Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

tuottajat

Ensi vuonna lihapula palaa entistä pahempana – Kangas vaatii vientilogistiikan laittamista kuntoon

Ruokaviraston tiedotteen mukaan eläinpalkkioiden ensimmäisen osan maksatus maatiloille siirtyy loppuvuodesta 2022 vuoden 2023 kevättalvelle. Syyksi Ruokavirasto perustelee muutokset tukijärjestelmässä.

Muutokset johtuvat Suomen EU-komissiolta saaneista huomautuksista, joiden takia Suomen tuli korjata menettelynsä EU-säädösten mukaiseksi.
&#8211; Vaikka Ruokaviraston muutostarpeet tulisivatkin EU:lta, tilanne on kohtuuton kotieläintuottajille ja voi vaikuttaa oleellisesti tilikauden tulokseen. Kohtuuton tilanne on ennen kaikkea siksi, että valtion viranomainen ei itse kykene hoitamaan muutostilannetta eikä tiloilla ole mitään tekemistä asian kanssa, kansanedustaja Petri Huru kommentoi.
40 miljoonan euron tappio
MTK-liittojen arvion mukaan päätöksen vaikutus voisi olla noin 40 miljoonan euron tappio tuottajille. Hurun mukaan kasvaneet tuotantokustannukset aiheuttavat jo nyt ongelmia tilojen kannattavuudelle.
&#8211; Tilat ovat jo venyneet minkä ovat kyenneet, eikä joustovaraa enää ole. Omavaraisuuden tarpeen noustessa maatilojen asettaminen maksumieheksi on kyseenalaista ja lyhytnäköistä. Omavaraisuus on tärkeä osa huoltovarmuutta, Huru sanoo.
Huru jätti ministerille kirjallisen kysymyksen.

Petri Huru: Eläinpalkkioiden maksuviiveet uhka maataloudelle

Hallituksen hiilineutraaliustavoitteiden takia turvetuotanto on vähentynyt merkittävästi. Myös Venäjän ja Ukrainan sota on vaikuttanut merkittävästi Suomen huoltovarmuuteen. Suomen on oltava omavaraisempi energiantuotannon osalta. Turvetuotantoon tarkoitettuja koneita on jo romutettu ja aikaisemmin puhuttiin jopa koneiden myynnistä Venäjälle.

&#8211; Huolestuttavaa on, että energia-asioissa on jäänyt varmistamatta pitempiaikainen huoltovarmuuden jatkuvuus, sanoo Minna Reijonen.
Tuottajilla suuret riskit
Turvetuottajat eivät suurella todennäköisyydellä sijoita uusiin koneisiin, koska riskit ovat suuret, eikä sopimuksia uskalleta tietenkään tehdä epävarmana aikana pitkäksi aikaa. Turpeen kohdalla ei ole panostettu verotuksen keventämiseen.
&#8211; Myöskään turvetta ei ole määritelty uusiutuvaksi, mikä olisi erittäin tärkeää. Vaikka on maita, joissa turve on luokiteltu uusiutuvaksi, toteaa Reijonen.
Varastot vähenevät 
Varastoissa olevat turvevarastot vähenevät koko ajan. Turveala on erityisen sääherkkä. Sateisena kesänä, turpeennostomäärä on reilusti vähäisempää, kuin kuivina kesinä. Tämä vaikuttaa tietysti turpeentuotannon kokonaismäärään. Myös alueilla, joilta on jo nostettu paljon turvetta, voi sateisena kesänä olla vaikeampi saada turvetta nostettua.
&#8211; On tärkeää, että Suomi varautuu myös sateiseen kesään ja varmistaa energiahuollon toimivuuden huoltovarmuuden kannalta myös tuleviksi vuosiksi, vaatii Reijonen.
Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen. Hän vaatii hallitukselta toimia ja toivoo, että hallitus tulee tässä asiassa enemmän perussuomalaisten linjoille

Miten hallitus varautuu huoltovarmuuden kannalta tärkeän turpeen nostoon, jos tulevat kesät ovat sateisia?

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä pahin maatalouskriisi vuosikymmeniin. Tuottajat ovat hädässä: huonot satokaudet, kohonnut energian hinta sekä lannoitteiden ja rehun hintojen karkaaminen ajaa maatiloja alas järkyttävää vauhtia.

&#8211; Tuhannet tilat ovat maksuongelmissa, ja tähän mennessä ainoa tekemänne helpotus on mahdollistaa tiloille lisävelanottoa. Siis kriisin keskellä lisää velkaa! Me perussuomalaiset vaadimme teiltä toimia nyt; välitön lyhennysvapaus maatilalainoista ilman erillistä hakemusta, ja syksyllä maatalousrakennusten vapautus kiinteistöverosta, kansanedustaja Jenna Simula vaati tänään eduskunnan kyselytunnilla.
Toimenpiteitä ”lähipäivinä”
Simula kysyi, missä viipyvät toimenpiteen ruuantuotannon turvaamiseksi ja ymmärtääkö hallitus, että toimen on oltava riittäviä.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) myönsi, että ruuantuotannon osalta Suomessa ollaan ennennäkemättömän kriittisessä tilanteessa.
Leppä kertoi, että valtiovallan ja hallituksen on markkinoiden lisäksi puututtava tilanteeseen, mutta toimenpiteitä Leppä ei listannut. Niistä kerrotaan ”lähipäivinä”.
Keskustalla on suuri vastuu
Simula huomautti, että ministeri Leppä itse ja keskustapuolue ovat olleet päättämässä näistä asioista jo pitkään, mutta siihen on tultu, että Suomessa on käsillä EU-ajan pahin maatalouskriisi.
&#8211; Se uhkaa suomalaista maatalouselinkeinoa, huoltovarmuutta ja omavaraisuuttamme. Emme todellakaan halua, että kaupan hyllyt täyttyvät ulkomaisella ruoalla, ja siksi on äärimmäisen tärkeää huolehtia suomalaisen maatalouden kannattavuudesta.
&#8211; Joko pian näemme päivän, jolloin tuottajalle jää tehdystä työstä oikeanlainen korvaus? Simula tivasi.
Ministeri Leppä lupasi, että hallitus tulee huolehtimaan akuuteista toimenpiteistä, mutta pitkän aikavälin ruuantuotannon haasteisiin vastaamaan kootaan kaikista eduskuntapuolueista koostuva parlamentaarinen ryhmä.
Ilmastotoimet pahentavat tilannetta
Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi huomautti hallitukselle, että kauniit puheet ovat ainakin osittain ristiriidassa tekojen kanssa.
&#8211; Eräät ministerit ovat vaatineet ilmastohätätilaa Suomeen. Se pahentaisi entisestään maatalouden tilannetta, koska toimenpiteet kohdistuisivat maatalouteen, joka muutoinkin on kriisissä, Kankaanniemi huomautti.

PS: Maatalouden hätätila julistettava – välittömiä aputoimenpiteitä nyt

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti keskiviikkona lakialoitteen maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistamisesta. Aloitteen tavoitteena on lisätä kiinteistöverolaissa määriteltyjen verosta kokonaan tai osittain vapaiden kiinteistöjen luetteloon maatalouden tuotantorakennukset. Kiinteistöveroa ei olisi tämän seurauksena jatkossa suoritettava kyseisistä rakennustyypeistä lainkaan.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK varoitti lokakuussa 2021, että maatalous on ajautunut vaaralliseen talouskriisiin. Viljelijöiden ja lihantuottajien tilat eivät kannata, ja laskupinot kasvavat. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan monilla tiloilla kyse on eloonjäämistaistelusta. Tilannekuva on kaiken kaikkiaan todella huolestuttava.
&#8211; Kotimaisen ruoan alkutuotannon olemassaolo ei ole vain maatalousyrittäjien asia vaan koko yhteiskunnan, sillä kysymys on kansallisen huoltovarmuuden perustasta, kansanedustaja Juha Mäenpää perustelee lakialoitettaan.
Hintojen nousu kurittaa yrittäjiä
Mäenpään mukaan maatalousyrittäjien kyky tehdä tulosta on heikentynyt jo pitkään.
&#8211; Osin kuitenkin kyse on ihan viimeaikaisista muutoksista. Huonon kesän jäljiltä tiloilla on pulaa rehusta, jonka hinta on noussut. Esimerkiksi maitotiloilla itse tuotettu rehuvilja menetettiin, minkä vuoksi tilat ovat joutuneet ostamaan kallista rehua ulkopuolelta. Samaan aikaan on osunut myös energian hinnannousu ja koneiden, koneenosien sekä lannoitteiden kallistuminen.
&#8211; Lisäksi sikatilallisten vienti sakkaa. MTV uutisoi marraskuussa 2021, että Kiina on vähentänyt merkittävästi tuontiaan Euroopasta. Tämä tarkoittaa, että markkinoilla on runsaasti sianlihaa, jolle ei tahdo löytyä ostajaa, Mäenpää kertoo.
Tuottajille helpotusta yli 15 miljoonaa euroa
Kiinteistövero on vuosittain maksettava kiinteistön omistukseen perustuva vero. Kiinteistövero koskee sekä maata että rakennuksia. Maa- ja metsätalousmaa sekä vesialueet eivät kuulu kiinteistöveron piiriin, maatilojen rakennukset sen sijaan kuuluvat. Kyseinen vero siis on yksi maatalousyrittämisen kannattavuutta heikentävistä rasitteista.
Vuonna 2020 Suomessa kiinteistöveroa kerättiin kokonaisuudessaan jopa 1 955 miljoonaa euroa. Tästä maatalouden tuotantorakennusten osuus oli vuonna 2020 verohallinnon tilastotietokannan mukaan vain 15 001 466 euroa, eli kyse oli kiinteistöverotuksen kokonaisuuteen suhteutettuna suuruusluokaltaan melko pienestä tulosta valtiolle.
&#8211; Sen sijaan vaikeassa ja epävarmassa tilanteessa elävälle maatalousyrittäjälle tuotantorakennusten vero on merkittävä kuluerä kaiken muun ohella, Mäenpää sanoo.
Aloitteessa ehdotetaan, että kuntien menettämä raha korvattaisiin tarvittaessa valtionosuusjärjestelmän kautta.
Allekirjoittajissa hallituspuolueiden jäseniä
Lakialoitteen on allekirjoittanut sekä hallituksen että opposition kansanedustajia. Saman päivän täysistuntopuheessaan Mäenpää heittikin pallon hallitukselle:
&#8211; Maatalous on syvässä kriisissä, ja kiitänkin teitä, eri hallituspuolueiden edustajat ja myös opposition edustajat, jotka olette allekirjoittaneet tämän lakialoitteen. Hallitukselle jätin myös pienen parannusmahdollisuuden asiaan. He voisivat mielestäni tehdä sen takautuvasti jo tämän vuoden alusta.

Mäenpää: Maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero poistettava

Ensin meille kerrottiin, että maatiloille on saatava ulkomaalaista työvoimaa, koska suomalaisille ei työ kelpaa. Kun suomalaiset sitten hakevatkin kausitöitä, heitä ei haluta palkata, koska he todennäköisesti ovat vähemmän tehokkaita kuin ulkomaalaiset, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Suomalaiset ovat vastanneet viljelijöiden huutavaan työvoimapulaan ja lähettäneet roppakaupalla hakemuksia maatiloille. Julkisuudessa esiintyneet viljelijät eivät ole kuitenkaan innostuneet suomalaisten hakemuksista, vaan he kaipaavat yhä ulkomaisia ”erikoisosaajia” maatalouden kausitöihin.
&#8211; On varmaan totta, että kylmiltään maataloustöihin tulevalla suomalaisella teho/kustannus-suhde on työnantajan kannalta heikompi kuin kyseistä työtä 15 vuotta tehneellä ukrainalaisella. Ukrainalainen olisi yrittäjän kannalta parempi vaihtoehto, Jussi Halla-aho kirjoittaa.
Maatalouden pärjääminen on kansallinen etu
Halla-ahon mukaan asiaa voi katsoa myös toiselta kantilta:
&#8211; Minä ostan aina suomalaisia kasviksia ja marjoja. Ostan niitä, vaikka ne ovat kalliimpia kuin espanjalaiset tai puolalaiset. En osta niitä siksi, että se olisi minun lyhyen tähtäyksen intresseistäni käsin järkevää, vaan siksi, että haluan suomalaisen maatalouselinkeinon pärjäävän. Ajattelen, että suomalaisen maatalouden pärjääminen on kansallinen etu ja kansallinen etu pitkällä tähtäyksellä myös minun etuni.
&#8211; Jos minä ostan suomalaisia tuotteita, vaikka ne ovat kalliimpia kuin tuontituote, ehkä suomalainen tuottajakin voisi palkata suomalaisia työntekijöitä, vaikka he ovat kalliimpia kuin tuontituote.
Veronmaksaja maksaa seuraukset
Halla-aho muistuttaa, että olemme kaikki samassa veneessä. Jokainen joutuu tekemään uhrauksia ja tinkimään jostakin yhteisen hyvän vuoksi.
&#8211; Kenenkään ei pitäisi ryhtyä osaoptimointiin. Minä maksan kasviksistani vähän enemmän, koska jos suomalainen maatalous ei pärjää, joudun joka tapauksessa veronmaksajana rahoittamaan seurauksia. Jos taas suomalaiset ovat työttömänä, myös maatalousyrittäjä joutuu veronmaksajana rahoittamaan sen seurauksia, Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.
&#8211; Globalisaation ystävät kertovat meille, että ilman halpaa ulkomaalaista työvoimaa kaikki maksaisi enemmän ja me kaikki olisimme köyhempiä. Tämä on osittain silmänlumetta, sillä jos ihminen on (halpatyövoiman seurauksena) työttömänä, hän ei ostele mansikoita eikä ajele taksilla eikä syö ravintolassa, vaikka se olisi kuinka edullista. Halpatyövoiman maahantuonti on tulonsiirtoa hyvätuloisille, eli niille, joilla olisi varaa maksaa tuotteistaan ja palveluistaan vähän enemmänkin, Halla-aho muistuttaa.

tuottajat

Ensi vuonna lihapula palaa entistä pahempana – Kangas vaatii vientilogistiikan laittamista kuntoon

Petri Huru: Eläinpalkkioiden maksuviiveet uhka maataloudelle

Miten hallitus varautuu huoltovarmuuden kannalta tärkeän turpeen nostoon, jos tulevat kesät ovat sateisia?

PS: Maatalouden hätätila julistettava – välittömiä aputoimenpiteitä nyt

Mäenpää: Maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero poistettava

Halla-aho: ”Jos minä ostan suomalaisia tuotteita, ehkä suomalainen tuottajakin voisi palkata suomalaisia työntekijöitä”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025