Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

tulonsiirtomekanismi

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaa, että Suomi on saapunut EU-politiikan osalta eräänlaiseen murrosvaiheeseen, jossa on myös syytä olla varuillaan. Purra muistuttaa, että ylikansalliset kriisit ja ongelmat usein tarjoavat EU:lle mahdollisuuden tehdä uusia radikaaleja toimia, mikä nähtiin jo EU-elvytyspaketin yhteydessä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra huomauttaa, että elvytyspaketin jälkeen erilaiset keskustelut uusista yhteisvelkainstrumenteista ovat jälleen viime kuukausina kiihtyneet.
EU-tason ratkaisuja perustellaan lukuisilla eri tarpeilla tai ongelmilla.
&#8211; Keskustelu uusista EU-instrumenteista tunkee osin hiljaa hivuttamalla sivulauseissa tai jopa julkean suorapuheisesti, kuten entisten eteläisen Euroopan valtionpäämiesten raporteissa ja mainospuheissa. Tarpeita instrumentteihin, kuten rahastoihin tai jopa yhteisvelkaan, perustellaan eri tavoilla kuten sisämarkkinoilla, kilpailukyvyllä, puolustuksella, Ukrainan tilanteella tai jopa sosiaalisilla investoinneilla.
Purra sanoo, että tarkoitus ei ole vähätellä ongelmia.
&#8211; Kritisoin kuitenkin mallia, mitä EU usein tarjoaa ratkaisuksi. Voidaan kysyä, mitä lisäarvoa EU toisi, jos ongelmia jälleen lähdettäisiin ratkaisemaan uudella yhteisinstrumentilla.
&#8211; EU-tason ratkaisut, joihin liittyy epäterveitä rahoitusmalleja tai ratkaisuja, kuten uusia tulonsiirtomekanismeja, eivät auta missään näistä ongelmista.
Yhteisvastuu synnyttää moraalisia ongelmia
Esimerkiksi EU-komissio ja erilaiset etujärjestöt toki mielellään kannattavat erilaisia yhteisvastuuseen perustuvia malleja, koska ne itse hyötyvät niistä, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että elpymispaketin jälkeisenä aikana löysää rahaa on ollut liikkeellä useissa EU-maissa. Esimerkiksi Italia pistää EU:n antamia elpymismiljardeja <a href="https://stage.sudev.fi/italian-ihmemaassa-on-jaettu-ilmaisiin-energiaremontteihin-jo-21-miljardia-arvaa-kuka-maksaa/">kiertoon</a> tarjoamalla ”Superbonus110%”-hankkeella kansalle uskomattoman edullisia energiaremontteja.
&#8211; Sellaisilla tahoilla, jotka hyötyvät yhteisvastuuseen perustuvista malleista, mutta eivät koskaan joudu itse maksamaan, ei tietenkään ole mitään syytä olla kannattamatta tällaisia malleja, koska ne eivät joudu itse maksajiksi. Jos malli tai instrumentti epäonnistuu, se ei niitä kosketa, mistä syntyy jo itsessään suuri moraalinen ongelma.
&#8211; Jos jälleen rakennettaisiin uutta yhteisvelkaista tukipakettia, poliitikothan jakavat rahat &#8211; ja usein ne jaetaan etujärjestöjen toiveiden mukaan, Purra sanoo.
Hän muistuttaa, että hallitusohjelmassa on selkeät kirjaukset siitä, että uutta EU-yhteisvelkaa vastustetaan. Purra linjaa, että Suomen tulee kuulua kriittisten maiden rintamaan.
&#8211; Me seisomme tukevasti siellä, missä yhteisinstrumentteja ja yhteistä velkaa vastustetaan. Suomi ei sitoudu toimiin, joilla muokataan EU:ta tulonsiirtounionin suuntaan.
PS vastusti elvytyspakettia ja oli oikeassa
Suomessa useimmat kansalaiset ja myös puolueet vastustavat EU:n muuttumista liittovaltioksi. Purra kuitenkin korostaa, että EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia.
&#8211; Liittovaltiota hivutetaan eteenpäin nimenomaan instrumenteilla kuten rahastoilla ja muilla EU-tason ratkaisuilla, joten niitä täytyy uskaltaa vastustaa. Esimerkiksi taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää. Myöskään tuottavuusongelmat eivät ratkea kasvattamalla veronmaksajan taakkaa.
Perussuomalaiset vastusti jyrkästi elvytyspakettia eduskunnassa vuonna 2021. Kuten sittemmin on nähty, perussuomalaiset olivat kritiikissään oikeassa.
&#8211; Elpymisväline ei ole toiminut. Lopulta se ei juurikaan edes liittynyt koronaan, ja välineen perusteluita ja rahoituskohteita vaihdettiin lennosta. Myös arviot vaikutuksista ovat osin aika hupaisia. Komission tämänkin hetken arviot sen toimivuudesta ovat aivan liian ruusuisia. Kaikki tämä oli tiedossa jo etukäteen, ainakin meillä perussuomalaisilla, jotka varoitimme asiasta etukäteen.
&#8211; Toivottavasti Suomessa on nyt opittu jotakin ja nyt muutkin puolueet ymmärtävät, että tällainen ei voi olla ratkaisu, ei edes siinä tapauksessa, että ongelmat ovat todellisia.
Suomi ansaitsee parempaa ja tarkkarajaisempaa EU:ta
Purra korostaa, että seuraavat EU-vaalit ovat erittäin tärkeät.
&#8211; Tavoitteena vaaleissa on myös saada uusi ja parempi komissio, joka olisi koostumukseltaan ja tavoitteiltaan järkevämpi kuin tämänhetkinen. Itse uskon, että ylikeskittyminen ilmastopolitiikkaan ja vihreään siirtymään tulee selvästi vähenemään. Sen sijaan esimerkiksi turvallisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvät seikat tulevat jatkossa korostumaan EU:ssa, mikä on hyvä asia.
&#8211; Eurovaalit on samalla äänestäjille hyvä tilaisuus kertoa oma mielipiteensä myös suurista strategisista asioista, vaikkakin Suomen EU-politiikan suureen linjaan vaikutetaan ensi sijassa eduskuntavaaleissa. Valitettavasti eduskuntavaaleissa ei vain juuri puhuta EU:sta.
Perussuomalaiset on tänään julkaissut EU-vaaliohjelmansa. Purra tiivistää ohjelman perussanoman:
&#8211; Me ansaitsemme parempaa ja tarkkarajaisempaa Euroopan unionia, jossa yhteistyö on järkevien tavoitteiden ajamista. Se on läpinäkyvää ja reilua, mutta meidän ei pidä kuvitella sitä saavamme olematta samalla itse kovempia.
&#8211; EU:ssa meidän on hyödynnettävä sen parhaita osia. Suutari kuitenkin pysyköön lestissään, eli meidän on vastustettava EU:n leviämistä.
Tutustu perussuomalaisten EU-vaaliohjelmaan <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2024/04/PS-eurovaaliohjelmaVerkko.pdf">täällä</a>.
<iframe loading="lazy" title="EU-vaaliohjelman julkistus – Purra, Lith, Huopainen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/YvxbJT-AUH4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Purra: EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia – ”Taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää”

Vaikka sähkön tuotantokustannukset ovat pysyneet suurin piirtein samoina, Suomen kaksi suurinta sähköntuottajaa, Fortum ja metsäyhtiö UPM, ovat hyötyneet energiakriisistä ja kaksinkertaistaneet sähköntuotantonsa liikevoiton. Perussuomalaiset vaatii sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismin muuttamista, jotta kansalaisilla olisi mahdollisuus saada kohtuuhintaista sähköä.

Energiakriisi on osoittautunut kultakaivokseksi energiantuottajille, jotka ovat hyötyneet energiakriisistä. Ylen MOT-toimitus kertoo, että suomalaiset ovat viime vuoden loppupuoliskolla maksaneet sähköstä jo noin viisi miljardia euroa<a href="https://yle.fi/a/74-20021622"> ylimääräistä</a>, eli sen verran rahaa on kadonnut sähkönkäyttäjien taskuista ja päätynyt sähkönmyyjille.
Tänä talvena sähkö on ollut poikkeuksellisen kallista. Monissa suomalaisissa kotitalouksissa onkin kärvistelty paikoin jopa yli tuhannen euron kuukausilaskujen kanssa, eli hintojen nousu on monilla ylittänyt käytettävissä olevat tulot.
Sähkön hinta lähti nousuun jo ennen sotaa
Vaikka sähkön tuotantokustannukset ovat pysyneet suurin piirtein samoina, Suomen kaksi suurinta sähköntuottajaa, Fortum ja metsäyhtiö UPM, ovat liki kaksinkertaistaneet sähköntuotantonsa liikevoiton.
Esimerkiksi Fortum tuottaa sähkönsä ydinvoimalla ja vesivoimalla, joiden tuotantokustannukset ovat alhaiset. Käytännössä nykyinen tilanne on kuin tulonsiirtomekanismi kuluttajilta sähköntuottajille.
Maakaasutoimitukset Venäjältä Suomeen ovat poikki, joten sähkön korkean hinnan yhteydessä on puhuttu myös ”Putinin hinnoista”, mutta se on vain osatotuus.
Jo viime vuonna Isossa-Britanniassa lämmitysjärjestelmiä kauppaavan BOXT:in selvityksestä käy ilmi, että vuodesta 2016 lähtien suomalaisten sähkölasku on noussut keskimäärin noin kahdella viidesosalla eli 37 prosenttia. Sähkön hinta lähti nousuun jo loppukesällä 2021, siis kauan ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa.
Perussuomalaiset varoitti energiakriisistä jo 2021
Kalliin sähkön hinnan syy johtuu eri seikoista, joista keskeinen on sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismi, jossa periaate on, että sähkön hinta määräytyy kalleimman tuotantotavan mukaan.
Perussuomalaiset on ollut ajoissa liikkeellä varoittaessaan sähkön hinnan räjähtämisestä käsiin, ja puolue varoittikin energiakriisistä ensimmäisen kerran jo kesällä 2021. Viime syyskuussa perussuomalaisten yhdessä kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kanssa jättämä välikysymys myös käsitteli energiamarkkinoiden toimintaa ja samalla myös sähkön hintaa.
Perussuomalaisten useaan kertaan esittämä vaatimus on nimenomaan puuttuminen sähkön hintaan. Keskeinen hintoja nostava tekijä on sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismi, jota lyhyellä tähtäimellä on perussuomalaisten mukaan muutettava.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Perussuomalaiset on esittänyt syksystä 2021 toimia sähkön hinnan laskemiseksi. Viime kesänä -22 esittelimme sähkön hinnoittelumalliin tarvittavat muutokset. 
Sinivalkoisen siirtymän ohjelmassamme aihetta käsitellään paljon. 
Sivistykää. <a href="https://t.co/NrCjBukPoR">https://t.co/NrCjBukPoR</a>
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1635150711087591424?ref_src=twsrc%5Etfw">March 13, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Yle: Suomalaisten taskuista jopa 5 miljardia euroa ylimääräistä energiayhtiöille – perussuomalaiset vaatii laajoja toimia sähkön hinnan alentamiseksi

Perussuomalaiset hiillosti eilen kyselytunnilla hallitusta EU:ssa tekeillä olevasta sosiaalisesta ilmastorahastosta – saamatta selviä vastauksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen painottaa, että sosiaalirahaston kohdalla EU on jälleen operoimassa sellaisella politiikan alueella, joka ei sille perussopimusten mukaan edes kuulu. &#8211; Tätä ei voida hyväksyä, ja hallituksen on yksiselitteisesti tyrmättävä tällaiset esitykset.

Kansanedustaja Olli Immonen kirjoittaa Facebookissa <a href="https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=573594947464087&amp;id=100044407600222">ilmastorahastosta</a>, joka olisi jälleen uusi EU-tulonsiirtomekanismi. Suomalaisen osa kuviossa olisi yhtä karu kuin ennenkin.
&#8211; Samaan aikaan kun moni suomalainen on pulassa elinkustannusten nousun seurauksena, Suomea ollaan ajamassa mukaan EU:n uuteen &#8221;sosiaaliseen ilmastorahastoon&#8221;, josta rahoitetaan muiden EU-maiden sosiaaliturvaa &#8211; suomalaisten kustannuksella! Perussuomalaiset kysyivätkin tänään eduskunnan kyselytunnilla tämän uuden rahaston perustamisesta. Kyse on suomalaisten kannalta ERITTÄIN merkittävästä asiasta.
&#8211; Sosiaalirahasto on puhdas tulonsiirtomekanismi ja tukipaketti, jolla osallistutaan jäsenvaltioiden sosiaaliturvan rahoittamiseen. Jäsenmaiden on tarkoitus luovuttaa neljäsosa uuden tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen päästökaupan huutokauppatuloista EU:n omiksi varoiksi, jotka ohjataan sosiaalirahastolle.
Suomea käytetään hyväksi
Immonen huomauttaa, että Suomesta on tulossa ikuinen EU-nettomaksaja.
&#8211; Tulojen tasaus EU-tasolla jäsenmaiden suhteellisen vaurauden perusteella tarkoittaisi Suomelle valtavaa maksuosuutta ja siten myös muiden EU-maiden päästövähennysten kustantamista. Rahasto kasvattaisi Suomen maksuja unionille yhteensä 330 miljoonalla eurolla vuosina 2025–2027. Suomi puolestaan voisi saada enimmillään samalla aikajaksolla vain noin 109 miljoonaa. Suomi &#8211; EU:n ikuinen nettomaksaja. Hyväksikäytetty.
&#8211; Uusi sosiaalirahasto (nimi voisi aivan hyvin olla sosialismirahasto) rankaisisi erityisesti niitä jäsenmaita, jotka ovat tehneet paljon työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja palkitsisi jäsenmaita, jotka eivät ole hoitaneet asioitaan. Jos tämä kuulostaa teidän mielestänne kierolta ja epäoikeudenmukaiselta, niin voin kertoa, että sitä se nimenomaan onkin.
Oliko edellinen EU-paketti kertaluontoinen?
Viime vuonna läpi menneen, perussuomalaisten vastustaman EU-elvytyspaketin piti olla kertaluontoinen, mutta toisin näyttää käyvän. Immonen moittii hallituksen venkoilua.
&#8211; Suomen hallituksen ajama löysä linja asiassa on vastoin eduskunnan aikaisemmin hyväksymiä kirjauksia, joissa eduskunta edellyttää, että elpymisväline pidetään poikkeuksellisena ja kertaluonteisena ratkaisuna ja että järjestely ei toimi ennakkotapauksena, eikä Suomi hyväksy vastaavan järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluonteiseksi. Aiemmin on myös kirjattu, että eduskunta edellyttää, että Suomi ei sitoudu toimiin, jotka muokkaavat Euroopan unionia epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan. Onko tässä takinkäännön maailmanennätys?
&#8211; Sosiaalisessa ilmastorahastossa ei ole oikeasti kyse ympäristöpolitiikasta vaan sosiaalipolitiikasta. EU:lla ei ole kuitenkaan perussopimusten mukaan toimivaltaa sosiaalietuuksien rahoittamiseen, eikä EU:n perussopimuksissa ole määräyksiä perusturvan vähimmäistasosta sosiaaliturva- ja huoltojärjestelmien osalta. Nämä kysymykset kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan.
EU hamuaa rajatonta toimivaltaa
Jos sosiaalinen ilmastorahasto hyväksytään, alkaa unionin toimivalta muodostua lähes rajattomaksi, Immonen huomauttaa.
&#8211; Rahaston myötä unionin toimivalta ulottuisi myös suoriin tukiin. Sosiaalipoliittiset kysymykset tulee säilyttää jokaisella jäsenmaalla itsellään, eikä niitä tule missään tapauksessa kytkeä osaksi ilmastopolitiikkaa.
&#8211; Sosiaalirahaston kohdalla EU operoi sellaisella politiikan alueella, joka ei sille perussopimusten mukaan kuulu. Tätä ei voida hyväksyä, ja hallituksen on yksiselitteisesti tyrmättävä tällaiset esitykset.
Kertakaikkiaan härskiä menoa
Myös kansanedustaja Mari Rantanen tylyttää hallitusta jälleen <a href="https://www.facebook.com/mari.rantanen.9/posts/7622322854507320">omien kansalaisten unohtamisesta</a>.
&#8211; Tämän päivän uutisia. Hallituksella EI ole rahaa tukea suomalaisten elämisen kustannuksia esimerkiksi polttoaineveroa laskemalla, Rantanen kirjoittaa Facebookissa.
&#8211; Hallituksella ON rahaa Eu:n uusiin tukipaketteihin, maahanmuuttajien perheenyhdistämisen helpottamiseen sekä maahanmuuttajien ja heidän perheidensä haalimiseen opiskelija- ja kasvuyrittäjä-viisumin avulla. On härskiä menoa. Kertakaikkiaan. Tämä painajainen on saatava loppumaan ja saatava sinivalkoinen vaihtoehto. Siksi PS.
&nbsp;
Katso myös videokooste eduskunnan kyselytunnilta, jossa puidaan sosiaalista ilmastorahastoa: 
<iframe loading="lazy" title="Vihreä siirtymä on kuin Turhapuro-sketsi - Mäkelä ja Junnila: uutta EU-tukipakettia kyhätään" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/17BkHJMJmsE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Sosiaalinen ilmastorahasto tekisi Suomesta toisten EU-jäsenvaltioiden sosiaaliturvan maksajan – perussuomalaiset vaativat hallitukselta täystyrmäystä rahastolle

Eduskunnan talousvaliokunnan kuulemat asiantuntijat pitävät rahastoa Suomelle ongelmallisena.

Vuosi sitten läpi runnotun EU:n elvytyspaketin piti olla kertaluontoinen. Eduskunta painotti tuolloin vahvasti, että jatkossa tämän kaltaisia järjestelyjä ei tulla hyväksymään. Aiemmista puheista huolimatta uusi paketti, sosiaalinen ilmastorahasto, tekee kuitenkin tuloaan. Siinä Suomen maksut olisivat vuosien 2025—2027 välisenä aikana noin 330 miljoonaa euroa, joista Suomelle ”maksettaisiin” 109 miljoonaa euroa.
Sosiaalinen ilmastorahasto luotiin, koska EU haluaa tukea heikossa asemassa olevia kotitalouksia ja pienyrityksiä energiasiirtymässä. Komission esityksessä rahaston budjetti olisi 72,2 miljardia euroa ja se olisi voimassa vuodesta 2025 vuoteen 2032. Se kuuluu Fit for 55 -lainsäädäntöpakettiin, jonka avulla on määrä saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet. Jokaisesta lainsäädäntöpaketin osasta päätetään erikseen.
Jos Suomi kieltäytyisi sosiaalisesta ilmastorahastosta, se ei vaikuttaisi muihin Fit for 55 -paketin osiin.
PS tenttasi hallitusta eduskunnan kyselytunnilla
Kansanedustaja Mauri Peltokangas peräsi keskiviikkona hallitukselta vastausta siihen, antaako Suomi kyllä- vai ei-äänen sosiaalirahastolle. Vastaukseksi hän sai seuraavaa:
&#8211; Me emme kannata sitä, että luotaisiin EU-väline, jossa annettaisiin suoria tulotukia kotitaloudelle. Suomi vastustaa sitä, meidän kantamme on tähän hyvin kriittinen, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi ja lisäsi:
&#8211; Tämä ilmastotoimien sosiaalirahasto sellaisena kuin sitä komissio esitti — sitä esitystä ei enää ole. Nyt keskustellaan aivan uudesta tilanteesta, keskustellaan siitä, millä tavalla irtaudutaan venäläisestä fossiilienergiasta, miten se tehdään tavalla, joka rakentaa aiempaa omavaraisempaa Eurooppaa.
Myös pääministeri Sanna Marin vastasi. Hän sanoi, että alkuperäinen esitys on siivottu pois pöydältä.
&#8211; Me olemme sitä vastustaneet, mutta me emme sinänsä vastusta solidaarisuuselementtejä, mitä tulee vaikkapa päästökauppajärjestelmän laajentamiseen. Eli kysehän on siitä, että jos päästökauppajärjestelmää laajennetaan, millä tavalla varmistetaan se, että tavalliset ihmiset pärjäävät.
Suuri valiokunta kertoi tällä viikolla EU-puheenjohtajamaa Ranskan laativan kompromissiesitystä asiaan, jossa rahoituslähde olisi EU:n budjetin ulkopuolinen. Tässä esityksessä EU:n seitsenvuotista rahoituskehystä ei tarvitsisi avata.
Suomen osallistumiselta puuttuvat taloudelliset perusteet
VTT:n ylijohtajan Mikael Collanin mukaan hallituksen U-kirjelmästä ei käy ilmi, miksi Suomen olisi edullista kierrättää rahaa kolmannen osapuolen (ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston) kautta, kun vastaava raha voitaisiin niin haluttaessa käyttää samaan tarkoitukseen Suomessa myös suoraan – ilman, että investoitavasta rahasta ”leikkautuisi” järjestelyssä kaksi kolmasosaa pois.
&#8211; Kirjelmästä ei myöskään käy ilmi, että osallistuminen sosiaalirahastoon olisi kiistatta kustannustehokkaampi tapa vaikuttaa itse asian eli ilmastotavoitteiden saavuttamiseen kuin esimerkiksi vastaavat suorat investoinnit kotimaahan. Taloudellisin perustein katsottuna Suomen osallistuminen ilmastotoimia koskevaan sosiaalirahastoon ei ole perusteltua.
Valtioneuvoston U-kirjelmällä valtioneuvosto saattaa eduskunnan käsittelyyn eduskunnan toimivaltaan kuuluvan Euroopan unionissa päätettäväksi tulevan asian (U-asian).
Yhteisvastuu veloista
Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg kysyy, onko no bailout -periaatteella enää merkitystä.
&#8211; Oikeudellisesta näkökulmasta on kysyttävä myös, onko toimivallanjaolla ja no bailout -periaatteella enää merkitystä, mikäli käytännössä mitkä tahansa jäsenvaltion budjeteista tähän asti maksetut kulut voidaan jatkossa kuitata maksettaviksi EU-budjetista riippumatta siitä, kenen toimivaltaan niiden toteuttaminen kuuluu.
No bail out -periaatteessa on kyse siitä, että jokaisen eurovaltion on huolehdittava talousvastuistaan, kuten veloistaan, ilman toisten jäsenvaltioiden apua.
Sosiaalipolitiikka tulisi säilyttää jäsenmaiden vastuulla
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä pitää rahastoa ongelmallisena useasta syystä.
&#8211; Ensinnäkin rahasto antaa komissiolle vaikutusvaltaa maiden sosiaalipolitiikan toteuttamiseen. Sosiaalipolitiikka on kuitenkin lähtökohtaisesti jäsenmaiden vastuulla, eikä ole mitään ilmeistä vahvaa perustetta muuttaa tätä asetelmaa, vaikka hallitus toteaakin, ettei esitys ole ristiriidassa niin sanotun läheisyysperiaatteen kanssa.
&#8211; Jäsenmailla, erityisesti Suomen kaltaisen kattavan sosiaaliturvan maalla, on todennäköisesti komissiota parempi kyky arvioida, miten eri kansalaisryhmien kokemiin taloudellisiin vaikeuksiin on parasta reagoida.
&#8211; Vielä merkittävämpi ongelma on, että rahasto luo jälleen uuden tulonsiirtomekanismin Suomen kaltaisilta mailta maille, joiden tulostaso on pienempi ja jotka useissa tapauksissa ovat kiinnittäneet vähemmän huomiota köyhyyden vähentämiseen ja tulojen tasaukseen maan sisällä.
NÄITÄ MAKSETAAN:
&#8211; Energiaverojen ja muiden maksujen vähentäminen tai muu suora tuki, joka kohdistuu tieliikenteessä ja lämmityksessä käytettävien polttoaineiden hintojen nousuun. Tuista luovuttaisiin asteittain vuoteen 2032 mennessä. 
&#8211; Tukia rakennusten remontoimiseen ja uusiutuviin energianlähteisiin siirtymiseen rakennusalalla. 
&#8211; Kannustimia siirtyä yksityisistä liikennevälineistä julkisiin, kimppakyyteihin ja pyöräilyyn. 
&#8211; Tukea käytettyjen sähköajoneuvojen markkinoiden luomiseen.
&nbsp;

EU-pakko on viemässä Suomea maksajaksi sosiaaliseen ilmastorahastoon

Eduskunta käsitteli keskiviikkoisessa täysistunnossaan valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026. Perussuomalaiset jätti asiaan 30 lausumaa sisältävän vastalauseensa.

&#8211; Julkisen talouden suunnitelma ei sisällä kovin konkreettisesti keinoja tai edes tavoitteita julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. Julkisia menoja ei ole uskallettu laittaa tärkeysjärjestykseen, vaikka tiedämme, että se on ennemmin tai myöhemmin edessä, totesi kansanedustaja Jari Koskela puheenvuorossaan.
Suomalaisten veroeuroja valuu maailmalle
Koskela korosti, että koronasta ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuvat kasvavat kustannukset ovat monin paikoin perusteltuja ja niillä on puoluekentän laaja tuki. Sen sijaan hän kritisoi hallitusta kyvyttömyydestä tehdä minkäänlaisia aitoja taloutta tasapainottavia toimia.
&#8211; Hyvinvointialueuudistus, oppivelvollisuuden pidentäminen ja yltiökunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttavat pysyviä tai kohtuuttomia kustannuksia, ja niiden positiivinen vaikutus talouteen on vähintäänkin erittäin epävarmaa.
Koskela tuskaili myös, että kalliiden uudistusten ja niin kutsuttujen tulevaisuusinvestointien lisäksi hallitus on sitonut suomalaisten veronmaksajien rahoja erilaisiin yhteiseurooppalaisiin tulonsiirtomekanismeihin. Tulossa oleva sosiaalinen ilmastorahasto siirtää sosiaalipoliittista valtaa unionille ja sen voidaan katsoa vievän EU:ta entistä syvemmälle kohti epäsymmetristä tulonjakounionia. Tämä on eduskunnan viime vuonna hyväksytyn kannan vastaista.
Kuntataloudella edessä kovat ajat
Valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaan kuntatalouden vahvistamiseksi on tärkeää, että kunnat toteuttavat laajan itsehallintonsa puitteissa tuottavuutta ja elinvoimaa lisääviä toimia ja rakenteellisia uudistuksia. Mietinnön mukaan kunnilta odotetaan valmiutta sopeuttaa palvelutuotantoaan palvelutarpeen muuttuessa.
&#8211; Kuntien tehtäväkenttää todennäköisesti joudutaan tarkastelemaan uudelleen. Tämä johtanee siihen, että kuntien tehtäviä joudutaan karsimaan ja tehokkuutta lisäämään, Koskela aprikoi.
Kuntatalous on ollut viimeiset pari vuotta todellisuutta parempi ylimitoitettujen koronatukien vuoksi. Koskela pelkää, että kohta on karu todellisuus edessä ja on epävarmaa, onko velkaantuneella ja inflaation kurittamalla valtiolla silloin enää resursseja pelastaa rahavaikeuksissa olevia kuntia.
Sotemäärärahat eivät riitä
Kuntien tehtävistä valtaosa siirtyy puolen vuoden päästä hyvinvointialueille. Alustavasti budjetoidut määrärahat eivät tule ollenkaan riittämään, sillä pelkästään palkkaharmonisointi maksaa paljon arvioitua enemmän.
Perussuomalaiset on vastalauseessaan esittänyt hyvinvointialueiden rahoitusmallin korjaamista.
&#8211; On tärkeää pitää huolta, että sopeutusta ei tehdä hoitohenkilökuntaa vähentämällä. Se ei ole inhimillinen tapa hoitaa hoitoa tarvitsevia kansalaisiamme, Koskela sanoo.

Koskela kritisoi hallitusta kyvyttömyydestä taloutta tasapainottaviin toimiin – kalliit uudistukset ja yltiökunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia

Eduskunnan suuri valiokunta otti kantaa EU:n talouspolitiikan sääntökehikon uudistamiseen. Perussuomalaiset pitävät talouspolitiikan sääntöjen tarkastelua ja uudistamista perusteltuna, mutta eivät voi allekirjoittaa kaikkia valiokunnan lausunnossa esitettyjä näkökohtia.

Poikkeuslausekkeella kytkettiin nyt pois valvonta vakaus- ja kasvusopimuksen velka- ja vajerajoista vuosiksi 2020—2022.
&#8211; Syynä tähän oli Covid-19-pandemia. On ilmeinen riski, että vihreän siirtymän, energiakriisin, Ukrainan sodan ja talousnäkymien yleisen heikentymisen seurauksena houkutus poikkeuslausekkeen soveltamisen jatkamisille kasvaa ja jäsenmaat ylivelkaantuvat entisestään. Tätä ei tule hyväksyä. Mielestämme poikkeuslausekkeen käytöstä on luovuttava mahdollisimman pian, perussuomalaisten suuren valiokunnan jäsenet Jani Mäkelä, Olli Immonen ja Jenna Simula vaativat.
Maltillinen velkataso ehkäisee velkakriisejä
Perussuomalaiset painottavat, että tärkeintä nykytilanteessa on markkinakurin palauttaminen ja sanktio- tai palkkiomekanismien luominen. Vakaus- ja kasvusopimuksen ehtoja ei juuri ole noudatettu, eikä sääntöjen rikkomisesta ole kertaakaan seurannut huomautusta voimakkaampia toimenpiteitä, vaikka säännöt sinänsä taloudellisiin rangaistusmaksuihin antavatkin mahdollisuuden.
Perussuomalaisten mukaan ei ole myöskään uskottavaa, että sääntöpohjaisuus voisi toimia ilman markkinakuria tai poliittisen harkintavallan ulkopuolella olevia sanktiomekanismeja.
&#8211; Maltillinen velkataso ja riittäväksi katsotut aktiiviset sopeutustoimet ehkäisevät parhaiten velkakriisejä. Sellaisia menojen sopeutustoimia, jotka heikentävät talouden kasvunäkymiä, tulee kuitenkin toteuttaa varoen. Mikäli velkasuhderajaa nostettaisiin esimerkiksi 80 prosentin tasolle, se saatettaisiin tulkita niin, että velkarajalla ei oikeasti ole väliä. Tämä saattaisi vain lisätä moraalikatoa, joka on jo valmiiksi merkittävä ongelma, valiokunnan varapuheenjohtaja Mäkelä huomauttaa.
Osittainen markkinakurimalli ja velkasuhderaja
Perussuomalaiset muistuttavat, että ne maat, joiden velkasuhde on selvästi velkasuhderajaa korkeampi, tarvitsevat joka tapauksessa erikseen heille räätälöityjä toimia. Näiden maiden talouspolitiikan arviointi ei ole varsinaisesti vakaus- ja kasvusopimuksen vaan velkajärjestelyjen ja jopa euroerojen tie.
&#8211; Siksi pidämme epäoptimaalisesti edelleen voimassa olevan 60 prosentin velkasuhderajan, mutta muuttaisimme sen tulkintaa sitovan ylärajan sijasta tavoitetasoksi, jota kohti maita velvoitettaisiin siirtymään budjettivajeita supistamalla tai talouskasvua lisäämällä, toteaa Simula.
&#8211; Lisäksi ehdotamme osittaisen markkinakurin mallia. Mallissa valtio velvoitettaisiin uusien velkakirjojen liikkeellelaskun yhteydessä laskemaan liikkeelle myös juniorivelkakirjoja (no-bailout -velkaa) esimerkiksi 5—10 prosenttia liikkeelle laskettavien velkakirjojen nimellismäärästä.
&#8211; Ehdottamamme malli olisi inhimillinen, sillä aluksi tätä &#8221;no-bailout -velkaa” olisi koko velkakannasta vain muutama prosentti, ja pitkänkin ajan kuluttua korkeintaan määritellyn minimirajan (5—10 %) verran.
Yhden alijäämä on toisen ylijäämä
Vaihtotaseiden tarkastelun yhteydessä on perussuomalaisten mielestä alettava kiinnittää huomiota alijäämien sijaan myös ylijäämiin.
&#8211; Yhden maan alijäämähän on tunnetusti toisen ylijäämä. Esimerkiksi pankkivalvonnassa on katsottu velallisen valvomisen sijaan helpommaksi valvoa pankkeja ja asettaa niille pääoma- ja raportointivaatimuksia. Makrovakaussopimuksissa liian suuri ylijäämä on jo nyt epävakauskriteeri, jonka pitäisi velvoittaa korjaavaan toimintaan, mutta tähän asti mitään ei ole tehty.
&#8211; Ylijäämien torjunta estäisi euromaista toisiin euromaihin kohdistuvia sijoitusbuumeja, joita pidetään keskeisenä syynä eurokriisiin. Lisäksi, mikäli ylijäämäisiä maita ohjataan ajoissa pienemmälle ylijäämälle, näiden maiden saatavat eivät pääse kasvamaan niin suuriksi, että velkaleikkaukset muuttuisivat mahdottomiksi.
Vihreät investoinnit ja ns. kultainen sääntö
Erityisen ongelmallisena perussuomalaiset pitävät ehdotettua vihreiden investointien jättämistä pois velkalaskennasta (ns. kultainen sääntö).
&#8211; Vihreiksi arvioitavien investointien jättäminen kokonaan velkakriteerien ulkopuolelle ohjaisi maita ylivelkaantumaan. Lisäksi ehdotus siirtäisi merkittävästi talouspoliittista valtaa EU-komissiolle, joka tarvittavan taksonomian ilmeisesti laatisi, Immonen huomauttaa.
&#8211; Myös muunlainen poikkeava suhtautuminen esimerkiksi investointeihin otettaviin lainoihin on ongelmallista. Laajasti tulkiten mikä tahansa koulutuksesta terveydenhuoltoon olisi tulkittavissa investoinniksi. Markkinakuri olisi tässäkin tapauksessa EU-komissiota parempi tuomari.
&#8211; Euroalueelle ei tule myöskään perustaa yhteistä fiskaalikapasiteettia eli yhteistä budjettia tai nyt nähdyn elpymisrahaston tapaisia tulonsiirtomekanismeja. Mikäli euroalueen ongelmia halutaan ratkaista, pitää kiinnittää huomiota juurisyihin: yhteinen rahapolitiikka ja yhteisvastuun mahdollistava EKP, sen osto-ohjelmat ja erilaiset tukimekanismit.
Euroalueen ongelma on euro
Euromaiden kykyyn korjata hintakilpailukykyään ja edellytyksiin sopeuttaa budjettien menoeriä tulee suhtautua varauksellisesti. Käytännössä monelle maalle ainoa toimiva vaihtoehto olisi oman kansallisen valuutan heikentyminen, joka sopeuttaisi työn ulkoisen hinnan ohella myös budjetissa olevien menoerien ulkoista hintaa.
&#8211; Euroalueen ongelma on euro, ja siksi komission tiedonannon suurin ongelma on, ettei siinä ole mainittu euroeron mahdollisuutta. Euroeron ei tarvitse olla pysyvä, kuten asiantuntijalausunnossa on nostettu esiin.
&#8211; Euroeron hyöty on ilmeinen. Sillä voidaan välttää poliittisesti riitaisten pääomien siirtäminen jäsenmaasta toiseen etenkin, kun pääomien tulisi saada liikkua euroalueella vapaasti. Toiseksi sillä voidaan lievittää talousvaikeuksia kustannuskilpailukyvyn kasvun avulla, lisäävät perussuomalaiset.
&nbsp;

EU höllentää talouskuria entisestään – perussuomalaiset eivät hyväksy vastuutonta EU:n velkapolitiikkaa

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelu valtioneuvoston selonteosta EU-politiikkaa koskien. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen nosti salikeskustelussa esiin, kuinka liittovaltiokehitystä ja vallan keskittämistä on vaivihkaa ajettu EU:ssa eteenpäin kriisien varjolla.

&#8211; Kriisien iskiessä EU-eliitti vetoaa aina välttämättömyyteen ja toteaa, että EU:n integraatiota on pakko syventää ja yhteisvastuuta lisättävä kriisien taltuttamiseksi. Viimeksi koronakriisiä käytettiin härskisti hyväksi, kun EU:ssa sovittiin mittavasta elvytyspaketista. Nyt EU:ssa puuhataan jo uutta sosiaalirahastoa, joka on osa EU:n Fit for 55 -ilmastopakettia, sanoo kansanedustaja Olli Immonen.
&#8211; Ilmastopakettiin sisältyvä sosiaalirahasto on käytännössä uusi tulonsiirtomekanismi. Täytyy muistaa, että uudet tulonsiirtomekanismit ovat yritys laajentaa EU:n valtaa ja yhteisvastuuta. Nyt EU:n päätäntävaltaa yritetään laajentaa sosiaalipolitiikan alalle, jonka on aiemmin katsottu kuuluvan kansallisen päätäntävallan piiriin.
Hallitus ajelehtii EU:ssa ajopuun lailla
Immosen mukaan Suomessa on aloitettava laaja keskustelu EU:n tulevaisuudesta eli siitä, minkälaisen EU:n suomalaiset haluavat ja millä tavalla pystytään parhaiten turvaamaan suomalaisten etujen toteutuminen.
&#8211; Nykyhallitus ajelehtii EU:ssa ajopuun lailla, eikä sillä ole visiota EU:n tulevaisuudesta. On valitettavaa, ettei hallitus puolusta Suomen etuja eikä määrätietoisesti vastusta tulonsiirtounionia ja liittovaltiokehitystä. Jos se vastustaisi tätä, olisi hallituksen korkea aika sanoa ääneen, että ”nyt riittää &#8211; emme halua syventää integraatiota emmekä maksaa taloutensa huonosti hoitaneiden maiden törsäilyä”. Hallituksen on puolustettava Suomen kansallista suvereniteettia.
EU:n kehityssuunta huolestuttaa
Immosen mukaan EU on kehittynyt jo pitkään suuntaan, jossa jäsenmaiden yhteisvastuita kasvatetaan ja talouspoliittista päätöksentekoa keskitetään yhä enemmän harvalukuisen EU-eliitin käsiin. Muutostahti on kiihtynyt viime vuosina.
&#8211; Kehityssuunta on huolestuttava. Toisaalta integraation syventäminen ja tulonsiirrot ovat EU-elitiin ainoa keino pitää EU ja euroalue ylipäänsä kasassa. Jäsenmaiden välisillä tulonsiirroilla paikkaillaan euroalueen epäoptimaallisuuksista aiheutuvia ongelmia ja jäsenmaiden holtitonta taloudenpitoa. Asiantuntijat ovat arvioineet, että euroalueen kasassa pitäminen edellyttää integraation syventämistä, lisääntyvää yhteisvastuuta ja jatkuvia tulonsiirtoja vahvemmista kansantalouksista heikompiin kansantalouksiin.
Talouskurin puute johtaa moraalikatoon
EU:ssa kaavaillaan unionin taloussääntöjen uudistamista. Tähän asti velkakurisäännöillä on ollut keskeinen rooli, vaikka sääntöjä ei ole kyettykään kaikissa jäsenmaissa noudattamaan.
&#8211; Hallituksen on ajettava EU:ssa tiukkaa talouskuria ja vaadittava sääntöjen noudattamista. Jos talouskuria ei ole, suomalaiset joutuvat jatkossa enenevässä määrin kriisimaiden vastuuttoman taloudenpidon maksumiehiksi. Talouskurin puute johtaa moraalikatoon. Jokaisen jäsenvaltion tulee vastata sille kuuluvista velvoitteistaan eikä odottaa ulkopuolista pelastajaa, Immonen toteaa.
EU:n alettava noudattaa omia sääntöjään
Immosen mukaan EU:ssa on ryhdyttävä noudattamaan perussopimuksiin kirjattuja sääntöjä.
&#8211; Esimerkiksi elpymispakettiin liittyy runsaasti juridisia ongelmia. Paketille ei ollut osoitettavissa selkeää oikeusperustaa unionin perussopimuksista, ja perussopimusten tulkintaa laajennettiin ennennäkemättömällä tavalla. Tällainen toiminta syö luottamusta sopimuspohjaiseen järjestelmään.
Elpymispaketeista tulossa pysyvä järjestely
Immonen ei allekirjoita argumenttia elpymisrahaston kertaluonteisuudesta.
&#8211; Unionissa ei ole peitelty sitä, että elpymispaketista on tulossa uusi toimintatapa ja pysyvä järjestely, jota tullaan käyttämään jatkossakin kriisien iskiessä. Perussuomalaiset varoittivat tästä jo ennen kuin elpymispaketti hyväksyttiin.
&#8211; Suomen tärkeintä taloudellista valtaoikeutta, talouspoliittista budjettivaltaa, on suojeltava. Hallituksen on kaikin keinoin turvattava Suomen kansallisen budjettisuvereniteetin toteutuminen jatkossa. Suomi ei saa hyväksyä uusia elpymispaketteja tai muitakaan tulonjakomekanismeja. EU on palautettava itsenäisten kansallisvaltioiden yhteistyöelimeksi ja yhteismarkkinoita ylläpitäväksi kauppaliitoksi. Liittovaltion kaltaisia rakenteita tulee purkaa, Immonen toteaa.
&nbsp;

Immonen: Suomi ei saa hyväksyä uusia EU-tukipaketteja – ”Hallituksen olisi korkea aika sanoa ääneen, että nyt riittää, emme halua maksaa huonosti taloutensa hoitaneiden maiden törsäilyä”

EU:n komissio on julkaissut esityksen, joka saa suomalaisen autoilijan verenpaineen jälleen tappiin. Nyt on kyse ”sosiaalisesta ilmastorahastosta”, jonka puitteissa suomalaiset pääsisivät kustantamaan sähköautot muille EU-alueen kansalaisille. Autoliiton lausunnosta kansallisen tieliikenteen päästökaupan arviointiin uutisoi Kauppalehti.

Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa ehdotuksia ilmastotoimiksi, joilla pyritään rajoittamaan liikenteen päästöjä. Ehdotuksiin sisältyi ”sosiaalinen ilmastorahasto”, johon käytettäisiin 25 prosenttia rakennusten ja tieliikenteen uudesta päästökaupasta odotettavista tuloista.
Toinen samansuuruinen summa olisi tarkoitus hankkia jäsenmailta EU-budjetin ulkopuolisena rahoituksena. Tuloksena olisi Kauppalehden<a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/autoliitto-kritisoi-eun-jattisuunnitelmaa-suomalaiset-voivat-joutua-kustantamaan-sahkoautoja-muiden-jasenmaiden-kansalaisille/808df519-06bc-42dc-8cf6-2575df833eab"> mukaan</a> 144,4 miljardin euron varat ”sosiaalisesti oikeudenmukaiseen siirtymään”.
Tukisi muiden maiden kansalaisten autohankintoja
&#8211; EU:n laajuisessa rahastossa piilee suuri riski, että Euroopan unionin vauraat maat Suomi mukaan lukien tukisivat muiden maiden kansalaisten sähköautojen ja muiden vihreän siirtymän tuotteiden hankintoja, seisoo Autoliiton liikenne- ja viestintäministeriölle antamassa <a href="https://www.autoliitto.fi/tiedote/autoliiton-lausunto-kansallisen-tieliikenteen-paastokaupan-arvioinnista">lausunnossa</a> kansallisen tieliikenteen päästökaupan arvioinnista.
Selkokielellä ja hieman kärjistäen suomalainen 12-vuotiaalla dieselillään köröttävä perusautoilija maksaisi Teslan italialaiselle EU-toverilleen.
Autoliiton mielestä ”reilun viiden miljoonan asukkaan pinta-alaltaan suuressa maassa ei ole järkevää luoda uutta järjestelmää, jonka tuotoista merkittävä osa häviäisi sen rakentamiseen ja operoimiseen.”
Polttoainevero jo vertailukelpoinen eri EU-maiden välillä
Suomessa on käytössä polttoainevero, joka on <a href="https://stage.sudev.fi/keskiverto-dieselautoilijan-polttoainekulut-ovat-kasvaneet-810-euroa-vuodessa-sahkoauto-jaa-yha-useammalle-haaveeksi/">raskaimmillaan</a> jo 70 prosenttia polttoainelitran pumppuhinnasta. Kyseinen vero on vertailukelpoinen eri EU:n jäsen maiden välillä.
&#8211; Se, että veron korottaminen on vaikeaa poliittisessa päätöksenteossa nimenomaan veron läpinäkyvyyden johdosta, ei ole hyvä peruste uuden monimutkaisemman järjestelmän luomiseen, Autoliitto lausuu.
Suomeen ei ole järkevää luoda uutta järjestelmää, jonka tuotoista merkittävä osa häviäisi sen rakentamiseen ja operoimiseen.
Suomen olosuhteet huomioitava päätöksenteossa
Suomi on Euroopan puitteissa syrjäseutua, jossa oman auton käyttö on perustellumpaa kuin muualla EU:ssa. Sen pitäisi Autoliiton mukaan näkyä myös liikenteelle asetettavissa vaatimuksissa ja verotuksen tasossa.
&#8211; Päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta Suomen ei omalla toiminnallaan pidä hankaloittaa työssäkäyntiä ja heikentää yritysten kilpailukykyä enempää kuin jo nyt EU:sta tulevilla vaatimuksilla tapahtuu.
&nbsp;
&nbsp;

Euroopan komissio esittää ”sosiaalista ilmastorahastoa” – suomalaiset mukaan maksamaan kreikkalaisten ja italialaisten sähköautoja

Hallituksen kädet on sidottu sen omiin ideologisiin hankkeisiin, jotka rasittavat taloutta. Samalla kasvavat EU-vastuut lisäävät talouden kantokyvyn riskiä entisestään, toteavat perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto ja Olli Immonen.
 
Tänä vuonna valtio ottaa velkaa 16,7 miljardia euroa, ja syyskuun budjettiriihessä hallitus sopi toimista, jotka kasvattavat alijäämän ensi vuonna 10,8 miljardiin.
Velkaantumisvauhti on nopeampi kuin finanssikriisin aikana Etelä-Euroopan kriisimaissa. Tähän ovat vaikuttaneet hallituksen pysyvät menolisäykset, kertaluonteiset menot sekä koronakriisin torjunta.
– Tilanteesta tekee vaarallisen se, ettei hallitus ole valmis arvioimaan kokonaislinjaansa. Hallitusohjelmassa luvattiin arvioida aiemmin päätettyjä menolisäyksiä uudelleen kuluvan vuoden budjettiriihessä, mikäli niiden toteuttaminen vaarantaisi julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen, Sakari Puisto ja Olli Immonen huomauttavat.
– Tämä kirjaus ei toteutunut, vaan hallitus on sen sijaan sitkeästi pitänyt kiinni kaikista sovituista menoista ja ennen kaikkea ideologisista hankkeistaan – tilanteessa, jossa menolisäysten tulopohja on romahtanut.
Suomi miljardien EU-nettomaksajana
Immonen ja Puisto toivovat realismia myös yhteisvastuiden osalta. EU:n elpymisrahastossa Suomi on miljardien nettomaksaja. Kansanedustajakaksikko huomauttaa, että Suomen perinteisten EU-verrokkimaiden, Hollannin, Tanskan, Ruotsin ja Belgian, joukossa Suomella on edelleen heikoin elintaso mitattuna ostovoimakorjatulla bruttokansantuotteella.
– Ministerit ovat väittäneet, että EU:n elpymispaketissa olisi kyse kertaluonteisesta ratkaisusta, mutta näin tuskin on. Viimeksi Euroopan keskuspankin piiristä esitettiin, että tulonsiirtomekanismista pitäisi tehdä pysyvä, Puisto kertoo.
Kun mukaan lasketaan Suomen erilaiset sitoumukset EU:n ja Euroopan keskuspankin kautta, Suomen ottamien vastuiden kokonaisarvo voi liikkua jo kymmenissä miljardeissa euroissa.
Puisto pelkää pitkään harjoitetun ultrakevyen rahapolitiikan ajavan keskuspankit kierteeseen, josta ei ole selvää ulospääsyä. Hän pohti teemaa talousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa syksyllä ja kysyi asiaan kokouksessa kuullun Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin kantaa.
– Näkemyksiä tähän tilanteeseen kyllä pohditaan meillä ja muualla ahkeraan, mutta en oikein usko, että varsinaista vastausta on kenelläkään, harjoitettu epätavanomainen rahapolitiikka on niin poikkeuksellista, Puisto pohtii.
Suomi laittaa luottokelpoisuutensa likoon
Euroalueen pelastamiseksi euroaluetta ollaan kehittämässä askel askeleelta kohti tulonsiirtounionia. Tästä tuorein esimerkki on EU:n elpymisrahasto.
– Tulonsiirtounionissa vakuuksia, lainoja ja suoria rahallisia tukia voidaan siirtää maasta toiseen aina, kun se katsotaan tarpeelliseksi. Tässä järjestelmässä Suomi tulee jatkossa toimimaan yhä vahvemmin nettomaksajan roolissa. Suomi ja muut ei-kriisimaat laittavat oman hyvän luottokelpoisuutensa likoon muiden maiden hyväksi, Immonen kuvailee.
– On epäoikeudenmukaista vetää Suomi kriisimaiden taloussotkujen maksumieheksi. Suomi ei ole syyllinen kriisimaiden ahdinkoon. Sen sijaan ranskalaiset ja saksalaiset pankit ovat osallisia sikäli, että ne ovat lainanneet holtittomasti rahaa ongelmamaille.

Puisto ja Immonen: Suomen talouden kantokykyä ajetaan koetukselle

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi torstai-iltana Ylen A-talkissa, että EU:n 750 miljardin elvytyspaketilla ei ole mitään tekemistä koronan EU-maille aiheuttamien vaurioiden kanssa. Halla-aho korosti, että rahaston hyötyjiksi nousevat ne EU-maat, jotka ovat jo ennen koronaa hoitaneet omaa talouttaan huonosti. &#8211; Elvytysrahastosta onkin tulossa pysyvä tulonsiirtomekanismi Suomen kaltaisista pienistä nettomaksajamaista muualle Eurooppaan, Halla-aho varoitti.
 
Jussi Halla-aho sanoi A-talkissa, että vaikka tilanteeseen liittyy sekä EU-oikeudellisia, perustuslaillisia että poliittisia aspekteja, pohjimmiltaan ratkaisu 750 miljardin rahastosta on poliittinen.
&#8211; Riippumatta siitä, miten asiat on kirjattu EU:n perussopimuksiin, Lissabonin sopimuksen henki on se, että unioni tai jäsenmaat eivät ota vastatakseen toistensa sitoumuksista ja veloista.
Elvytysrahastosta tehtiin kesällä poliittinen päätös EU-johtajien Eurooppa-neuvostossa, mutta rahoitusratkaisu tarvitsee vielä eduskunnan hyväksynnän.
Halla-aho sanoi, että Suomen olisi jo aiemmin kesällä pitänyt kieltäytyä osallistumasta elvytysrahastoon.
&#8211; Kieltäytymisen jälkeen olisi sitten voitu jatkaa keskustelemista. Jos sekään ei auta, niin sitten on vain todettava että Suomen paikka ei ole velkaunionissa.
Elvytysrahasto rikkoo hallituksen rivejä
Halla-aho huomautti, että jopa hallituspuolueissa on huomattu, että vaatii melkoista akrobatiaa saada elvytysrahasto sopimaan EU-perussopimusten piiriin.
Elvytysrahasto rikkookin jo nyt hallituspuolueiden rivejä, esimerkiksi keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen totesi äskettäin, ettei voi hyväksyä ratkaisua. Hoskonen korosti, että suomalaisten verorahat kuuluvat suomalaisille.
&#8211; Rahasto rikkoo EU-perussopimusten henkeä. Pidänkin irvokkaana sitä, että brexit-neuvotteluissa EU moittii Britanniaa kansainvälisen lain rikkomisesta, kun EU:n ei omasta mielestään tarvitse noudattaa edes omaa lakiaan, Halla-aho sanoi.
Hän painotti, että nimestään ja perusteluistaan huolimatta elvytysrahasto ei edes liity koronaan millään tavalla.
&#8211; Rahanjakokriteerit eivät ole sellaisia, että tästä paketista hyötyisivät eniten maat, jotka tosiasiassa ovat eniten kärsineet koronasta, vaan tästä hyötyvät ne maat joiden kansallinen kyky elvyttää on heikko, Halla-aho sanoi viitaten esimerkiksi Italiaan.
Keskustalla pitkät hampaat, hyväksyy silti paketin
Halla-aho jatkoi, että elvytysrahaston hyötyjämaiden, kuten Italian ja Espanjan heikko elpymiskyky johtuu nimenomaan näiden maiden rakenteellisista ongelmista.
&#8211; Etelä-Euroopan mailla on rikkinäisiä verotusjärjestelmiä, suuri osa taloudesta on harmaata taloutta, joka ei näy bruttokansantuotteessa. Elvytysrahastosta onkin tulossa pysyvä tulonsiirtomekanismi Suomen kaltaisista pienistä nettomaksajista muualle Eurooppaan. Tämänhän on muun muassa jo Saksan valtiovarainministeri sanonut ääneen tällä viikolla.
Halla-ahon lisäksi A-talkissa olivat keskustelemassa opetusministeri Li Andersson (vas.), kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sekä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.).Huomiota herättävästi pääministeri Sanna Marin (sd.) ei saapunut tv-debattiin. Syyksi ilmoitettiin mahdollinen korona-altistuminen.
Saarikko muotoili, että hallituspuolue keskusta on mukana EU-elvytyksessä ”pitkin hampain.” Saarikon mukaan elvytysrahastoa on mietitty keskustan sisällä. Saarikon mukaan kokonaisuuteen olisi silti saatu mukaan ulottuvuuksia, jotka helpottavat kokonaisuuden hyväksymistä.
Orpo myönsi, että Halla-aho on oikeassa siinä, että elvytysrahaston varoja ei kohdisteta koronan perusteella, vaan rahaa menee eteläisille EU-maille, jotka ovat hoitaneet huonosti talouttaan. Orpon mukaan periaate pitäisi edelleen olla se, että jokainen EU-maa vastaa omista veloistaan.
EU lahjoo Etelä-Euroopan maat pysymään eurossa
Keskeinen epäilyksenaihe on se, auttaako elvytysrahasto ylipäätään Suomen vientiä ja onko vaikutus EU-talouteen todella elvyttävä, kuten väitetään. Useat taloustieteilijät ovat jo vastanneet molempiin kysymyksiin kieltävästi.
Esimerkiksi talouskasvua lähes 20 vuotta tutkinut Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen on todennut, että rahaston elvytysvaikutus on mitätön ja sillä todennäköisesti pyritäänkin vain luomaan tulonsiirtounioni EU-alueelle.
Ministeri Anderssonin mielestä elvytysrahasto kuitenkin olisi tarpeellinen. Anderssonin mukaan nyt ollaan kanavoimassa rahaa elvyttämiseen ja työllisyyttä edistäviin investointeihin.
Halla-aho muistutti, että Etelä-Euroopan maiden ongelmia on aiemmin yritetty ratkaista kansallisilla ”matokuureilla.”
&#8211; Näiden etelän maiden kansalaiset ymmärrettävästi eivät pitäneet siitä, ja seurauksena oli epämiellyttäviä poliittisia mullistuksia. EU onkin oppinut tästä virheestä, joten tilannetta lähestytään nyt toisesta kulmasta: EU pyrkii sosialisoimaan Etelä-Euroopan maiden ongelmat ja lahjomalla pysymään ne eurossa. Nyt ainoastaan maksaja vaihtuu, Halla-aho sanoi.
Hyvinvointia ei voi synnyttää tulonsiirroilla
Hallitus kokoontuu ensi viikolla budjettiriiheen, eli viimeistelemään valtion ensi vuoden talousarvioesityksen.
Anderssonin mukaan hallitus olisi luomassa näkymää tulevaisuuteen. Halla-aho kuitenkin sanoi, ettei hän usko, että hallitus saa aikaiseksi mitään työllisyyttä parantavia uudistuksia.
&#8211; Siihen on kaksi syytä, ensinnäkin on olemassa hallituksen sisäinen ristiveto keskustan ja muiden puolueiden välillä. Toisaalta hallitus ei myöskään ole ottanut riittävällä tavalla tavoitteekseen luoda edellytyksiä uuden tuottavan tuottavan työn syntymiselle Suomeen.
Halla-aho sanoi, että koronakriisin keskellä sosiaaliturva on tärkeä asia, mutta että hyvinvointia ei voi synnyttää tulonsiirroilla.
&#8211; Jotta me voimme jakaa vaurautta, sitä pitää ensin luoda. Puhutaan esimerkiksi vientiteollisuuden toimintaedellytyksistä, kustannusrakenteesta ja tavallisten ihmisten ostovoimasta, koska se vaikuttaa suoraan työn vastaanottamisen kannattavuuteen. Näihin asioihin täytyisi panostaa. On myös muistettava, että Suomen julkisen talouden rakenteelliset ongelmat eivät johdu koronakriisistä.
Saarikko vetosi siihen, että koronasta johtuen hallitus ei tulisi saavuttamaan 75 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2023 mennessä.
Suomi elää kroonisesti yli varojensa
Halla-aho palasi Suomen rakenteellisiin, koronasta riippumattomiin ongelmiin.
&#8211; Me elämme kroonisesti yli varojemme. Sen takia tarvitaan rakenteellisia muutoksia, myös kulupuolelle. Meidän pitää lakata leikkimästä globaalia sosiaalitoimistoa sekä leikata sellaisia menoja, jotka eivät palvele suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toisaalta on samalla edistettävä työtä ja yrittämistä.
Halla-aho totesi, että pelkän työllisyysasteen tuijottaminen ei ole järkevää.
&#8211; Pelkään, että hallituksella on kiusaus nostaa työllisyysastetta tavoilla, jotka eivät ole kestäviä julkisen talouden kannalta, kuten laajamittaisella palkkatuella tai laajalla halpatyövoiman maahantuonnilla, joka on itse asiassa negatiivista julkisen talouden kannalta.

tulonsiirtomekanismi

Purra: EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia – ”Taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää”

Yle: Suomalaisten taskuista jopa 5 miljardia euroa ylimääräistä energiayhtiöille – perussuomalaiset vaatii laajoja toimia sähkön hinnan alentamiseksi

Sosiaalinen ilmastorahasto tekisi Suomesta toisten EU-jäsenvaltioiden sosiaaliturvan maksajan – perussuomalaiset vaativat hallitukselta täystyrmäystä rahastolle

EU-pakko on viemässä Suomea maksajaksi sosiaaliseen ilmastorahastoon

Koskela kritisoi hallitusta kyvyttömyydestä taloutta tasapainottaviin toimiin – kalliit uudistukset ja yltiökunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia

EU höllentää talouskuria entisestään – perussuomalaiset eivät hyväksy vastuutonta EU:n velkapolitiikkaa

Immonen: Suomi ei saa hyväksyä uusia EU-tukipaketteja – ”Hallituksen olisi korkea aika sanoa ääneen, että nyt riittää, emme halua maksaa huonosti taloutensa hoitaneiden maiden törsäilyä”

Euroopan komissio esittää ”sosiaalista ilmastorahastoa” – suomalaiset mukaan maksamaan kreikkalaisten ja italialaisten sähköautoja

Puisto ja Immonen: Suomen talouden kantokykyä ajetaan koetukselle

Halla-aho Ylellä: EU-elvytyspaketista olisi pitänyt kieltäytyä jo kesällä – ”Suomen paikka ei ole velkaunionissa”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025