Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Tuomas Pöysti

Kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön kohdemaissa liittyvän neljännen kirjallisen kysymyksen tällä vaalikaudella. Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä ovat jatkuneet, mutta rahahanat ovat edelleen auki. Ulkoministeriön kehitysyhteistyöhön liittyvä toiminta on auditoitava ja väärinkäytöksistä syytä tehdä erityisselvitys, Juvonen vaatii.

Vuoden alussa uutisoitiin, että Suomen kehitysapua on käytetty härskisti hyväksi ja rahaa on valunut Tansanian virkamiehille, hämäriin konsulttipalkkioihin ja ravintolakuluihin. Raha on mennyt muualle kuin kehitysapuun. (Kauppalehti 4.1.2023)
Ulkoministeriö ylitti toimivaltansa ja lupasi rahaa Afrikan kehityspankille omin päin (Iltalehti 1.1.2023). Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi antamassaan ratkaisussa 27.12.2022 ulkoministeriön menetelleen virheellisesti.
Tammikuussa uutisoitiin myös kehitysapuohjelmaan liittyneestä karmeasta seksuaalisesta hyväksikäyttövyyhdistä, joka salattiin, koska ulkoministeriö oli huolestunut ”maineriskeistä” (Talouselämä 16.1.2023).
Ulkoministeriön toimien laadukkuus epäilyttää
Ulkoministeriö <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_778+2020.pdf">vastasi</a> kehitysyhteistyörahojen väärinkäyttöön liittyviin kansanedustaja Arja Juvosen aiemmin jättämiin kirjallisiin kysymyksiin mm. Sambian osalta, että kehitysyhteistyön riskienhallintaa, väärinkäyttöepäilyjen käsittelyä ja takaisinperintää on parannettu viime vuosien aikana:
&#8221;Vuonna 2015 laaditussa normissa kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäiseminen sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittaminen ja selvittäminen, annetaan sitovia toimintaohjeita siitä, miten väärinkäyttöä ehkäistään sekä kuinka ulkoasiainhallinnossa tulee menetellä, kun kehitysyhteistyössä ilmenee väärinkäyttöepäily. Lisäksi vuonna 2019 laaditussa takaisinperintäohjeessa selkeytetään takaisinperintäprosessia ja saatavien seurantaa.&#8221;
&#8211; Kyseisten prosessien laadukkuus epäilyttää, kun väärinkäytöksistä uutisoidaan toistuvasti. Onko mitään parannusta asioihin saatu? Juvonen ihmettelee.
Nyt seksuaalista hyväksikäyttöä ja ahdistelua
&#8211; Kehitysapuohjelmasta paljastuneet viimeisimmät väärinkäytökset ovat törkeitä: nyt seksuaalista hyväksikäyttöä ja ahdistelua. Ulkoministeriö on peitellyt asiaa. Vyyhti paljastui ulkoministeriölle vuoden 2020 joulukuussa ja tuli julkisuuteen vasta nyt, Juvonen sanoo.
&#8211; Kehitysyhteistyötä tekevän järjestön ulkoministeriölle toimittamassa selvityksessä kerrottiin häirinnän ja hyväksikäytön olleen laajaa, ja tekijöinä on ollut myös johtavassa asemassa olleita henkilöitä. Erästä toiminnassa mukana ollutta henkilöä syytettiin neljästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joista yksi oli alaikäinen lapsi, sekä entisen kollegan seksuaalisesta häirinnästä. Lisäksi mukana oli avustusrahojen väärinkäyttöä. Tämän kaiken ulkoministeriö halusi salata maineriskien pelossa, kiteyttää Juvonen.
Hallituksen viestintästrategiassa luetellaan viestinnän arvot: valtionhallinnon viestintäsuosituksessa hyväksytyt arvot – avoimuus, luotettavuus, tasapuolisuus, ymmärrettävyys, vuorovaikutteisuus ja palveluhenkisyys – sekä periaatteet ovat selkänoja strategialle.
Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä velkarahalla
Viime vuonna oikeuskansleri Tuomas Pöysti puuttui kaksi kertaa ulkoministeriön toimintaan. Tammikuussa Yle uutisoi oikeuskanslerin antamasta huomautuksesta, koska edustustoissa oli käytetty työsopimussuhteista paikalta palkattua henkilöstöä julkisen vallan käyttöä sisältävissä tehtävissä, jotka on laissa säädetty virkamiesten hoidettaviksi. Kyseinen käytäntö oli lainvastainen. Joulukuussa oikeuskansleri totesi ulkoministeriön toimineen virheellisesti Afrikan kehityspankin pääoman korotukseen liittyvässä asiassa.
&#8211; Siksi kysynkin, onko ministeriön viestintästrategia ollut linjassa hallitusohjelman strategian kanssa avoimuuden osalta. Penään myös vastausta siihen, onko jo vuonna 2015 ministeriön laatima normi ollut vaikeaselkoinen, koska väärinkäytösten raportoinnissa niin yhteistyökumppaneilta UM:ään päin kuin UM:stä julkisuuteen näyttää olevan hankaluuksia. Samoin tiedustelen, olisiko koko kehitysyhteistyön väärinkäytöksiä koskeva toiminta auditoinnin tarpeessa. Mielestäni erityisselvitys on myös tarpeen.
&#8211; Samaan aikaan kun Suomi velkaantuu vauhdilla, Suomi budjetoi vuonna 2022 kehitysapuun 1 343 miljoonaa euroa. Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä velkarahalla, Juvonen huomauttaa.
&nbsp;

Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä jatkuvat – Juvonen: Väärinkäytöksistä syytä tehdä erityisselvitys

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona oikeuskanslerin kertomusta vuodelta 2021. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kysyi paikalla olleelta oikeuskanslerilta näkemystä erityisesti hoitajiin kohdistuneista korona-ajan toimenpiteistä.

Valtioneuvoston oikeuskansleri toimii ylimpänä laillisuusvalvojana. Oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston ja tasavallan presidentin toiminnan lainmukaisuutta. Lisäksi oikeuskansleri valvoo, että viranomaiset noudattavat lakia ja tekevät velvollisuutensa. Kansalaiset voivat tehdä oikeuskanslerille kantelun viranomaisen toiminnasta, jota epäilevät lainvastaiseksi.
Juha Mäenpää huomautti oikeuskanslerin kertomuksen vuodelta 2021 käsitelleen myös koronaepidemiaa.
Tartuntatautilakia muutettiin vuoden aikana 13 kertaa. Lakiin lisättiin uusia säännöksiä muun muassa ravintoloiden ja elinkeinotoiminnan, kokoontumisten ja liikennepalvelujen rajoituksista, EU:n digitaalisen koronatodistuksen käytöstä rajaliikenteessä sekä pääsyssä ravintoloihin, muihin tiloihin ja tilaisuuksiin, varmuusvarastojen käyttöönotosta ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotuksista.
Kritiikkiä perustuslakivaliokunnalle
Mäenpää näkee hoitajien pakkorokottamisen loukanneen yhdenvertaisuutta kansalaisten keskuudessa. Mäenpää kysyi oikeuskansleri Tuomas Pöystin kantaa eduskunnan istunnossa.
&#8211; Silloin Pauli Rautiainen, joka on valtiosääntöoikeuden dosentti, kirjoitti Perustuslakiblogissa hyvin kriittiseen sävyyn asiaan liittyvästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja erityisesti siitä, ettei rokottamattomille hoitajille olisi pahimmillaan palkanmaksuvelvollisuutta.
&#8211; Olisin halunnut kysyä teiltä, mikä ei tästä kirjasta oikein selviä, että mikä teidän kantanne tähän oli ja puidaanko sitä vielä jatkossa, ja menikö se oikein? Mäenpää kysyi.
Oikeuskansleri haluaisi kattavia arviointeja
Oikeuskansleri Pöysti viittasi puheenvuorossaan muun muassa Mäenpäähän ja hänen esille ottamaansa tartuntatautilakiin. Pöystin mukaan lakia täytyisi nyt parantaa, jotta toista kertaa ei ajauduttaisi hätälainvalmistelutilanteeseen. Lisäksi hän otti kantaa yleisemmin korona-ajan toimiin liittyen.
&#8211; Olen itse pitänyt tärkeänä sitä, että tästä korona-ajasta tehtäisiin kattavat arvioinnit. Joitakin arviointeja on tehty, mutta nyt kun muut murheet ovat päällimmäisenä, niin se on ehkä sitten jäänyt vähän muiden kiireiden alle, mikä on ymmärrettävää, mutta pitäisin kokonaisarviointia tärkeänä, Pöysti totesi.
”Joitakin juttuja on vireillä”
Pöysti korosti, että suomalaisessa järjestelmässä perustuslakivaliokunta ensisijaisesti arvioi lakien perustuslainmukaisuuden ja että tartuntatautilain muutokset, mukaan lukien rokotussääntely, oli käsitelty siellä.
&#8211; Oikeuskansleri seuraa näissä asioissa sitä perustuslakivaliokunnan linjaa, mutta yksittäistapausten oikeudenmukaistamiseksi näiden hoitajien aseman osalta joitakin juttuja on vireillä. Ja sehän riippuu sitten siitä, miten itse kussakin tilanteessa on menetelty, hän avasi kuviota.
Pöysti ei kuitenkaan pitänyt asianmukaisena yksittäisten asioiden tämän tarkempaa käsittelemistä salikeskustelun yhteydessä.
Osa hoitajista jäi ilman palkkaa
Keskustelun loppupuolella oikeuskansleri toi muistinvaraisesti esille lainsäädännön ajatuksen olleen sen, että koronarokotteista kieltäytyneille hoitajille tarjottaisiin muuta työtä. Mäenpää muistutti vastauksessaan kuitenkin siitä, millaisia käytännöt olivat todellisuudessa.
&#8211; Niin kuin oikeuskansleri äsken nosti esiin, varmasti tarkoitus oli näin, että näille rokottamattomille hoitajille etsitään jotain muuta työtä, mutta kuitenkin on hyvin paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät työtä saaneet ja olivat sitten ilman palkkaa, kansanedustaja huomautti.
&#8211; Tämä on ollut mielestäni ihan kohtuutonta ja toivon, että kun te perehdytte tähän asiaan, niin otatte tämän huomioon ja käytte sen tiukalla kammalla lävitse.

Mäenpää oikeuskanslerille: Korona-ajan toimenpiteitä käytävä perusteellisesti läpi

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön kohdemaissa liittyvän kolmannen kirjallisen kysymyksen tällä vaalikaudella. Edelliset kysymykset tästä aiheesta hän teki vuosina 2019 ja 2020. Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä ovat jatkuneet, mutta rahahanat ovat edelleen auki.

&#8211; Samaan aikaan kun Suomi velkaantuu vauhdilla, Suomi budjetoi vuonna 2022 kehitysapuun 1 343 miljoonaa euroa. Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä velkarahalla, kansanedustaja Arja Juvonen huomauttaa.
Kehitysapu valunut korruptioon
Vuoden alussa uutisoitiin, että Suomen kehitysapua on käytetty härskisti hyväksi ja rahaa on valunut Tansanian virkamiehille, hämäriin konsulttipalkkioihin ja ravintolakuluihin. Raha on mennyt muualle kuin kehitysapuun. (Kauppalehti 4.1.2023)
Vuoden alussa uutisoitiin myös, että ulkoministeriö ylitti toimivaltansa ja lupasi rahaa Afrikan kehityspankille omin päin. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi antamassaan ratkaisussa 27.12.2022 ulkoministeriön menetelleen <a href="https://stage.sudev.fi/oikeuskanslerilta-moitteet-ulkoministeriolle-ohjasi-omavaltaisesti-miljoonia-afrikan-kehityspankkiin/">virheellisesti</a>.
Ministeriön asiasta tekemän oman selvityksen mukaan kokemattomuus ja virkamiesten vaihtuminen olivat johtaneet siihen, että ohjeistus oli ollut virheellistä ja sen seurauksena asian käsittely oli merkitty järjestelmään virheellisesti.
&#8211; Jos tällaisessa asiassa kokemattomuus johtaa virheeseen, niin mikään ei estä, että se ei johtaisi myöskin virheeseen kehitysapuasioissa, Juvonen sanoo.
Ulkoministeriön prosessien laadukkuus epäilyttää
Ulkoministeriö vastasi kehitysyhteistyörahojen väärinkäyttöön liittyviin Juvosen aiemmin jättämiin kirjallisiin kysymyksiin, että kehitysyhteistyön riskienhallintaa, väärinkäyttöepäilyjen käsittelyä ja takaisinperintää on parannettu viime vuosien aikana:
&#8221;Vuonna 2015 laaditussa normissa kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäiseminen sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittaminen ja selvittäminen, annetaan sitovia toimintaohjeita siitä, miten väärinkäyttöä ehkäistään sekä kuinka ulkoasiainhallinnossa tulee menetellä, kun kehitysyhteistyössä ilmenee väärinkäyttöepäily. Lisäksi vuonna 2019 laaditussa takaisinperintäohjeessa selkeytetään takaisinperintäprosessia ja saatavien seurantaa.&#8221;
&#8211; Kyseisten prosessien laadukkuus saattaa epäilyttää, kun Iltalehti uutisoi juuri ulkoministeriön ylittäneen valtuutensa lupaamalla rahaa Afrikan kehityspankille omin päin. Onko mitään parannusta asioihin saatu? Juvonen ihmettelee.
Ei mitään uutta ja yllättävää
Väärinkäytökset kehitysyhteistyörahojen käytössä eivät ole uusia tai yllättäviä. Ylen MOT kertoi 13.10.2016 lähetetyssä ohjelmassa väärinkäytöksistä vuodelta 2014. Pelkästään kyseisenä vuonna Sambian maatalousjärjestölle tarkoitettua kehitysapua katosi kaksi miljoonaa dollaria järjestön toimitusjohtajan taskuihin.
&#8211; Yle uutisoi 18.2.2019, että Suomi on päättänyt lopettaa yli 45 vuotta kestäneen kahdenkeskisen kehitysavun Sambiaan. Viimeisen kehitysavun maksuerän kerrottiin maksettavan vuonna 2023. Suomen ja Sambian yhteistyötä ovat varjostaneet myös Suomen tukeman sosiaaliturvaohjelman kehitysyhteistyön väärinkäytökset.
&#8211; Ohjelman kautta jaettavista avustuksista kaikki eivät olleet menneet kotitalouksille. Väärinkäytöksiä todettiin myös Kirgisian kohdalla, jossa maan oikeusapujärjestelmän kehittämiseen tarkoitettu tuki päätyi kansainvälisen verkkorikollisuuden kautta väärään osoitteeseen, Juvonen kertaa edellisten kirjallisten kysymystensä taustoja.
– Nämä ovat suomalaisten rahoja, joita käytetään törkeästi väärin. Siksi asiasta on kysyttävä ja muistutettava säännöllisesti. Epäkohtiin on puututtava. On hämmästyttävää, että vaikka esimerkiksi Sambiaan liittyvät epäkohdat paljastuivat jo 2016, niin Sambialle on maksettu kehitysapua kaikki nämä vuodet. Jokohan se nyt oikeasti loppuu? Juvonen kysyy.
Ei kehitysapua velkarahalla
Juuri julkaistussa perussuomalaisten Kantarilla tekemässä kyselyssä oli luodattu suomalaisten suhtautumista kehitysavun antamiseen velkarahalla. Suomalaisten kanta velalla tehtävään kehitysapuun on kielteinen.
Kysymykseen, pitääkö Suomen antaa kehitysapua, jos sitä varten joudutaan ottamaan uutta velkaa, vaihtoehdot saivat seuraavat osuudet: ehdottomasti ei pidä 37 %, todennäköisesti ei pidä 29 %, todennäköisesti pitää 16 % ja ehdottomasti pitää 3 %. Kantaansa ei osannut muodostaa 14 %. (Suomen Uutiset 9.1.2023)
Onko takaisinperintä onnistunut?
Juvonen kysyy kolmannessa asiasta jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta, miten se toimii kehitysyhteistyön väärinkäyttöön syyllistyneiden valtioiden kanssa ja miten kehitysyhteistyön loppuminen Sambian kanssa etenee vuonna 2023. Juvonen haluaa tietää myös, miten hallitus kokee vuonna 2015 laaditun normin kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäisemisestä sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittamisesta ja selvittämisestä auttaneen väärinkäytösten torjunnassa.
&#8211; Miten hallitus kokee takaisinperintäohjeen selkeyttämisen vaikuttaneen takaisinperinnän tehostamiseen, ja kuinka paljon väärinkäytettyjä kehitysyhteistyövaroja on tällä hetkellä perinnässä? Miten perintä on onnistunut? Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt ulkoministeriön ohjeiden ja ohjeistuksen oikeellisuuden varmistamiseksi? Juvonen tiedustelee.
&nbsp;

Juvonen kehitysyhteistyörahojen väärinkäytöstä: ”Nämä ovat suomalaisten rahoja, joita käytetään törkeästi väärin”

Suomen ulkoministeriö ylitti oman toimivaltansa rajat ilmoittaessaan Suomen sitoutuvan Afrikan kehityspankin pääomankorotukseen, vaikka Suomen osallistumisesta ei ollut tehty päätöstä valtioneuvoston yleisistunnossa. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti huomauttaa tuoreessa ratkaisussaan virheestä ja muistuttaa, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Oikeuskanslerin 27. joulukuuta antamassa <a href="https://oikeuskansleri.fi/-/ministerio-ylitti-toimivaltansa-kehityspankin-paaomankorotuksessa?fbclid=IwAR3hF3hvvUuCSFzQEvs2GX5kzInJ3RGwZiibwOlGO097AbxtcLJsnGRd5qs">ratkaisussa</a> katsotaan ulkoministeriön ylittäneen toimivaltansa vuonna 2020, kun ministeriö ilmoitti Afrikan kehityspankille Suomen sitoutumisesta pankin pääomankorotukseen.
Ulkoministeriö lähetti kehityspankille ilmoituksen Suomen osallistumisesta pääomankorotukseen sen jälkeen, kun valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta oli puoltanut esitystä.
Ilmoituksen mukaan Suomi sitoutui maksamaan vuosina 2021–2028 osakkeista runsaat 29 miljoonaa euroa ja vastaamaan yli 458 miljoonan euron suuruisesta takuupääomasta.
Taloudellisesti merkittävä vastuusitoumus
Valtion vuoden 2020 talousarviossa olleen valtuuden mukaan kyseisenä vuonna oli sinänsä luvallista sitoutua Afrikan kehityspankin peruspääoman korotukseen. Taloudellisesti merkittävät asiat kuuluu kuitenkin ratkaista valtioneuvoston yleisistunnossa eikä ministeriössä.
Oikeuskansleri ottikin tutkittavakseen ulkoministeriön menettelyn asiassa nimenomaan siksi, koska asiaa ei käsitelty etukäteen valtioneuvoston yleisistunnossa. Suomen osallistuminen Afrikan kehityspankin pääomankorotukseen on ollut sekä käteisenä suoritettavan maksun yhteissumman että takuupääoman arvon osalta taloudellisesti merkittävä vastuusitoumus, joka siten olisi kuulunut valtioneuvoston yleisistunnon toimivaltaan.
Sen sijaan ulkoministeriössä tehtiin päätös käteismaksujen rahoituksesta ja annettiin Suomen puolesta sitoumus kehityspankille. Päätöksentekomenettelyssä tapahtunutta virhettä ei ollut mahdollista korjata enää jälkikäteen sen jälkeen, kun vastuusitoumus Suomen puolesta oli jo annettu kehityspankille.
Ulkoministeriö myönsi oikeudellisen virheen
Ulkoministeriö myöntää helmikuussa 2021 antamassaan selvityksessä, että asian käsittelyssä sattui ministeriön sisäinen oikeudellinen virhe, kun asiaa ei esitelty valtioneuvoston yleisistunnossa ennen Suomen sitoutumista pääomankorotukseen. Virheen taustalla oli muun muassa se, että pankkien pääomankorotuksia hoidetaan ministeriössä hyvin harvoin, noin 10 vuoden välein.
Ministeriön asianhallintajärjestelmässä oli pääomankorotuksen työnkulkuun merkitty virheellisesti vain raha-asiainvaliokunta, ei yleisistuntoa. Selvityksen mukaan virheeseen vaikuttivat myös resurssipula, ministeriön tehtäväkiertoon liittyvä virkamiesten vaihtuminen ja tietokatkot. Virhettä ei raha-asiainvaliokunnan käsittelyn yhteydessä havaittu valtiovarainministeriön budjettiosastolla eikä valtioneuvoston kanslian istuntoyksikössä.
Säädettyä menettelyä on noudatettava
Oikeuskansleri muistuttaa ratkaisussaan, että Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta.
Oikeuskansleri mainitsee ratkaisussaan sovellettavat lain säännökset sekä huomauttaa, että säädetyn päätöksentekomenettelyn noudattaminen valtioneuvostolle kuuluvissa asioissa on aina toimivaltaisen ministeriön ja ministeriössä asiaa käsittelevien virkamiesten vastuulla.
Ministeriön tulee huolehtia siitä, että virkamiehille annetaan oikeansisältöiset ohjeet sekä riittävä perehdytys ja tuki virkatehtävien lainmukaista suorittamista varten. Oikeuskansleri kiinnittääkin ulkoministeriön huomiota oikeansisältöisiin sisäisiin ohjeisiin ja virkamiesten ohjaamiseen virkatehtävien lainmukaisessa hoidossa.
Ulkoministeriölle nuhteet myös viime talvena
Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun oikeuskansleri löysi huomautettavaa ulkoministeriön toiminnasta. Vajaa vuosi sitten, tammikuussa 2022, oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi ulkoministeriölle <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000008565086.html">huomautuksen</a> sen noudatettua pitkäkestoisesti ja vakiintuneesti selvästi lakiin perustumatonta menettelykäytäntöä.
Edustustoissa oli käytetty työsopimussuhteista paikalta palkattua henkilöstöä julkisen vallan käyttöä sisältävissä tehtävissä, jotka on laissa säädetty virkamiesten hoidettaviksi.
Tuolloinen päätös koski kantelua, joka oli tehty Suomen Addis Abeban ja Ankaran suurlähetystöistä. Kantelija oli osallistunut työsopimussuhteisena työntekijänä perhesidekuulemiseen ja dna-näytteiden ottamiseen vuosina 2018–2019. Kantelun mukaan menettely on ollut pitkäkestoista ja vakiintunut käytäntö Suomen edustustoissa.
&nbsp;

Oikeuskanslerilta moitteet ulkoministeriölle: Ohjasi omavaltaisesti miljoonia Afrikan kehityspankkiin

Huhtikuun kuntavaaleihin on enää puolitoista kuukautta, mutta edelleen on hieman epäselvää, ollaanko vaaleja sittenkin siirtämässä. Pääministeri Sanna Marin vihjaili tänään Ylen A-Talk-ohjelmassa, että kuntavaaleja ei ehkä tulekaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuitenkin huomautti, ettei mikään viranomainen ole antanut ymmärtää, että vaalien järjestäminen ei olisi mahdollista.
 
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi tänään Ylellä, että hän lähtee siitä, että vaalit järjestetään ajallaan.
&#8211; Minulla on perjantaina kokous kaikkien eduskuntapuolueiden puoluesihteerien kanssa, ja silloin käydään läpi kaikki ne riskitekijät, jotka liittyvät tilanteeseen, viedään keskustelu loppuun ja tehdään johtopäätökset.
Epävarmuus jatkuu huomisenkin jälkeen
Vaalien siirtämisellä on toistaiseksi spekuloinut ainakin oikeuskansleri Tuomas Pöysti, joka esitti pari viikkoa sitten, että kuntavaalien siirtämistä olisi pohdittava mahdollisimman pian.
Myös pääministeri Sanna Marin vihjaili A-Talkissa sillä mahdollisuudella, että huhtikuun kuntavaaleja ei tulekaan. Marin sanoi tosin pitävänsä tärkeänä, että kaikki eduskuntapuolueet pohtivat kysymystä.
&#8211; Vaalit järjestetään huhtikuussa tai sitten niitä ei järjestetä, mutta päätöksenteon aika on nyt, päätöksessä on myös pysyttävä. Vaalien turvallisuus on varmistettava, Marin esitti.
Henrikssonin mukaan päätöksestä tiedotetaan huomenna, mutta vielä senkin jälkeen epävarmuus jatkuu.
&#8211; Tietääkö joku, mikä tilanne maassa on 18. huhtikuuta eli vaalipäivänä? Henriksson kysyi.
Hän tosin sanoi myös, että riskitekijät huomioiden paljon toimia on jo valmisteltu sen eteen, että kaikki kuitenkin pääsisivät äänestämään.
&#8211; Karanteenissa olevillekin järjestetään äänestysmahdollisuus, on esimerkiksi mahdollista äänestää ennakkoon tai vaikka drive in-äänestyspaikassa.
Monessa maassa järjestetty vaaleja
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho totesi, että vaalien lykkääminen on enimmäkseen median spekulointia.
&#8211; Mikään viranomainen ei ole antanut ymmärtää, että vaalien järjestäminen ei olisi mahdollista, eikä ole esitetty sellaista skenaariota, jossa vaaleja ei pystyttäisi järjestämään. Edes ulkonaliikkumiskielto ei olisi skenaario, jossa vaalien järjestäminen ei onnistuisi, sillä moni maa on järjestänyt vaaleja myös ulkonaliikkumiskiellon aikaan.
Halla-aho on jo aiemmin todennut, että kuntavaalien siirtämiselle ei ole perusteita.
Halla-aho kirjoitti äskettäin Twitterissä, että sen enempää epidemia kuin kuntavaalien ajankohtakaan ei tule kenellekään yllätyksenä.
&#8211; Hallituksella on ollut vuosi aikaa laatia suunnitelma vaalien järjestämiseksi epidemian oloissa. Luotamme siihen, että suunnitelma on olemassa.

Pääministeri Marin vihjaili Ylellä kuntavaalien siirtämisellä – Halla-aho: ”Hallituksella on ollut jo vuosi aikaa laatia suunnitelma vaalien järjestämiseksi epidemian oloissa”

Sananvapaus Suomessa kapenee kovaa vauhtia. Uusimpia ja entistä kunnianhimoisempia sensuurihankkeita väläyttelee tällä kertaa oikeuskansleri Tuomas Pöysti, joka kehottaa nyt suomalaisia poistamaan vanhoja nettikirjoituksiaan ennakoivasti. “Myöhemmin lainvastaiseksi muuttuneet mielipiteet” voivat Pöystin mukaan johtaa tulevaisuudessa rikostuomioon. Taannehtivan nettisensuurin lisäksi oikeuskansleri ei myöskään poissulje kirjasensuurin mahdollisuutta.

Suomen ylimpänä laillisuusvalvojana toimiva oikeuskansleri Tuomas Pöysti on huolestunut suomalaisten “myöhemmin lainvastaiseksi muuttuvista mielipiteistä”. Asia nousi keskusteluun sen jälkeen, kun valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen päätti aloittaa esitutkinnan kansanedustaja Päivi Räsäsen vuonna 2004 kirjoittamasta tekstistä “Mieheksi ja naiseksi hän meidät loi”, jonka julkaisi Suomen Luther-Säätiö. Poliisi oli jo aiemmin arvioinut, että Räsänen ei ollut rikkonut asiassa mitään lakia, mutta valtakunnansyyttäjä oli toista mieltä. Räsästä epäillään nyt kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
<blockquote>Niitä suomalaisia jotka pelkäävät syytteitä mielipiteistään, jotka ovat jossain vaiheessa ovat kenties “muuttuneet laittomiksi”, oikeuskansleri kehottaa pyytämään poistamaan mielipiteensä näkyviltä.</blockquote>
Pöystin lausunnoista uutisoi Lännen Media. Pöysti ei halunnut ottaa kantaa suoraan Räsäsen tapaukseen, vaan puhui asiasta yleisellä tasolla. “Oikeuskansleri Tuomas Pöysti sanoo kannattavansa &#8221;pidättyvyyttä ja harkintaa&#8221; käynnistää oikeudellisia toimia sellaisten aineistojen osalta, jotka ilmestyessään ovat laillisia mutta muuttuneet yhteiskunnallisten arvostusten seurauksena lainvastaisiksi”, <a href="https://www.aamulehti.fi/a/4530c008-afe5-48d0-837b-4b0383726b0a">Aamulehti</a> kertoo.
Niitä suomalaisia jotka pelkäävät syytteitä mielipiteistään, jotka ovat jossain vaiheessa ovat kenties “muuttuneet laittomiksi”, oikeuskansleri kehottaa pyytämään poistamaan mielipiteensä näkyviltä. “Rikoslain soveltamisessa kyse on viime kädessä sen arvioimisesta, kuinka aktiivisia toimia vaaditaan henkilöltä sisältöjen poistamiseksi”, Pöysti sanoo.
<h4>Myös kirjasensuuri mahdollista</h4>
Mielipiteiden poistot eivät välttämättä rajoittuisi vain sosiaaliseen mediaan tai verkkojulkaisuihin. Myös aiemmin laillisia kirjoja voitaisiin sensuroida, Pöysti katsoo. “Yleisesti ottaen sanoisin, että oikeustoimiin ryhtyminen sellaisen kirjan osalta, joka ilmestyessään on laillinen, edellyttää suurta pidättyvyyttä ja harkintaa”, Pöysti kommentoi Aamulehden haastattelussa.
Pöystin kirjasensuuriajatus saa tukea valtakunnansyyttäjä Toiviaiselta. ”Jos tällainen havaitaan, varmaankin kysytään, missä tarkoituksessa hän on tämän kirjoittanut ja onko hän tätä mieltä edelleen”, Toiviainen <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006314358.html">kommentoi</a> Helsingin Sanomille, kun häneltä kysyttiin vanhojen kirjojen tai lehtien sensuroinnista. Tuomioon vaikuttaisi siis myös se, missä määrin ajatusrikos on jatkunut syytetyn mielessä teon jälkeen.
<h4>Suomen ylin laillisuusvalvoja</h4>
Suomesta ei ole varsinaista pulaa ihmisistä, joiden mielestä taannehtiva mielipidesensuuri ja mustat listat kielletyistä kirjoista ovat erittäin huono idea. Valtakunnansyyttäjä Toiviaisen sekä oikeuskansleri Pöystin päättömistä lausunnoista on kuitenkin hieman hankalaa valittaakaan mihinkään, koska oikeuskansleri on samalla Suomen ylin laillisuusvalvoja. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. edistää perustuslaissa säädetyn oikeusvaltioperiaatteen toteutumista sekä valvoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu &#8211; tai kuuluisi &#8211; myös valvoa mm. hallituksen toimien lainmukaisuutta.
<blockquote>Jos halutaan tulkita asiaa suopeasti, Pöystin lausunnoissa saattaa olla kyse myös siitä, että hän ei oikeuskanslerin asemassa halua tai voi astua oikeuslaitoksen ja tuomareiden varpaille etukäteen asiassa, joka on vasta tulossa tuomioistuinten puntaroitavaksi. </blockquote>
Pöysti on koulutukseltaan oikeustieteiden tohtori ja hän aloitti nykyisessä tehtävässään oikeuskanslerina viime vuoden alussa. Sitä aikaisemmin hän on työskennelly mm. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajana sekä Sipilän hallituksen sote-uudistuksen parissa.
Jos halutaan tulkita asiaa suopeasti, Pöystin lausunnoissa saattaa olla kyse myös siitä, että hän ei oikeuskanslerin asemassa halua tai voi astua oikeuslaitoksen ja tuomareiden varpaille etukäteen asiassa, joka on vasta tulossa tuomioistuinten puntaroitavaksi. Hänen ulostulossaan on ainakin ripaus kriittistäkin äänenpainoa. Oli niin tai näin, Pöystin lausunnot kertovat karua kieltä sananvapauden tilan kaventumisesta Suomessa. Vielä joitain vuosia sitten tällaisia lausuntoja ei olisi edes kuunneltu vakavalla naamalla. Nyt on kuitenkin pakko. Tähän on tultu. Mutta miksi? Mistä oikeusviranomaistemme vimmainen halu sananvapauden, vapaan yhteiskunnan ja oikeusvaltioperiaatteen alasajoon oikein kertoo?
<h4>Totalitaristit haluavat kontrolloida ajatuksia</h4>
Harmaissa puvuissa lausuntojaan antavat virkamiehet eivät välttämättä aina ymmärrä sitä ideologiaa, jonka toteuttajiksi heidät on valjastettu. Kyseessä kun ei ole varsinaisesti rooli, jossa palkittaisiin erityisesti itsenäisestä ajattelusta. 
Kyse on muustakin kuin syyttömyysolettamasta, lain tarkkarajaisuusvaatimuksista, oikeusvarmuudesta ja itsesensuurin välttämisestä. Kyse on vallasta. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että tietyt ryhmät eivät voi pysyä vallassa jos he eivät pysty kontrolloimaan sitä, mitä ihmiset ajattelevat. Ja nyt tämä kontrolli on lipsumassa. Kun vallassa olevat alkavat menettää valtaansa, he yrittävät kiristää otettaan.
<blockquote>Kiihkeimpien puhdasoppisuuden vaalijoiden ja sananvapauden rajoittajien vaatijoiden olisi hyvä myös pysähtyä hetkeksi ajattelemaan sitä, mitä heidän omalle puhevapaudelleen käy, jos ainoat sallitut mielipiteet löytyvät kulloinkin vallassa olevien poliittisista ohjelmajulistuksista.</blockquote>
Fraasit kuten “myöhemmin lainvastaiseksi muuttuneet mielipiteet” kertovat osaltaan tästä epätoivosta ja halusta säilyttää kontrolli. Tavoitteena on maailma, jossa vääränlaisia ajatuksia ei paitsi ole, ei ole koskaan ollutkaan. Ne eivät sovi puhtaaseen ideologiseen visioon.
Paitsi että “kiellettyjä” mielipiteitä ei saa olla nyt, niitä ei saa olla koskaan ollutkaan. Uskomus saattaa olla vaarallinen vaikka se olisi vain väärinajattelijan korvien välissä tai pölyttymässä kirjahyllyssä tai kirjastojen arkistoissa. Vanhoista kirjoista kun saattaisi aina löytyä ajatuksia, jotka eivät enää ole muodin tai lain mukaisia.
Kirjoitukset ja kirjat edustavat kollektiivista muistia. Ne edustavat pysyvää tallennetta siitä mitä on joskus tapahtunut, joskus ajateltu, joskus uskottu. Niille jotka haluaisivat nyt rakentaa uutta uljasta maailmaa, tällainen muistelu taantumukselliseen menneisyyteen &#8211; olipa kyse sitten viime kuun Facebook-päivityksestä tai Vanhasta testamentista &#8211; on aina vaarallista. Se ei sovi. Ihminen ei voi ajatella jos hän ei voi muistaa. Kuten George Orwell profetaalisesti kirjoitti teoksessaan Vuonna 1984: “Joka hallitsee menneisyyttä, hallitsee tulevaisuutta, ja joka hallitsee nykyisyyttä, hallitsee menneisyyttä.” Tätä kehitystä on nyt vastustettava.
Kiihkeimpien puhdasoppisuuden vaalijoiden ja sananvapauden rajoittajien vaatijoiden olisi hyvä myös pysähtyä hetkeksi ajattelemaan sitä, mitä heidän omalle puhevapaudelleen käy, jos ainoat sallitut mielipiteet löytyvät kulloinkin vallassa olevien poliittisista ohjelmajulistuksista. Puolueet tai syyttäjät eivät ole erehtymättömiä. Mikäli ne kieltävät &#8211; mihin tahansa syyhyn vedoten &#8211; ihmisiltä oikeuden puhua, menee tuntemastamme Suomesta paljon rikki.

Taannehtiva vihapuhejahti kiihtyy – Oikeuskansleri kehottaa suomalaisia poistamaan vanhoja kirjoituksiaan

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi tänään ratkaisun perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavion tekemään kanteluun. Tavio kanteli YK:n uuden GCM-siirtolaissopimuksen käsittelystä ja katsoi Sipilän hallituksen toimineen perustuslain vastaisesti.

Tavion mukaan GCM-sopimus on perustuslain tarkoittamalla tavalla merkitykseltään huomattava ja se olisi pitänyt tuoda eduskunnan täysistuntoon päätöksentekoasiana.
Oikeuskansleri ratkaisi, että Tavion tekemä kantelu ei johda toimenpiteisiin. Oikeuskansleri ei pitänyt perustuslain vastaisena sitä, että Suomi hyväksyy GCM:n ilman eduskunnan täysistunnon hyväksyntää.
Kyseessä ei ole valtiosopimus tai velvoite
Tavion mielestä GCM-käsittelyssä on eduskunnan täysistunnon sivuuttamisen ohella erikoista sekin, että perustuslakiasiantuntijoiden näkemystä ei kysytty. Perustuslakivaliokunta ei saanut käsitellä GCM-asiaa, vaan se sivuutettiin samaan tapaan kuin täysistunto.
Oikeuskansleri kirjoitti ratkaisuunsa: &#8221;Kysymyksessä oleva asiakirja on [&#8230;] ennemminkin oikeudellisesti sitomattomiin yhteistyöpöytäkirjoihin rinnastuva eikä perustuslain 93 ja 94 §:ssä tarkoitettu valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite.&#8221;
Seuraava hallitus voi irtautua sopimuksesta
Tavio katsoo, että oikeuskanslerin ratkaisu varmentaa sen, että GCM-sopimus ei sido Suomea. Näin ollen Suomen nykyisen tai seuraavan hallituksen ei ole pakko laittaa sitä käytäntöön miltään osin.
&#8211; GCM-sopimukseen ei voida vedota lainsäädännöllisiä velvoitteita Suomelle asettavana asiakirjana. Seuraava hallitus voi myös halutessaan irtautua koko sopimuksesta, Tavio sanoo.

Tavio oikeuskanslerin GCM-vastauksesta: Sopimus ei ole sitova

Hallitus esitteli keskiviikkoaamuna jo toisen suuren saavutuksen tiistaina julkaistun kehysriihipaketin jälkeen. Hallituksen sote-vastuuministerit julkistivat mallinsa sote-uudistukseksi, josta on väännetty kättä jo toista vaalikautta. Loppujen lopuksi kolme hallituspuoluetta saavuttivat uudistuksesta hyvän yhteisymmärryksen. 

Perussuomalaisia edusti uudistuksessa alan asiantuntija, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä. Hän kiitti kumppaneitaan ja virkakuntaa lämpimästi suuresta saavutuksesta.
Kestävä paperi
Hän luonnehti sotesopua kestäväksi paperiksi, jonka pohjalta voidaan tehdä niin hyviä uudistuksia, että niiden kanssa voidaan elää monta vuosikymmentä. Tärkeintä on turvata palvelut niin, että ihmiset saavat ne asuinpaikastaan ja taloudellisesta asemastaan riippumatta.
&#8211; Olen varma, että tämä työ antaa tälle hyvät lähtökohdat. Tämä prosessi on vahvistanut tietämystämme näiden päätösten vaikutuksista. Olen myös tyytyväinen, että on aidosti kiinnostuttu, mikä on henkilöstön asema uudistuksessa: tiedän, että sote-kentällä on monenlaisia huolia, Mäntylä pohti.
Päätöksillä on merkitystä sen kannalta, saavatko potilaat palvelut myös jatkossa ja saavutetaanko sillä hallituksen tavoittelemat säästöt, joita pitäisi kertyä peräti kolme miljardia euroa.
18 sote-aluetta
Sote-alueiden määrä ja laatu tuntui elävän loppuun saakka. Loppujen lopuksi alueiden määrä vakiintui 18 maakuntaan. Sote-palvelut järjestetään jatkossa maakunnan tasolla, eivätkä kunnat vastaa enää lainkaan yksin siitä, miten sote-palvelut tuotetaan niiden alueella.
Kaikki maakunnat tekevät yhteistyötä viiden yhteistoiminta-alueen puitteissa, jotka rakentuvat yliopistosairaaloiden pohjalle. Organisaatio on jo olemassa nykyisen erityisvastuualueen eli ervan muodossa. Maakuntaliittojen täytyy vain tehdä asiasta uusi sopimus.
Aluesairaaloita aiotaan säilyttää noin 12. Niihin jäävät synnytykset ja ympärivuorokautinen päivystys ja noin kymmenen eri erikoisalaa. Kevyempiä aluesairaaloita jää vähintään kuusi: ne voivat erikoistua johonkin asiaan ja painottaa esimerkiksi jälkihoitoa ja ennaltaehkäisyä. Ympärivuorokautista päivystystä ei niissä olisi.
Pelastuspalvelu keskitettäisiin viidelle pelastusalueelle, kun nyt niitä on 22. Kiinteistöjen hoitoon perustetaan peräti yksi valtakunnallinen alue.
Kunnallisista ulkoistuksista pyritään eroon
Niiden kuntien, jotka ovat ulkoistaneet sote-palvelunsa yksityiselle yritykselle, sopimukset arvioidaan uudelleen siinä vaiheessa, kun ne tulevat katkolle. Valtion tahto on, että epätarkoituksenmukaisista sopimuksista pyrittäisiin eroon.
Sote-palveluiden järjestäjiksi perustetaan maakunnallisia julkisia yhtiöitä. Se ei kuitenkaan tarkoita yksityistämistä eikä ulkoistamista: se on vain tapa organisoida toiminta läpinäkyvästi. Julkista yhtiötä tarvitaan nimenomaan sellaisissa toimissa, jotka avataan valinnanvapaudelle.
Soten rahoitus jaetaan valtion kassasta. Maakuntien itsehallinto toteutuu niin, että maakunnat saavat rahansa könttänä, jonka käytöstä ne saavat päättää varsin vapaasti. Toisaalta valtio varaa itselleen huomattavasti nykyistä suuremman valvontaoikeuden toiminnan sujumisesta ja tehokkuudesta.
Ruotsin tyyppistä maakunnallista verotusta ei aiota valmistella tällä vaalikaudella, mutta sen tarvetta ja ominaisuuksia voidaan selvittää ja asiaa voidaan tarkastella uudelleen jatkossa lähivuosina kertyvien kokemusten pohjalta.
Rahoitus kerätään osana muuta tuloverotusta niin, että sote-kuluille varataan oma osansa kansalaisten tuloverotaulukoista, mutta siten, ettei verotuksen taso muutu nykyisestä. Maakunnallinen sote-uudistus käynnistyy 1.1.2019.
Alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan hallitus pyrkii sotella nyt tosissaan myös kolmen miljardin säästöihin, ei pelkkään organisaation muutokseen. Yksityiset ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut ovat yksi keino lisätä toiminnan tehokkuutta, mutta ne eivät ole pyrkimys sinänsä.
Hallitus pyrkii lisäämään yksityisten palveluiden tarjontaa etenkin siellä, missä ei tarjontaa vielä ole. Myös suuret yritykset, jotka myyvät palveluksiaan yksittäisille kunnille, voivat tarjota palveluksiaan myös maakuntien perustamille yhtiöille, mutta yritysten täytyy rekisteröityä ja täyttää yhtenäiset valtakunnalliset ehdot ja mahdollisesti ehkä vielä maakunnan omat pääsyvaatimukset sen lisäksi.
Hallitus haluaa suosia pieniä ja keskisuuria yrityksiä suurten kansainvälisten yritysten sijasta sekä suosia uusia toimintatapoja myös esimerkiksi kolmannen sektorin kautta.
Hallitus aikoo Pöystin mukaan vahtia entistä tarkemmin maakuntien sote-toiminnan tehokkuutta. Yksi keino on verrata maakunnallisen toiminnan tehoa yksityisiin vertailukohtiin. Valtio voisi ääritapauksessa jopa liittää tehottoman sote-maakunnan toiseen. Tämä olisi suuri muutos nykytilaan verrattuna, kun pieniäkään sairaanhoitopiirejä ei ole tahdottu yhdistää valtion patisteluista huolimatta.

Tuomas Pöysti

Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä jatkuvat – Juvonen: Väärinkäytöksistä syytä tehdä erityisselvitys

Mäenpää oikeuskanslerille: Korona-ajan toimenpiteitä käytävä perusteellisesti läpi

Juvonen kehitysyhteistyörahojen väärinkäytöstä: ”Nämä ovat suomalaisten rahoja, joita käytetään törkeästi väärin”

Oikeuskanslerilta moitteet ulkoministeriölle: Ohjasi omavaltaisesti miljoonia Afrikan kehityspankkiin

Pääministeri Marin vihjaili Ylellä kuntavaalien siirtämisellä – Halla-aho: ”Hallituksella on ollut jo vuosi aikaa laatia suunnitelma vaalien järjestämiseksi epidemian oloissa”

Taannehtiva vihapuhejahti kiihtyy – Oikeuskansleri kehottaa suomalaisia poistamaan vanhoja kirjoituksiaan

Tavio oikeuskanslerin GCM-vastauksesta: Sopimus ei ole sitova

Sote-uudistus eteni reippaan askelen – mutta millaisesta uudistuksesta on kyse?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025