Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Tukipaketti

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona kuluvan vuoden neljättä lisätalousarviota. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela esitteli puheessaan perussuomalaisten valiokunnassa jättämää vastalausetta. 


Perussuomalaiset esittää vastalauseessaan, että hallitus kasvattaa poliisin toimintamenoja katuturvallisuuden parantamiseksi.
&#8211; Harva se päivä saamme lukea mediasta katujengien harjoittamasta raa’asta väkivallasta. Perussuomalaiset on jo vuosikausia varoittanut tästä huonosta maahanmuuttopolitiikasta johtuvasta kehityksestä. Valitettavasti varoittaessamme Ruotsin tiestä olemme saaneet muilta puolueilta näihin päiviin asti vastauksiksi lähinnä naureskelua, Jari Koskela totesi puheenvuorossaan.
Koskela muistutti, että poliisin toimintamenojen kasvattamisen lisäksi ongelmien juurisyihin puuttumiseksi tarvitaan muutosta myös harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan ja koulutuspolitiikkaan.
Alemmasta tieverkosta pidettävä huolta
Vastalauseen toisessa ja kolmannessa lausumaehdotuksessa perussuomalaiset kantaa huolta Suomen väylien korjausvelan kasvusta ja riittävistä määrärahoista Liikenne 12 -suunnitelman tavoitetason saavuttamiseksi.
&#8211; Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa väyläverkon riittävä kunto on aivan oleellinen asia. Kyse on liikenneturvallisuudesta. Vaikka meillä väestöstä suurin osa asuu kaupungeissa, niin esimerkiksi vientiteollisuus ja omavaraisuutemme nojaavat maaseudun ja maaseutumaisten alueiden luonnonvarojen, kuten puun ja turvealueiden, varaan. Tämän vuoksi myös alemmasta tieverkosta on pidettävä huolta, Koskela muistutti.
Vihreän siirtymän hankkeet polttavat rahaa
Vastalauseen neljännessä lausumassa perussuomalaiset esittää, että hallitus käynnistää selvityksen maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhdistämisestä Ruotsin tapaan.
&#8211; Ympäristöministeriön menot ovat kasvaneet huikeasti tämän vaalikauden aikana. Vuonna 2019 ministeriön talousarvion loppusumma oli vajaat 200 miljoonaa euroa; vuonna 2023 loppusumma täydentävän talousarvioesityksen jälkeen on noin 360 miljoonaa euroa. Menojen kasvua selittävät erilaiset vihreän siirtymän hankkeet, Koskela sanoi puheenvuorossaan.
Miksi maatalouden tukipaketin kanssa hidastellaan?
Koskela piti ikävänä, että hallitus ei ole kyennyt tuomaan maataloudelle tukipakettia neljännessä lisätalousarviossa eikä edes vuoden 2023 talousarvion täydentävässä osiossa. Tukipaketti maataloudelle on tulossa näillä näkymin sopivasti eduskuntavaalien alla vuoden 2023 alussa.
Koskelan mukaan menettely haiskahtaa suuresti vaalitempulta. Maatilojen kriisi ei ole tullut yllätyksenä, ja tuottajat tarvitsevat tukea kustannusten noususta johtuen viimeistään juuri nyt.
&#8211; Me perussuomalaiset teimme vuoden alussa lukuisia ehdotuksia maatalouselinkeinon parantamiseksi, mutta kaikki esityksemme kaatuivat hallituksen äänin. Maatalouden kriisi uhkaa huoltovarmuuttamme ja ruokaomavaraisuuttamme. Joka päivä lopettaa kolme maataloustuottajaa. Se tapahtuu nimenomaan heikon kannattavuuden vuoksi, ja tämä johtaa siihen, että tiloille on vaikea saada myöskin jatkajia, Koskela totesi huolestuneena.

Koskela: Tekeekö hallitus vaalikampanjaa maataloustuottajien kustannuksella?

Oppositiopuolueet jättivät tänään välikysymyksen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta. Inflaatio laukkaa yli kahdeksassa prosentissa, ja alkutuottajien kustannukset nousevat valtavalla tahdilla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti, että tällä on dramaattisia vaikutuksia suomalaiseen ruuantuotantoon ja huoltovarmuuteen.

&#8211; Kasvinviljelytilat ovat pulassa. Lannoitteiden hinnat ovat yli tuplaantuneet muutaman edellisen vuoden aikana. Ensi kesän lannoitelaskut ja tuotantopanokset ovat ennätyskalliit.
&#8211; Kasvihuoneviljelijät ovat pulassa kohonneiden sähkölaskujen takia. Kotimaiset kasvikset uhkaavat loppua kaupoista, kun kasvihuoneet kylmenevät. Samoin kotieläintilat ovat pulassa. Neljäsosa päätoimisista kotieläintiloista on pahoissa maksuvalmiusongelmissa, Riikka Purra luetteli.
Maatalous on riitelyn uhri
Purra harmitteli, ettei hallitus ole päässyt sopuun maatalouden tukemisesta, vaan maataloudesta on tullut hallituksen riitelyn uhri.
&#8211; Suomalaisesta ruoasta on tullut hallituksen riitelyn uhri. On karmaisevaa, miten vähän Helsingissä halutaan ymmärtää ruoantuotannon todellisuutta. Keväällä annettu tukipaketti oli riittämätön, se tuli liian myöhään ja kohdistui väärin, Purra totesi.
Ilmastobyrokratiaan ei helpotusta
Perussuomalaiset kysyi maatalousaiheesta eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Purra vaati tuolloin sääntelyn ja ilmastotoimien helpottamista.
&#8211; Kuten kyselytunnilla pääministeriltä kuulimme, myöskään byrokraattista taakkaa ja kustannuksia aiheuttavista vaatimuksista esimerkiksi ilmastotoimiin liittyen ei olla luopumassa, vaikka tilanne on tämä, maatalouden hätä.
&#8211; Ruoantuottajan mahdollisuuksia toimia rusikoidaan monesta suunnasta, ja tämän korjaamiseen ei raha auta.
Ei mitään identiteettipolitiikkaa
Alkutuottajien saama yrittäjätulo on laskenut koko ajan dramaattisesti tilaa kohti ja keskimäärin joka päivä noin kolme tilaa lopettaa toimintansa.
&#8211; Näitä ei saada takaisin. Kun ala ja osaaminen on ajettu alas, sitä ei niin vain ylös nosteta. Kun väki samaan aikaan pakkautuu tänne kasvukeskuksiin, mistä se ruoka tulee kauppoihimme? Tämä on perustavanlaatuinen asia olemassaolomme kannalta, ei mitään identiteettipolitiikkaa, Purra sanoi.
Keskustalla painava vastuu tilanteesta
Purra huomautti, että juuri maatalousministerin salkku on ollut kahdeksan vuotta keskustalaisen ministerin käsissä, samoin maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajuus.
&#8211; Nyt maataloudessa menee huonommin kuin vuosikymmeniin. Me tarvitsemme ruoantuotannon arvonpalautuksen ja vuosikausien ilmastosyyllistämisen jälkeen maatalouden tuottajalle ennemminkin soviteltavaksi sankarin viitan.
&#8211; Suomalaiset haluavat syödä suomalaista ruokaa. Tätä menoa sitä ei vain ole kukaan tuottamassa, Purra arvioi.
Standardit reiluiksi
Perussuomalaiset esittivät aiemmin kiinteistöveron poistoa maa- ja metsätalouden talousrakennuksilta, ja tähän hallitus osittain tarttuikin.
&#8211; Lisäksi olemme peräänkuuluttaneet nopeita toimia suomalaisen ruoan viennin edistämiseksi. Omilla markkinoillamme kotimainen ruoka ei ole samalla viivalla tuonnin kanssa. Esimerkiksi Suomessa aivan oikein vaadittavat korkeammat tuotantoeläinten hyvinvoinnin standardit eivät ole voimassa monessa maassa, joista Suomeen ruokaa tuodaan. Tämä näkyy hinnassa, Purra muistuttaa.
Purra vaatii, että tuontiruoalta edellytetään samoja korkeita standardeja esimerkiksi eläinten hyvinvointiin liittyen kuin kotimaassakin.
Maatalouspoliittinen ohjelma
Perussuomalaiset julkaisee ensi viikolla puolueen uuden maatalouspoliittisen ohjelman.
&#8211; Siinä käsittelemme näitä asioita ja esitämme keinoja korjata ongelmia. Ohjelma huomioi maatalouden, metsät, metsästyksen ja monta muuta tärkeää maaseudun ja koko maan asiaa, Purra totesi.

Purra: Maataloudessa menee huonommin kuin vuosikymmeniin – jopa kolme tilaa lopettaa joka päivä

Huoltovarmuuskeskustelu heräsi horroksesta koronan myötä, ja viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti teeman politiikan puheenaiheiden kärkikastiin. Maataloustuottajien tukalasta tilanteesta huolestunut perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa vaatii päättäjiltä nopeita toimia tuottajien auttamiseksi, tai seuraukset voivat olla hyytäviä.

&#8211; Huoltovarmuus on todella laaja kokonaisuus, ja maatalous on puolestaan yksi sen keskeisimpiä palasia. Ruoantuotannon toimivuus on yhteiskunnan elinehto. Vaikeina aikoina ei voida suomalaisten vatsojen täyttämistä laskea tuontiruoan varaan. Ainoa keino varmistua, että täällä riittää ruokaa jatkossakin jopa vaikeiden aikojen iskiessä, on varmistaa ruoantuotannon riittävä omavaraisuus, toteaa kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Maatalous jo ennestään vaikeuksissa
Suomen maatalous on jo pitkään paininut kannattavuusongelman kanssa. Kiteytettynä ongelman ydin on se, että tuottajien kustannukset ovat liian suuret tuotteista saatuun hintaan nähden. Suomessa oli vielä vuonna 2010 lähes 60 000 maatilaa. Vuonna 2021 tämä luku oli enää alle 45 000, ja lopettamistahti on noin 1 000 tilaa vuodessa.
&#8211; Tuotantokustannukset ovat viime aikoina kasvaneet muun muassa energian, lannoitteiden ja rehujen hinnannousun sekä tilojen toimintaa määrittelevän sääntelyn myötä. Mikä estää uhkaavan tilojen lakkauttamisaallon? Kysymyksessä on iso asia, sillä ruokaketju työllistää yhteensä yli 300 000 suomalaista. Jos tilat lopettavat, katoavat työpaikat myös muualtakin, Elomaa pelkää.
Tuottajat ovat jääneet elintarviketeollisuuden jalkoihin
Kotimaisilla ruokamarkkinoilla painavin sana on ollut elintarviketeollisuudella ja kauppaliikkeillä, jotka ajattelevat tietysti omaa tulostaan. Tuottajat ovat jääneet jalkoihin. Tuottajahintoja on nostettava, mutta tiukassa taloustilanteessa hinnannousua ei voi siirtää kuluttajien maksettavaksi. Toisin sanoen välikäsien on kannettava vastuu. On myös muistettava, että jos kotimaisen ruoan hinta nousee liikaa, kääntyy monen kuluttajan katse tuontiruokaan.
&#8211; Hinta näyttelee erityisen isoa roolia yleisten elinkustannusten kohotessa vauhdilla. Suomalaisessa tuotannossa panostetaan eläinten hyvinvointiin, puhtauteen, ympäristöasioihin ja antibioottivapauteen. Näin ei tehdä edes monissa EU-maissa. Investoinnit eläinten hyvinvointiin sekä tuotannon laatuun ja kestävyyteen maksavat pitkän pennin, minkä takia tuontielintarvikkeilla on hintakilpailussa etu kotimaisiin tuotteisiin nähden.
Tuottajahintojen on noustava tuntuvasti
Kuluvan vuoden aikana tilojen hätähuudot ovat kantautuneet päättäjien korviin. Myös media on nostanut suomalaisten tietoisuuteen monien tuottajien ahdingon. Osa tekee kovaa työtä, ja tulos saattaa olla jopa tappiollinen. On päivänselvää, ettei mikään tila porskuta loputtomiin, kun viivan alle ei jää euroakaan.
&#8211; Elintarviketeollisuus, kauppa ja tuottajat ovat käyneet neuvotteluja tiukentuneen tilanteen seurauksena. Samoin valtionjohto pohtii uhkaavaan tilanteeseen ratkaisuja. Tuottajahintojen on yksinkertaisesti noustava tuntuvasti, mutta tuleeko tämä tapahtumaan? Maatalous tarvitsee lisäksi toimintaedellytyksiä vahvistavia poliittisia päätöksiä, ei lisää vihreän siirtymän vaateita, Elomaa sanoo.
Tuottajien auttamisella on nyt kiire
Miksi tuottajien auttamisella on todella kiire? Inflaatiolukemat ovat korkeimmillaan aikoihin. Elämisen hinta on noussut kaikilla suomalaisilla, myös maataloustuottajilla. Elomaan mielestä on sanomattakin selvää, että jos toimeentulon kanssa on painittu jo aiemmin, niin nyt nurkan takana vaanivat entistä vaikeammat ajat.
&#8211; Esimeriksi sähkön hinta uhkaa nousta tulevana talvena ennätyslukemiin. Hintapommi iskee maataloustuottajien elinkeinotoimintaan sekä elämisen kustannuksiin. Myös riski korkojen tuntuvasta noususta on läsnä, mikä voi haitata tarvittavia tuotantoinvestointeja.
Maatalouden pelastaminen vaatii painavia panostuksia
Suomen maatalous tarvitsee kipeästi hyviä uutisia. Hallitus valmistelee parhaillaan tulevan vuoden budjettia. Kovasti hehkutetusta maatalouden 300 miljoonan euron tukipaketista suuri osa valui erilaisiin hankkeisiin eikä lämmittänyt tilallisia.
&#8211; Maatalouden ja samalla huoltovarmuuden pelastamiseen tarvitaan todella painavia panostuksia budjettiriihessä. Jos niitä ei kuulu, voivat seuraukset olla hyytäviä. Myös kuntien ja eri julkisten toimijoiden pitäisi tarjota kotimaista ruokaa ja osallistua talkoisiin ja näin tukea suomalaisia tuottajia, Elomaa vaatii.

Kike Elomaa: Energian hintapommi osuu kipeästi maatalouteen – ”Jos tilat lopettavat, katoavat työpaikat myös muualtakin”

Valtionyhtiö Fortumin tytäryhtiön Uniperin pelastamiseksi viime viikolla väännetty kokonaisuus ei kerää kehuja perussuomalaisilta. Tuoreessa kolumnissaan perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo ihmettelevänsä, miten huolettomasti Suomen hallitus asiaan suhtautuu. &#8211; Pääministeri ja valtiovarainministeri eivät vaivaudu edes vastaamaan asiasta.

Valtion enemmistöosakkuus Fortumissa ja Fortumin enemmistöosakkuus saksalaisessa Uniperissa on Riikka Purran mukaan luonut 1990-luvun alun pankkikriisiin verrattavissa olevan tikittävän aikapommin.
&#8211; Sitä ei uskoisi, kun seuraa, miten huolettomasti hallitus asiaan suhtautuu. Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) mainosti perjantaina ”parasta mahdollista kompromissia”, jolla Saksa ostaa Uniperia pilkkahinnalla, yhtiön arvon pudotus on järjetön ja muutenkin Fortum ja suomalaiset jäivät enemmänkin nuolemaan näppejään. Lomailevista pääministeristä ja valtiovarainministeristä ei ole kuulunut sitäkään vähää, Purra kirjoittaa tuoreessa <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/c4cf354b-24eb-4b15-a434-9962854ca9d4">kolumnissaan</a> Maaseudun Tulevaisuudessa.
Fortum on sijoittanut Uniperiin lähes seitsemän miljardia ja lisäksi reilu puoli vuotta sitten myöntänyt uutta rahoitusta kahdeksan miljardia euroa.
Suomen ei tule tukea Saksan kotitalouksia
Purra toteaa, että Uniperin vaikeudet johtuvat sen kiinteistä sopimuksista.
&#8211; Vaikka kaasun hinta on noussut valtavasti, Uniper on sitoutunut toimittamaan kotitalouksille ja yrityksille sitä huomattavasti markkinahintaa matalampaan hintaan. Uuden ”pelastuspaketin” myötä vasta lokakuussa hinta voidaan nostaa lähemmäksi todellista.
&#8211; Suomi maksoi jo eurokriisissä saksalaisten pankkien sijoitusseikkailujen tappioita. Enää sen ei pidä tehdä niin. Mikäli Saksa haluaa tukea kotitalouksiaan ja yrityksiään energiakriisissä, sen tulee tapahtua Saksan valtion toimesta – ei suomalaisten, jotka maksavat energiastaan muutenkin korkeaa hintaa ja esimerkiksi bensiinistä EU:n korkeinta.
Purra kirjoittaa pitävänsä selvänä, että omistajaohjaus on Suomessa surkeassa jamassa.
&#8211; Toisin kuin Tuppurainen väitti, ei ole &#8221;normaalia omistajaohjausprosessia&#8221;, että hallitus on epävarmuuden ja kasvavien riskien tilanteessa hyväksynyt kahdeksan miljardin tukipaketin Uniperille tultuaan siitä informoiduksi. Hätärahoituksen, jota ei suinkaan käytetty johdannaisten vakuuksiin vaan saksalaisten kaasulaskujen tukemiseen. Ennen Venäjän hyökkäystä.
Kyvyttömille ministereille löytyy ratkaisu
Purra huomauttaa, että Uniper-tukipaketti oli suuruudeltaan yli kymmenen prosenttia valtion budjetin kokonaissummasta.
&#8211; Hallitus luottaa siihen, että äänestäjä unohtaa, montako nollaa summassa nyt olikaan. Nyt kansan pitäisi uskoa ”kaikkia osapuolia tyydyttävä hyvä kompromissi”, josta arvioiden mukaan kertyy jokaista Suomen kansalaista kohden tappiota lähes 1 700 euroa.
&#8211; Millä tiedolla hallitus antoi valtuudet tukipakettiin? Olivatko johdannaisriskit tiedossa? Entä pidettiinkö Fortumin pienosakkaat ajan tasalla? Esittämiimme kysymyksiin ei ole saatu lainkaan vastauksia. Siksi vaadimme eduskuntaa koolle ja ministereitä kantamaan vastuuta. Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kokea tuskanhikeä Saksan epäonnistuneen energiapolitiikan takia, varsinkaan kun omankin maan politiikassa on aivan tarpeeksi tuskanhielle aihetta. Kyvyttömille ministereille parlamentaarisessa järjestelmässä on ratkaisunsa.
&nbsp;

Purra vaatii vastuun kantamista Uniper-sotkusta: ”Omistajaohjaus on Suomessa surkeassa jamassa”

Perussuomalaiset on ottanut voimakkaasti kantaa sen puolesta, että Uniperin tappiot kaasumarkkinoilla eivät kaadu suomalaisten veronmaksajien niskaan. Viime viikolla perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvasi, kuinka Fortumin enemmistöosakkuus saksalaisessa Uniperissa on luonut maallemme 1990-luvun alun pankkikriisiin verrattavissa olevan pommin. Purran mukaan hallituksen ei tule hyväksyä valtavaa tulonsiirtoa suomalaisilta saksalaisten hyväksi.

Mitään ei kuitenkaan ole viikossa tapahtunut. Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) on käynyt Saksassa neuvottelemassa, mutta aikapommi tikittää yhä uhkaavammin.
&#8211; Toistaiseksi näennäisillä toimilla on haettu vain lisäaikaa. Skandaalissa vaanii myös valtava kymmenien miljardien johdannaispommi. Saksan päättämättömyys ja ajan pelaaminen lisäävät päivä päivältä suomalaisen tuskanhikeä, mutta hallitusta tämä ei näytä liikaa vaivaavan. Avainministerit ovat ilmeisesti lomailemassa, Purra ihmettelee.
&#8211; Missä ovat pääministeri ja valtiovarainministeri? Onko hallitus huomioinut johdannaisriskit? Miksi suomalaisen veronmaksajan pitää kokea tällaista tuskanhikeä Saksan epäonnistuneen energiapolitiikan takia? Tilanne on järjetön.
Ministereiden annettava tarkka selvitys
Ministeri Tuppurainen on saapumassa tiistaina eduskunnan talousvaliokunnan kuultavaksi. Perussuomalaisille tämä ei kuitenkaan riitä.
&#8211; Ministerien Marin, Saarikko, Lintilä ja Tuppurainen on tultava esiin ja annettava tarkka selvitys tilanteesta. Kuten jo viime viikolla esitin, haluamme tietää, millä tiedolla hallitus on antanut Fortumin johdolle valtuudet Uniperin vähintään 8 miljardin euron tukipakettiin jo alkuvuonna ennen Venäjän hyökkäystä.
&#8211; Kuultiinko puolueettomia arvioitsijoita? Olivatko Uniperin johdannaisriskit tiedossa? Entä pidettiinkö Fortumin pienosakkaat ajan tasalla, kuten osakeyhtiölaki edellyttää? Purra kysyy.
Kuinka paljon veronmaksajien piikkiin?
Purra korostaa, että kyseessä olevat summat ovat valtavia.
&#8211; Tukipaketti on suuruudeltaan yli kymmenen prosenttia valtion budjetin kokonaissummasta. Tämä on 1990-luvun pankkitukien jälkeen suurin yksittäinen piikin avaaminen kertapäätöksellä veroeurojen käytölle yksittäisen yrityksen epätoivoiselle pelastusoperaatiolle, Purra varoittaa.
&#8211; Eduskunta on kutsuttava pikaisesti koolle. Ministerien on annettava eduskunnalle selvitys asiasta ja arvio Uniper-seikkailujen enimmäistappioista. Kuinka paljon menee veronmaksajien piikkiin, jos kaikki riskit laukeavat?

Veronmaksajan tuskanhiki Uniper-sotkusta kasvaa – Purra vaatii ministereitä esiin ja eduskuntaa koolle

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoi eilen iltapäivällä tulevasta hallituksen kriisipaketista mm. alkutuottajille. Hallituksen puheet antoivat odottaa suuria, mutta lopputulos oli pettymys.

Kokonaisuudessaan kotimaisen ruuantuotannon tukemiseksi osoitetaan nyt yhteensä noin 300 miljoonaa euroa, ja summaa täsmennetään kevään 2022 lisätalousarvioesitykseen sekä vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmaan.
&#8211; Hallituksen esitys on edelleen laiha kompromissi maamme maatalouden auttamiseksi – olkoonkin, että osa esityksistä oli vielä esimerkiksi perussuomalaisilta lainattua. Emme myöskään vakuuttuneet millään tavalla siitä, että elintarvikemarkkinoiden toimivuus tehostuu esityksellä kestävästi, summaa valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.
&#8211; Tällaisenaan esitys jää pelkästään hyvän tahdon varaan. Lisäksi kylvöjen pitäisi alkaa nyt; tuet tulevat viljelijöiden näkökulmasta aivan liian myöhään.
Hallituksella pallo edelleen hukassa
Perussuomalaisten maa- ja metsätalousvaliokuntaryhmä ei usko investointitukien autuaaksi tekevään voimaan. Näyttää siltä, että hallituksen pallo on edelleen hukassa akuutin maatalouskriisin keskellä.
&#8211; Näemme kyllä, että nyt tässä tilanteessa 300 miljoonan tukipaketti on erittäin kannatettava, mutta olisin toivonut, että sitä olisi enemmän kohdennettu niille peltohehtaareille, joilla tuotetaan ruokaa. Tämä olisi ollut meidän huoltovarmuudellemme, mikä on kaikki kaikessa, erittäin tärkeä asia. Silloin tämä paketti olisi painottunut tulevaisuuteen, toteaa valiokunnan jäsen, kansanedustaja Mikko Lundén.
&#8211; Nyt tämä ei valitettavasti toteudu, ja pelolla ajattelen, mitä huoltovarmuudellemme on tapahtumassa ensi syksystä lähtien.
Tämäkin ongelma sysätään seuraavalle hallitukselle
Väistyvän maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän toimenpidelista ei pureudu käsillä olevaan maatalouskriisiin, vaan se on ennemminkin pitkän tähtäimen ympäristöohjelma. Toimenpiteitä on pitkä lista, mutta niiden vaikuttavuus ei vakuuta.
&#8211; Kevätkylvöjen turvaamiseksi viljelijöille olisi pitänyt saada nopeita toimia jo yli kuukausi sitten, mutta hallitus ei siihen kyennyt. Tämäkin ongelma sysätään seuraavalle hallitukselle, mutta miten käy suomalaisen alkutuottajan? pohtii puolestaan valiokunnan jäsen, kansanedustaja Jenna Simula.
&nbsp;

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Hallituksen maatalouspaketti on pelkkä mahalasku

Ruotsin Valtiovarainministeri Mikael Damberg on kertonut, että Ruotsin hallitus on antamassa tukipaketin, jolla se aikoo alentaa diesel- ja bensiiniveroa väliaikaisesti. Samalla hallitus antaa auton omistajille vähintään 1 000 kruunun korvauksen. Tukipaketin suuruus on 14 miljardia kruunua eli noin 1,3 miljardia euroa ja sillä halutaan tukea kansalaisia polttoaineiden ja sähkön hinnannousun paineessa Ukrainan sodan seurauksena. 

&#8211; Ruotsi toimii esimerkillisesti ja tuo omaa kansaa taloudellisesti helpottavan tukipaketin. Ruotsin hallitus ymmärtää, että kansalaisten liikkumisen turvaaminen on elinehto sille, että yhteiskunta pyörii. Ihmisten on päästävä liikkumaan töihin ja opiskeluihin, yritysten on voitava toimia ja kumipyörät on pidettävä liikkeessä, kansanedustaja Arja Juvonen sanoo.
Juvosen mielestä on turhauttavaa seurata Suomen hallituksen reagointia suomalaisten tilanteeseen polttoaineiden ja sähkön hintojen nousun keskellä.
&#8211; Hallitus ei halua painia suomalaisten perusasioiden kanssa, eikä se ole kertonut tuovansa mitään helpotusta kansalaisten taloudelliseen ahdistukseen. Harvaan asutuilla seuduilla matkat niin kauppaan kuin terveyskeskukseenkin ovat pitkiä, eikä köyhällä kansalaisella ole muuta mahdollisuutta kuin liikkua autolla ja maksaa entistä kovempaa hintaa. Nykyinen tilanne on myös alueellisen oikeudenmukaisuuden kannalta kestämätön, Juvonen huomauttaa.
Jakeluvelvoite poistettava
Juoven mielestä kehysriihessä on seurattava Ruotsin esimerkkiä ja näytettävä myös Suomen kansalle, että sen tukeminen on tärkeää.
&#8211; Polttoaineveroa on laskettava, sillä veroa on reilusti yli puolet polttoaineen hinnasta. Nyt jos koskaan on tuettava myös raskaan kaluston liikkumista, Juvonen vaatii.
SKAL ry:n tehdyn kuljetusbarometrin mukaan ennätyskorkea dieselin hinta on vakava uhka kuljetusyrityksille ja tuotteiden liikkumiselle. Tällä on väistämätön vaikutus yritysten kannattavuuteen ja edessä on konkursseja. SKAL on esittänyt, että jakeluvelvoite on poistettava määräaikaisesti, sillä uusiutuvan polttoaineen maailmanmarkkinahinta on korkealla.
&#8211; Jakeluvelvoitteen poisto ja ammattidieselin käyttöönotto eli kustannustuki dieselin käytöstä, olisivat selkeitä keinoja tukea yrittäjyyttä. Hallituksen on tartuttava näihin, Juvonen sanoo.
Apua yrityksille ja kansalaisille
Jakeluvelvoitteella tarkoitetaan uusiutuvien polttoaineiden (biopolttoaineiden) osuutta, joka polttoaineyhtiöiden pitää sekoittaa dieselin sekaan. Suomessa osuus on 19,5 prosenttia.
&#8211; Suomen hallitus on tässäkin asiassa ajamassa omaa kuljetusyrittämistä nurkkaan, sillä EU ei velvoita muuta kuin että vuonna 2030 osuuden pitää olla 14 prosenttia, Juvonen muistuttaa.
&#8211; Hallituksen on autettava nyt omaa kansaa bensa- ja dieselkriisissä, sillä vain siten varmistetaan hyvinvointia Suomessa, mahdollistetaan ihmisten liikkuminen maaseudulla, tuetaan työtä ja yrittäjyyttä, turvataan työnteosta saatavat veroeurot ja vahvistetaan myös Suomen hartioita auttaa muuta maailmaa, kuten Ukrainan sodan uhreja.

Juvonen: Suomen seurattava Ruotsia – tukipaketti bensa- ja dieselveron laskuun tarvitaan heti

Perussuomalainen Nuoriso vaatii, että EU:n elpymisrahastoon osallistumisesta järjestetään kansanäänestys kuntavaalien yhteydessä. Järjestö muistuttaa, että syksyllä kansanäänestystä vaativa kansalaisaloite sai vaadittavat 50 000 allekirjoitusta ennätysajassa ja kannatusilmoitusten keräys keskeytettiin asian kiireellisyyden vuoksi.

Perussuomalaisen Nuorison hallitus vetoaakin nyt Sanna Marinin hallitukseen, että se aloittaisi tarvittavat lainvalmistelut välittömästi, jotta kansanäänestys mittavasta paketista voidaan järjestää.
&#8211; Marinin hallitus on törkeällä tavalla ohittanut tukipakettia koskevan kansalaiskeskustelun, asiantuntijoiden näkemykset ja jopa eduskuntakeskustelun. Pääministeri Sanna Marinia ei liiemmin nähdä puolustelemassa pakettia eduskunnan keskusteluissa eikä väittelemässä asiantuntijoiden kanssa, toteaa järjestön puheenjohtaja Miko Bergbom.
&#8211; Silti hän on Brysselin yössä solminut sopimuksen, jolla suomalaisten rahoja ryöstetään Euroopan alisuoriutujille miljardeja euroja! Paketille on saatava kansan mandaatti, minkä vuoksi kansanäänestyksen järjestäminen on välttämätöntä.
Elpymisrahasto sitoo Suomen velkaunioniin
Elpymisrahasto muuttaa Euroopan unionin luonnetta ja rakenteita perustavanlaatuisilla tavoilla ja sitoo Suomea yhä tiiviimmin velka- ja tulonsiirtounioniin. Ennen eduskuntavaaleja 2019 ei ollut tietoa, että EU:ssa ryhdytään valmistelemaan näin massiivisia tulonsiirtoja, jotka poikkeavat unionin perussopimuksista. Perussuomalainen Nuoriso katsoo, että eduskuntakäsittelyä elvytyspaketista ei yksinkertaisesti voida käydä ilman kansanäänestystä.
&#8211; Kuntavaalien yhteydessä järjestettävä kansanäänestys olisi paras tapa hallitukselle saada selville, mitä mieltä suomalaiset paketista ovat. Viime syksyn ja alkutalven aikana kävi hyvin selväksi, että Marinin hallitus yrittää tukahduttaa keskustelun elpymispaketista kaikin mahdollisin keinoin, kertoo järjestön 1. varapuheenjohtaja Laura Jokela.
&#8211; Kansalaisaloitteestamme käyty keskustelu eduskunnan täysistunnossa suoritettiin vähin äänin, eikä pääministeri Marin vähemmän yllättäen edes osallistunut keskusteluun. En halua, että Suomi sitoutuu maksamaan muiden maiden virheistä, enkä halua elää maassa, jonka budjettisuvereniteetti viedään käsistä. Tästä syystä vaadimme kansanäänestystä elpymisvälineestä.
&nbsp;

Perussuomalainen Nuoriso: Elpymisrahastosta kansanäänestys kuntavaalien yhteyteen

Eilen eduskunnassa käytiin tiukka keskustelu siitä, pitäisikö EU:n uusi satojen miljardien tukipaketti laittaa kansanäänestykseen. Hallitus on haluton alistamaan asiaa kansanäänestyksen päätettäväksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tehnyt asiasta lakialoitteen ja tukee Perussuomalaisen Nuorison alulle panemaa kansalaisaloitetta, joka sai hetkessä tarvittavat yli 50 000 allekirjoitusta.
&#8211; Vuoden 1994 syksyllä Suomessa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys, jonka seurauksena Suomi liittyi Euroopan unioniin. Eipä silloin voitu kuvitellakaan nykyisen elpymispaketin satojen miljardien kaltaisia tulonsiirtoja mailta toisille. Luulen ja uskon, että äänestystulos Suomen EU-jäsenyydestä olisi ollut hyvin toisenlainen, jos menneistä ja tulevista tukipaketeista olisi tiedetty, esittelypuheenvuoron pitänyt perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomautti.
Ei kyse vain rahasta
Suomen kokonaisvastuiden on kaavailtu kasvavan noin 13 miljardiin euroon, joka käsittää sekä lainoja että myös suoria avustuksia. Perussuomalaiset korostivat, että kyse ei ole vain miljardien siirrosta Suomesta pois vaan vallansiirrosta: EU saisi paketin myötä muun muassa verotusoikeuden, joka olisi merkittävä liittovaltioaskel.
&#8211; Elpymispaketti muuttaa EU:n luonnetta peruuttamattomasti kohti velkaunionia ja yhä tiiviimpää integraatiota. Siksi mukanaolo elpymispaketissa vaatii sitä, että kansalaiset saavat näissä olosuhteissa päättää, ollako mukana vaiko ei, Antikainen vaati.
Hallitus vastustaa kansanäänestystä
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) vastasi vaatimuksiin toteamalla, että neuvoa-antavia kansanäänestyksiä on järjestetty vain kaksi, ja tässä asiassa kansanvaltaa käyttää eduskunta ja EU-asioissa sen suuri valiokunta. Tätä kantaa ovat tukeneet myös pääministeri Sanna Marin (sd.) ja Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.). Hallitus ei haluaa alistaa asiaa kansanäänestyksen päätettäväksi.
Ministereitä tuki myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen, joka huomautti, ettei yksikään EU-maa näillä näkymin ole järjestämässä asiasta kansanäänestystä. Hän kehui, että Suomi saa paketin kautta tukiaisia ja haastoi perussuomalaisia tarkentamaan näkemyksiään.
&#8211; Tässä ohjelmassa on paljon hyviä hankkeita pitkin maakuntia: laajakaistaa, biokaasua, koulutuspaikkoja, hyviä tukiaisia. Kysynkin nyt sitten edustaja Antikaiselta: mitkä tukiaiset pitäisi Savo-Karjalasta leikata? Teidän kotimaakuntanne on oikein iso näitten tukiaisten saaja. Oletteko Jussi Halla-ahon linjalla maaseudun tukien leikkaamisessa? Kurvinen haastoi.
Suomalaiset saavat vain omiaan takaisin – alle puolet
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vastasi Kurviselle huomauttamalla, että suomalaiset saavat EU:n mahdollisesta tukipaketista vain omiaan takaisin – alle puolet.
&#8211; Maaseudulla asuva viljelijä, yrittäjä, palkansaaja, autoilija, omakotiasuja varmasti ymmärtää, että nyt Italiaan ja Espanjaan kylvettävät suomalaiset rahat on verotettu heidän taskustaan, ja minkä lisäksi he maksavat itse ne eurosäkit, joita te käytte nyt heiluttelemassa siellä maakunnassa ja kerrotte, että rahaa tulee, Halla-aho huomautti.
&nbsp;

Eduskunnassa kipakka keskustelu EU-paketin kansanäänestysvaatimuksista – hallitus ei halua kuunnella kansalaisia

Nuukan pohjoisen ja vähemmän nuukan etelän jäsenvaltioiden kädenvääntö EU:n 750 miljardin tukipaketin kohtalosta jatkuu Brysselissä. PS:n Jani Mäkelän mukaan kyse on puhalluksesta, jossa EU:n rahoituskehykseen kaadetaan röyhkeästi kolmannes lisää. Asiaa ruodittiin Yle aamussa. 

Ylellä asiasta keskustelivat Mäkelän lisäksi Satu Hassi (vihr.) ja Pia Kauma (kok.). Kaikki kolme ovat suuren valiokunnan jäseniä.
Valiokunnan puheenjohtaja Hassin mukaan käynnissä oleva kokous on ”moneen vuoteen yksi EU:n merkittävimmistä” ja sen tarkoituksena on estää talouden alamäen muuttuminen pysyväksi alakuloksi ja jopa finanssikriisiksi. Hassin mukaan suuri valiokunta ei ole asettanut mitään ehdottomia neuvottelutavoitteita, päämäärä on pienentää paketin kokoa ja lainarahan osuutta.
Kauman mukaan paketissa mietityttää se, hyödyttääkö se Eurooppaa siinä määrin, kuin on ajateltu ja hyödyttääkö se silloin myöskään Suomea riittävästi. Kauman mukaan nyt mietityttää myös se, mihin ollaan menossa, aaukeaako tästä uudenlainen Euroopan unioni, jossa jatkossa olemme yhä useammin tällaisten avustuspakettien edessä?.
<h4>Vientiväite on &#8221;naurettava”</h4>
Perussuomalaisten Jani Mäkelän mukaan paketti on ainoastaan nimellisesti koronapaketti, eli oikeastihan tässä puhutaan jo valmiiksi taloutensa huonosti hoitaneiden maiden pönkittämisestä paremmin taloutensa hoitaneiden maiden rahoilla.
&#8211; Siellä voivat Italiat ja Espanjat jatkaa matalampien verojen kantamista tehottomammin, kun suomalainen veronmaksaja kantaa rahaa Euroopan kautta näille maille. Se, että sanotaan Suomen viennin riippuvan tästä, niin Suomen viennistä kuusi prosenttia menee niihin maihin, jotka tästä paketista eniten hyötyisivät. Eli vientiväite on varsin naurettava.
Mäkelän mukaan suomalaisille vientiyrityksille voisikin antaa mieluummin suoraa tukea.
Kauma oli Mäkelän kanssa osittain samaa mieltä siitä, että elvytyspaketista hyötyvät eniten Ranska, Italia ja Espanja. Kauman mukaan Italian ja Saksan välinen kauppa on suurta, joten jos Saksalla menee hyvin, niin se ”tottakai vaikuttaa myös Suomen vientiteollisuuteen, koska Saksa taas on meille tärkeä kumppani”.
<h4>Saksalla paljon saamisia Italiasta</h4>
Mäkelä otti YLE:n aamun keskustelussa esiin sen, että Saksalla on paljon saamisia Italiasta ja Saksan autoteollisuus tarvitsee hyviä asiakkaita Etelä-Euroopasta, eli ”kyllä tässä lähinnä Saksan vientiteollisuutta ollaan pelastamassa enemmänkin kuin Suomen vientiteollisuutta.&#8221;
Mäkelälle tulee nykytapahtumista mieleen edellinen eurokriisi, jossa pelastettiin Kreikka ja siinä samassa isojen eurooppalaisten maiden pankit.
&#8211; Vähän samanlainen kuvio tässä on kysymyksessä, mutta tämä on vielä röyhkeämpi kuin edellinen, koska tässä viedään ihan suoraa rahaa sinne, eikä vaan taata lainoja. Eli tässä suomalainen veronmaksaja konkreettisesti maksaa oikeata rahaa.
&#8211; Monivuotinen rahoituskehys kuulostaa hienolta sanalta, mutta sehän on oikeasti Suomen kannalta paljon epäedullisempi kuin edellinen. Suomi maksaa EU:lle enemmän jäsenmaksuja ja saa huonommin rahaa, eli Suomen nettomaksuosuus kasvaa. Nyt rahoituskehykseen kaadetaan noin kolmannes lisää tämän paketin kautta, ihan tästä noin vaan. Tämän suuruisesta puhalluksesta on kysymys.
<h4>”Suomi ei noudata oikeusvaltioperiaatteita”</h4>
Oikeusvaltioperiaate on noussut esille eräänä ehtona mahdollisten tukien myöntämisessä. Unkarin johto on ilmoittanut, ettei se hyväksy sopimusta, jossa tuet ja oikeusvaltioperiaate kytkettäisiin toisiinsa. Oikeusvaltiosta puhuminen on Mäkelän mielestä Suomen osalta tyhjää retoriikkaa, sillä Suomi ei noudata oikeusvaltioperiaatteita edes tässä neuvottelussa.
&#8211; Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että pääministeri rikkoo perustuslakivaliokunnan antamia kantoja vastaan tämän neuvottelun suhteen. Eli ei noudata sitä, mitä meidän perustuslakimme ylin tulkitsija on sanonut. Ja sitten Suomi menee muille sanomaan oikeusvaltioperiaatteesta ja tuhlaa oman neuvotteluvoimansa tällaiseen asiaan, joka ei oikeasti kiinnosta isoja EU-maita.
Mäkelän näkemyksen mukaan neuvottelut kuitenkin jatkuvat, jos sopuun nyt ei päästä ja jonkinnäköinen rahoituskehyshän sieltä tulee. Hän muistuttaa, että perussuomalaisten mielestä elvytysrahasto olisi pitänyt hylätä kokonaisuudessaan jo alusta alkaen.

Jani Mäkelä EU-neuvotteluista: Suomen viennin väitetään riippuvan tästä, mutta viennistämme vain kuusi prosenttia menee niihin maihin, jotka paketista eniten hyötyisivät

Läntisen maailman keskuspankit ovat kilpaa pyrkineet pitämään globalisaation laajentumisvuosien jälkeen tilanteen yhtä auvoisena kuin se oli viime vuosituhannen lopussa. EKP on puskenut uunituoretta rahaa tuhansien miljardien eurojen edestä arvopaperimarkkinoille, ja se aikoo puskea vielä lisää. Tämä on luonut vain näennäistä hyvän olon tunnetta tuhoisin seurauksin. Taloustieteen dosentti Tuomas Malisen pohtii elvytyksen vaikutuksia <a href="https://twitter.com/mtmalinen/status/1268457028164485121">Twitterissä</a>. Suomen Uutiset kokosi keskeiset ajatukset. 

Taloustieteen dosentti Tuomas Malisen kiintopiste on tuottavuus. Perusideana on se, että hyvät ja tuottavat yritykset luovat tuottavuutta. Ne kehittelevät tuotteitaan tai valmistusmenetelmiään.
Huonosti tuottava yritys kaatuisi tai olisi ainakin konkurssinsa rajamailla. Nollakoron rahapolitiikka piilottaa tuottavuuskasvun.
Malisen twiittiketjun ensimmäinen viesti (juttu jatkuu kuvan alla): 
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
I guess now is a good time to remind ourselves, why further debt and monetary stimulus is a bad idea. 
I understand the desperation, but the fact is that the <a href="https://twitter.com/hashtag/economy?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#economy</a> is not something you can manage from above. Thread.
Let&#39;s start with a familiar chart. 1/14<a href="https://twitter.com/GnSEconomics?ref_src=twsrc%5Etfw">@GnSEconomics</a> <a href="https://t.co/9D1Wv0D7OR">pic.twitter.com/9D1Wv0D7OR</a>
&mdash; Tuomas Malinen (@mtmalinen) <a href="https://twitter.com/mtmalinen/status/1268457028164485121?ref_src=twsrc%5Etfw">June 4, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Malinen havainnollistaa positiivisen koron merkityksen siten, että tämä korko erottaa hyvät ja toimimattomat yritykset toisistaan. Hyvä yritys toimii kohtuullisellakin lainakorolla, kattaen tuloillaan kulunsa ja vielä jää voita leivän päälle.
Tuottamattomat investoinnit johtavat kaameisiin tappioihin. Esimerkiksi eurokriisin aikaan Espanjassa sijaitseva Ciudad Realin lentokenttä rakennettiin miljardilla eurolla. Se myytiin <a href="https://www.forbes.com/sites/jamesasquith/2019/11/16/welcome-to-the-1-billion-abandoned-ghost-airportthat-just-received-its-first-flight-after-nine-years/#39065b897ebc">aasialaisille sijoittajille pilkkahintaan</a>.
Olisiko yksityinen raha polttanut miljardi euroa lähestulkoon kokonaan vain siitä ilosta, että lentokentällä liikkuu rahtikone silloin ja toinen tällöin? Tai että sillä &#8221;suojattiin espanjalaisia työpaikkoja&#8221; parin rakennusvuoden ajan?
Massiivinen lentokenttä rakennettiin 150 kilometrin päähän Madridista palvellakseen pääkaupungin liikennettä. Julkinen hanke toteutettiin, vaikka lentokentällä ei ole ollut kannattavaa toimintaa.
Yksityinen raha ei olisi kuuna päivänä lähtenyt tähän rakennusprojektiin. Samaan aikaan, kun ex-pääministeri Jyrki Katainen oli lykkinyt pankkitukea Kreikan kautta muun muassa Saksan ja Ranskan pankeille, hän oli skeptinen julkisen rahan tuottomahdollisuuksista.
– Ei voida ajatella, että minkä tahansa yrityksen heikkoudet korvattaisiin veronmaksajien rahoilla, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-6418915">Katainen jyrisi</a> 2012 suomalaisen telakkateollisuuden ahdingosta, jolle olisi tarvittu 50 miljoonan euron apupaketti.
Sama logiikka ei jostain syystä pätenyt ulkomaisiin pankkeihin &#8211; jotka ovat yrityksiä nekin. Niinpä pääministeri Katainen sälytti miljardiluokan pankkituet veronmaksajien rahoilla.
Mitä järkeä on tukea ulkomaisia pankkeja, muttei suomalaisia telakoita?
<h4>Löysällä rahalla löysät tulokset</h4>
Jos lainarahasta pitää maksaa korkoa, huonot liikeideat kaatuvat alkumetreillä. Entä jos lainaraha olisi ilmaista? Raha kanavoituu heikon tuottavuuden yrityksiin, kankeisiin savijalkoihin. Nämä savijalat eivät voi virtaviivaistaa toimintaansa halutessaankaan, koska ne ovat riippuvaisia alhaisista koroista. Hiemankin korkeammat korot kaataisivat ne.
Tuottavuus kärsii. Kasvu jää aneemiseksi, kuten Euroopassa on havaittu.
EKP ilmoitti juuri uudesta yritystuesta. Se aikoo ostaa yritysten lainapapereita, mutta niissä on riskinsä. Ja panokset vain kovenevat.
Kauanko julkinen sektori jatkaa heikosti tuottavien yritysten tukemista? Maailmassa yrityksiä on kaatunut haastajien edessä. Se kuuluu markkinatalouteen. Nyt suunnitelmataloudella pyritään pitämään kaikki ennallaan.
Yhdessä asiassa tämä strategia on onnistunut: talous ei ole Suomessa juurikaan kasvanut sitten vuoden 2008 luvuista. Se on pysynyt ennallaan.

Taloustieteen dosentti Malinen selittää, miksi EKP:n rahapoliittinen elvytys murentaa talouden

VTT Koronakriisi aiheuttaa kasvua erityisesti pk-yritysten ja yksinyritysten konkursseissa. Kriisin pitkittyessä lukuisten pienten yritysten liikevaihto voi romahtaa. Konkurssien lukumäärä voi nousta jopa 10 000:een ja ylikin sen. Heikki Koskenkylä arvioi Suomen Uutisille hallituksen korona-tukipakettia. Koskenkylän mukaan hallituksen toimet ovat oikein suunnattuja, mutta tukitoimet pk-yrityksille ja yksinyrittäjille tuskin ovat vielä riittävät. Huhtikuussa kehysriihessä onkin varauduttava uuteen lisäbudjettiin. Suomen lähtötilanne on paljon huonompi kuin monilla muilla mailla. 

Hallituksen perjantaina julkaiseman tukipaketin kokoa on kehuttu varsinkin Ylen ohjelmissa suureksi tai jopa jättimäiseksi. Koronaviruksen aiheuttamien taloudellisten ongelmien kasvamisen ehkäiseminen kohdistuu pääosin yrityssektoriin ja siinä erityisesti pieniin yrityksiin. Hallitus pyrkii ehkäisemään turhia konkursseja, jotka voisivat johtua maksuvalmiuden ja luotonsaannin heikkenemisestä.
Kriisipaketin koko on 15 miljardia euroa ja se näyttää suurelta verrattuna valtion 58 miljardin euron budjettiin. Tukipaketti ei todellisuudessa ole niin suuri kuin miltä ensinäkemältä näyttää. Valtaosa tuesta on lainojen takauksia ja yritysten verojen sekä TEL-maksujen siirtämistä eteenpäin. Suora tuen määrä on varsin pieni. Tukeen liittyy hallituksen eduskunnalle antama noin 400 miljoonan euron lisätalousarvio. Välilliseksi yritysten tueksi voidaan katsoa myös työmarkkinajärjestöjen esitys lomautusten nopeuttamisesta. Tukipaketin pääkohdat ovat seuraavat:
1. Valtion erityisrahoitusyhtiön Finnveran takausvaltuuksien nostaminen kahdesta miljardista 12 miljardiin. Finnvera takaa lainoja, joita yritykset hakevat pankeista.
2. Verojen ja eläkemaksujen lykkäys 3 &#8211; 4.5 miljardia euroa. Lykkääminen on kuitenkin vain kevään yli. Kyseessä ei ole suora tuki, koska verot ja eläkemaksut pitää maksaa myöhemmin takaisin.
3. Yksityisten työnantajayritysten TEL-maksuja alennetaan määräaikaisesti 2,6 prosenttiyksikköä. Euroissa tämä on noin 900 miljoonaa. Rahoitus tulee eläkerahastojen Emu-puskureista. Rahat kuitenkin kerätään takaisin vuosina 2022-2025 eläkemaksuja nostamalla.
4. Business Finland ja ELY-keskusten suorat avustukset 200 miljoonaa euroa. BF on entinen Tekes. Tämä on valtion suoraa tukea yrityksille. Näitä rahoja yritysten ei tarvitse maksaa takaisin.
Jo aiemmin Suomen Pankki ja Valtion eläkerahasto VER päättivät ostaa yritysten lyhytaikaisia velkapapereita eli yritystodistuksia kumpikin yhdellä miljardilla eurolla. Tällaiset velkapaperit ovat pääosin suurten yritysten rahoittamista. Jos koronakriisi laskee yrityksen kannattavuutta, voi olla vaikeata saada rahaa markkinoilta tällaisilla velkapapereilla ja korkokin voi nousta.
Finanssivalvonta eli FIVA laskee tilapäisesti pankkien pääoma- ja likviditeettivaatimuksia 30 miljardilla eurolla. Tämä helpottaa pankkien luoton myöntämistä ja laskee paineita nostaa korkoja.
Euroopan keskuspankki teki jo aiemmin päätöksen lisätä huomattavasti valtioiden ja yritysten velkapapereiden ostoa markkinoilta, mikä estää pitkien korkojen nousua. Lisäksi pankkien maksuvalmiusluottojen saamista EKP:stä lisättiin ja hinta tehtiin aiempaa edullisemmaksi varsinkin, jos pankki myöntää luottoja pk-sektorin yrityksille.
Työmarkkinajärjestöjen ehdotuksesta hallitus tukee väliaikaisia muutoksia työelämän lainsäädäntöön. YT-neuvottelujen minimikesto lomautuksissa alenee viiteen päivään. Yritys säästää tällöin palkkakuluissa. Hallitus päätti myös mahdollistaa yrittäjille, yksinyrittäjille ja freelancereille väliaikaisen työttömyystuen noston.
Hallituksen tukitoimet yritetään suunnata pääosin pienille ja keskisuurille työnantajayrityksille sekä yksinyrittäjille. Pk-sektorin yrittäjät ja yksinyrittäjät <a href="https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2018/05/Veroja-velkaa-ja-kaverikapitalismia-PDF.pdf">ovat</a> yrityssektorissa ylivoimaisesti suurin työllistäjä.
Yrityksiä oli Suomessa vuonna 2017 noin 282 000. Jos maa-, metsätalous- ja kalatalouden yritykset otetaan mukaan luku on noin 360 000.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/koskenkyla_yritystenkoko.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-60749" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/koskenkyla_yritystenkoko.png" alt="" width="849" height="283" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/koskenkyla_yritystenkoko.png 849w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/koskenkyla_yritystenkoko-300x100.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/koskenkyla_yritystenkoko-768x256.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/koskenkyla_yritystenkoko-100x33.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/koskenkyla_yritystenkoko-60x20.png 60w" sizes="auto, (max-width: 849px) 100vw, 849px" /></a>
Taulukosta havaitaan, että reilusti yli puolet yrityksistä on yksinyrittäjiä, jotka siis eivät ole työnantajia. Työnantajayrityksiä on runsaat 90 000. Mikro- ja yksinyrittäjät ovat yli 90 prosenttia kaikista yrityksistä. Tämä on EU-maiden suurimpia osuuksia. Toisaalta keskisuurten osuus on EU-maiden pienimpiä.
Työllisyyden kasvua on ollut Suomessa vuosina 2000-2016 pääosin mikro- ja pienissä yrityksissä sekä yksinyrittäjissä. Keskisuurissa kasvu on ollut vähäistä ja suurissa yrityksissä Suomessa oleva henkilöstö on supistunut huomattavasti.
Näiden yritystilastojen valossa voidaan sanoa, että hallituksen toimet ovat oikein suunnattuja. Koronakriisi aiheuttaa kasvua erityisesti pk-yritysten ja yksinyritysten konkursseissa. Näitä on nyt perusteltua estää varsinkin, jos yritys on ollut kannattava. Suurille yrityksille riittää ainakin aluksi likviditeetin turvaaminen ja TEL-maksujen alennus. Jos kriisi kestää 2-3 kuukautta kauemmin, voi osalla suuria yrityksiä tulla kannattavuusongelmia. Viennin elpyminen on monille suurille yrityksille ratkaisevaa.
Hallituksen tukitoimet pk-yrityksille ja yksinyrittäjille tuskin ovat riittävät. Monet ekonomistit näyttävät pitävän Finnveran takausten lisäämistä ehkä merkittävimpänä toimena. Tämä keino on kuitenkin vain rahoituksen saannin takaamista eikä suoraa tukea.
Kriisin pitkittyessä lukuisten pienten yritysten liikevaihto voi romahtaa. Konkurssien lukumäärä voi nousta jopa 10 000:een ja ylikin sen. Konkursseja oli 1990-luvun alun lamassa neljänä vuotena noin 50 000. Tuolloin monet yritykset kaatuivat valuuttaluottoihin, kun markka devalvoitui 20-30 prosenttia. Nyt on vaarana liiketoiminnan pysähtyminen kokonaan kuten on jo tapahtunut monille palvelualan yrityksille. Konkursseja voi tulla paljon nopeampaa tahtia kuin 1990-luvun lamassa. Hallituksen tulee varautua suoraan yritystuen voimakkaaseen kasvuun jopa usealla miljardilla eurolla, koska muuten työttömien lukumäärä voi kasvaa rajusti. Työttömiä on nyt 6-7 prosenttia. Suuressa lamassa 1991-1994 työttömiä oli peräti 20 prosenttia.
Yksityisten isojen yritysten pääomittaminen ja valtion omistamissa yrityksissä omistusosuuden kasvattaminen voi tulla tarpeelliseksi kriisin pahentuessa ja pitkittyessä.
Huhtikuussa kehysriihessä onkin varauduttava uuteen lisäbudjettiin. Suomen lähtötilanne on paljon huonompi kuin monilla muilla mailla. Ruotsilla, Tanskalla, Hollannilla, Itävallalla sekä Saksalla on ollut jo vuosia vaihtotaseen ylijäämä, mutta Suomella alijäämä. Suomen kilpailukyky on siis ollut huonompi kuin vertailun muilla mailla. Vertailumailla on työllisyysaste 76-78 prosentin tasolla, Suomella 73 prosenttia. Lisäksi Suomessa on vanhuushuoltosuhteen kasvu nopeinta. Tämä suhdeluku on 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien suhde 15-64-vuotiaisiin. Suomessa suhdeluku on nyt 33 prosenttia, mutta muissa pohjoismaissa 21-29 prosenttia. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 Suomen suhdeluku olisi 50 prosenttia ja muilla pohjoismailla noin 40 prosenttia. Suomessa onkin yksi EU-maiden huonoimpia huoltosuhteita. Meillä julkisen sektorin kestävyysvaje on ylivoimaisesti pahin pohjoismaista.
Koronakriisi lisää valtion ja kuntien velkaantumista ja budjettivaje kasvaa. Kriisin päätyttyä hallitus joutuu kiristämään finanssipolitiikkaa merkittävästi. Lisäksi tarvitaan voimakkaita keinoja työllisyysasteen nostamiseen. Hallituksen 75 prosentin tavoite ei riitä alkuunkaan. Ja nyt lähtötaso voi pudota 70-72 prosentin tasolle koronakriisin tähden.
Suurin potentiaali lisätä työllisyyttä on Suomessa 55-64-vuotiaiden ikäryhmissä. Suomen työllisyysaste tässä ryhmässä on vain 66 prosenttia. Ruotsilla se on peräti 77 prosenttia eli noin kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi. Ero on valtavan suuri. Jos Suomen työllisyysaste olisi tässä ryhmässä Ruotsin tasoa, meillä olisi yli 90 000 työllistä nykyistä enemmän. Paineet paikallisen sopimisen lisäämiseen kasvavat erityisesti pk-yritysten osalta. Tämä tulee olemaan hyvin vaikea kysymys erityisesti SDP:lle ja vasemmistoliitolle. Keskustalle ja vihreille tämä sopisi ilmeisesti hyvin.
Arvonlisäverotuksen eli ALVn verotonta osuutta tulisi nostaa olennaisesti, jopa 20 000 – 30 000 euron tasolle. Tällöin julkisia menoja on alennettava esimerkiksi kehitysapua leikattava ja pakolaisten tukemista vähennettävä. Lisäksi veroja pitäisi lisätä, kuten yleishyödyllisten yhteisöjen pääomatulojen verotuksella, 5-10 prosenttia olisi sopiva aloitustaso. Osinkoverotuksen muutkin porsaanreiät tulisi tukkia. Nykyisin kotitaloudet ovat osinkoverojen päämaksajat.
Edellä olevan valossa voidaan sanoa, että Marinin hallituksen haasteet ovat valtavat koronakriisin jälkeen. On hyvin epävarmaa, pystyykö punavihreä hallitus riittäviin päätöksiin.

Tukipaketti

Koskela: Tekeekö hallitus vaalikampanjaa maataloustuottajien kustannuksella?

Purra: Maataloudessa menee huonommin kuin vuosikymmeniin – jopa kolme tilaa lopettaa joka päivä

Kike Elomaa: Energian hintapommi osuu kipeästi maatalouteen – ”Jos tilat lopettavat, katoavat työpaikat myös muualtakin”

Purra vaatii vastuun kantamista Uniper-sotkusta: ”Omistajaohjaus on Suomessa surkeassa jamassa”

Veronmaksajan tuskanhiki Uniper-sotkusta kasvaa – Purra vaatii ministereitä esiin ja eduskuntaa koolle

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Hallituksen maatalouspaketti on pelkkä mahalasku

Juvonen: Suomen seurattava Ruotsia – tukipaketti bensa- ja dieselveron laskuun tarvitaan heti

Perussuomalainen Nuoriso: Elpymisrahastosta kansanäänestys kuntavaalien yhteyteen

Eduskunnassa kipakka keskustelu EU-paketin kansanäänestysvaatimuksista – hallitus ei halua kuunnella kansalaisia

Jani Mäkelä EU-neuvotteluista: Suomen viennin väitetään riippuvan tästä, mutta viennistämme vain kuusi prosenttia menee niihin maihin, jotka paketista eniten hyötyisivät

Taloustieteen dosentti Malinen selittää, miksi EKP:n rahapoliittinen elvytys murentaa talouden

Koskenkylä: Hallituksen tukipaketin koko suurehko, mutta suoran tuen määrä on liian pieni

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025