Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

tukien varassa elävät

SDP äänesti kansalaisuuden ehtojen tiukennuksia vastaan – Vigelius: ”SDP:n linja on, että Kelan etuuksilla turvattu toimeentulo olisi kansalaisuutta haettaessa tarpeeksi”

Joka kahdeksas työikäinen eli 725 000 ihmistä elää Ruotsissa täysin tukien varassa. Yhteiskunnan varoilla eläminen on usein taloudellisesti kannattavampaa kuin kokoaikaisenkaan työn vastaanottaminen. ”Enhän minä voi pakottaa ihmisiä töihin”, siunailee työvoimapulan kanssa kamppaileva yrittäjä.

”Miten on mahdollista, että työnantajat eivät pysty täyttämään avoimia työpaikkoja, vaikka vapaita käsiä on valtavasti? Valitettavasti tilanne on se, että monien sosiaalietuuksilla elävien ei yksinkertaisesti kannata mennä töihin”, <a href="https://www.dn.se/debatt/vardelost-for-manga-att-ga-fran-bidrag-till-jobb/">julistaa</a> työantajaliitto Almega Dagens Nyheterin mielipidesivulla.
Helmikuun puolivälissä Ruotsissa oli avoimessa haussa 33 000 työpaikkaa, joihin ei vaadittu sen kummempaa tutkintoa saatikka perehtyneisyyttä toimialaan. Työn vaatimat taidot olisivat opittavissa ahkeroinnin ohessa.
Työnteko ei kannata
Almegan tuoreen <a href="https://www.almega.se/2023/02/att-borja-eller-inte-borja-arbeta/">Att börja eller inte börja arbeta</a> -raportin mukaan kahden tukien varassa elävän aikuisen ja yhden lapsen muodostaman kotitalouden käteen jäävät tulot lisääntyvät ainoastaan 200 kruunua (17 euroa) kuukaudessa, jos toinen vanhemmista menee matalapalkkaiseen kokopäivätyöhön.
Jos lapsia on useampia, työnteosta ei ole mitään taloudellista hyötyä verrattuna tukien varassa elämiseen.
&#8211; Kotitalous voi tänään tukien ja avustusten turvin saada samat tulot kuin käymällä töissä. Siinä ei ole mitään tolkkua. Työnteon pitää aina olla kannattavampaa kuin tuilla eläminen, painottaa raportin toinen kirjoittaja, pääekonomisti Patrick Joyce.
Saman saa huhkimattakin
Palvelualan yrittäjä Anestis Chartalidis on suivaantunut siitä, että pysyviä työntekijöitä ei kirjapalkoilla löydy. Hän kuulee jatkuvasti samaa viestiä siitä, että työnteko ei siivousalan palkoilla kannata, saman saa huhkimattakin.
&#8211; Tuet pois heiltä, jotka toistuvasti kieltäytyvät työnteosta. Täällä on rampannut työnvälityksen lähettämiä henkilöitä, jotka ovat olleet työttömänä 18 vuotta. Työ ei heille kelpaa, vaikka ovat olleet tumput suorina 18 vuotta!
&#8211; En voi ymmärtää miten työnvälitys voi hyväksyä tällaista, Chartalidis <a href="https://www.tn.se/arbetsmarknad/26612/hans-jobberbjudande-ratas-arbetslos-sa-nej-trots-18-ar-utan-jobb/">siunailee</a> Tidningen Näringslivet-julkaisussa.
Työantajat purkaisivat kannustinloukut vaatimalla tuensaajilta aktiivisempaa otetta työnhakuun ja asettamalla tukikaton. Vähän ansaitsevien verotusta voisi keventää ja toisaalta työnantajien tukiporkkanoita lisätä. Työnvälitystäkin olisi syytä tehostaa.

Tukiviidakko torppaa työnteon – 725 000 Ruotsin työikäistä veronmaksajien varassa

Turvapaikanhakijoiden työnsaanti Ruotsissa on ollut haastavaa. Vain kolmannes vuonna 2015 maahantulleista ja oleskeluluvan saaneista yli 16-vuotiaista oli työllistynyt vuonna 2019. Ruotsin tilastokeskus on tehnyt selvityksen SVT:n toimeksiannosta.

Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana Ruotsiin tuli 160 000 turvapaikanhakijaa ja 100 000 on saanut oleskeluluvan. Heistä 67 500 on yli 16-vuotiaita. Kolmannes tästä ryhmästä eli runsaat 21 000 henkilöä ansaitsi vuonna 2019 yli 96 000 kruunua (9 427 euroa) ja tilastoitiin siten työllisiksi.
Työllistymisen alaraja on vuosipalkaksi niukanlainen länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Selvityksessä ilmaistaankin, että työllisiksi lasketuilla voi olla muitakin tuloja. Muiden tulojen lähdettä ei mainita, joten niillä tarkoitettaneen myös erilaisia yhteiskunnan tukia.
Työttömyys on kroonista
Muut kaksi kolmannesta oleskeluluvalla maassa olevista elävätkin sitten käytännössä täysin tukien varassa, opiskelevat tai ansaitsevat tuloja, joita ei tilastoida. Selvityksessä ei puututa pimeään työntekoon. Tämä ilmeisesti vaatisi oman selvityksensä.
&#8211; Pakolaisten sijoittuminen työmarkkinoille kestää kauan. Tällaista se on ollut 40 vuotta ja nyt korona on vielä vaikeuttanut tilannetta. Tilanne tuskin tulee muuttumaankaan nopeasti ja otaksun, että viiden vuoden kuluttua tilanne on edelleen sama, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/undersokning-en-av-tre-fran-flyktingkrisen-hade-jobb-2019">arvioi</a> kansantaloustieteen professori Mats Hammarstedt SVT:n uutisissa.
SVT pyysi Ruotsin tilastokeskusta poimimaan esiin kaikki henkilöt, jotka olivat hakeneet turvapaikkaa Ruotsista vuonna 2015 ja joilla oli tilapäinen tai vakituinen oleskelulupa. Tarkoituksena selvittää se, millä ihmiset elättivät itsensä tuoreimman tilaston mukaan eli vuonna 2019.
SVT pyysi tietoja myös perheenyhdistämisten myötä maahan tulleista ja heidän työllisyystilanteestaan, mutta se ei ollut Maahanmuuttoviraston tilastointitapaan liittyvistä syistä mahdollista.
&nbsp;

Vuonna 2015 Ruotsiin tuli 160 000 turvapaikanhakijaa – 21 000 käy töissä

tukien varassa elävät

SDP äänesti kansalaisuuden ehtojen tiukennuksia vastaan – Vigelius: ”SDP:n linja on, että Kelan etuuksilla turvattu toimeentulo olisi kansalaisuutta haettaessa tarpeeksi”

Tukiviidakko torppaa työnteon – 725 000 Ruotsin työikäistä veronmaksajien varassa

Vuonna 2015 Ruotsiin tuli 160 000 turvapaikanhakijaa – 21 000 käy töissä

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025