Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

tuontienergia

Asiantuntijat moittivat Marinin hallitusta energiakriisin hoidosta, jonka taustalla on vihreän siirtymän politiikkatoimet. Vielä viime talvena ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävässä toiminut Emma Kari (vihr) yritti kuitenkin uskotella, ettei ilmastotoimista pidä tinkiä lainkaan, koska ne muka suojaavat energian ja polttoaineiden hintojen nousulta.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen päämäärä vihreästä siirtymästä kurittaa kansaa, sillä sähkön hinta on historiallisen korkealla ja sen arvioidaan myös pysyvän korkealla tasolla koko talven yli.
Marinin hallitus on ilmoittanut erilaisista tukitoimista, joilla kansalaisia pyritään auttamaan selviytymään sähkölaskuista talven yli. Maanantaina hallitus ilmoitti edistävänsä kertakorvausta, hintakattoa ja sähkölaskujen maksuaikojen pidentämistä.
Varautuminen erittäin surkeaa
Yhteistä kaikille tukimalleille on, että niitä on kyhätty kasaan valtavalla kiireellä. Hallitusta on moitittu siitä, että se on herännyt toimimaan myöhään, vaikka sähkön kallistuminen on ollut tiedossa jo kuukausien ajan. Ylen Aamussa Aalto-yliopiston tutkija Iivo Vehviläinen latasi <a href="https://areena.yle.fi/1-64616787">täyslaidallisen</a> hallituksen toiminnalle energiakriisin keskellä.
&#8211; Varautuminen energiakriisiin on varmaan yksi suurimpia epäonnistumisia Suomen taloushistoriassa, Vehviläinen sanoi ja huomautti, että kriisiin olisi voitu alkaa valmistautua ja kartoittaa vaihtoehtoja jo viime talvena.
Ideologia edellä
Viimeistään tänä talvena kaikelle kansalle on käynyt selväksi, että hallituksen edistämä kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka ei ole pystynyt ottamaan huomioon tavallisia suomalaisia, saati yrityksiä, joiden toimintaa kiristyvät ilmasto- ja ympäristövaatimukset haittaavat merkittävästi.
Vielä viime talvena ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävässä toiminut Emma Kari (vihr) <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ymparistoministeri-emma-kari-ilmastotoimet-suojaavat-energian-ja-polttoaineiden-hintojen-nousulta/8352460#gs.l5omws">yritti uskotella</a>, että ilmastotoimista ei pidä tinkiä lainkaan, koska ne suojaavat energian ja polttoaineiden hintojen nousulta.
Karin mukaan mukaan investoinnit uusiutuvaan energiaan suojaavat suomalaisia energian hinnannousulta.
&#8211; Syy energian ja polttoaineiden korkeisiin hintoihin on fossiilisten polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen nousu. Suomen pitkäjänteinen ilmastotyö ja investoinnit puhtaaseen energiaan suojaavat Suomea energian hinnannousulta, Kari sanoi MTV:n haastattelussa.
Lausunto ei ole vanhentunut kovinkaan kauniilla tavalla.
Tuulivoima toimii epävakaasti
Vihreiden voimakkaasti ajamat vihreän siirtymän energiaratkaisut, kuten tuulivoima, ovat epävakaita ilman säätövoimaa, ja tuulettomina päivinä niiden merkitys on olematon, jolloin energian saatavuusongelmat koskettavat kaikkia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-torjuu-uuden-eu-yhteisvelan-purra-suomen-tulee-loytaa-liittolaisia-tulonsiirtounionia-vastustavista-eu-maista/">huomauttanut</a>, että tällä hetkellä Suomi on jo liian riippuvainen tuulivoimasta.
Suomen Erillisverkot Oy:n johtava asiantuntija Tomi Lounema, Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja toteaa, että toteutettaessa siirtymää pois fossiilisista energialähteistä tuulivoimaa edistämällä tuulivoiman luonne on päässyt unohtumaan.
&#8211; Suomessa on totuttu siihen, että kun saadaan uutta energiantuotantoa, niin on lähdetty siitä että tuotantoa myös tulee. Sen ymmärtäminen on ollut vaikeaa, että tuulivoima on sääriippuvaista. Ei ole haluttu pitää kiinni vaihtoehdoista eli huolehtia siitä, mistä saadaan sähköä silloin kun ei tuule, Lounema sanoo.
Suomi ripustautui tuontisähköön
Hän katsoo, että Suomessa on yleisesti ripustauduttu liian vahvasti ulkomaiden tuontisähkön varaan.
&#8211; Kun Venäjän tuonti putosi pois, jäljelle jäi Ruotsin ja jossain määrin Viron tuonti. Nyt kun Ruotsissakin on tiukkaa sähköstä, tuontiyhteyden kapasiteettia ei ole riittävästi ja siihenkin liittyy omat epävarmuutensa.
&#8211; Sähkömarkkina toimii markkinatalouden periaatteiden mukaan ja kytkeytyminen toisiin maihin myös hyödyttää Suomea. Samalla pitäisi kuitenkin muistaa, että valtion olisi fiksua pitää huoli siitä, että kansalaiset ja teollisuus eivät joudu pysyvään energianiukkuuden tilaan.
Louneman nykyinen työpaikka, Suomen Erillisverkot Oy on valtion erityistehtäväyhtiö, jonka vastuulla on huolehtia viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden viestiyhteyksistä 24/7 ja vuoden ympäri.
Turvattu sähkönsaanti on ehdoton edellytys varautumiselle, toiminnan luotettavuudelle ja kansalaisten turvallisuudelle.
Ongelma ei ratkea vain sähköä säästämällä
Kansalaisia opastetaan nyt monin eri tavoin säästämään sähköä.
&#8211; Säästäminen on ensiaputoimena tärkeä asia, mutta kriisiä ei kuitenkaan voi ratkaista pelkästään loputtomiin sähköä säästämällä, koska pidemmän päälle se johtaa kurjistumiseen, Lounema sanoo.
Hän huomauttaa, että energiakriisi ei ole pelkästään tämän talven kysymys.
&#8211; Pidemmällä aikavälillä kannan huolta siitä, että vaikeudet eivät lopu tähän talveen, koska yhteiskunta sähköistyy vauhdilla ja monia eri toimintoja sähköistetään. Sähköä siis tarvitaan jostain. Edessä on vaikeita aikoja ja tilanne vaatisi nyt laajaa yhteiskunnallista keskustelua, miten tilanne ratkaistaan. Valtiovallan tehtävä olisi miettiä, miten sähköhuolto Suomessa järjestetään ja millä keinoilla tuotantokykyä on käytössä se määrä, mikä tarvitaan.
Säätövoimaa tarvitaan
Lounema painottaa, että sääriippuvaiset energiatuotantomuodot vaativat rinnalleen säätövoimaa.
&#8211; Energiajärjestelmä toimii markkinaehtoisesti, kaupallisin perustein. Jo siinä vaiheessa, kun yhteiskunnassa nousee puheita, että tietyt energian tuotantotavat ovat ”toksista ja pahaa” tuotantoa, niin ilman mitään lainsäädäntömuutoksiakin alan teollisuus alkaa karsastaa tuotantoa, jota ihmiset eivät pidä hyväksyttävänä.
Esimerkkinä voidaan mainita Helsingin kaupungin energiayhtiö Helenin päätös sulkea kivihiilivoimalat keskellä energiakriisiä. Perussuomalaiset pitää päätöstä <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-helsingin-hiilivoimaloiden-alasajo-edesvastuutonta/">edesvastuuttomana</a>.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3341992b-e388-44fd-b2d7-c5855a3f56df">ennakoi</a> jo talvella 2019, että kivihiilestä luopumisesta seuraisi hurja hintojen nousu.

Muistatko, mitä vihreät uskottelivat vielä viime talvena: ”Ilmastotoimet suojaavat energian hintojen nousulta”

Sveitsi on talviaikaan tuontienergiasta riippuvaisimpia maita Euroopassa. Erityisen merkittävää käkikellokansalle on saksalainen ja ranskalainen sähkö. Epävarman saatavuuden takia sähkönkäyttöä tullaan tarvittaessa rajoittamaan voimakkaasti &#8211; myös sähköautolla ajamista.

Ainoa keino yleiseurooppalaiseen sähköpulaan on nyt <a href="https://www.dailymail.co.uk/news/article-11494991/Switzerland-BAN-electric-cars-roads-power-shortages.html">sopeutuminen</a>. Sveitsin viranomaiset ovat laatineet yksityiskohtaisen <a href="https://www.newsd.admin.ch/newsd/message/attachments/74051.pdf">listan</a> sähkönkäytön rajoituksista. Kiellot tulevat asteittain voimaan, jos vapaaehtoiset säästötoimet eivät riitä.
Kiellot alkavat pesukoneen maksimissaan 40 asteen pesuohjelmasta, laajenevat sitten jouluvalojen sammuttamiseen ja liukuportaatkin pysähtyvät.
Seuraavassa vaiheessa loppuu kryptovaluutan louhinta ja kovimpien kieltojen aikana huvitkin on kielletty, urheilutilaisuudet seis ja teatterit sekä oopperat kiinni.
Sähköautolla vain pakollisia matkoja
Sveitsissä on 110 000 sähköautoa ja rajoitukset koskevat myös niitä. Ladattavia autoja saa kolmostason hätätilan ollessa päällä käyttää vain aivan pakolliseen siirtymiseen paikasta toiseen. Tällaisia ovat sveitsiläisittäin muun muassa lääkärissä käynti, uskonnolliseen tilaisuuteen osallistuminen sekä läsnäolo oikeudenkäynnissä.
Sveitsi on Spiegelin <a href="https://www.spiegel.de/auto/schweiz-erwaegt-fahrverbote-fuer-e-autos-a-0852896b-db48-44da-8fab-a2d0f6d03081">mukaan</a> ensimmäinen maa Euroopassa, joka on rajoittamassa sähköautojen käyttöä energiaturvallisuuden nimissä. Sähköisten liikkumisvälineiden valmistajille suunnatun <a href="https://www.electrive.com/2022/12/02/switzerland-rumoured-to-ban-evs/">sivuston</a> mukaan kyseessä on kuitenkin lähinnä suositus.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut Euroopan energiajärjestelmän sekaisin ja sähkön riittävyyttä alkaneen talven aikana pohditaan joka maassa. Kesäisin Sveitsi vie sähköä ja talvisin tuo sitä, varsinkin Saksasta ja Ranskasta. Nyt erityisesti Saksa on vaikeuksissa oman kaasuriippuvaisen sähköntuotantonsa kanssa.

Sähköautot seisontaan Sveitsissä – jos energiapula iskee

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne tervehtii ilolla sekä Fortumin että Aalto-yliopiston professori Peter Lundin avauksia Suomen energiatuotannon ratkaisuiksi.

Lulu Ranne on tyytyväinen Fortumin lupaukseen (Yle 17.10.2022) kaksivuotinen selvitys uuden ydinvoiman edellytyksistä Suomen ja Ruotsin markkinoille. Ruotsiin syntynyt hallitusratkaisu ja sen linjaukset lupaavat kehittää ydinvoimaa, ja siten Fortumin selvitys langennee hedelmälliseen maaperään myös Ruotsissa.
&#8211; Suomessa me perussuomalaiset olemme jo pitkään peräänkuuluttaneet muun muassa modulaaristen pienydinvoimaloiden nopeutetun käyttöönoton mahdollisuuksia. Tein asiasta jo maaliskuussa kirjallisen kysymyksen energia-asioista vastaavalle ministeri Mika Lintilälle.
Tuulivoima ei tuota tyynellä
Ranne pistää ilolla merkille myös miten tuulivoiman kiivaanakin puolestapuhujana tunnettu Aalto-yliopiston professori Peter Lund on puolestaan herännyt siihen, ettei tuulivoima tuota tyynellä, emmekä Euroopan energiakriisissä voi enää luottaa tuonnin riittävyyteen (Verkkouutiset 17.10.2022). Joka tapauksessa Suomen heikko omavaraisuus nostaa sähkön hintoja.
&#8211; Professori Lund esittääkin Wärtsilän monipolttoainemoottoreita huipputehon tuotantoon biopohjaisilla tai synteettisillä polttoaineilla.
Suomi liian riippuvainen tuonnista
Ranteen mukaan moottorivoimaloita voitaisiin rakentaa hajautetusti pitkin Suomea, jolloin biokaasulle ja -dieselille, vedylle sekä synteettisille polttoaineille syntyisi paikallisia markkinoita.
&#8211; Tuulivoimapuistoille tulisikin asettaa säätövoimavelvoite, jonka ne voisivat täyttää tuottamalla sähkön ylituotannollaan vetyä tai synteettistä polttoainetta, ja tuottaa tyynellä puuttumaan jäävän tehon monipolttoainemoottoreilla.
&#8211; Suomi on päästänyt energiahuoltonsa aivan liian riippuvaiseksi tuonnista, minkä professori Lundkin nyt myöntää. Harmi, että tarvittiin näin kaamea herätys energiakriisin muodossa, ennen kuin järki alkaa palaamaan pätkittäin energiakeskusteluun, Ranne sanoo.

Ranne: Järki palaa energiakeskusteluun pätkittäin

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaaksi, jolloin huoltovarmuuden ja kriiseihin varautumisen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa korostuu, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen sanomalehti Kalevassa julkaistussa tuoreessa kolumnissaan.
&#8211; Huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin. Se sisältää mm. elintarvike- ja energiahuollon sekä finanssialan, logistiikan, teollisuuden, tietoyhteiskunnan ja terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamisen poikkeustilanteessa, avaa kansanedustaja Olli Immonen.
&#8211; Elintärkeät toiminnot on turvattava, jotta yhteiskunta toimii ja ihmiset voivat elää arkeaan.
Huoltovarmuutta tarkasteltava kokonaisuutena
Immosen mukaan uhkat eivät ole enää puhtaasti sisäisiä tai ulkoisia vaan moniulotteisia ja muuttuvia. Huoltovarmuutta on tarkasteltava laaja-alaisena kokonaisuutena.
&#8211; Uhkiin varautuminen edellyttää materiaalista varautumista ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuuden turvaamista. Valtion ja kuntien viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus varautua poikkeus- ja häiriötilanteisiin.
&#8211; Huoltovarmuuskeskuksen tehtävä on varmistaa puskuri sopimalla esimerkiksi viljan tai öljyn varastoinnista alan organisaatioiden kanssa. Puskurien avulla ostetaan aikaa, jotta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimijat voivat aktivoida omat valmiussuunnitelmansa, Immonen toteaa.
Suomen omavaraisuuden lasku huolestuttaa
Hän näkee huolestuttavana kehityksen, jossa Suomen omavaraisuus on laskenut vuosikymmenien aikana lähes kaikilla tuotannonaloilla.
&#8211; Epävakaaksi muuttuneessa maailmassa on suunniteltava tarkkaan, mitä hyödykkeiden tuotantoa, toimintoja ja prosessin osia on välttämätöntä saada lähemmäs Suomea. Maallamme on oltava kyky tuottaa niitä hyödykkeitä, joita elämässä tarvitaan.
Ruuantuotannon tilanne on Suomessa huolestuttava huoltovarmuuden näkökulmasta.
&#8211; Kustannusten kohoamisen seurauksena riski tilojen lakkauttamisesta on todellinen. Hallituksen on ryhdyttävä välittömiin toimiin ruuantuotannon turvaamiseksi.
Energiahuolto turvattava
Immonen korostaa energiahuollon turvaamisen tärkeyttä.
&#8211; Kriisissä tuontienergian saaminen voi vaarantua, joten kotimaista energiantuotantoa on vahvistettava. Suomessa tarvitaan turpeen energiakäyttöä ja muita kotimaisia energianlähteitä.
&#8211; Suomen on panostettava riittävään omavaraisuuteen myös kriittisten raaka-aineiden, lääke- ja sairaalatarvikkeiden sekä teknologian tuotteiden osalta. Suomen on ehdottomasti päästävä irti epäterveistä riippuvuussuhteista muihin maihin.
&#8211; Kansalaisia on kannustettava huolehtimaan yksilö- ja perhetason huoltovarmuudesta riittävällä huoltovarmuusvarastolla, josta löytyy kriiseissä selviytymiseen tarvittavat välttämättömät tuotteet ja tarvikkeet. Myös kansalaisten kyberosaamiseen tulee panostaa, Immonen toteaa.
Kriisinsietokyky koetuksella
Immonen tähdentää, että kun turvallisuuspoliittinen ympäristö muuttuu ja kansalaisten kriisinsietokyky on koetuksella, korostuu valtion vastuu huolehtia kansalaisistaan.
&#8211; Hallituksen on kyettävä dynaamiseen päätöksentekoon ja vastuulliseen johdonmukaiseen kriisitiedottamiseen. Kansalaisten luottamus yhteiskuntaan on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta.
&nbsp;

Immonen: Turvallisuusympäristö on muuttunut – huoltovarmuudesta on huolehdittava laaja-alaisesti

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio korosti tänään välikysymyskeskustelussa, että energian ja polttoaineiden hinnoilla on suora ja merkittävä vaikutus työssäkäyntiin, kansalaisten ostovoimaan, asuminen hintaan ja talouskasvuun.

Ville Tavio huomautti, että helmikuun kymmenentenä päivänä pääministeri Sanna Marin (sd) lausui tässä eduskunnassa, että hallitus aikoo jatkaa Euroopan kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa.
&#8211; Kuitenkin juuri ilmastotoimet, joita hallitus kovasti kehuu, ovat keskeisin syy sille, miksi asumisen ja autoilun hinta nousevat. Kansallisten ilmastotoimien lisäksi merkittäviä ovat myös EU:n vaatimukset ja vasemmistolainen veropolitiikka, joka toteuttaa SDP:n ja vasemmistoliiton linjaa – ja jota keskusta hallituksessa tukee, Tavio moitti.
Kokoomus hallituksen tukena
Kokoomusta ei voitu ottaa Tavion mukaan välikysymykseen, koska kokoomus on hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että Suomen tulee toteuttaa muita EU-maita tiukemmat ilmastotoimet.
&#8211; Suomi pyrkii nyt hallituspuolueiden teoilla ja kokoomuksen säestyksellä toteuttamaan ilmastotavoitteita 15 vuotta nopeammassa aikataulussa kuin Euroopan unioni.
Perussuomalaiset esittää, että ilmastopolitiikkaa muutetaan maltillisemmaksi siten, että hiilineutraaliustavoite siirretään vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite.
Kansallisilla toimilla on väliä
Maailmanmarkkinatekijät eivät yksin selitä korkeita bensanhintoja, vaan Suomessa verojen ja veroluonteisten maksujen osuus bensiinin litrahinnasta on peräti euron luokkaa.
&#8211; Ratkaisu tähän on omissa käsissämme, kansallisissa päätöksissä. Viime eduskuntavaalien jälkeen hallitus toteutti suuren polttoaineveronkorotuksen: 250 miljoonaa euroa vuodessa. Tällaiset veronkorotukset estävät talouskasvua. Korotuksista on luovuttava ja veroja tulee päinvastoin laskea.
Harakka puhui palturia
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) sanoi lokakuussa 2020 A-studiossa, että polttoaineveron nostaminen voitaisiin kompensoida vähävaraisille ja syrjäseudulla asuville. Kun ministeri Harakalta kysyttiin, miten kompensaatio käytännössä toimisi, vastasi hän, että &#8221;pankkitilille ilmestyy rahaa&#8221;.
&#8211; Eipä ole ihmisten tileille tullut sitä rahaa, Tavio kuittasi.
Hallitus korottamassa entisestään hintoja
Myös hallituksen esittämä jakeluvelvoitteen nosto lisää polttoainehintaa. Jakeluvelvoitteella säädellään, kuinka suuren osuuden polttoaineiden energiasisällöstä täytyy tulla uusiutuvista energialähteistä.
&#8211; Se on poliittinen valinta, jonka autoilija kustantaa. Ministeri Annika Saarikko (kesk) kertoi, että hallitus kiristää pian jakeluvelvoitetta vihreiden tahtomalla tavalla. Keskusta petti taas.
Veroale on paras keino
Tavio totesi, että selkein ja paras ratkaisu kohonneisiin polttoainehintoihin on veronalennus. Se koskisi hänen mukaansa tasapuolisesti kaikkia nykyisestä hintatasosta kärsiviä ihmisiä, toisin kuin vaikkapa työmatkakuluvähennysten väliaikainen muuttaminen.
&#8211; Polttoaineverojen alentaminen on laaja-alaisesti vaikuttava keino alentaa työssäkäyntikustannuksia ja tuotantokuluja sekä parantaa tavallisten kansalaisten ostovoimaa.
Sähkön hintaa ei saa unohtaa
Pohjoismaissa pörssisähkön hinta nousi syksyllä ennätyslukemiin ja muuallakin Euroopassa on kirjattu viime aikoina korkeimpia hintoja yli kymmeneen vuoteen.
&#8211; Hallituksen pitää puuttua sähkön hintaan. Päättäjät eivät saa tuudittautua siihen luuloon, että sähkön viimeaikainen hinnannousu olisi lyhytkestoinen, itsestään ohimenevä ilmiö, Tavio huomauttaa.
&#8211; Sähkön hinnanvaihtelut ovat osittain seurausta meidän riippuvuudestamme tuontienergiasta. Välikysymyksessä kysymmekin verotuksen lisäksi, miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että riippuvuutemme tuontienergiasta ei vaaranna energiahuoltovarmuuttamme eikä heikennä turvallisuuspoliittista asemaamme.
Hallituspuolueet ovat tehneet kuitenkin selväksi, että ne eivät kannata sähkön ja polttoaineiden hintojen pienentämistä kaikelle kansalle.

Taviolta tiukka toimenpidelista polttoaine- ja sähköhintojen alentamiseksi: Paras ratkaisu on veronalennus

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää eduskunnassa pian päätettävää turpeen lattiahintamekanismia järjettömänä ratkaisuna. Lattiahintamekanismilla halutaan varmistaa turpeen energiakäytön väheneminen, jos päästökaupan hinta laskisi matalalle tasolle. Päästöoikeuden hinnanlasku on äärimmäisen epätodennäköistä.

&#8211; Suurin osa valtiovarainvaliokunnan kuulemista asiantuntijoistakin piti lattiahintamekanismia tarpeettomana. Turvetuotanto on hallituksen käsittämättömien ja osaamattomien toimien takia hiipumassa paljon nopeammin kuin edes hallitusohjelmaan on kirjattu, Jari Koskela toteaa.
Turpeen lattiahintamekanismi on tarpeeton
Turpeen lattiahintamekanismin sijaan perussuomalaisten vastalauseessa esitetty kattohintamekanismi olisi Koskelan mielestä paljon perustellumpi ratkaisu. Kattohintamekanismi aktivoituisi, jos päästökaupan hinta nousisi niin korkeaksi, että energiahuoltovarmuutta ylläpitävä turvetuotanto vaarantuisi.
&#8211; Kylminä pakkaspäivinä lisääntyvä energiankulutus katetaan tällä hetkellä pääosin tuontisähköllä. Tuontienergia on enimmäkseen fossiilista ja sitä tuodaan maista, joiden päästökertoimet ovat Suomea suuremmat. Tämäkö on ilmaston kannalta kestävää tai millään muullakaan tavalla järkevää? Koskela kysyy.
Turvetuotanto laajan demonisoinnin kohteena
Koskela huomauttaa, että hallituksen turvetuotantoa kurittava politiikka uhkaa myös puutarha-alaa ja kotieläintuotantoa sekä vaikeuttaa kotimaisten korkean teknologian turveinnovaatioiden tuotantoa. Kasvualustoille ei tällä hetkellä ole järkevää korvaajaa. Monet esitetyt vaihtoehdot, kuten kookoskuitu, tuotaisiin ulkomailta.
&#8211; Turvetuotanto on viime vuosina ollut poikkeuksellisen laajan demonisoinnin kohteena. Turvetuotantoa ajetaan alas ideologisista syistä ja eduskuntaan tuodaan lattiahintamekanismin kaltaisia täysin tarpeettomia lakiesityksiä. Hallitukselle näyttää olevan tärkeintä se, miltä asiat näyttävät eikä se, mikä on harjoitetun politiikan tosiasiallinen vaikutus, Koskela sanoo.
&nbsp;

tuontienergia

Muistatko, mitä vihreät uskottelivat vielä viime talvena: ”Ilmastotoimet suojaavat energian hintojen nousulta”

Sähköautot seisontaan Sveitsissä – jos energiapula iskee

Ranne: Järki palaa energiakeskusteluun pätkittäin

Immonen: Turvallisuusympäristö on muuttunut – huoltovarmuudesta on huolehdittava laaja-alaisesti

Taviolta tiukka toimenpidelista polttoaine- ja sähköhintojen alentamiseksi: Paras ratkaisu on veronalennus

Koskela: Lisääntyvä energiankulutus katetaan tällä hetkellä pääosin tuontisähköllä – ”Tämäkö on ilmaston kannalta järkevää?”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025