmaa-median haastattelussa Saresma <a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/olemalla-reagoimatta-voit-vaikuttaa-valtion-vihapuhetutkimus-paljastaa-mika-merkitys-on-silla-etta-rasistisista-viesteista-provosoituu-somessa/">vihjailee</a> jo melko radikaalista, sananvapauteen puuttuvista toimenpiteistä.
-  Saisimme paljon aikaiseksi, jos pystyisimme pistämään hiljaisemmalle, että hiljennettäisiin kuoliaiksi puheenaiheet, jotka ovat kyseenalaisia, Saresma sanoo.
Mutta mitkä ovat kyseenalaisia puheenaiheita? Sananvapaus on lähtökohtaisesti mahdollisimman laaja, ja perusoikeutena sananvapautta voi rajoittaa vain <a href="http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-1/">erityisillä edellytyksillä</a>, joihin kuuluvat lailla säätämisen, täsmällisyyden, tarkkarajaisuuden ja hyväksyttävyyden vaatimukset. Perusoikeuksien suojan näkökulmasta ”kyseenalaisten puheenaiheiden” vaientaminen ei siten vaikuta mahdolliselta ratkaisulta.
Vihapuhetutkimuksessa erotellaan vihapuheesta rangaistava vihapuhe, joka on koottu tutkimuksessa yhden luvun alle. Siinä luetellaan perinteisesti vihapuherikoksiksi katsottavat laittomat uhkaukset, kunnianloukkaukset ja kiihottamisrikokset. Silti tutkimukselle olisi ollut eduksi vahvempi sananvapauden suojan ja laajuuden merkityksen korostaminen. Tutkimuksen yhden tekijöistä esitys puheenaiheiden hiljentämisestä ei ole yhteensopiva oikeusvaltion periaatteiden kanssa.
Jari Taponenkin pääsee ääneen
Mutta ei tässä kaikki: tutkimukseen on haastateltu äskettäin Helsinki-mitalilla <a href="https://stage.sudev.fi/jari-taposelle-kultainen-mitali-helsingin-hyvaksi-tehdysta-tyosta-jani-makela-tylyttaa-parodiaviikot-jatkuvat-naurettavaa-holmoilya/">palkittua</a> ylikomisario Jari Taposta, joka puurouttaa vihapuhe-käsitettä lisää omalla tavallaan. Taponen määrittelee vihapuheen seuraavasti:
Vähemmistöihin &#8211; esimerkiksi etnisiin, sukupuoli &#8211; tai ideologisiin vähemmistöihin &#8211; kohdistuvaksi puheeksi, joka voi olla rangaistavaa tai ei.
Tutkimuksen mukaan vihapuhetta tuotetaan sekä organisoidusti että spontaanisti. Organisoituja tuottajia on verrattain vähän, mutta heillä on paljon vaikutusvaltaa, sillä heidän innokas yleisönsä kierrättää viestejä moninkertaistaen niiden näkyvyyden.
Tutkimus päättyy toimenpide-ehdotuksiin, jotka ovat tutkimuksen tekijöiden mukaan moninaisia, koska verkkoviha itsessään on ilmiönä kompleksinen ja monitahoinen.
Toimenpiteillä uskotaan voitavan vaikuttaa erityisesti erityyppisiin verkkovihan tuottajiin ja levittäjiin sekä verkkovihan ennalta ehkäisyyn ja sen vähentämiseen.
Tutkimus vaatii uuden tutkimustiedon tuottamista ilmiöstä, jonka osana verkkovihan tuottajien ja levittäjien ja näiden motiivien laajempi kartoittaminen olisi mahdollista sekä lisäksi muun muassa toimintaohjelmia ja tukimuotoja verkkovihan eri tuottaja- ja levittäjäryhmille.
Vihapuheeseen arvioidaan tutkimuksen mukaan voitavan vaikuttaa myös terapeuttisin vihanhallinnan menetelmin, sillä toimenpiteeksi ehdotetaan myös ympärivuorokautista kriisikeskusta tai keskusteluapua verkkovihan tuottajille ja levittäjille, jossa ajatuksena on tarjota vaihtoehtoinen keskusteluyhteys tai tukea tunteiden hallintaan “kriittisillä” hetkillä. Tämä koskisi erityisesti satunnaisesti ja tunneryöpyssä vihaa tuottavia ja levittäviä henkilöitä.

Hallitus tilasi laajan vihapuheraportin sukupuolentutkimuksen dosentilta, joka vaatii hiljentämään ”kyseenalaiset puheenaiheet”

Suomen Akatemian rahoittamissa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen hankkeissa tutkitaan muun muassa maahanmuuttoa, turvapaikanhakua, vihapuheeseen kytkeytyviä tunteita ja &#8221;rajallistamisen intiimiä maantiedettä&#8221;. Myös queer- ja transaktivismi on saanut osansa rahoituksesta. Rahaa palaa jopa puoli miljoonaa per projekti. 
Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahankkeet on valittu, <a href="https://www.aka.fi/suomen-akatemian-toiminta/ajankohtaista/tiedotteet-ja-uutiset/2021/kulttuurin-ja-yhteiskunnan-tutkimuksen-akatemiahankkeet-on-valittu/">tiedottaa</a> Suomen Akatemia. Rahoitusta on myönnetty yhteensä lähes 30 miljoonaa euroa 59 eri hankkeelle.
&#8211; Päätöksentekoa ohjasivat tänäkin vuonna rahoitettavien tutkimusryhmien kansainvälisen vertaisarvioinnin kautta todettu laatu, vaikuttavuus ja kyky uudistaa tiedettä, kommentoi toimikunnan puheenjohtaja, professori Sami Pihlström.
&#8221;Affektiivinen aktivismi: queer- ja transmaailmojen luomisen paikat&#8221;
Mukana tiedettä uudistamassa on muun muassa Tuula Juvosen projekti, joka &#8221;tutkii tapoja, joilla queer- ja transaktivistit ottavat itselleen tilaa ja luovat uusia maailmoja&#8221;. Projekti &#8221;osallistuu tieteellisiin keskusteluihin erityisesti affektien merkityksestä queer- ja transaktivismissa sekä tämän aktivismin roolista yhteiskunnallisessa muutoksessa, joka on käynnissä evankelisluterilaisessa kirkossa, muistiorganisaatioissa, taiteessa ja alakulttuuristen yhteisöjen rakentamisessa.&#8221;
Apurahan hakijat korostavat sitä, että &#8221;Tampereen yliopistossa toteutettu tieteellinen tutkimus queer- ja transtutkimuksen kentällä on ratkaisevan tärkeää myös julkiselle keskustelulle queer- ja transihmisten elämistä ja elinmahdollisuuksista&#8221;. Projekti sai puolen miljoonan euron rahoituksen nelivuotiskaudelle.
Queer-projektia vetävä Tuula Juvonen tunnetaan myös siitä, että hän äskettäin <a href="https://stage.sudev.fi/opiskelija-kyseenalaisti-yliopiston-opetuksen-miesten-kuukautisista-seurauksena-somekohu-ja-akkilahto-kurssilta/">poisti kurssiltaan</a> opiskelijan, joka kyseenalaisti yliopiston opetuksen ”miesten kuukautisista”. Luentoa kritisoinutta opiskelijaa syytettiin muun muassa &#8221;transfobiasta&#8221;. Ehkäpä luennolta poistaminen oli yksi konkreettinen esimerkki tavoista, joilla transaktivistit ottavat itselleen tilaa.
&#8221;Kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa&#8221;
Pakolaisuus ja turvapaikanhaku ovat esillä monissa tutkimushankkeissa. Yksi niistä on Jouni Häklin vetämä hanke, joka koskee pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden &#8221;kehollisia kohtaamisia&#8221; maahanmuuttoregiimin ja vastaanottavan yhteiskunnan kanssa. Hankkeessa tutkitaan muun muassa turvapaikkapuhutteluun sisältyviä kehollisia kohtaamisia.
Tutkimuksessa tuotetun tiedon toivotaan lisäävän ymmärrystä turvapaikka- ja pakolaispolitiikan dynamiikoista. Hanke sai rahoitusta 497 044 euroa.
Vihapuhe ja tunteet
Kaarina Nikunen Tampereen yliopistosta ja Tuija Saresma Jyväskylän yliopistosta tutkivat &#8221;verkon affektiivisia käytäntöjä: vihapuheen tuottamista, kokemusta ja hallintaa digitaalisella aikakaudella&#8221;. Hanke on saanut 279 995 euron rahoituksen.
Projektissa tarkastellaan sitä, kuinka vihapuheeseen kytkeytyviä tunteita tuotetaan, koetaan, kierrätetään ja hallinnoidaan. Tutkijat pohtivat myös siitä, kuinka digitaaliset alustat osallistuvat &#8221;affektiivisten käytäntöjen&#8221; tuottamiseen ja kuinka vihapuheen hallinnoimisesta on itsessään tullut mediateollisuuden ja digitaalisten infrastruktuurien kannalta keskeinen kysymys myös taloudellisesti.
&#8221;Rajallistamisen intiimi maantiede&#8221;
Saara Pellander Siirtolaisuusinstituutista tutkii &#8221;karkotettavuutta ja sen vaikutuksia ylirajaisissa parisuhteissa eläviin suomalaisiin sekä heidän lähipiiriinsä&#8221;. Rahaa tähän tutkimukseen annettiin 485 619 euroa.
Hankkeessa tarkastellaan kuinka maahanmuuton kontrolli vaikuttaa intiimeihin suhteisiin ja kuinka intiimit suhteet vaikuttavat maahanmuuton kontrolliin. Apurahan hakijoiden mukaan karkotusuhan kanssa elämisen kielteiset vaikutukset ulottuvat ulkomaan kansalaisia pidemmälle: ne vaikuttavat myös heidän suomalaisiin kumppaneihinsa, perheisiinsä ja ystäviinsä.

Maahanmuutto ja queer-maailmat mukana Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa

Valtioneuvoston kanslian tilaama vihapuhetta ja poliitikkojen kokemaa häirintää koskeva tutkimus on poliittisesti merkittävä, koska sitä tullaan jatkossa käyttämään erilaisten lainsäädännöllisten vaatimusten perusteluna. Siksi on syytä tarkastella tutkimuksen lähtökohtia ja tuloksia vähän tarkemmin. Onko Suomessa todellakin &#8221;viha vallassa&#8221;, vai liioitellaanko netin vihapuheen vaikutuksia? Hivenen yllättäen tutkimuksesta selvisi, että yleisestä uskomuksesta poiketen miehet saavat enemmän vihamielisiä viestejä kuin naiset. 

Lokakuun alussa julkaistu <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161812/57_19_Viha%20vallassa_Vihapuheen%20vaikutukset%20_Netti.pdf">Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon</a> -tutkimus on Valtioneuvoston kanslian tilaama. Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmä toteutti tutkimuksen alkuvuodesta 2019. Tutkimuksen <a href="https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/vihan-vallassa-yhteiskunnan-paatoksentekoon-vaikuttamaan-pyrkiva-vihapuhe">hinta</a> oli 99 840 euroa.
Tutkimus toteutettiin lähettämällä kyselylomake kuntapäättäjille ja eduskuntaryhmien jäsenille. Lisäksi suoritettiin poliittisten päättäjien ja vihapuheen asiantuntijoiden syvällisempiä haastatteluja. Tutkimuksessa myös analysoitiin poliitikkoihin kohdistettuja, julkisia Twitter-viestejä ajanjaksolta 16.3. &#8211; 1.8.2019.
Tutkimuksen suurimmat ongelmat liittyvät tutkimuskohteen määrittelemiseen, otokseen ja sosiaalisesta mediasta automaattisesti poimitun aineiston valintamenetelmään.
<h4>Mitä on &#8221;vihapuhe&#8221;?</h4>
Tutkijat myöntävät itsekin, että vihapuheelle ei ole olemassa yhtä, esimerkiksi laissa annettua, määritelmää. Tässä tutkimuksessa vihapuheella tarkoitetaan &#8221;halventavia, uhkaavia tai leimaavia ilmaisuja, jotka liittyvät joko puheen kohteen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai joiden taustalla on suvaitsemattomuus. Henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tarkoitamme esimerkiksi henkilön ikää, kieltä, vakaumusta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, etnistä taustaa tai ruumiin toimintakykyä. Vihapuheen kohteena voi olla myös ryhmä.&#8221;
Tutkimuksessa vihapuheella ei tarkoitettu pelkästään sellaista puhetta, joka olisi laissa kiellettyä, vaan kaikkea &#8221;ei-toivottua&#8221; puhetta:
&#8221;Määritelmämme vihapuheesta kattaa myös sellaisen puheen, joka ei ole laitonta tai rangaistavaa. Vaikka kaikkia vihapuheen muotoja ei ole laissa kielletty, ne eivät silti monissa tilanteissa ole toivottavia.&#8221;
Tästä epämääräisyydestä huolimatta tutkimuksen tuloksia tullaan hyvin todennäköisesti käyttämään tiukemman lainsäädännön vaatimiseksi.
Lukuisat kyselyyn vastanneet toivoivat &#8221;vihapuheen&#8221; selvärajaista määrittelyä.
Lainaukset on otettu suoraan tutkimuksen vastauksista.
&#8221;Mun mielestä meidän pitäisi olla jo lainsäädännöllisesti määrittelemässä, mitä vihapuhe konkreettisesti on, koska sitä peräänkuulutetaan istuntosaleissa ja muualla. Sehän on ihan selvää, että ette te voi kritisoida (ketään) vihapuheesta, kun te ette itse osaa edes määritellä selkeästi, että mitä sillä tarkoitetaan.&#8221;
Tutkijat totesivat, että useiden kyselyyn vastanneiden mielestä vihapuheeseen ja häirintään liittyvä lainsäädäntö suojaa Perussuomalaisten kannattajia heikommin.
&#8221;Perussuomalaisia haukutaan kaiken aikaa natseiksi ja rasisteiksi, syyttä, vain koska haluamme elää turvallisessa Suomessa. Tämä on väärin. Me joudumme jatkuvan vihapuheen ja uhkailujen kohteeksi, eikä kukaan tee asialle näin päin sen ollessa, yhtään mitään.&#8221;
Termi &#8221;vihapuhe&#8221; yhdistetään usein nimenomaan nettiin. Tutkimuksessa sitä on kuitenkin käytetty hyvin väljästi: se sisältää myös kasvokkain tehdyt uhkaukset, auton renkaiden puhkomiset ja jopa oluttuopin varastamisen ravintolassa. Mukana oli myös tilanne, jossa kunnanhallituksen puheenjohtaja löi valtuutettua kokouksessa. Siksi tähän tutkimukseen viitattaessa tulisi aina korostaa, että kysymyksen muotoilu oli &#8221;oletteko ollut häirinnän tai vihapuheen kohteena&#8221;.
Jopa oluttuopin varastaminen koettiin &#8221;vihapuheena&#8221;. Ruotsinkielinen vastaaja kertoo esimerkkinä &#8221;vihapuheesta&#8221; ja &#8221;kielivihasta&#8221;, että eräänä iltana ravintolassa hänen oluensa varastettiin monta kertaa hänen poistuttuaan pöydästä. Olutvaras oli kiinni jäätyään kertonut vihaavansa ruotsinkielistä &#8221;bättre folkia&#8221;.
<h4>Media liioittelee otoksen kattavuutta</h4>
Media on vetänyt tutkimuksen tuloksista liioiteltuja johtopäätöksiä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006261528.html">uutisoi</a> otsikossaan, että &#8221;tutkimuksen mukaan lähes puolet kansanedustajista ja näiden avustajista kohtaa vihapuhetta&#8221;.
Kyselyyn on kuitenkin vastannut vain 86 kansanedustajaa tai avustajaa. Koska kansanedustajia on 200 ja avustajia melkein toinen mokoma, kyselyvastausten perusteella ei voida vetää johtopäätöstä, että lähes puolet heistä olisi kohdannut vihapuhetta, vaikka kyselyyn vastanneista 45 prosenttia kertoikin kohdanneensa häirintää tai vihapuhetta. Myös tutkijat korostavat, että &#8221;tätä lukua voi kuitenkin pitää vain suuntaa antavana&#8221;.
On epäselvää, miksi kysely on ylipäätään lähetetty kansanedustajien avustajille, sillä eiväthän he ole poliittisia päättäjiä, vaan yleensä näkymättömiä ja neutraaleja taustahahmoja.
Kuntatasolla kyselyyn vastasi 1307 päättäjää. Vastanneista noin kolmannes kertoi kokeneensa luottamus- tai virkatehtäviin liittyvää vihapuhetta tai häirintää. On todennäköistä, että sekä eduskunta- että kuntatasolla kyselyyn vastasivat innokkaammin sellaiset päättäjät, jotka olivat itse kokeneet häirintää kuin sellaiset, jotka eivät pidä vihapuhetta ongelmana.
<h4 style="text-align: left">Vihapuheen levittäjä tutkimuksen lähteenä</h4>
Kyselyn lisäksi tutkimus sisälsi myös valittujen asiantuntijoiden haastattelut. Asiantuntijoiksi kutsuttiin kaksi ministeriön virkamiestä, poliisin viharikostutkija sekä vihapuheen asiantuntijoita Journalistiliitosta ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnasta. Tutkijat eivät kuitenkaan halua paljastaa itse valitsemiensa asiantuntijoiden nimiä, joten heidän taustojaan ja objektiivisuuttaan on vaikea arvioida.
Tutkimuksessa on käytetty lähteenä muun muassa Johanna Vehkoon kirjoitusta teoksessa Vihan ja inhon internet (2017). Vehkoo on hieman erikoinen valinta vihapuhetutkimuksen lähteeksi, sillä hän on niitä harvoja suomalaistoimittajia, jotka ovat saaneet käräjäoikeudessa tuomion etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kunnian loukkaamisesta. Johanna Vehkoo tuomittiin kunnianloukkauksesta hänen kutsuttuaan Facebookissa Junes Lokkaa &#8221;natsiksi&#8221; ja &#8221;tunnetuksi rasistiksi&#8221;. Vehkoo on valittanut tuomiosta, joten se ei ole vielä lainvoimainen. Hovioikeuden tulevasta ratkaisusta riippumatta Vehkoon Facebook-kirjoitus täyttää tutkimuksessa tarkoitetun vihapuheen kriteerit. Vehkoon maalittama Lokka toimii kaupunginvaltuutettuna Oulussa.
<h4>Tutkijaryhmän taustat</h4>
Valtioneuvoston tilaaman tutkimuksen toteuttaneeseen Jyväskylän yliopiston <a href="https://www.jyu.fi/hytk/fi/tutkimus/tutkimusverkostot/vihavallassa">tutkimusryhmään</a> kuuluvat tutkijat Aleksi Knuutila, Heidi Kosonen, Tuija Saresma, Paula Haara ja Reeta Pöyhtäri. Useimmilla heistä on aiempaa kokemusta vihapuheen tutkimisesta ja vastustamisesta. Monien aiemmat tutkimusaiheet liittyvät maahanmuuttoon ja siitä käytävään keskusteluun.
Tutkimuksen julkaisua seuranneessa verkkokeskustelussa on noussut esiin kysymys Saresman puolueettomuudesta. Hänen julkinen toimintansa verkossa välittää kuvaa henkilöstä, jonka sympatiat ovat vahvasti vasemmalla ja monikulttuurisuuden puolella. Todettakoon sekin, että tutkijoiden omat mielipiteet ja mieltymykset eivät tietenkään välttämättä heijastu heidän tekemäänsä tutkimukseen.
<h4>Vihasanalista painottuu &#8221;vasemmalle&#8221;</h4>
Tutkimuksessa oli pyritty myös automaattisesti keräämään ja analysoimaan europarlamentaarikoille, kansanedustajille ja vaaliehdokkaille kohdistettuja twiittejä. Aineistoon otettiin mukaan kaikkiaan 1260 tiliin liittyvät viestit. Analysoitavaa kertyi yhteensä 375 000 viestiä. Viestejä analysoitiin automaattisesti niin kutsutun hälytyssanalistan avulla.
Hälytyssanalistalle oli koottu sanoja, joita pidettiin tyypillisinä vihaviestin merkkeinä, kuten yleisiä suomalaisia kirosanoja paska, helvetti, vittu, saatana ja jumalauta. Myös esimerkiksi sanojen turvapaikkaturisti, kehäraakki tai öyhötys katsottiin ilmaisevan vihaa. Käytetty sanalista näyttää kuitenkin painottuvan sellaisiin sanoihin, jotka ilmaisevat vihaa maahanmuuttajia, seksuaalivähemmistöjä, naisia tai vihervasemmistolaisia kohtaan. Tällaisia olivat esimerkiksi soijapoika, piipertäjä, kukkahattutäti ja hyysäri. 
Hälytyssanojen listalta puuttuvat yleisimmät maahanmuuttokriittisiin poliitikkoihin kohdistuvat vihasanat, kuten juntti, rasisti, fasisti ja natsi. Natsisika sentään on päässyt listalle. Tällä sanalistalla tutkimus arvioi 75 prosentin vihapuheesta olevan peräisin maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien leiristä. Joka tapauksessa on selvää, että erilaista &#8221;vihasanojen&#8221; listaa käytettäessä tutkimuksen tuloskin olisi ollut jonkin verran erilainen.
Tutkijat myöntävät itsekin, että käytetty menetelmä ei ota mukaan niitä vihamielisiä viestejä, jotka käyttävät arkista kieltä tai kiertoilmaisuja uhkausten esittämiseen. Esimerkiksi peitelty uhkaus &#8221;olisi sääli, jos sinulle kävisi jotain&#8221; ei sisällä niin kutsuttua hälytyssanaa.
Hälytyssanoihin voi tutustua <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161812/57_19_Viha%20vallassa_Vihapuheen%20vaikutukset%20_Netti.pdf">tutkimuksen</a> sivulla 128 alkaen.
<h4>Naiset kokevat saavansa vihapuhetta, mutta miehet vastaanottavat sitä enemmän</h4>
Yksi tutkimuksen mielenkiintoisista tuloksista on, että kyselyvastausten perusteella suomalaisista kuntapäättäjistä naiset kokevat vihapuhetta huomattavasti miehiä enemmän. 42 prosenttia naisista mutta vain 28 prosenttia miehistä kertoo olleensa itse vihapuheen kohteena.
Mutta kun tutkimuksessa mitattiin konkreettisesti kansanedustajien Twitterissä saamien vihaviestin määrää, kävi ilmi, että miehet saivat enemmän vihamielisiä viestejä kuin naiset. Merkittävän määrän vihamielisiä viestejä kohdanneista henkilöistä 41 oli miehiä ja 19 naisia. Vastaavanlaisia tutkimustuloksia poliittisen verkkohäirinnän kohdistumisesta yleisemmin miehiin on saatu myös muissa maissa.
Twitterissä vihamielisiä viestejä saivat usein sellaiset poliitikot, jotka olivat itse kaikkein aktiivisimpia keskustelijoita. Merkittävästi häirintää kohdanneiden listassa oli eniten kokoomuksen edustajia (14), mutta myös perussuomalaisten (12) sekä vihreiden (12) edustajia oli runsaasti.
Tutkijat eivät ole pyrkineet analysoimaan poliitikon omien someviestien kärkevyyden tai provosoivuuden vaikutusta hänen saamaansa palautteeseen.
Tutkmuksen mukaan suhteellisen pieni määrä tunnuksia on vastuussa suuresta osuudesta kaikkia päättäjiin kohdistuneita vihamielisiä viestejä. Noin kaksisataa tutkittua Twitter-käyttäjätunnusta on vastuussa puolesta nyt haaviin jääneestä edustajiin ja ehdokkaisiin kohdistetusta viestinnästä.
Maahanmuuttajataustaiset poliitikot, kuten Abdirahim Hussein, Ozan Yanar, Hussein al-Taee ja Suldaan Said Ahmed lähettivät tutkimuksen mukaan selvästi keskimääräistä vähemmän Twitter-viestejä, mutta kohtasivat merkittävän määrän häirintää. Tutkijat tulkitsevat tämän siten, että julkisuudessa esiintyvät maahanmuuttajataustaiset ehdokkaat joutuvat erityisen helposti häirinnän kohteeksi.
<h4>Somen &#8221;synkät päivät&#8221; ja Husu-provo</h4>
Tutkimuksen aineistosta erottuu joitakin päiviä, joina vihamielisten viestien osuus on ollut poikkeuksellisen suuri. Yksi tällainen päivä oli 10.6.2019, jolloin tuore kansanedustaja Iiris Suomela kertoi eduskunnassa kohtaamastaan seksismistä.
Toinen runsaasti vihaista palautetta aiheuttanut uutisaihe oli Abdirahim Husu Husseinin heinäkuussa 2019 esittämä näkemys kaikkien perussuomalaisten äänestäjien rasistisuudesta. Ainakin Husseinin twiittejä perussuomalaisista voidaan pitää <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalainen-kuntapoliitikko-teki-husu-husseinista-tutkintapyynnon-demarivaltuutettu-vaitti-kaikkia-persuja-rasisteiksi/">harkittuna provokaationa</a>, jonka tarkoituksena oli nimenomaan vihapalautteen houkutteleminen ja sitä kautta julkisuuden kalastelu, vaikka tutkijat eivät tähän otakaan kantaa. Myös Suldaan Said Ahmed on kirjoittanut voimakkaan provosoivia ja yleistäviä kommentteja poliittisista kiistakumppaneistaan.
<h4>Vihaisen palautteen vaikutukset</h4>
Mediassa on <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/emme-voi-antaa-twitter-trollien-voittaa-meidan-on-saatava-loppu-talle-huolestuttavalle-kehitykselle/7e14036c-aac8-4ff7-99ab-f0c00b3f86af">kerrottu</a>, että tutkimuksen mukaan vihapuhe vähentää päättäjien osallistumista julkiseen keskusteluun ja että moni vähemmistöön kuuluva harkitsee jopa luopuvansa politiikasta.
Eräs maahanmuuttajataustainen haastateltava kertoo omakohtaisesti:
&#8221;Mä sanon edelleenkin, niin mä oon pieni poliitikko. Mitä sitten kun mä suurenen? Ja se on muuten suuri syy, miksi en ole lähtenyt eduskuntavaaleihin. (Useampi puoluejohtaja) on tullut sanomaan, että nyt on pakko lähteä, mutta ei, mä en oo valmis todellakaan, koska mulla on semmonen kutina, että jos mä meen, niin mä myös pääsen. Niin sitten kun mä pääsen, sit alkaa koventua se peli. Ja onko mulla riittävää voimaa siihen, niin se on mulla vielä harkinnassa, koska mun äiti itki että älä mene, isä itki että älä mene, että sut kyllä tapetaan.&#8221;
Pelot ensikertalaisena eduskuntaan pääsemisestä ja siellä tapetuksi tulemisesta vaikuttavat kuitenkin hieman liioitelluilta.
Tutkimuksessa esiin tulleet ajatukset, että vihamielinen kansalaispalaute estäisi ihmisiä lähtemästä politiikkaan tai saisi heidät harkitsemaan politiikasta luopumista perustuvat yksittäisiin haastatteluihin tai kyselyn avovastauksiin. Niille ei siksi pitäisi laittaa määräänsä suurempaa painoarvoa.
<h4>Persu ei anna periksi edes vihapuheen kohteena</h4>
Vihapuheen vaikutukset haluun esiintyä julkisesti ja osallistua julkiseen keskusteluun ovat selvästi erilaiset eri ryhmillä. Miehet vastasivat naisia useammin, ettei vihapuheella ole heihin vaikutusta.
Puoluejäsenyyden perusteella selkeimmin muista puolueista erottuivat perussuomalaiset. PS oli ainoa puolue, jonka jäsenistä enemmistö vihapuhetta kokeneista kertoi sen lisänneen heidän haluaan &#8221;vaikuttaa kiistanalaisiin asioihin&#8221;. Vain hyvin harva perussuomalaisista kertoi vihapuheen heikentäneen heidän haluaan poliittiseen osallistumiseen.

Tuija Saresma

Kansanedustaja Ari Koponen kummastelee lupiini-kirjoituksesta tehtyjä rajuja ylitulkintoja: ”Kirjoitukseni koski lupiineja. Siinä ei ollut taka-ajatuksia”

Lukiolainen kysyi sukupuolentutkijalta: ”mikä on nainen?” – valtion vihapuheselvitystä tehnyt tutkija aloitti välittömän fasistileimaamisen

Hämmentävä naistenpäivä Suomessa: Sukupuolentutkimuksen dosentti ei osaa määritellä, mikä on nainen

Hallitus tilasi laajan vihapuheraportin sukupuolentutkimuksen dosentilta, joka vaatii hiljentämään ”kyseenalaiset puheenaiheet”

Maahanmuutto ja queer-maailmat mukana Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa

Analyysi: Valtioneuvosto tutki vihapuhetta sadallatuhannella eurolla, mitä jäi käteen?

Uusimmat

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025