Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

tukipolitiikka

Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”

Keskusta ja Liike Nyt tekivät vapun jälkeen välikysymyksen, jossa he kysyivät hallitukselta muun muassa sitä, miten hallitus palauttaa luottamuksen Suomeen ja vahvistaa edellytyksiä Suomen talouskasvun nostamiseksi selvästi korkeammalle uralle. Hallituspuolueet vastasivat välikysymykseen eduskunnassa tänään keskiviikkona.

Perussuomalaisten ryhmäpuheen piti kansanedustaja Antti Kangas, joka ihmettelee välikysymyksen ajoitusta. Kankaan mukaan viimeisten vajaan parinkymmenen vuoden aikana Suomen taloudessa on koettu nousu- ja laskukausia sekä kriisejä.
&#8211; Säästöjen sijaan edelliset hallitukset kasvattivat menoja myös parempina aikoina. Kyseinen talouspolitiikka ajoi Suomen syvään velkaantumisen kierteeseen. Tämä välikysymys talouspolitiikasta olisi ollut ajankohtaisempi edellisten hallitusten aikana.
&#8211; Yllättävää nyt esitetyssä välikysymyksessä onkin kysymyksen ajoitus. Nykyhallitus ei rakenna politiikkaansa edellisten hallitusten tavoin julkisen velan kasvattamisen varaan. Nykyhallituksen politiikka tähtää Suomen talouden pelastamiseen: julkisen talouden tasapainottamiseen, talouskasvun vauhdittamiseen ja velkaantumisen hillintään.
Vastuuttomuudelle on saatu loppu
Kangas muistuttaa keskustaa sen talouspoliittisista virheistä.
&#8211; Vuoden 2007 vaalien alla keskusta puhui jopa viiden miljardin jakovarasta eli julkisten menojen rajusta lisäämisestä. Taustalla oli Nokia-buumi, ja sen tuomat verotuotot soittivat seireenien lauluja keskustalaisten korviin. Lopulta buumi katkesi, verokertymä väheni, mutta menotasoa ei saatu hillittyä. Syömävelan kasvattaminen pääsi edelleen voitolle vanhojen puolueiden luvatessa vaalien alla ”kaikille kaikkea kivaa”.
&#8211; Nyt tälle vastuuttomuudelle on saatu viimein loppu. Olisikin toivottavaa, että välikysymyksen allekirjoittaneet siirtäisivät katseensa pois peruutuspeilistä ja osoittaisivat sitä vastoin tukensa hallituksen tekemälle suunnanmuutokselle.
Sotemenoja on hillittävä
Välikysymyksessä nostetaan esiin sote-alan säästöt, huomaa Kangas.
&#8211; Huomiotta tosin jää se, miksi säästöjen hakeminen sotesta on haastavaa. Edellinen hallitus kirjoitti lain sellaiseen muotoon, ettei sote-menoille ole edes teoreettista kattoa, ja kaikki mahdollinen ja mahdoton on toteutettava. Ostopalvelut ovat pakotettuja, ja siihen käytetään avointa shekkiä. Nykyinen keskustan rakentama sote-malli ei toimi. On syytä korostaa, että hallitus lisää rahoitusta sote-palveluihin, mutta hillitsee sote-menojen kasvua.
Kasvun ja työn linja
Hallitus ajaa politiikkaa, joka tukee kasvua ja työtä, sanoo Kangas.
&#8211; Hallitus hakee talouskasvua esimerkiksi puhtaan energian ja bioteknologian kannustimilla. Alan kasvun merkitystä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomelle ei voida liiaksi korostaa. Maatalouden osalta hallitus on keskittynyt siihen, mistä kannattavuutta saadaan pitkäjänteisesti, eli ruokaviennin voimakkaaseen kehittämiseen.
&#8211; Nyt on viimein unohdettu keskustalainen kriisitukipolitiikka, joka on ajanut maatalouden entistä syvempään ahdinkoon. Hallituksen toimilla tavoitellaan kasvua ja uusia työpaikkoja.
&#8211; Hallitus on valinnut politiikassaan myös työn linjan. Kannustinloukut saavat purkutuomioita ja ahkeruus palkitaan. Suomalaisia ei tarvitse holhota, vaan yksilöille on tarjottava mahdollisuuksia kantaa vastuuta omasta elämästään.
Kehitysyhteistyöleikkaukset ovat oikeudenmukaisia
Oppositio puhuu oikeudenmukaisuudesta, sanoo Kangas. Niin tekee hallituskin:
&#8211; Välikysymyksessä kyseenalaistetaan hallituksen säästötoimien oikeudenmukaisuutta. Mittavat leikkaukset esimerkiksi kehitysyhteistyöhön noudattavat nimenomaan oikeudenmukaisuuden linjaa.
&#8211; Ulkomaille kylvettävää rahaa voisi perustella silloin, jos rahalla saisi oikeasti jotakin konkreettista aikaan. Valitettavasti monien kehitysavun kohdemaiden kansalaiset eivät ole suomalaisten rahoista juuri hyötyneet, saati arvojamme tai demokratiaa omaksuneet. Tulokset ovat olleet osin jopa päinvastaisia odotuksiin nähden.
Kansalaisten arkeen ei lisää kustannuksia
Kangas muistuttaa, että hallitus ei toimillaan lisää kansalaisten arkeen kustannuksia.
&#8211; Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus panostaa esimerkiksi maanpuolustukseen ja turvallisuuteen. Niistä ei tingitä. Hallitus ei nosta ruoan arvonlisäveroa. Myös toimet autoilun kustannusten hillitsemiseksi ovat merkittäviä. Kansalaisten arjen kustannukset on pidettävä kurissa.
Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että julkisen talouden tilasta käydään avointa keskustelua, sanoo Kangas.
&#8211; Olisi kuitenkin suotavaa, että opposition esitykset taloustoimista perustuisivat tosiasioihin ja että ne olisivat realistisia toteuttaa. Emme voi luottaa esimerkiksi harmaan talouden kitkennän tuovan satoja miljoonia euroja valtion kassaan ja siksi jättää muita vaikuttavia toimia tekemättä. Toivomme oppositiolta konkretiaa ja realismia keskusteluun.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Hallituksen työn ja kasvun linja nostaa Suomea

Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puntaroi tuoreessa blogissaan EU:n hyötyjä ja haittoja meille suomalaisille.
EU-parlamenttivaalien alla Purra katsoo, että kaikkien parlamenttiin valittavien edustajien – puolueesta riippumatta – tulisi äänestyksissä ja linjauksissa toimia Suomen etu edellä ja pitää mielessä, millaisia hintalappuja unionitason päätöksistä seuraa veronmaksajalle ja millaista taakkaa ylisääntely aiheuttaa yrityksille ja hallinnolle.
&#8211; Edessä olevat Euroopan parlamentin vaalit ovat valtavan tärkeät Suomelle ja suomalaisille. Ajan henki on nyt toisenlainen kuin viisi vuotta sitten. Käsillä onkin todellinen mahdollisuus sisältä päin uudistaa unionia reilumpaan ja parempaan suuntaan – sekä samalla pyrkiä estämään meille suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen. Tämä toki edellyttää sitä, että valitsemme EU-edustajamme viisaasti.
Yhteismarkkinoiden toimivuutta vahvemmaksi
Myönteistä EU:ssa on toimiva yhteismarkkina-alue, Purra kirjoittaa.
&#8211; Kauppapolitiikan kannalta Suomen sijainti on kuitenkin aina ollut haastava, ja erityisen haastava se on juuri nyt idänkaupan ollessa jäissä. Toisinaan hauraiksi osoittautuneet logistiikan ketjut myös nostavat Suomen kaupankäynnin vaikeuskerrointa. Siksi EU:ssa keskeinen tehtävämme onkin vahvistaa yhteismarkkina-alueen toimivuutta, siis varmistaa suomalaisten yritysten ja kuluttajien sujuva pääsy yhteismarkkinoille kaikissa tilanteissa.
Yhteismarkkinoiden toimintaa kuitenkin haittaa ja kilpailua vääristää kansallinen tukipolitiikka, johon on EU:ssa viime vuosina palattu energiakriisien ja Ukrainan sodan vuoksi. Samalla Suomi myös joko suoraan tai epäsuorasti rahoittaa muiden maiden tukia.
&#8211; Eräitä kriittisiä kohteita lukuun ottamatta EU:ssa tulisikin ryhtyä edistämään valtiontukien kieltämistä. On kuitenkin oltava realisti ja ymmärrettävä, että tämä tuskin tulee aivan pian tapahtumaan.
EU-jäsenmaat vastatkoot omista talouksistaan
Yhdeksi EU:n tunnusmerkiksi on viime vuosina valitettavasti tullut, että vaikeiden aikojen keskellä EU hylkää omien sääntöjensä noudattamisen. Samalla unionin talousryhti on veltostunut.
Usein tästä seuraa päätöksiä, jotka kasvattavat kansalaisten velkavastuita, Purra kirjoittaa.
&#8211; EU-perussopimuksista johdettavan no bailout -säännön mukaan kukin jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan eikä toisten velkoja maksella. Toisin kuitenkin tapahtui, kun koronan varjolla toteutetulla elpymisvälineellä Suomi sitoutettiin osallistumaan osaksi yhteisvelkaa, joka on johtanut miljardien lahjoittamiseen Etelä- ja Itä-Eurooppaan. Lasku on kallis ja sitä maksetaan pitkään, joten vastaava ei saa toistua. Yhteisvelan kasvattaminen tulee päättäväisesti torjua.
Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää.
Lue blogi <a href="https://www.soste.fi/blogikirjoitus/riikka-purra-suomen-etu-edella-euroopan-unionissa/">täältä</a>.
&nbsp;

Purra: Ei enää lisää EU-yhteisvelkaa kriisien varjolla

Segregaatio ja rinnakkaisyhteiskunnat ajavat pohjoismaista hyvinvointivaltiota yhä ahtaammalle. Oleskelu tukiviidakossa on kovin monelle ikään kuin oikeus vailla velvollisuuksia. Vallitsevaa todellisuutta voi yrittää taklata, vaikka kansalaiskokeella.

Ruotsin porvarihallitus <a href="https://www.svd.se/a/GM7196/invandrare-ska-testas-for-att-fa-bidrag">julkaisee</a> piakkoin esityksen pakollisesta Ruotsin kurssista, jonka sisäistäminen ja läpäiseminen olisi pakollista tuoreille maahanmuuttajille.
”Ruotsia pitää osata puhua”
Vasta sen jälkeen avautuisivat ovet hyvinvointiyhteiskunnan palvelutarjontaan. Asiasta on periaatteessa sovittu jo <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/allt-du-behover-veta-om-tidoavtalet">hallitusohjelmassa</a> (Tidöavtalet).
&#8211; Perustuslakia on kunnioitettava. Ruotsia pitää osata puhua, mutta muista kulttuureista voi toki ottaa vaikutteita. Keskeinen seikka on luottamus. Tarkoittaa sitä, että viranomaiset ovat keskuudessamme, koska he tahtovat meille hyvää, <a href="https://www.dn.se/sverige/kunskap-om-svenska-varderingar-blir-krav-for-bidrag/">painottaa</a> työmarkkinaministeri Johan Pehrson Dagens Nyheterissä.
Tarjouksesta ei voi kieltäytyä
Maahanmuuttajan aapinen koostuu tasa-arvoon liittyvistä käytännön kysymyksistä, oikeusvaltion periaatteista, sananvapaudesta sekä lasten oikeuksista. Opitun testaaminen tapahtuu sitten kansalaiskokeessa, jonka jälkeen henkilön oletetaan toimivan pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon soveltuvalla tavalla.
&#8211; Tämä ei todellakaan ole pelkkä tarjous vaan vaatimus. Kurssi päättyy kokeeseen, joka on läpäistävä, Pehrson muistuttaa.
Menestyksellisen kokeen jälkeen henkilön on mahdollista saada kotoutumistukea. Järjestely on tulossa voimaan hallituskauden jälkipuoliskolla eli todennäköisesti vuonna 2025.

Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus haluaa laittaa maahanmuuttajat testiin – vasta pohjoismaisten arvojen osaaminen avaisi tukihanat

Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner nostaa Suomen Uutisissa esille EU:n perussopimuksiin kaavaillut <a href="https://stage.sudev.fi/eun-perussopimuksiin-kaavaillaan-suuria-muutoksia-pirkko-ruohonen-lerner-pyrkimys-on-luoda-eusta-supervalta-jossa-itsenaiset-jasenmaat-alistuisivat-eun-alueiksi/">suuret muutokset</a>. Hän arvioi, että pyrkimys on tehdä EU:sta eräänlainen liittovaltio. Siinä jäsenmaista tulisi EU:n supervallan alueita. Muutokset uhkaisivat kansallisvaltioiden suvereniteettia. VTT, Suomen Pankin ex-osastopäällikkö Heikki Koskenkylä analysoi Suomen Uutisille EU:n haasteita ja tulevaisuudennäkymiä.

Ruohonen-Lerner on kritiikissään täysin oikeassa. Perussopimukset luotiin 1990-luvun alussa, kun EU perustettiin Maastrichtin sopimuksella. Sopimusten muuttaminen on ollut vaikeata, koska se edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä. Nyt on käynnissä todella dramaattinen muutos perussopimuksiin. Euroopan parlamentin valiokunta ehdottaa mietinnössään yhteensä 267 tarkistusta perussopimuksiin.
Perussopimusten muuttamisyritys osuu hankalaan ajankohtaan, koska EU:lla on valtavia haasteita muutenkin. EU:n komissio tähtää EU:n merkittävään laajentumiseen, mikä toisi mukanaan suuria haasteita. Toiseksi EU:n sisämarkkinat eivät ole kehittyneet odotetusti. Tämä heijastuu myös EU:n huonoon taloudelliseen menestykseen. Kolmanneksi EU on lisännyt yhteisen velan ottoa ja tukien määrää. Komissio on ilman selkeätä päätöstä tekemässä EU:sta velka- ja tulonsiirtounionia. Myös jäsenmaiden valtioiden tuen maidensa yrityssektorille on sallittu kasvaa valtavasti.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on viime aikoina kannattanut voimakkaasti laajenemista itäänpäin. Hän perustelee laajenemista sillä, että EU:n geopoliittinen painoarvo kasvaisi. Hän pitää laajentumista jopa EU:n kohtalonkysymyksenä. Hän saattaa olla tässä pahasti hakoteillä. Jäsenyysneuvottelut ovat olleet jo pitkään käynnissä usean Balkanin alueen maan kanssa. Näitä ovat Albania, Bosnia-Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia. Neuvottelut on päätetty käynnistää Ukrainan ja Moldovan kanssa. Myös Georgia haluaa päästä jäsenmaaksi. Turkin kanssa neuvottelut eivät ole edenneet. Jos kaikki hyväksyttäisiin jäseniksi, niin EU kasvaisi peräti 35 maan yhteisöksi.
Laajentuminen muuttaisi olennaisesti unionin poliittista valtatasapainoa. Jäsenmaiden välinen heterogeenisuus kasvaisi valtavasti. Taloudelliset erot maiden välillä kasvaisivat ja samoin asukaskohtaisen kansantulon erot. Paine tulonsiirtoihin korkean elintason maista alemman tason maille kasvaisi suuresti. Kehittyneitä ja toimivia sisämarkkinoita olisi hyvin vaikea luoda. Poliittiset erimielisyydet kasvaisivat. Uusissa jäsenmaissa on myös paljon korruptiota ja osassa heikosti toimiva demokratia. Jäsenyyden ehdoissa ei saisi tinkiä lainkaan. Laajenemiseen pitäisi varata aikaa 10-20 vuotta. Ursula von der Leyenin kiirehtimistä uusien jäsenien ottamisessa on vaikeata ymmärtää. Se voisi johtaa pikemminkin EU:n hajoamiseen tai ainakin toiminnan halvaantumiseen sekä jatkuvaan riitelyyn päätöksenteossa.
Kun EU perustettiin 1990-luvun alussa, sen kantava idea oli sisämarkkinat. Ajatus oli lähtöisin ranskalaiselta poliitikolta ja Euroopan unionin komission puheenjohtajalta Jacques Delorsilta. Tavoitteena oli tehostaa tavaroiden ja palvelujen liikkumista maiden välillä, samoin myös pääoman ja työvoiman osalta. Esikuvana oli Yhdysvaltojen talousmalli. Eurokin perustettiin pitkälti samaa tarkoitusta varten. Ajatuksena oli pienentää valuuttariskejä maiden välisessä toiminnassa. Sisämarkkinat kehittyivätkin hyvin lähinnä teollisuuden osalta noin 20 vuoden ajan. Kansainvälinen finanssikriisi vuosina 2008-2009 johti kuitenkin pysähdystilaan integraatiossa. Sitten alkoi vuoden 2010 euroalueen kriisi. Useita maita jouduttiin tukemaan. Eurokin ajautui kriisiin ja pelastettiin EKP:n tuella.
Palvelujen integraatio ei ole juuri edennyt. Tavoitteeksi asetettu pääomamarkkinaunioni ei ole toteutunut. Yritysten ulkoisesta rahoituksesta on edelleen pääosa pankkiluottoja, pääomamarkkinoilta rahoitusta tulee vähemmän. Euroopan unionin sisämarkkinat toimivat heikosti verrattuna Yhdysvaltojen liittovaltion talouteen. Euroopan unionin arvokkain ydin sulaa. Helsingin Sanomien pääkirjoitus 13.11.2023 otsikolla ”Eurooppa näivettyy, kun maailma menee menojaan” on dramaattista tekstiä. Tavaroiden, palvelujen, pääomien ja ihmisten vapaan liikkuvuuden sisämarkkinat eivät ole edenneet. Unionin arvokkain ydin sulaa.
Vuosituhannen alussa rakennellun Lissabonin strategian mukaan EU:n tavoite oli olla vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin tietotaitopohjaan perustuva talous. Tämä on jäänyt haaveeksi. Yhdysvallat on ollut jatkuvasti paljon dynaamisempi ja innovatiivisempi talous kuin EU tai mikään sen jäsenmaa erikseen. Yhdysvaltain BKT:n kasvuvauhti on ollut viimeiset 15 vuotta kaksinkertainen EU:hun verrattuna.
EU:n kolmas ongelma on yhteisen velan ja tukipolitiikan kasvu. Näitä komissio suunnittelee lisää. Lisäksi komissio on antanut luvan lisätä jäsenmaiden suoria tukia yrityksille vuosi toisensa perään. Komissio löyhensi valtiontukien antamista ensin koronakriisissä, sitten Venäjän aloittaman Ukrainan sodan ja energiakriisin vuoksi. EU-maat antoivat poikkeustukia yrityksille vuosina 2020-2021 noin 700 miljardia euroa. Viimeisten vajaan kahden vuoden aikana tukia on myönnetty yli 700 miljardia euroa. Neljässä vuodessa tukia on annettu lähes 1 500 miljardia euroa.
Valtion tuet sotkevat markkinoiden toimintaa valtavasti. Resurssit eivät liiku maasta toiseen. Pienet valtiot, kuten Suomi, ovat häviäjiä. Tässä kilpailussa ne eivät pysy mukana. Vaikka Yhdysvalloissakin on lisätty tukia, toimii markkinaehtoinen talous edelleen hyvin. Siellä on hyvin tehokkaat sisä- ja pääomamarkkinat. Yrityssektori on voimissaan. Vuosituhannen alussa sadasta maailman suurimmasta yrityksestä 40 oli eurooppalaisia. Nyt niitä on enää 12. Lisäksi maailman markkina-arvoltaan kolmenkymmenen suurimman yrityksen joukossa on vain kolme eurooppalaista yritystä, joista kaksi on unionin jäsenmaissa ja yksi sveitsiläinen. Suurin osa on amerikkalaisia. EU:n osuus maailman bruttokansantuotteesta on laskenut selvästi. Vastaavasti Kiinan ja Yhdysvaltain osuus on kasvanut. Kiinalla on silti vielä pitkä tie Yhdysvaltain tasolle.
Euroopan unioni on ”taantuva suurvalta”. Laajeneminen 35 valtion yhteisöksi voisi olla katastrofi. EU hajaantuisi entistä enemmän hyvin eritasoiseksi maajoukoksi. Komission ja parlamentin tulisi lopultakin keskittyä sisämarkkinoiden eli integraation kehittämiseen ja syventämiseen. Mallia voisi ottaa Yhdysvalloista. Tehtävä on hyvin haastava ja vaativa. Se vie paljon aikaa. Laajentumista on syytä siirtää kauaksi tulevaisuuteen. Vallan keskittäminen komissiolle tulee pysäyttää. Se johtaa vain tehottomuuden kasvuun. Tukipolitiikan kasvattaminen tuhoaa markkinatalouden toiminnan ja vääristää resurssien allokoitumista. Kaiken kaikkiaan EU:n näkymät ovat nyt varsin sumuiset ja sekavat. Hallituksen on syytä arvioida Suomen linjaa EU:n muutoksiin ja kehittämiseen erityisen suurella huolella.
&nbsp;

Koskenkylä: EU on suurien haasteiden edessä – näkymät eivät ole hyvät

Valtamedia ja vanhat puolueet ovat viime päivinä kohisseet perussuomalaisten vuoden 2019 EU-poliittisen ohjelman linjauksista. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuitenkin muistuttaa, että aina kun jostakin tavanomaisesta, vähäpätöisestä tai muuten yllätyksettömästä asiasta rakennetaan kohu tai politiikan myrsky, taustalla usein vaikuttaa suuria asioita, joista huomio halutaan siirtää pois. Niin myös nyt.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kehottaakin äänestäjiä pitämään katseen pallossa.
&#8211; Sen sijaan, että tällä hetkellä tai ensi kaudella kenenkään tarvitsisi miettiä EU- tai euroeroa tai perussuomalaisten vuoden 2019 EU-poliittisen ohjelman linjauksesta olisi kenenkään mitään syytä saada kohtausta, tulevina kuukausina ja vuosina Suomen hallitus kylläkin saa eteensä nieltävää niin ennallistamisasetuksessa, ilmastopaketin eri osissa, uusissa tulonsiirto- ja velkainstrumenteissa ja ylipäätänsä kiristyvässä Brysselin ja suurten EU-maiden talutusnuorassa.
&#8211; Erityistä syytä EU-fantsuttelulle ei juuri nyt ole. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kertonut jättävänsä pian Suomen eduskuntavaalien jälkeen esityksen uudesta rahastosta. Ja näistä sen paremmin kokoomus kuin sosiaalidemokraatitkaan eivät mielellään nyt ennen vaaleja puhuisi, Purra sanoo.
Media vaatimaan vastauksia
Hän jatkaa, että mikäli Suomessa olisi tiukka media, se kysyisi näiltä puolueilta, minkälaisen ennallistamisasetuksen – hinta-arvio tällä hetkellä Luken mukaan siis 19 miljardia – he ovat valmiita hyväksymään.
&#8211; Kuinka paljon päätösvaltaa metsistämme he ovat valmiita antamaan Brysselille? Entä kuinka monta miljardia maksetaan hiilinieluista? Entä pian komissiossa syntymässä olevien uusien velka- ja tulonsiirtopakettien kohdalla, mikä on kokoomuksen linja? Aikooko mahdollinen pääministeri Petteri Orpo käydä kuittaamassa tällaiset rahastot? Jos ette, voitteko luvata sen äänestäjille? Nämä ovat ajankohtaisia asioita, jotka tulevat päätettäväksi seuraavalla hallituskaudella.
Suuret EU-maat yskivät Ukrainan kanssa
Purra jakaa moitteita myös suurille EU-maille venkoilusta tilanteessa, jossa Ukraina on kohta jo lähes vuoden puolustautunut valtioalueelleen tunkeutunutta hyökkääjää vastaan.
&#8211; EU:n ytimen muodostavat Saksa ja Ranska. Niiden vastentahtoisuus ja hidastelu Ukrainan voimakkaassa auttamisessa on ollut silmiinpistävää koko sodan ajan. Jokainen merkittävä päätös on jäänyt ensin jumiin. Ilman Yhdysvaltojen ja Britannian päättäväistä toimintaa EU:ta tuskin kävisi kiittäminen lainkaan tässä määrin.
&#8211; Saksan vuosikymmenten aikana rakennettua merkittävää ja tietoista riippuvuutta Venäjästä ei kannata unohtaa. Ranskan presidentti Macron taas sovitteli viimeksi alle kaksi kuukautta sitten Venäjälle turvatakuita. Tästä seurasi pienempien jäsenmaiden diplomaattinen protesti eikä todellakaan ihme, Purra sanoo.
&#8211; Jos katsotaan taaksepäin, nimenomaan edellinen Venäjän kanssa tehty Ukrainaa koskeva diili, vuoden 2015 tulitaukosopimukset, johti tähän tilanteeseen. Juuri Saksalla ja Ranskalla oli johtava rooli kyseisessä sopimuksessa. Minsk II tehtiin vastineena Yhdysvalloista tulleille ehdotuksille antaa asetukea Ukrainalle. Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi, että asetuki vain pahentaisi tilannetta.
Suomi kaipaa terveempää suhdetta unioniin
Suomen poliittisessa kulttuurissa EU:sta puhutaan mielellään turvallisuusyhteisönä. Purra kuitenkin kehottaa vanhojen puolueiden johtajia tarkastelemaan tilannetta realistisesti.
&#8211; Arvon Petteri Orpo ja Sanna Marin, käsi sydämelle. Kun todella tiukka paikka tulee, keihin te eniten luotatte? Saksalaisiin sosialidemokraatteihin?
Purra linjaa, että perussuomalaisille tärkein kansainvälinen turvallisuusyhteisö tulee jatkossa olemaan Natossa.
&#8211; Naton jäsenenä Suomen oleellisin tehtävä on edelleen huolehtia omasta puolustuksestaan. Jäsenyyden myötä turvallisuusyhteisömme saa hampaat pelkkien poskisuudelmien sijaan. EU:ssa on puolensa, mutta yksikään niistä ei liity siihen, että suomalaisen kurkusta tungetaan alas Brysselin arvovallalla tulonsiirtoja, yhteisvelkaa, ilmastopolitiikkaa ja riisutun päätösvaltamme rippeitä, samalla kun kansallinen johto ja opposition sininen tolppa kumartavat syvempään kuin Kekkosen aikaan maantieteellisesti tehtiin toiseen suuntaan, Purra sanoo.
&#8211; Kuten jo elokuussa ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelmamme julkaisussa totesin, toivon itse, että tuleva Nato-jäsenyys saa aikaan sen, että EU-keskustelusta ja suhteestamme unioniin tulee terveempää. Että Putin-kortin heiluttelu edes heikkenee. Ainakaan vielä ei ole näin tapahtunut.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 30.1, Purra ja Lith: Maahanmuuttopoliittinen ohjelma" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/g-4cJs_tdEw?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Suomi saa EU:sta eteensä nieltävää ennallistamisasetuksessa, ilmastopaketin osissa ja uusissa tulonsiirto- ja velkainstrumenteissa: ”Näistä kokoomus ja sosiaalidemokraatit eivät mielellään puhu”

Maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen on nykyään saatavilla runsaasti tutkittua tietoa. Esimerkiksi ajatuspaja Suomen Perusta on useissa tutkimuksissaan tuonut esiin maahanmuuton talousvaikutuksia. Perussuomalaisten kuntavaikuttajat Joakim Vigelius Tampereelta ja Suvi Karhu Vantaalta kertovat nyt muiden puolueiden edustajien oudoista reaktioista maahanmuuttokeskusteluun valtuustoissa.

Kuntavaalien alla ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi tutkimuksen Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot, jossa tarkasteltiin maahanmuuton avainlukuja Suomen kunnissa. Tutkimus osoitti, että maahanmuutto on vuodesta toiseen <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuuton-kuntakohtaiset-tilastotiedot/">valtava rasite</a> kuntataloudelle.
Suomen Perusta on tällä viikolla päivittänyt tietokantaa tuoreilla tilastotiedoilla. Päivitetyn version kuntakohtaiset tilastotiedot koskevat vuotta 2020 ja tiedot ovat luettavissa osoitteessa www.kuntaluvut.fi
Älyllistä epärehellisyyttä
Perussuomalaisten kuntavaikuttajat, kaupunginvaltuutetut Joakim Vigelius Tampereelta ja Suvi Karhu Vantaalta katsovat, että maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista keskustelu kunnallispolitiikassa on kuitenkin edelleen haasteellista – silloinkin kun käytössä olisi faktatietoa ja tilastoja.
Viime toukokuussa, kun Vantaan talousarviosta käytiin lähetekeskustelua, Karhu pyrki nostamaan esille numerotasolla maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia. Karhu kuvailee muiden puolueiden valtuutettujen reaktioita ”mielenkiintoiseksi”.
&#8211; Lukuja ei suoraan pyritty kiistämään, mutta keskustelu kääntyi älyllisesti epärehelliseksi tyyliin ”ovathan lapsetkin menoerä”. Seurasin huvittuneena reaktioita, jotka seurasivat omasta, mielestäni melko rauhallisesta ja tosiasiapohjaisesta puheenvuorostani, Karhu sanoo.
Perussuomalaiset valtuutetut olivat perjantaina keskustelemassa Perusasiaa suomalaisille -nettiohjelman syksyn avausjaksossa.
<iframe loading="lazy" title="Perusasiaa - mitä maahanmuutto maksaa kotikunnassasi" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/VTImU49BC9U?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Kaksijakoinen ilmapiiri
Vigeliuksen mukaan maahanmuuton kustannuksiin liittyen keskusteluilmapiiri Tampereen valtuustossa on tyypillisesti kaksijakoinen.
&#8211; Joko maahanmuuton kustannuksista ei haluta puhua ollenkaan, eli kritiikki joko sivuutetaan kokonaan tai sitten siihen suhtaudutaan tavalla, että puheenvuorot vain pahentavat nykyisiä ongelmia.
Karhu toteaa, että opetus ja varhaiskasvatus tulee ensi vuonna viemään Vantaalla yli puolet kaupungin budjetista.
&#8211; Vantaalla käydään valtuutettujen kesken huomattavan paljon keskustelua siitä, että valtion täytyisi nyt maksaa meille enemmän tukia, koska kouluissa on niin paljon maahanmuuttajataustaisia, ja tarvitsemme siksi erityisapua. Siinä vaiheessa tekee mieli huomauttaa, että ei ole olemassa valtion taikaseinää, vaan veronmaksajat joutuvat kattamaan kaikki kulut.
Vigelius tunnistaa saman ilmiön.
&#8211; Myös Tampereen valtuustossa on keskusteluissa viitattu valtion avustuksiin. Mutta kun lasketaan, paljonko samalla Tampereella syntyy menoja kuten asumistukea, toimeentulotukea ja työttömyysetuuksia, puhutaankin jo kymmenistä miljoonista, eli isommista summista kuin muutaman miljoonan valtion avustukset.
Perussuomalaiset selvitti tukien tarpeellisuutta
Perussuomalaiset pyrkii kuntatasolla selvittämään maahanmuutosta kertyviä tarkkoja kuluja, jolloin on samalla mahdollista puntaroida kulujen tarpeellisuutta, mutta asioiden edistäminen on usein hankalaa.
Karhu kertoo, että viime vuoden lopussa, kun Vantaalla käytiin läpi tulevan vuoden talousarviota ja budjettineuvotteluita perussuomalaiset nosti esille maahanmuuton kulut. Perussuomalaiset esitti esimerkiksi tulkkauskulujen leikkaamista ihmisiltä, jotka ovat jo pitkään olleet maassa.
&#8211; Lisäksi yritimme selvittää, millaisia järjestöavustuksia kaupunki antaa tietyille järjestöille, ja ovatko tuet edes tarpeellisia. Muut puolueet hyökkäsivät perussuomalaisia vastaan antaen ymmärtää, että haluaisimme muka viedä rahat lasten urheiluharrastuksista ja leipäjonoista. On isosti turhauttavaa, kun muut puolueet haluavat ymmärtää asioita väärin.

Maahanmuuton kustannuksista ei yleensä haluta puhua valtuustoissa – perussuomalaisten esittämä kritiikki sivuutetaan, asiat ymmärretään tahallaan väärin

”Eat or heat” – joutuvat kysymään miljoonat britit, kun on valittava lämmön tai lounaan välillä. Molempiin ei ole rahaa. Yhteiskunnan korttitalo vapisee lokakuun alussa, kun kaasun ja sähkön hintaa jälleen kerran nostetaan Englannissa – nyt pöyristyttävät 80 prosenttia. 


Koillis-Englannin Newcastlessa asuva Fiona Rebeir on 56-vuotias siivoja, joka tienaa osa-aikaisesta työstään 604 puntaa eli vajaat 700 euroa kuukaudessa. Vuokran jälkeen hänelle jää käteen 201 puntaa eli 232 euroa, <a href="https://www.dn.se/varlden/heat-or-eat-kan-bli-valet-for-miljoner-britter-i-vinter/">kertoo</a> DN.
Sähkö ja kaasu maksavat kumpainenkin 80 puntaa eli yhteensä 185 euroa. Vuodessa energian hinta on tuplaantunut. Lokakuun alussa koittaakin sitten totuuden hetki, kun kaasun ja sähkön <a href="https://www.cnbc.com/2022/08/26/uk-energy-bills-to-rise-by-80percent-in-october-as-regulator-announces-hike.html">hinnat</a> nousevat 80 prosenttia.
Tällöin osa-aikatyöläisen energialasku nousee 330 euroon kuukaudessa eli rahat eivät enää periaatteessa <a href="https://www.cnbc.com/2022/08/30/uk-inflation-could-top-22percent-as-energy-prices-soar-goldman-sachs-warns-.html">riitä </a>elämiseen. Vaikkakin hän saa asumistukea. Silloin Fionan valittava syömisen ja asunnon lämmittämisen välillä.
Hän aikoo pysyä talven lämpimänä ottamalla pienen koiransa kainaloon yöksi.
Kärsimykselle ei näy loppua
Tammikuussa energian hinnan odotetaan nousevan jälleen. Tuolloin sähköön voi tavalliselta perheeltä mennä yli 700 euroa kuukaudessa. Sähkö ja kaasu maksetaan moni paikoin kortilla, johon voi ladata arvoa tarpeen mukaan. Kun korttiin ladattu puntamäärä on loppu, loppuu myös sähkön ja kaasun tulo.
Englannissa on vahva työmoraali ja itsestään huolehtimisen perinne. Avun pyytäminen on häpeällistä ja siksi energian säästäminen on luonnollinen valinta sosiaalihuoltoon marssimisen sijasta.
Leipäjonoon sen sijaan kehdataan mennä ja ne ovatkin kasvussa. Pakkokin on liittyä jonon jatkoksi, sillä Koillis-Englannin lapsista 38 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella.
Sähkön sidos kaasuun on ongelma
Englantiin ei juurikaan tuoda kaasua, mutta ongelma on se, että sähköstä 37 prosenttia tuotetaan kaasulla. Kodeista puolestaan 85 prosenttia lämpiää kaasulla. Ja kaiken pahan alku ja juuri on kaasun asema energian hintaveturina. Seikka, jota imperialistinen Venäjä käyttää surutta hyväkseen.
Oppositiopuolue Labour haluaisi jäädyttää energian hinnan nykytasolleen. Ratkaisun on laskettu maksavan valtiolle 34 miljardia euroa nykyhinnoilla. Rahat otettaisiin energiayhtiöiden muhevista voitoista.
The Timesin tekemän <a href="https://www.thetimes.co.uk/article/half-of-tory-voters-want-energy-to-be-nationalised-9mrtfp5fs">selvityksen</a> mukaan energialaitosten kansallistamista tukee 79 prosenttia työväenpuolueen ja 47 prosenttia konservatiivien kannattajista.
Yhteiskunnallinen rauhattomuus on oraalla ja <a href="https://dontpay.uk/">Don’t Pay</a> -tyyppiset kampanjat kannustavat kansaa jättämään hirmuiset energialaskut <a href="https://stage.sudev.fi/energian-hinnat-ylittivat-brittien-kipurajan-dont-pay-liike-leviaa-100-000-brittia-uhkaa-jattaa-laskut-maksamatta-talven-tullen-koska-rahaa-ei-ole/">maksamatta</a>.
Uusi pääministeri tuskin lämpiä energiatuille
Britanniaa hallitseva konservatiivipuolue valitsee seuraajan pääministeri Boris Johnsonille ensi maanantaina. Johnson on ollut haluton kattaviin energiatukiin ja pitänyt kohdistettuja sekä rajoitettuja, vain kaikkein köyhimmille suunnattuja tukia parempina.
Johnsonin todennäköisin seuraaja, nykyinen ulkoministeri Liz Truss sen sijaan saisi teknokraattisilla kannanotoillaan jopa entisen pääministeri Margaret ”rautarouva” Thatcherin kääntymään haudassaan.
Truss ei juuri lämpene ”tukipolitiikalle”, vaan haluaa alentaa tuloverotusta sekä sähkön ja polttoaineiden arvonlisäveroa. Hän haluaisi myös parantaa saarivaltakunnan energiaomavaraisuutta lisäämällä liuskeöljyn sekä -kaasun tuotantoa.

”Eat or heat” – miljoonat britit joutuvat energian hintahelvetissä valitsemaan lämmittämisen ja syömisen välillä

Perussuomalaisissa ollaan pettyneitä hallituksen budjettiriihen ratkaisuihin, joilla hallitus pyrkii suitsimaan sähkön hintakriisiä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, ettei hallitus tuonut mitään itse sähkön hintaan vaikuttavia toimia.

&#8211; Olemme vuoden puhuneet näistä asioista ja tuoneet pöydälle ratkaisuehdotuksia, joilla juuri sähkön hintaan voitaisiin puuttua. Olemme vaatineet kotimaisen turpeen hyödyntämistä. Sen käytön hallitus ajoi alas holtittomasti. Olemme esittäneet sähkömarkkinoiden hinnanmuodostuksen uudistamista. Nämäkin ehdotukset ovat kaikuneet kuuroille korville Suomessa, vaikka muissa EU-maissa vastaavia toimia harkitaan. Olemme vaatineet täyttä tehoreservin käyttöönottoa, mutta tässäkin asiassa hallitus vastoin asiantuntijoiden näkemystä väitti, ettei se auttaisi, Riikka Purra luettelee.
Päästöoikeuksien lisääminen oli julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallituksen keinovalikoimassa hetken, mutta hallitus luopui asian edistämisestä.
&#8211; Tuskin se aito esitys olikaan. Hallitushan on toiminut täysin päinvastoin ja kirittänyt komissiota yhä kovempiin vähennyksiin, Purra muistuttaa.
Perussuomalaiset teki esityksen päästöoikeuksien lisäämisestä jo viime syksynä, mutta esitys ei saanut vastakaikua miltään puolueelta. Tämänhetkisessä kriisitilanteessa oikeuksien lisääminen ei enää riittäisi ja siksi perussuomalaiset on esittänyt koko päästökaupan keskeyttämistä.
Velkaantuminen vain syvenee
Purran mukaan hallitus on tehnyt vaalibudjetin, jossa kaikki hallituksen toimet ovat tukia ja veronalaennuksia.
&#8211; Kaikki nämä revitään lopulta veronmaksajan selkänahasta samalla, kun hallitus tekee liki 10 miljardin alijäämän ensi vuonna. Tällainen julkisen talouden tilanne on tulevaisuudessa erityisen vakava uhka pienituloisille, jotka tarvitsevat tukia ja palveluita.
&#8211; Hallitus ei ole koko kautensa aikana onnistunut säästämään, niin ei se sitä tee viimeiseenkään budjettiin. Alijäämä valtava ja velkaantuminen vain syvenee. Akuutti tilanne ymmärrettävä, mutta hallitus ei edelleenkään tee minkäänlaista priorisointia valtion menoihin, kuten perussuomalaiset ovat vaatineet. Hallitus jakaa edelleen rahaa holtittomasti haitallisiin ja hyödyttömiin menoihin, Purra toteaa.
Keskusta hyväksyy päättömän tuhlailun
Purra muistuttaa myös korkomenoista, joiden uhkaavaan kasvuun hallitus ei ole suostunut reagoimaan mitenkään.
&#8211; Korkojen nousu ei voi olla yllätys ja olemme varoittaneet tästä. Sanna Marinin hallituksen jäljiltä otamme nyt lainaa maksaaksemme edellisten lainojen korkoja – ja velkamäärä vain paisuu.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio tiivistääkin ongelman siihen, että tämän hallituksen aikana valtio on velkaantunut jopa 40 prosenttia lisää tinkimättä menoista käytännössä lainkaan.
&#8211; On käsittämätöntä, että jopa keskustapuolue valtiovarainministerin pallilla mahdollistaa vihervasemmiston päättömän tuhlailun, Tavio kuittaa.
Pohjoisessa on puhdasta energiaa
Sähkön arvonlisäveroa hallitus on alentamassa perussuomalaisten esityksen mukaisesti, josta Purra on tyytyväinen, mutta tämäkään ei vaikuta itse sähkön hintaan. Perussuomalaiset on vaatinut sähkön verotuksen alentamista viime syksystä asti.
&#8211; Meillä vesi-, ydin- ja tuulivoima sekä muut uusiutuvat polttoaineet kattavat suuren pääosan tuotannosta ja yli 80 prosenttia suomalaisten sähköstä on päästötöntä.
Perussuomalaiset on esittänyt maanantaina, että kotimainen ja pohjoismainen puhdas sähkö on myytävä kuluttajille kohtuuhinnalla, tarvittaessa pörssin ohi.
&#8211; Sähkömarkkinalaki edellyttää kohtuuhintaisen sähkön tarjoamista kuluttajille. Pörssisähkön hinnoittelu ei ole luonnon laki, joten sitä on muutettava niin, ettemme maksa laskuissamme saksalaisten virheitä, Purra korostaa.
Purra huomauttaa, että puhtaan energian tuotantohinta ei Suomessa ole kasvanut mihinkään. Suomalainen ei vain hyödy siitä mitään, vaan hinta muodostuu Keski-Euroopassa, jossa sähkö tuotetaan jopa 13 kertaa ”likaisemmin”.
Kaikki voimalaitokset käyttöön
Perussuomalaiset vaatii edelleen, että akuuttia kriisiä helpotetaan ottamalla käyttöön kaikki tehoreservit käynnistämällä kaikki seisovat voimalaitokset Suomessa.
&#8211; Jokainen megawatti on nyt otettava talveksi käyttöön alentamaan hintoja ja ylipäätään turvaamaan sähkön saannin, Purra huomauttaa.
Tavio lisäksi esittää akuuttina toimenpiteenä, että valtio kompensoi kohtuullisen hinnan ylittävän osan sähkölaskusta niin, että maksu hoidetaan heti. Tavio korostaa, että hallituksen esittämä veronpalautusjärjestelmä ei auta, jos rahaa laskun maksamiseen ei kerta kaikkiaan riitä.
&#8211; Ei apu vuoden päästä veronpalautuksena paljon lämmitä. Järjestelmän tulee olla vastaava kuin Norjassa. Kun norjalaisen sähköstään maksama hinta nousee yli 70 äyriin (0,072 euroa) kilowattitunnilta, valtio kompensoi ylittävästä hinnasta 90 prosenttia syyskuun alusta lukien. Vastaava tarvitaan Suomeen akuutin kriisin helpottamiseksi, Tavio toteaa.
Duunarit ja yrittäjät jätettiin pulaan
Tavio korostaa, että tässä tilanteessa syvässä suossa ovat keskituloiset duunarit ja yrittäjät, jotka eivät saa pienituloisten välittömiä tukia.
&#8211; Mallimme auttaisi työssäkäyvää väestöä selviämään, mutta vihervasemmistolta ei sympatiaa näille ihmisille löydy.
Tavio huomauttaa, että myös muiden lämmitystapojen hinnannousu tulisi huomioida. Hallituksen toimet ovat Taviolle pettymys sähkön arvonlisäveron vähennystä lukuun ottamatta.

Purra ja Tavio: Hallitukselta veronmaksajien selkänahasta revittävä vaalibudjetti – itse sähkön hintaan ei vaikutusta eikä edes haitallisista valtion menoista tingitä

Tänään tiistaina europarlamentissa keskusteltiin EU:n uudesta metsästrategiasta. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen ilmoitti, ettei hän halua eurososialisteja tai vihreitä sanelemaan suomalaisille sääntöjä metsäasioissa.

&#8211; Me suomalaiset elämme metsästä ja metsässä. Metsässä olen kotona ja hengitän vapaasti. Näissä betonihelveteissä hengitän saasteita ja näen ympäristön tuhoa, kertoi Teuvo Hakkarainen.
&#8211; Talousmetsä takaa elannon, ravinnon, raaka-aineen, energian ja virkistyksen sekä villin luonnon. Hiili on metsän ruokaa ja parantaa kasvua. Lämpö on kasvun edellytys. Miksi positiivisista asioista vaietaan?
&#8221;Suunnatkaa vaatimuksenne Välimeren maihin&#8221;
Hakkarainen totesi, että hoidettu talousmetsä on omistajansa ylpeyden aihe ja varoitti eurososialisteja ja kaupunkien vihreitä:
&#8211; Olette tervetulleita vieraita suomalaiseen metsään, mutta muistakaa, olette vieraita. Älkää sanelko sääntöjänne. Älkää tulko neuvomaan. Älkää maksattako hiilivajettanne. Suunnatkaa vaatimuksenne Välimeren maihin, joissa metsät on hävitetty.
&#8211; Markkinaehtoinen vihreän kullan toimiala ei kaipaa sääntelyä tai tukia, vaan vapautta toimia. Eivät suomalaisetkaan mene hollantilaisille kertomaan, miten tulppaaneja kasvatetaan tai italialaisille, miten pitsaa tehdään, Hakkarainen sanoi.
Hakkarainen myös totesi, ettei voi hyväksyä europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok./EPP) paperissa olevia vihreitä utopioita, sääntelyä tai EU-tukia. Kokonaisuus on Hakkaraisen mielestä kuitenkin tasapainoinen ja hyväksyttävissä. Sarvamaa on EU:n uutta metsästrategiaa koskevan mietinnön esittelijä. Hakkarainen on ID-ryhmän varjoesittelijä.

tukipolitiikka

Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”

Perussuomalaiset: Hallituksen työn ja kasvun linja nostaa Suomea

Purra: Ei enää lisää EU-yhteisvelkaa kriisien varjolla

Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus haluaa laittaa maahanmuuttajat testiin – vasta pohjoismaisten arvojen osaaminen avaisi tukihanat

Koskenkylä: EU on suurien haasteiden edessä – näkymät eivät ole hyvät

Suomi saa EU:sta eteensä nieltävää ennallistamisasetuksessa, ilmastopaketin osissa ja uusissa tulonsiirto- ja velkainstrumenteissa: ”Näistä kokoomus ja sosiaalidemokraatit eivät mielellään puhu”

Maahanmuuton kustannuksista ei yleensä haluta puhua valtuustoissa – perussuomalaisten esittämä kritiikki sivuutetaan, asiat ymmärretään tahallaan väärin

”Eat or heat” – miljoonat britit joutuvat energian hintahelvetissä valitsemaan lämmittämisen ja syömisen välillä

Purra ja Tavio: Hallitukselta veronmaksajien selkänahasta revittävä vaalibudjetti – itse sähkön hintaan ei vaikutusta eikä edes haitallisista valtion menoista tingitä

Hakkarainen: Metsäala ei kaipaa sääntelyä tai tukia

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025