Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Tuomarit

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kirjoittaa <a href="https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=432181328272117&amp;id=100044407600222">Facebookissa</a> Puolan perustuslakituomioistuimen kohua herättäneestä päätöksestä ja kansallisen suvereniteetin suojaamisesta. Immonen pitää ennennäkemättömänä sitä, että EU reagoi itsenäisen tuomioistuimen päätökseen näin aggressiivisesti kohdistamalla hyökkäys nimenomaan Puolan hallitusta vastaan.

Puolan perustuslakituomioistuin linjasi tuoreessa päätöksessään osan EU:n perussopimuksen artikloista olevan Puolan perustuslain vastaisia. Ranskan eurooppaministeri Clement Beaune totesi perustuslakituomioistuimen linjauksen olevan ”hyökkäys EU:ta vastaan”.
&#8211; Puolan pääministeriä on myös uhkailtu sillä, että jos tuomioistuimen päätöstä ei kumota, maa on hyvin lähellä EU-eroa. EU-parlamentti on mennyt vielä astetta pidemmälle todetessaan päätöslauselmassaan, että Puolan perustuslakituomioistuin laillistaa laittomia toimia, eikä se siksi ole päätösvaltainen tulkitsemaan maan perustuslakia, kirjoittaa kansanedustaja Olli Immonen.
Eri maiden tuomarinimityksissä eri käytäntöjä
Immonen myöntää Puolan tuomioistuinjärjestelmän sisältäneen myös sellaisia piirteitä, jotka eivät objektiivisesti katsoen näytä hyvältä. Siitä esimerkkinä hän mainitsee korkeimman oikeuden kurinpitolautakunnan, jonka Puola on sittemmin ilmoittanut lakkauttavansa.
&#8211; On niin ikään asia erikseen, miten Puolan perustuslakituomioistuimen tuomarit on nimitetty. Suurimpana ongelma pidetään tuomareiden nimityselintä, tuomarineuvostoa, jonka katsotaan haastavan tuomareiden riippumattomuutta, Immonen pohtii.
&#8211; Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että eri maissa on käytössä tuomarinimityksissä erilaisia käytäntöjä: Yhdysvalloissa liberaalipresidentti nimittää liberaalituomareita korkeimpaan oikeuteen, eikä sitä ole pidetty &#8221;tiedostavissa&#8221; piireissä oikeusvaltioperiaatteen vastaisena.
Tuomarit ovat itsenäisiä lainsäätäjistä
Immosen mielestä on perusteltua kysyä, olisiko tällaista kohua ylipäänsä syntynyt, jos Puolassa olisi vallassa kansalliskonservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen sijaan jokin liberaali poliittinen voima. Hänen mielestään on varsin ennennäkemätöntä, että itsenäisen tuomioistuimen päätökseen reagoidaan näin aggressiivisesti kohdistamalla hyökkäys nimenomaan maan hallitusta vastaan.
&#8211; Jos Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa Trumpin nimittämät konservatiivituomarit tai Bidenin nimittämät liberaalituomarit pääsevät jossakin kysymyksessä ”niskan päälle”, ei kukaan ole ensimmäisenä hyökkäämässä Yhdysvaltain hallitusta tai presidenttiä vastaan. Vaikka tuomareilla on oma taustansa ja viiteryhmänsä, ratkaisutoiminnassa he ovat itsenäisiä toimeenpanovallasta ja lainsäätäjästä.
&#8211; EU-oikeuden ensisijaisuus on valitettavasti EU-oikeuden keskeinen periaate. Liian vähälle huomiolle on jäänyt kuitenkin se, että EU-oikeuden ensisijaisuus pätee vain niiltä osin kuin jäsenvaltiot ovat halunneet luovuttaa suvereniteettiaan EU:lle, Immonen kirjoittaa.
EU laajentaa itse omaa toimivaltaansa
Annetun toimivallan periaatteen mukaan EU voi toimia ainoastaan jäsenmaiden sille perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa. Suhteellisuusperiaatteen mukaan EU:n toiminta ei voi ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toissijaisuusperiaatteen mukaan taas aloilla, joilla sekä EU että jäsenmaat ovat toimivaltaisia, EU toteuttaa toimia vain, jos se on tehokkaampaa kuin kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti toteutettuna.
&#8211; EU:n ei periaatteessa pitäisi pystyä oma-aloitteisesti laajentamaan toimivaltaansa. Tosiasia kuitenkin on, että EU:ssa luovatkin perussopimusten tulkinnat saattavat silti mennä läpi. EU:n elimet pyrkivät päätöksenteossaan aina edistämään EU:n institutionaalista etua.
&#8211; Puolan perustuslakituomioistuimen ”vastahanka” kansallisen suvereniteettinsa suojaamiseksi ei ole niin ennennäkemätöntä kuin viime aikojen reaktioista voisi päätellä. Esimerkiksi Saksan perustuslakituomioistuin punnitsi kriittisesti eurobondien EU:n perussopimustenmukaisuutta.
Toiminta on oikeusvaltioajatuksen vastaista
Tšekin perustuslakituomioistuin totesi EU-tuomioistuimen ylittäneen toimivaltansa tapauksessa Marie Landtová (Asia 399/09). Tanskan korkein oikeus jätti noudattamatta EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua tapauksessa Dansk Industri (Asia 441/14).
&#8211; Tarvittaessa kansalliset tuomioistuimet voivat tulkita EU:n perussopimuksia kansainvälisoikeudellisesta näkökulmasta eli punnita sitä, mihin oikeastaan onkaan sitouduttu. Erityisesti kansallisella tasolla on arvioitava tarkkaan, johtaako jokin EU-sääntely valtion täysivaltaisuuden kannalta merkittävään toimivallan siirtoon EU:lle. Näin toimi myös Suomen perustuslakivaliokunta arvioidessaan esitystä EU:n elvytysrahastosta.
&#8211; Puolan hallitusta vastaan hyökkääminen sen vuoksi, että sen perustuslakia tulkitseva korkein tuomioistuin on tehnyt ”väärän päätöksen” on viime kädessä oikeusvaltioajatuksen vastaista.
&nbsp;

Immonen: Puolan hallitusta vastaan hyökkääminen sen perustuslakia tulkitsevan itsenäisen tuomioistuimen tekemän ”väärän päätöksen” vuoksi on oikeusvaltioperiaatteen vastaista

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoi eilen Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä tyytyväisyydestään siihen, että Twitter on estänyt Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpilta sosiaalisen median palvelun käytön. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho kuitenkin katsoo tilannetta laajemmin ja näkee teknologiayritysten omavaltaisessa toiminnassa vaaroja. 

Sisäministeri Maria Ohisalon mielestä Twitter yksityisenä yrityksenä voi päättää, ketkä saavat käyttää Twitterin palveluja ja ketkä eivät. Ohisalon mukaan Donald Trumpin twiiteissa olisi nähty väkivaltaan kannustamista.
&#8211; Heillä (Twitterilla) on perustellut syynsä sulkea tili. Ehkä voitaisiin kysyä, olisiko pitänyt toimia jo aikaisemmassa vaiheessa, Ohisalo sanoi eilen ja esitti myös arvionsa valheista ja vihapuheesta.
Halla-aho: Nyt ollaan avaamassa matolaatikkoa
Ohisalon näkemykset eivät saaneet tukea perussuomalaisten puheenjohtajalta Jussi Halla-aholta, jonka mukaan sekä Twitterin päätös että päätöksen aiheuttamat reaktiot vaikuttavat tekopyhiltä ja kaksinaismoralistisilta.
Halla-aho huomautti, että pelkästään viime vuoden aikana Twitter ja muut sosiaalisen median alustat ovat olleet keskeisiä kanavia Yhdysvaltojen Black Lives Matter-hulinoinnin ja muun vasemmistoväkivallan lietsomisessa.
&#8211; Näihin ei ole puututtu. On myös huomattava, että aika harvaa ihmistä on viimeisten neljän vuoden aikana pilkattu niin räävittömästi sosiaalisessa mediassa kuin Trumpia itseään.
Halla-aho korosti, että vaikka Twitter ja Facebook ovat yksityisiä yrityksiä, ne ovat kasvaneet jo niin suuriksi, että molemmilla on suuri vaikutusvalta ihmisen tosiasiallisiin mahdollisuuksiin verkostoitua ja kommunikoida.
&#8211; Tietyllä tavalla ollaan nyt avaamassa matolaatikkoa. Tilanne voi lähteä eskaloitumaan, jos somejättiläiset mielivaltaisesti ryhtyvät tukkimaan epämieluisten poliitikkojen suut, Halla-aho sanoi.
Tuleeko someyrityksistä sananvapauden tuomareita?
Halla-aho ei ole yksin näkemystensä kanssa. Esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel näkee Trumpin sosiaalisen median tilien jäädyttämisen ongelmallisena. Merkelin mukaan sananvapaudesta päättäminen pitäisi jättää lainsäätäjille sosiaalisen median jättien sijasta. Myös ex-ulkoministeri Alexander Stubb toteaa, ettei Trumpin Twitter-tilin jäädyttäminen ole asiallista.
– En pidä Donald Trumpista. Pidän kuitenkin vapaasta puheesta. En pidä Twitterin päätöksestä antaa Trumpille porttikieltoa alustalleen, Stubb kirjoittaa Twitterissa.
Yhdysvalloissa useat vasemmistoa ja demokraatteja tukevat Hollywood-tähdet ja muusikot toki iloitsevat Ohisalon rinnalla Trumpin hiljentämisestä. Kuitenkin Halla-ahon tapaan monet osaavat myös katsoa laajempaa tilannekuvaa. Esimerkiksi Tesla-sähköautoyhtiön johtaja Elon Musk kirjoittaa Twitterissa:
&#8211; Monet ihmiset tulevat myöhemmin olemaan tyytymättömiä siihen, että länsirannikon isoista teknoyrityksistä on tullut sananvapauden tosiasiallisia tuomareita.
Myös Orpo ja Marin näkivät somesensuurissa ongelmia
Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä pääministeri Sanna Marin antoi toisaalta-toisaalta-tyylisen kommentin. Marinin mukaan Trumpin Twitter-tilin sulkeminen saattaisi ehkä olla perusteltua lyhytaikaisena toimena.
&#8211; Pysyvänä toimenpiteenä Trumpin, tai ylipäänsä yhteiskunnallisen vaikuttajan tai poliitikon sulkeminen sosiaalisen median palvelujen ulkopuolelle on silti ongelmallista. Vaikka en ole Trumpin kanssa samaa mieltä monestakaan asiasta, pidän silti aika kovana tekona, että yksittäinen toimija sulkee pysyvästi tilin. Ehkä varoittaminen tai faktantarkistus olisivat parempia vaihtoehtoja, Marin sanoi.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli hänkin Halla-ahon linjoilla. Orpo sanoi hätkähtäneensä kuultuaan Trumpin tilin sulkemisesta. Orpon mukaan sananvapautta ei pitäisi turhaan rajoittaa.
Myös Orpo toi esille, että sosiaalisen median yhtiöt käyttävät suurta tiedonvälityksen valtaa.
&#8211; Isojen someyhtiöiden sääntely on vajavaista, ja se pitäisi saada kuntoon, Orpo pohti.

Ohisalo olisi jäädyttänyt Trumpin Twitter-tilin jo aiemmin, Halla-aho huolestui somejättiläisten mielivallasta – ”Nyt suljetaan suut epämieluisilta poliitikoilta”

Hovioikeus vahvisti tänään kansanedustaja Tynkkysen Oulun käräjäoikeudessa 10.10.2019 saaman tuomion. Oikeuden mukaan Tynkkysen Facebook-päivityksessä oli kyse rasistisesta vihapuheesta.

Tynkkysen islaminuskoisesta ihmisryhmästä esittämä näkemys on harkittua, luonteeltaan rasistista ja panettelevaa vihapuhetta, joka kohdistuu yleisesti kaikkiin muslimeihin ja on omiaan herättämään halveksuntaa ja jopa uskonnolliseen suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa islamisuskoista ihmisryhmää kohtaan, hovioikeuden päätöksessä todetaan.
Motiivina oli huoli, ei rasismi 
 
Sebastian Tynkkynen oli julkaissut Facebookissa kuvan, johon oli listannut vuoden 2015 siirtolaiskriisiä seuranneiden terrori-iskujen tekijät, tekopaikat ja tekijöiden uskonnon. Oikeus tulkitsi päivityksen motiivin rasistiseksi, sillä Tynkkynen ei ollut sisällyttänyt kuvapäivitykseensä “miesten taustoja, kuten esimerkiksi koulutusta, varallisuutta, mahdollista syrjäytymistä tai henkistä terveyttä”.
&#8211; Hovioikeus olisi voinut korjata käräjäoikeuden virheellisen tulkinnan motiiveistani, joihin ei liity rasismi, vaan huoli terrorismista. Yleensäkin oikeudessa voitaisiin kiihottamisrikoksissa ehkä edes joku kerta punnita syytetyn esittämiä motiiveja sen sijaan, että valtakunnansyyttäjä saa määrittää motiivit teolle syytetyn puolesta, Tynkkynen sanoo.
Hakee valituslupaa korkeimmasta oikeudesta
Tynkkynen aikoo valittaa hovioikeuden ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen.
&#8211; Vaikka ratkaisuhistoriasta on pääteltävissä, että valtakunnansyyttäjän nostaessa syytteen tuomari toimii lähinnä kumileimasimena, on siitä huolimatta pakko yrittää taistella oikeudesta sananvapauden käyttöön politiikassa &#8211; myös islamin suhteen.
”Kiihottamispykälä kärsii inflaation”
Kansanedustajaa odottaa tulevaisuudessa myös uusi ja järjestyksessään 3. oikeusprosessi kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Siinä valtakunnansyyttäjä katsoo Tynkkysen vaalikampanjan olleen rasistinen. Tynkkynen on käynyt Oulun poliisiasemalla esitutkinnassa kuultavana vaalikampanjaansa liittyen, mutta päivämäärää oikeudenkäynnille ei ole vielä määrätty.
&#8211; Politiikan tekemistä yritetään kovasti viedä oikeussaleihin, mutta sinne se ei mielestäni kuulu. Ja tällä menolla koko kiihottamispykälä kärsii melkoisen inflaation.

Hovioikeus antoi tuomionsa tänään Tynkkysen toiseen kiihottamisrikokseen – ”Politiikan tekemistä yritetään kovasti viedä oikeussaleihin”

Puolan presidentti Andrzej Duda lähetti korkeimman oikeuden tuomareille keskiviikkona kirjeitä muistutuksena tuomareiden yläikärajasta, <a href="https://www.politico.eu/article/poland-andrzej-duda-rule-of-law-ups-the-ante-against-brussels/">Politico-lehti</a> kirjoittaa. Uuden lain mukaan tuomarien on jäätävä eläkkeelle 65-vuotiaina. Tuomarit ovat valittaneet laista EU-tuomioistuimeen, mutta Duda ei jäänyt odottelemaan sen päätöstä.

Uuten lain myötä eläkkeelle joutuva korkeimman oikeuden presidentti Małgorzata Gersdorf saapui kuitenkin työpaikalleen laista välittämättä. Hän kertoi jatkavansa töitään. Hänen virkakautensa päättyy vuonna 2020.
Presidentin kanslia on jo nimennyt Gersdorfille seuraajan, mutta tunnustaa tämän olevan edelleen korkeimman oikeuden presidentti.
<h4>EU:lle sapiskaa, muttei erohaluja</h4>
Tiistaina Duda läksytti koko Euroopan unionia. Hän kertoi unionin olevan mielikuvituksellinen yhteisö, jolla on hyvin vähän annettavaa puolalaisille.
Dudan puhe alleviivasi Puolan halua pitää itsemäärämisoikeudestaan ja suvereeniteetistään kiinni. Puolalla ja muilla itäblokin mailla on pitkät ja traumaattiset muistot Neuvostoliiton rautasaappaan alla olosta. Dudan puhe oli siten osoitettu myös EU:lle siitä, ettei Puola aio hyväksyä EU:n puuttumista maan sisäisiin asioihin.
Dudaa kuunteleva yleisö hurrasi, kun tämä tuomitsi Euroopan toimet toisen maailmansodan jälkeen, jolloin sodasta erittäin pahasti kärsinyt maa jätettiin Neuvostoliitolle.
Laki ja oikeus -puolueen puheenjohtaja Jarosław Kaczyński kertoi, ettei puolue ole aikeissa viedä Puolaa ulos EU:sta Ison-Britannian tapaan. Hän kertoi puolalaisten kannattavan unionia.

Puolan presidentti Duda muistutti tuomareita uudesta eläkelaista ja antoi satikutia EU:lle

Tuomarit

Immonen: Puolan hallitusta vastaan hyökkääminen sen perustuslakia tulkitsevan itsenäisen tuomioistuimen tekemän ”väärän päätöksen” vuoksi on oikeusvaltioperiaatteen vastaista

Ohisalo olisi jäädyttänyt Trumpin Twitter-tilin jo aiemmin, Halla-aho huolestui somejättiläisten mielivallasta – ”Nyt suljetaan suut epämieluisilta poliitikoilta”

Hovioikeus antoi tuomionsa tänään Tynkkysen toiseen kiihottamisrikokseen – ”Politiikan tekemistä yritetään kovasti viedä oikeussaleihin”

Puolan presidentti Duda muistutti tuomareita uudesta eläkelaista ja antoi satikutia EU:lle

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025