Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

turhat hankkeet

Kolumni: Kallis kaksivuotinen esikoulukokeilu – laiha näyttö

Hallituksen kehysriihen teemana ovat säästöt, joita vuodessa toistakymmentä miljardia velkaantuva Suomen julkinen talous tarvitsee. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos tarjoaa <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS/?locale=fi_FI">Facebookissa</a> kehysriiheen tärppejä menoleikkauksiin, jotka oikeasti tähtäävät julkisen talouden tervehdyttämiseen ja reilun taloudellisen toimintaympäristön luomiseen kaikille.

Vasemmisto totuttuun tapaan vastustaa menojen karsimista ja neuvoo oppositiosta käsin ratkaisemaan julkisen talouden ongelmat velalla ja verojen korottamisella. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ruotii Facebook-kirjoituksessaan myös sitä, minkälaisia eväitä elinkeinoelämän lobbarit tarjoavat hallitukselle.
&#8211; Monilla saattaa olla vielä sellainen mielikuva, että isoja firmoja edustavien elinkeinoelämän lobbausjärjestöjen fokuksessa olisi budjetin tasapainottaminen ja sääntelyn vähentäminen. Tässä ollaan kuitenkin kaukana totuudesta. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Jyri Häkämiehen blogissaan esittämät kehysriihiterveiset kuvaavat hyvin tilannetta, sillä vaikka hän toteaa menosäästöt tarpeellisiksi, ei hän niinkään sparraa hallitusta trimmaamaan menoja vielä entisestään, vaan keskittyy päinvastoin painottamaan kulujen lisäämisen tärkeyttä, jotta ”kasvu maksaa velan”, Grönroos kirjoittaa.
Veronmaksajien rahat kelpaavat elinkeinoelämälle
Ensimmäisenä Häkämies vaatii lisää niin sanottuja TKI-investointeja, jotka ovat käytännössä kehittämistukien muotoon puettuja yritystukia. EK haluaa siis tosiasiallisesti kasvattaa yritystukia, vaikka niiden leikkaaminen on kestoaihe, josta lähes kaikki tuntuvat olevan keskusteluissa samaa mieltä, mutta mitä ei ole tästä huolimatta onnistuttu panemaan toteen.
&#8211; Toisena Häkämiehen listalla ovat ”investointeihin kannustavat verotuet”. Verotus on yleisesti Suomessa erittäin korkeaa, joten verojen keventäminen on yleisesti ihan relevantti puheenaihe. Voi kuitenkin kysyä, onko nyt oikea aika lisäkevennyksille, ja on lisäksi aiheellista kyseenalaistaa, ovatko uudet verotuet mielekkäin tapa puuttua jo muutenkin tilkkutäkkimäiseen erilaisten verokantojen viidakkoon. Mieluummin tasaisempaa verojen huojentamista sitten kun on ensin saatu leikkauksia tehtyä.
&#8211; Kolmantena Häkämies vaatii, että valtion tulee toteuttaa suunnittelemansa infrainvestoinnit nopealla aikataululla ja myydä valtion omaisuutta tämän rahoittamiseksi. Tiestössä löytyy toki korjaamista, mutta esimerkiksi investointien keulakuvana toiminut ”Tunnin juna” ei paljoa nopeuta kansalaisten liikkumista, mutta toki tietää muutaman miljardin edestä bisneksiä firmoille, Grönroos huomauttaa.
Haittamaahanmuutto on haitallisin yritystuen muoto
Lopuksi Häkämies vaatii Grönroosin mielestä vähemmän yllättävästi ”myönteistä maahanmuuttolinjaa”, joka koskee niin työn kuin opiskelun kautta maahan tulevia. Nämä tulijat tarjoavat toki elinkeinoelämälle halpatyövoimaa ja uusia kuluttajia, mutta tietävät julkiselle taloudelle lisärasitusta, kun tulijat maksavat vähemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita.
Haittamaahanmuutto on siis haitallisin yritystuen muoto, jonka hyödyt menevät firmoille, mutta lasku veronmaksajalle.
&#8211; Elinkeinoelämän agendalla ei siis ole julkisen talouden tervehdyttäminen tai markkinaehtoisen talouden edistäminen (pro market), vaan kansalaisilta veroilla kerättyjen rahojen kuppaaminen valtion kautta itselleen (pro business), Grönroos toteaa.
Keinoja löytyy, jos on tahtoa
Perussuomalaiset ovat irrallaan tästä kuviosta, joten he voivat pitää tähtäimenään julkisen talouden tervehdyttämisen ja reilun taloudellisen toimintaympäristön luomista kaikille. Tehtävä ei ole olemassa olevassa ympäristössä helppo, mutta Grönroos tarjoaa muutaman tärpin kehysriihtä varten:
&#8211; Maahanmuutto on saatava kuriin. Valtiontalouden tasapainottaminen on kuin Titanicin äyskäröimistä, jos samaan aikaan Suomeen tulee vuosittain kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia, joista valtaosa rasittaa julkista taloutta. Toissa vuonna väkeä tuli noin 50 000, ja viime vuonna maahanmuuttoja kirjattiin jo yli 70 000.
&#8211; Keinoja löytyy, jos on tahtoa. Työperäiselle maahanmuutolle tulee laittaa riittävät vähimmäistulorajat, jolla julkiselle taloudelle haitallinen muutto saadaan karsittua ja volyymit pidettyä hallinnassa. Ulkomaiset opiskelijat voidaan laittaa maksamaan täysimääräisesti opiskelustaan, ja kehitysmaista opiskelun varjolla tapahtuvaa muuttoa on rajoitettava myös vähentämällä tarjottuja opiskelupaikkoja &#8211; opiskelumaahanmuuttoon onkin ilmeisesti jo työn alla jonkinlaisia rajoituksia.
&#8211; Humanitaarinen maahanmuutto saadaan taas säppiin ns. Ruanda-mallilla, jossa tulijavirta pysäytetään siirtämällä turvapaikanhakijat Euroopan ulkopuolisiin yhteistyömaihin, joihin he myös jäävät nauttimaan mahdollisesta turvapaikastaan, Grönroos kirjoittaa.
Leikataan ensin haitallisista ja turhista menoista
Leikkaamista löytyy myös mm. satojen miljoonien eurojen budjeteilla pyörivistä Yleisradiosta ja Suomen Akatemiasta, joiden budjetit ovat vain kasvaneet viime vuosina. Edellä mainituista yritystuista ja ”Tunnin junan” kaltaisista investoinneista löytyy myös karsittavaa. Kehitysapua onkin jo leikattu, mutta Grönroos uskoo tältäkin saralta löytyvän vielä lisäsäästöjä.
&#8211; Pohdittaessa, leikataanko sotesta vai koulutuksesta, on taas hyvä muistaa, että toisen asiakkaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä ja toisen taas vähentyy ikäluokkien pienentyessä.
&#8211; Kun sakset käyvät ensin läpi haitalliset ja turhat menot, hyväksyvät tavan kansalaiset kyllä muutkin vyön kiristykset, joita tarvitaan talouden tervehdyttämiseksi, Grönroos uskoo.
&nbsp;

Suomen Perustan toiminnanjohtaja kehysriihestä: Leikattavaa löytyy maahanmuutosta, Ylestä, yritystuista, turhista hankkeista ja kehitysavusta

Eduskunta keskusteli tänään hallituksen rahankäytöstä ja talouspolitiikasta julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Perussuomalaisten puheenjohtaja kansanedustaja Riikka Purra muistutti puheenvuoroissaan hallitusta siitä, miten tärkeää on panna menokohteet tärkeysjärjestykseen.

&#8211; Perussuomalaisten tärkeysjärjestykset ja leikkauskohteet ovat kaikkien tiedossa, kun taas hallitus vaikuttaa näkevän menokohteet joinain luonnonilmiöinä, joille ei voi mitään, Riikka Purra totesi.
Kaikki jätetään seuraavan hallituksen kontolle
Purran mukaan velkasuhdetta ei vakauteta tai käännetä laskuun hallituksen tekemillä niin sanotuilla rakenteellisilla toimilla.
&#8211; Hallituksella ei ole edes minkäänlaista suunnitelmaa julkisen talouden ongelmien ratkaisemiseksi, ei edes tiekarttaa, Purra kritisoi.
&#8211; Kaikki jää seuraavan hallituksen kontolle. Myös rahan taikominen esimerkiksi soteuudistuksen täytäntöönpanoon, hoitajamitoitukseen ja hoitotakuuseen.
Kestävyysvajetta ei selitetä koronalla
Poikkeukselliset olot eivät selitä tilannetta Purran mukaan. Kestävyysvaje kun johtuu suurelta osin muista syistä kuin koronakriisistä, turvallisuusympäristön muutoksesta tai edes väestön ikääntymisestä.
&#8211; Mikäli emme hyväksy sitä tosiasiaa, että julkisen sektorin tuottamia palveluita eli veronmaksajan kustantamia menoja on pakko alkaa karsia, taloutemme ja koko hyvinvointijärjestelmämme ajaa seinään. Me yksinkertaisesti tuhlaamme koko ajan enemmän rahaa kuin sitä on, Purra muistutti.
Muut maat helpottavat kansalaistensa arkea
Mikäli hallitus olisi kautensa alussa ymmärtänyt karsia turhasta ja jättää ideologiset hankkeet tekemättä, talouden tila olisi nyt selvästi kriisikestävämpi.
&#8211; Nyt olisi helpompi vastata kansalaisten huoliin valtavasti nousseiden ja entisestään nousevien hintojen kanssa. Useat muut maat ovat laskeneet polttoaineiden tai muiden välttämättömyyshyödykkeiden hintoja.
&#8211; Hyvä taloudenpito tarkoittaa juuri sitä, että akuuteissa ongelmatilanteissa löytyy liikkumavaraa ja mahdollisuuksia reagoida ja joustaa. Suomella sitä ei näytä olevan, kiitos hallituksen holtittoman taloudenpidon, Purra huomautti.

Purra: Turhat menokohteet eivät ole luonnonilmiöitä – ”Hallituksella ei ole edes minkäänlaista suunnitelmaa julkisen talouden ongelmien ratkaisemiseksi”

turhat hankkeet

Kolumni: Kallis kaksivuotinen esikoulukokeilu – laiha näyttö

Suomen Perustan toiminnanjohtaja kehysriihestä: Leikattavaa löytyy maahanmuutosta, Ylestä, yritystuista, turhista hankkeista ja kehitysavusta

Purra: Turhat menokohteet eivät ole luonnonilmiöitä – ”Hallituksella ei ole edes minkäänlaista suunnitelmaa julkisen talouden ongelmien ratkaisemiseksi”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025