Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Turun Sanomat

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalon lauantain 7.10. twiitti on käsittämätön osoitus tuesta terroristeja kohtaan ja vihasta juutalaista kansaa kohtaan. Antikaisen mielestä on törkeää, että vasemmisto puolustelee terroristijärjestön julmuuksia syyllistämällä Israelia.

Palestiinalainen terroristijärjestö Hamas hyökkäsi lauantaina 7.10. Israeliin ampumalla sinne tuhansia raketteja. Terroristit myös murtautuivat aidatulta Gazan alueelta Israelin puolelle.
Hamasin jäsenet ovat tappaneet israelilaisia lapsia, naisia ja miehiä ja kidnapanneet heitä Gazaan. Viimeisten arvioiden mukaan yli 900 israelilaista on kuollut, yli 2 000 henkeä loukkaantunut ja noin sata israelilaista on kidnapattu.
Honkasalo puolustaa terroristeja epäsuorasti
Tapahtumista on useita järkyttäviä videoita sosiaalisessa mediassa. Niistä käy ilmi, että terroristit ovat syyllistyneet hirvittäviin julmuuksiin. Tiedotusvälineissä on kertomuksia, joiden mukaan muun muassa nukkumassa olleet lapset ovat palaneet huutaen koteihinsa.
Erästä kidnapattua israelilaistyttöä raahattiin Gazan paraatissa alasti ja veren peitossa. Toisen israelilaisen nuoren naisen ruumista häpäistiin eri tavoin muun muassa sylkemällä naisen ruumiin päälle.
&#8211; Veronika Honkasalo puolustaa tviitissään epäsuorasti terroristijärjestön brutaalia hyökkäystä Israeliin syyttämällä Israelia miehittämisestä ja kansainvälisen oikeuden vastaisista siirtokunnista, koska ”nyt tapahtunutta tilannetta ei voi käsitellä irti” näistä. Hyväksyykö edustaja Honkasalo terroristijärjestön siviiliväestöön jopa lapsiin ja naisiin kohdistuvat raakuudet, jos ne tukevat hänen omaa ideologiaansa puolustaa Palestiinaa hinnalla millä hyvänsä? perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Gazan järkyttävää tilannetta ei voi käsitellä irti Israelin laittomasta miehityksestä ja kansainvälisen oikeuden vastaisista siirtokunnista, joita se on laajentanut aggressiivisesti viimeisten vuosien aikana. Kansainvälinen yhteisö on antanut tämän sorron jatkua vuosia.
&mdash; Veronika Honkasalo (@veronikahonka) <a href="https://twitter.com/veronikahonka/status/1710599840269205920?ref_src=twsrc%5Etfw">October 7, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&#8211; On erittäin omituista, että nyt juutalaisiin kohdistuvat julmuudet eivät näytä Honkasaloa häiritsevän, vaikka hän oli koko kesän huolissaan rasismista.
Vasemmistossa ymmärretään terroristeja
Vasemmistoliitto on aiemminkin osoittanut tukeaan Palestiinaa kohtaan hyvin erikoisella tavalla. Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula yritti vuoden 2020 alussa tunkeutua laittomasti Gazaan yhdessä aktivistiryhmän kanssa, joka pyrki järjestämään mielenosoituksen Gazan rajalla.
&#8211; Israelin poliisi otti oikeutetusti vasemmistoliiton kansanedustajan kiinni. Tämä oli äärimmäisen noloa Suomelle, ja Gazaan tunkeutumisessa oli olemassa diplomaattisen selkkauksen vaara, Antikainen kertaa.
Antikaisen mielestä on käsittämätöntä, että vasemmistoliitosta kumpuaa näin järkyttävien tapahtumien keskellä terroristijärjestöä puolustavia mielipiteitä sen sijaan, että tuomittaisiin yksiselitteisesti siviileihin kohdistetut iskut, silmitön tappaminen, koteihin kohdistetut hyökkäykset, teloitukset ja kidnappaukset.
Suomalainen antisemitismi on vasemmistolainen ilmiö
Vuonna 2015 Turun juutalaisen seurakunnan silloinen puheenjohtaja Tomer Huhtamäki totesi Turun Sanomissa, että suomalainen antisemitismi eli juutalaisvastaisuus on pääasiassa vasemmistolainen ilmiö.
&#8211; Vasemmistosta osoitetaan jälleen merkkejä antisemitismistä, jota ei olisi uskonut enää ilmenevän vuoden 2023 Suomessa. Tätä ei tule hyväksyä, Antikainen sanoo.
&#8211; Terrorismia ja siviileihin kohdistuvaa brutaalia väkivaltaa ei tule koskaan vähätellä. Hamasin terroritekojen ensisijaisina uhreina ovat Israelin siviiliväestö, nuoret ja vanhat, lapset, naiset ja miehet. On sanomattakin selvää, että Israelilla on oikeus puolustaa maataan terroristeilta. Ja nyt ei ole enää kysymys pelkästään maa-alueista vaan Israelin valtiosta ja sen kansan olemassaolosta.
&nbsp;

Antikainen: Vasemmistoliitto tukee terroristeja vähättelemällä Hamasin hyökkäystä Israelin valtiota ja kansaa kohtaan

Valtio jakoi medialle viime vuonna 7,5 miljoonaa euroa &#8211; ja jatkoa saattaa olla luvassa. Demariministeri Timo Harakka junttaa kulisseissa pysyvää valtiontukea mediayrityksille. Jokainen miettiköön tykönään, miten valtiontuki vaikuttaa tai on jo vaikuttanut valtamedian toimintaan.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ilmoitti joulukuussa 2020 myöntäneensä kaikkiaan <a href="https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/journalismin-edistamiseen-myonnetaan-koronatukea-75-miljoonaa-euroa">7,5 miljoonaa euroa</a> koronatukea medialle. Valtionavustuksen tarkoitukseksi kerrotaan koronaepidemiasta kärsineen journalistista sisältöä tuottavan median tukeminen, jonka tulot laskivat korona-aikana esimerkiksi mainosmyynnin romahtamisen vuoksi.
Avustusta myönnettiin 97 yritykselle, jotka ovat hakeneet tukea kohdennettavaksi yhteensä 236 tiedotusvälineelle.
SDP:ta edustava liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sai jo ensimmäisenä koronakeväänä huhtikuussa 2020 idean journalismin tukemisesta julkisista varoista. Harakka perusteli rahanjakoa sillä, että mediatalot ovat ottaneet osumaa, sillä korona on ajanut mediatalot ahtaalle, vaikka luotettavan tiedonvälityksen merkitys on kriisiaikana korostunut.
Tiedotustilaisuudessa Harakka <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006489447.html">kiitteli vuolaasti mediaa</a> kansalaisten valtavaan tiedonjanoon vastaamisesta ja luonnehti median saaneen korona-aikana moukariniskuja.
Valtio myönsi tukea 236 tiedotusvälineelle
Tiedot valtiontukea saaneista mediayrityksistä sekä tukisummat ovat luettavissa Traficomin sivuilta. Rahat on myönnetty tukea hakeneille yrityksille viime vuoden aikana.
Suurimpien tuensaajien joukossa ovat Kaleva365 Oy, joka sai 714 000 euroa, eli eniten kaikista. Maksimissaan tukea saattoi saada 800 000 euroa yritystä tai konsernia kohti.
Maakuntalehti Ilkka-Pohjalaista, kahta kaupunkilehteä sekä viittä paikallislehteä julkaiseva I-Mediat Oy sai 370 739 euroa. Hämeen Sanomat Oy:lle myönnettiin 273 776 euroa.
Huomattavan tukisumman sai myös TS-yhtymään kuuluva, Turun Sanomia kustantava Turun Sanomat Oy, kaikkiaan 388 596 euroa.
Tuensaajien joukossa on myös isoja valtakunnallisia mediataloja. Suomen suurin kaupallinen tv-yhtiö, viihdeohjelmia, urheilua sekä uutis- ja ajankohtaisohjelmia tuottava MTV Oy sai 445 036 euroa, jolla ”maikkari” nousee huomattavimpien tuensaajien joukkoon.
Myös A-lehdet Oy on yksi Traficomin suurimpien tukien saajia, sillä yhtiölle myönnettiin koronatukea 431 388 euroa. Yhtiö tunnetaan ehkä parhaiten yleisaikakauslehti Avun sekä naistenlehti Eevan kustantajana. A-lehdet kustantaa myös esimerkiksi sisustus-, ruoka- ja harrastemedioita.
Harakka vihjailee pysyvästä tuesta
Traficomin jakamat tukimiljoonat olivat – ainakin toistaiseksi &#8211; kertaluonteinen avustus. Tuet menivät maksuun viime vuoden aikana. Ministeri Harakka on kuitenkin toistuvasti pitänyt esillä median tukemista valtion varoista.
Harakan johtama liikenne- ja viestintäministeriö asetti jo kesällä 2020 mediatukityöryhmän pohtimaan erilaisia ratkaisuja journalismin tukemiseksi. Työryhmän selvityksessä ehdotetaan uutismedian toiminnan tukemista <a href="https://www.lvm.fi/-/tyoryhma-ehdottaa-malleja-journalismin-tukemiseksi-1265225">pysyvillä tukimuodoilla</a>.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus ei vielä ole tuonut julkisuuteen esitystä mediatuesta, mutta ministeri Harakka on itse vihjaillut aiheesta useita kertoja eri yhteyksissä. Median toimintaedellytyksien <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">tukeminen on kirjattu</a> Marinin hallitusohjelmaan.
Lokakuussa Harakka sanoi Journalisti-lehden haastattelussa, että vaikka menokehyksistä <a href="https://journalisti.fi/artikkelit/2021/10/ylen-entinen-toimittaja-timo-harakka-on-nyt-ministeri-joka-rajaa-ylea-ja-tinkii-mediakritiikista/">ei vielä löytyisi</a> tilaa mediatuelle, se ei tarkoita sitä, että tuki olisi unohdettu. Harakka itse asiassa vihjaa, että pysyvämpää tukea medialle valmistellaan jo nyt.
&#8211; Mediatuki valmistellaan siihen pisteeseen, että heti kun löytyy rahoitus, se voidaan ottaa nopeasti käyttöön, Harakka lupaa.
Harakan vakuuttelut ovat tietysti hunajan makuisia yt-neuvottelujen ja kiristyvien tulostavoitteiden kanssa tuskailevalle mediaväelle. Yllätys ei ole sekään, että median ammattilehti Journalisti pitää median tukemista <a href="https://journalistiliitto.fi/fi/journalistiliitto-mediatuki-valttamaton-tiedonvalitykselle/">välttämättömänä</a>.
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat
Harakka on väläytellyt medialle palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen varattua valtiontukea, jolloin tuen jakamisen perusteista päättäisi kuitenkin erityinen <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4c5ecfe4-d8c7-4124-a2df-f73952bb7ae3">tukilautakunta</a>. Tukea voisi käyttää palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen.
Mutta onko järkevää tukea mediaa valtion varoista? Vanha totuus on, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Median sanotaan olevan neljäs valtiomahti. Montesquieun vallanjako-opin mukaisesti vallankäytön elementtien tulisi demokraattisessa hallinnossa olla <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vallanjako-oppi#cite_note-1">itsenäisiä ja riippumattomia</a> toisistaan. Tällöin jokaisella vallankäytön elementillä on oma tehtävänsä, eikä elementtien välillä ole sidonnaisuussuhteita.
Median tekeminen riippuvaiseksi valtion tuesta olisi omiaan hämärtämään vallankäytön elementtien itsenäisyyttä.
Ajatuspaja Liberan entinen sisältöjohtaja Tere Sammallahti kirjoittaa, että erillisiin tukiin ei journalismin tai mediatalojen kohdalla ole Suomessa mitään tarvetta. Sammallahti nostaa esille, että valtion rahoittama journalismi ei ole riippumatonta.
&#8211; Maailmanhistoriassa lienee riittävästi esimerkkejä siitä, mitä journalismin laadulle tapahtuu, kun se tulee riippuvaiseksi poliitikkojen päähänpistoista. Siksi ajatus journalismin laadun parantamisesta se julkisiin tulonsiirtoihin sitomalla on <a href="https://www.libera.fi/2020/04/29/valtion-mediatuki-uhkaa-median-riippumattomuutta/">täysin absurdi</a>, Sammallahti kirjoittaa.
Myös eräillä valtamedian johtopaikoilla on havahduttu siihen, että itsenäisen median kytkeminen valtiontukiin ei ole hyvä ajatus riippumattoman tiedonvälityksen kannalta.
Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen kirjoittaa osuvasti siitä, että mikäli tiedotusvälineiden pitäisi miettiä toimintaansa siltä kannalta, oikeuttaako se mahdollisesti <a href="https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/bf652e90-59f8-4cc5-9778-553437c207f9,">valtion tukeen</a>, olisi se uutisvälityksen riippumattomuuden kannalta haitallista.
Valtiontuki on jo vaikuttanut mediasisältöihin?
Jokainen voi itse arvioida, miten liikenne- ja viestintävirasto Traficomin jakamat miljoonat ovat vaikuttaneet mediasisältöjen aihevalintoihin tai tukea saaneiden tiedotusvälineiden tapaan käsitellä asioita – vai ovatko vaikuttaneet mitenkään.
Parin viime viikon aikana eri media-alustoilla, varsinkin televisiossa on nähty useita aluevaaleihin liittyviä puoluejohtajien yhteishaastatteluja eli ”tenttejä”.
Tiistai-iltana MTV Uutisten aluevaalitentissä puoluepomojen tenttaamiseen ei tosin juuri päästy. Sen sijaan lähetysaika kului enimmäkseen muutaman puoluepomon esittämiin monologeihin ja aluevaaliohjelmista opeteltuun pinnalliseen mainostamiseen. Maikkarin aluevaalitentti pyöri enimmäkseen pääministeri Sanna Marinin yksinpuhelun ja mainospuheiden ympärillä, minkä MTV <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/polloraadin-analyysi-mtv-uutisten-aluevaalitentti-pyori-paaministeri-marinin-ymparilla-suosikki-loytyi-kuitenkin-pienpuolueesta/8335518#gs.n40yz2">myöntää</a> itsekin. Toiseksi eniten lähetysaikaa MTV:n tentissä sai Marinin hallituskumppani, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.
Pääministeri poseeraa naistenlehtien kansissa
Pääministeri Marin esiintyy mielellään aikakauslehtien haastatteluissa, jolloin kysymyksiä esittää ystävällismielinen toimittaja eikä opposition hankalia uteleva kansanedustaja.
Erityisen mielellään Marin esiintyy 431 388 euroa viime vuonna Traficomin <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/paaministeri-sanna-marin-avun-erikoishaastattelu">tukea saaneen</a> A-lehtien kustantaman Apu-lehden henkilöhaastatteluissa, joissa usein mainitaan Marinin kuuluvan maailman vaikutusvaltaisimpien naisten joukkoon.
Apu-lehden jutuissa Marin saa sopivasti raottaa yksityiselämäänsä sekä kertoa pääministerin tehtävään liittyvästä paineesta ja haasteista. Tietysti niin, ettei ikäviin kysymyksiin, kuten valtion velanottoon, tarvitse vastata. Apu on myös muistanut kertoa Marinin olevan historiallisen <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/poikkeustilajohtaja-paaministeri-sanna-marin-johtaa-suomea-historiallisessa-kriisitilanteessa">kriisitilanteen poikkeustilajohtaja</a>.
Apu-lehden pääkirjoituksissa Marinin bilettämiseen yökerhossa, vaikka sitten koronalle altistuneena, suhtaudutaan lempeän ymmärtävästi. Whataboutismin hengessä <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/sanna-marinin-baari-ilta-olisi-saanut-jaada-avun-paakirjoitus">Apu muistuttaa</a>, että kyllä pääministeri Alexander Stubb (kok) myös aikoinaan ärsytti ihmisiä.
Oma lukunsa on Uuninpankkopoika-nimimerkillä Avun alustalla blogia julkaiseva SDP:n kunnallispoliitikko Sakari Timonen, joka polttoaineveron korotuksesta lähtien selittelee jokaisen Marinin hallituksen veronmaksajaa köyhdyttävän ja kurjistavan päätöksen parhain päin.
&nbsp;

Vieläkö ihmettelet, miksi Saarikko ja Marin saavat runsaasti puheaikaa vaalitenteissä? – Näin paljon hallitus jakoi medialle mieluisaa tukirahaa viime vuonna

Keskustelu &#8221;akateemisesta rasismista&#8221; on yltynyt sellaiselle tasolle, että edes ammattitoimittajat eivät pysty enää erottamaan toden ja parodian rajaa. Pilailijan kirjoittama yleisönosastokirjoitus meni täydestä Turun Sanomille, joka julkaisi kirjeen sekä paperi- että nettiversiossaan.

Yleisönosastokirjoitus kuvailee ensin Åbo Akademin feministien rasismikiistaa, josta Suomen Uutisetkin <a href="https://stage.sudev.fi/turun-yliopistossa-rasistinen-vainoriita-sukupuolentutkijat-sattivat-toisiaan-mielikuvituksellisin-termein-homonationalistista-gangsterismia-ajallista-rotuerottelua/">kertoi aiemmin</a>. Koska todellinenkin akateemisten piirien meno on niin sakeaa, ei ole ihme, että raskaskin parodia menee Turun Sanomille aivan todesta.
Teksti vilisee muodikkaita termejä, kuten transfobia, postkolonialistinen feminismi, piilorasistiset rakenteet ja etnonationalistiset piilorakenteet. Vedätys huipentuu viimeisessä lauseessa:
&#8211; Suomessakin voitaisiin tavoitella koulutuksen arkeen antirasistista itsetietoisuutta &#8211; sitä aikamme dekolonisaatio edellyttäisi.
Monet lukijat hoksasivat vedätyksen viimeistään lukiessaan kirjoittajan nimen. Yksi pilan hoksanneista oli perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, joka vinkkasi asiasta Turun Sanomille Twitterissä:
&#8211; Hep, Turun Sanomat. Miten menee omasta mielestä? Arveletteko, että &#8221;Aisa Kantola&#8221; on oikea henkilö ja tuo teksti vakavissaan kirjoitettu?
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Hep, <a href="https://twitter.com/turunsanomat?ref_src=twsrc%5Etfw">@turunsanomat</a>. Miten menee omasta mielestä? Arveletteko, että &quot;Aisa Kantola&quot; on oikea henkilö ja tuo teksti vakavissaan kirjoitettu?<a href="https://t.co/OQncMidiYf">https://t.co/OQncMidiYf</a>
&mdash; Jussi Halla-aho (@Halla_aho) <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1105457450604474369?ref_src=twsrc%5Etfw">March 12, 2019</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Hetken kuluttua Turun Sanomat <a href="https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4511169/Metsaan+meni+mielipidekirjoitus+yliopistokulttuurista+on+poistettu">uutisoi</a>, että mielipidekirjoitus yliopistokulttuurista on poistettu. Lehti totesi yksikantaan: &#8221;Metsään meni&#8221;. Poistamista perusteltiin sillä, että &#8221;Turun Sanomat ei ole onnistunut tavoittamaan tekstin kirjoittajaa. On syytä epäillä, että kirjoitus on tehty väärän nimen turvin.&#8221;
Tapaus on lehdelle hivenen nolo, mutta se kertoo enemmän naistutkimuksen todellisuudesta kuin lehden laadunvarmistuksen puutteesta.
<h4>Kaarisade asialla?</h4>
Sosiaalisen median self-made-salapoliisit selvittivät pian jäynääjän henkilöllisyyden. Tekstin viimeisen kappaleen alkukirjaimista muodostui keppostelevan twitteristin Keijo Kaarisateen nimi.
<img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-50992" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/Yliopistokulttuurimme-tipahti.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/Yliopistokulttuurimme-tipahti.jpg 1200w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/Yliopistokulttuurimme-tipahti-300x225.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/Yliopistokulttuurimme-tipahti-768x576.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/Yliopistokulttuurimme-tipahti-1024x768.jpg 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/Yliopistokulttuurimme-tipahti-100x75.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/Yliopistokulttuurimme-tipahti-51x38.jpg 51w" sizes="(max-width: 1200px) 100vw, 1200px" /> 
Aiemmin päivällä Keijo Kaarisade ilmoitti löytäneensä Turun Sanomissa tänään julkaistusta mielipidekirjoituksesta johtolankoja, jotka hän on merkinnyt lehtileikkeeseen punaisella tussilla. 
Kaarisade vahvisti epäilyt itsekin myöhemmin, ja <a href="https://twitter.com/vihapuhepoliisi/status/1105506582073434112">purnasi hienovaraisesti</a> kuullessaan kirjoituksen poistamisesta:
&#8221;Saamieni tietojen mukaan Turun Sanomat poisti kolonialismia kritisoineen kirjoituksen. Juuri tämän vuoksi dekolonisaatiota tarvitaan. Olen samaa mieltä Aisan kanssa. Jos hän olisi ehdolla eduskuntavaaleissa, voisin vaikka kannattaa Aisaa.&#8221;
Toisaalta seuraavassa twiitissään Kaarisade ilakoi: &#8221;tietojeni mukaan n. 50 000 printtilehteä on päätynyt eri puolille Suomea, saatavilla lehtipisteistä huomenna.&#8221;
<h4>Esikuva Yhdysvalloista?</h4>
Turun Sanomien kokema jäynä ei ole ainoa lajissaan. Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/sukupuolentutkimusta-parodioineet-valeartikkelit-lapaisivat-humanististen-tiedejulkaisujen-seulan-anaalitappi-auttaisi-miesten-transhysteriaan-liikalihavuus-rinnastuu-kehonrakennukseen/">kertoi viime vuoden lokakuussa</a> kolmen tutkijan kokeesta, jossa akateemiset julkaisut julkaisivat höpöhöpöä oikeana tutkimuksena.
Tutkijat Helen Pluckrose, James Lindsa ja Peter Boghossian lähettivät useita parodia-artikkeleita lukuisiin akateemisiin julkaisuihin, jotka heidän kuvailunsa mukaan ovat erikoistuneita poliittiseen aktivismiin tai ”mielensäpahoittamistieteisiin” (grievance studies, epäkohta- tai vääryystieteet). <a href="https://quillette.com/2018/10/01/the-grievance-studies-scandal-five-academics-respond/">Quillette</a>-verkkojulkaisun mukaan heidän päämääränsä oli osoittaa, kuinka helppoa on ”saada julkaistuksi järjettömyyksiä ja moraalisesti muodikkaita poliittisia ideoita legitiiminä akateemisena tutkimuksena”.
Hanke onnistui. Seitsemän artikkelia on läpäissyt vertaisarvioinnin ja tullut julkaistuksi. Niihin kuului 3 000 sanan artikkeli, joka on mukailtu Adolf Hitlerin Taisteluni-teoksesta – tekstikohta oli uudelleenkirjoitettu intersektionaalisen feminismin teorian mukaan. Sen julkaisi sukupuolentutkimuksen alan julkaisu <a href="http://journals.sagepub.com/home/aff">Affilia</a>.
Feministisen filosofian yksi johtavista julkaisuista, Hypatia, hyväksyi artikkelin, jonka mukaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäjien tulisi saada tehdä pilkkaa muista, mutta kukaan ei saisi pilailla heidän kustannuksellaan. Vertaisarvioijien mukaan artikkeli oli liian lempeä hyväosaisia kohtaan, ja heidän mielestään etuoikeutetut opiskelijat, siis valkoiset miehet, eivät saisi puhua luokkahuoneessa lainkaan, vaan heidän tulisi vain kuunnella hiljaa muita – lattiaan kahlittuna.
Fat Studies julkaisi artikkelin, jonka mukaan sairaalloinen liikalihavuus on kehonrakennukseen verrattava asia, ja vain alistavat kulttuuriset normit saavat yhteiskunnan pitämään lihasmassan kerryttämistä rasvakudoksen kerryttämistä arvokkaampana.
Lue aikaisempi juttu <a href="https://stage.sudev.fi/sukupuolentutkimusta-parodioineet-valeartikkelit-lapaisivat-humanististen-tiedejulkaisujen-seulan-anaalitappi-auttaisi-miesten-transhysteriaan-liikalihavuus-rinnastuu-kehonrakennukseen/">täältä</a> &gt;

Turun Sanomat lankesi jäynään – naistutkimuksen tuotoksia liian vaikeaa erottaa parodiasta

Turun Sanomat

Antikainen: Vasemmistoliitto tukee terroristeja vähättelemällä Hamasin hyökkäystä Israelin valtiota ja kansaa kohtaan

Vieläkö ihmettelet, miksi Saarikko ja Marin saavat runsaasti puheaikaa vaalitenteissä? – Näin paljon hallitus jakoi medialle mieluisaa tukirahaa viime vuonna

Turun Sanomat lankesi jäynään – naistutkimuksen tuotoksia liian vaikeaa erottaa parodiasta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025