Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

turvallinen kolmas maa

Trumpin hallinto vauhdittaa karkotuksia: Tuhat dollaria vapaaehtoisesti lähtevälle – vaihtoehtona leiri ulkomailla

Lähestyvä vaalisunnuntai nostaa jo lämpöä illasta toiseen jatkuvissa eurovaalikeskusteluissa. Maahanmuutto saa tentistä toiseen tunteet pintaan ja järjen pimentoon. Oikeasti kyse on yksinkertaisesti siitä, ettei Eurooppa pysty tarjoamaan parempaa elämää kaikille sitä tässä maailmassa haluaville.

Eurooppaan on tänäkin vuonna tullut ja tulossa yli miljoona turvapaikan ja paremman elämän tavoittelijaa. Maahanmuuttokriittisten puolueiden suosio nousee Euroopan unionissa ja se kertoo kansan kyllästymisestä aina vaan jatkuvaan hallitsemattomaan menoon ja kasvavaan turvattomuuteen.
On aika siirtyä sanoista tekoihin. Tästä olivat periaatteessa kaikki puoluejohtajat samaa mieltä Helsingin Sanomien<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010316945.html"> puheenjohtajatentissä</a>.
Ennen vaaleja on esitetty muun muassa paljon keskustelua aiheuttanutta turvapaikanhaun ulkoistamista kolmansiin turvallisiin maihin sekä Ruanda-mallia.
”Orpo oli tänään eri mieltä itsensä kanssa”
Petteri Orpo yllätti heti kättelyssä hienovirittämällä maahanmuuttopoliittisia linjauksiaan: puolue ei ole esittänyt sitä, että turvapaikanhaku siirrettäisiin kokonaan Euroopan ulkopuolelle.
&#8211; Tästä kokoomuksen turvapaikkapolitiikasta ei ota Erkkikään selvää, tai ainakaan en minä, siunaili Li Andersson.
&#8211; Pääministeripuolue ei siis kannata sitä mallia, joka on hallituksen EU-vaikuttamisen avaintavoitteissa. Sen lisäksi Orpo oli tänään eri mieltä itsensä kanssa verrattuna siihen, mitä hän eilen vastasi kysymykseen turvapaikkaprosessin siirtämisestä näihin turvallisiin kolmansiin maihin.
Turvapaikkaa voi hakea myös EU:n alueella
&#8211; Kannatan sitä, että kolmansien maiden kanssa selvitetään mahdollisuutta kansainvälinen suojelu ja turvapaikkaprosessi myös kolmansissa maissa, Orpo täsmensi.
&#8211; Emme voi koskaan päästä siihen tilanteeseen, ettei meillä olisi ollenkaan Euroopassa tapahtuvaa turvapaikkaprosessia.
Antti Lindtman totesi, että Eurooppa on vihdoin saanut aikaan ”historiallisen” turvapaikkapaktin. Se pitää hänen mukaansa viedä läpi.
”Palautukset turvapaikkapolitiikan kulmakivi”
&#8211; Toimivan turvapaikkapolitiikan kulmakivi on, että pitää myös voida palauttaa. Ja toinen on se, että pitää puuttua juurisyihin lähtömaissa, Lintdman luetteli.
&#8211; Jos me nyt kokonaan lähdemme vaihtamaan raidetta, kehittämään jotakin muuta uutta, niin silloin on riski, että sössimme sen kehityksen, jota on saatu aikaan.
”Muuta vaihtoehtoa ei ole”
&#8211; Ei ole mitään valmista mallia, jota me kehittäisimme. Vaan kyse on yksinkertaisesti siitä, että itse prosessi ja suojelun tarjoaminen tulee jollakin aikavälillä toteuttaa EU:n ulkopuolella, koska muuta vaihtoehtoa ei ole, linjasi Riikka Purra.
&#8211; Ihminen, joka ei ole oikeutettu kansainväliseen suojeluun jää siitä huolimatta tänne maanosaan ja tämä on erittäin suuri ongelma, Purra perusteli.
&#8211; Monessa maassa ongelma on elintaso, demokratian puute. Nämä ovat inhimillisiä syitä hakea parempaa elämää, mutta se ei ole Euroopan velvollisuus tarjota sitä.

Riikka Purra miljoonista EU:n alueelle haluavista maahanmuuttajista: Euroopan velvollisuus ei ole tarjota parempaa elämää kaikille

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sebastian Tynkkynen haluaa herätellä Euroopan unionia maahanmuuton ongelmiin.

– EU:ssa suhtaudutaan naiivisti maahanmuuton globaaliin haasteeseen. Ratkaisuksi hyväksytään EU:ssa ihmisten siirtely elintasoperäisesti, mutta tällainen politiikka vain romauttaa elintason myös vastaanottavissa maissa eivätkä lähettäjämaat hyödy ratkaisusta mitenkään, Sebastian Tynkkynen sanoo.
Hänen mielestään unioni pitäisi saada ymmärtämään, kuinka isosta haasteesta siirtolaistulvassa on kyse.
– Turvapaikanhaku on pakko ulkoistaa EU:n ulkopuolelle, koska muuten järjestelmää aletaan käyttämään yhä laajemmin siirtolaisuuden kanavana, Tynkkynen toteaa.
Kansallisvaltioita vahvistettava
Tynkkynen on perussuomalaisten eurovaaliehdokkaana. Hän on 35-vuotias ja asuu Oulussa. Miehen harrastuksiin kuuluvat lentopallo, piano ja valokuvaus.
Tynkkysen mielestä Suomen asioihin vaikuttaminen tapahtuu ensisijaisesti EU:sta käsin. Unionin liittovaltiokehitys ei saa Tynkkyseltä kannatusta.
– Niin Suomen kuin muidenkin EU:n jäsenmaiden osalta pitää mennä kansallisvaltioiden itsenäisyyttä kunnioittavaan ja palauttavaan suuntaan, Tynkkynen vaatii.
Kolmas maa -malli käyttöön
EU:n turvallisuuspolitiikan kehittämisessä Tynkkynen katsoo Naton suuntaan.
– Turvallisuuden puolustuksellinen ulottuvuus tulee rakentaa Natosta käsin, kuten suurin osa valtioista jo Natoon kuuluukin. Sen sijaan EU:lla on iso rooli sisäisessä turvallisuudessa, johon liittyy massasiirtolaisuuden pysäyttäminen EU:n ulkorajoille, Tynkkynen sanoo.
Tynkkysen mukaan EU:ssa on kaikkein tärkeintä vauhdilla rakentaa kolmas maa -malli, jossa turvapaikkahakemukset ja suojan antaminen hoidetaan EU:n ulkorajojen toisella puolella.
– Afrikan väkiluku on kolminkertainen EU:n jäsenmaiden väkilukuun verrattuna, ja nuorena maanosana Afrikan syntyvyys on hyvin korkeaa. Haaste ja Ruanda-mallin käyttöönoton kiireellisyys korostuvat, Tynkkynen toteaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Sebastian Tynkkynen: ”EU:n on ulkoistettava turvapaikanhaku”

Siirtolaispolitiikka on Saksassa eräs kuumimmista eurovaaliteemoista. Vihreät haluavat tulijoille turvallisia saapumisreittejä. Kristillisdemokraatit, AfD ja Wagenknecht-puolue vaativat muuton rajoittamista sekä anomusten käsittelyn siirtämistä kolmansiin maihin.

Saksa on ollut aina suosittu kohde aidoille pakolaisille ja vainon kohteeksi joutuneille sekä parempia elinoloja itselleen ja perheelleen etsiville ihmisille kaikkialta maailmasta.
Saksan humaaniin ja vapaamieliseen ulkomaalaispolitiikkaan vaikuttaa velvollisuus hyvittää synkkää natsihistoriaa. Tämä näkyy kirjauksena myös Saksan perustuslaissa, jossa taataan kaikille poliittisesti vainotuille oikeus turvapaikkaan.
Jatkuvasti kasvaneet maahantulijoiden määrät, kuntien voimavarojen loppuminen, kansalaisten auttamishalun hiipuminen ja lisääntynyt turvattomuus ovat kuitenkin synkistäneet mielialaa.
Merkelin tervetulokulttuuri vaihtui peloksi
Liittokansleri Angela Merkelin (CDU) aikainen tervetulokulttuuri, jolloin Syyriasta, Irakista ja muualta tulleita kukitettiin rautatieasemilla, on muuttunut torjunnaksi ja monilla paikkakunnilla suoranaiseksi peloksi.
Saksalaisten asennemuutokseen ovat vaikuttaneet ennen kaikkea maahantulijoiden yliedustus väkivalta- ja muissa rikoksissa sekä pelko, että aitojen turvapaikanhakijoiden joukossa saattaa tulla myös terroritekoihin valmiita islamisteja, kuten on tapahtunut. Kunnat ovat voimavarojensa äärirajoilla ja rahat lopussa.
Ilmapiirin muuttuminen näkyy myös kyselyissä, joiden mukaan saksalaisten enemmistö pitää siirtolaisuutta yhtenä tärkeimmistä eurovaaliteemoista ja haluaa maahantulolle rajoituksia.
Liittopäivillä edustetuilla puolueilla on ollut Vaihtoehto Saksalle -puoluetta (AfD) lukuun ottamatta tähän asti pääosin yhtenäinen linja maahanmuuttoon, siirtolaisuuteen ja turvapaikanhakijoihin riippumatta siitä, onko kyseessä hallitus- vai oppositiopuolue.
Koska aihe on vahvasti esillä myös syykuussa pidettävissä Thüringenin, Sachsenin ja Brandenburgin osavaltiovaaleissa, niin puolueet yrittävät lyödä kaksi kärpästä samalla iskulla ja tarjota eurovaaliohjelmissa omia painotuksiaan myös niitä silmällä pitäen.
Kaksoisstrategiaan vaikuttaa ennen kaikkea pelko AfD:n menestymisestä, perustuuhan sen suosio paljolti Saksan nykyisen maahantulo- ja turvapaikkapolitiikan arvosteluun.
Kristillisdemokraatit ajavat käsittelyä kolmansiin maihin
Liittopäivillä oppositiossa istuvat kristillisdemokraattiset puolueet CDU ja CSU haluavat pitää kiinni humanitäärisen maahanmuuton perusteista vaatien samalla laittoman siirtolaisuuden estämistä.
Euroopan rajavalvontaviranomaisesta (Frontex) se haluaa aidon rajapoliisin tarvittavine resursseineen ja oikeuksineen. Ulkorajojen valvontaa on tehostettava tarvittaessa raja-aitoja pystyttämällä.
Sisärajojen valvonta on oltava CDU:n ja CSU:n mielestä Euroopassa mahdollista siihen asti, kunnes ulkorajojen valvonta on kunnossa. Turvapaikkakäsittelyn ne haluavat siirtää turvalliseen kolmanteen maahan.
Vihreät ja demarit eivät halua takaisintyöntöjä
Demarit ja vihreät painottavat eurovaaliohjelmissaan solidaarista ja humaania siirtolais- ja turvapaikkapolitiikkaa. Ne vastustavat maahantulon estämistä työntämällä tulijat väkipakolla takaisin rajalinjan toiselle puolelle.
Vihreät pitävät takaisin pakottamista laittomana ja haluavat, että sellaiseen osallistuneet rajavartijat vedetään oikeudelliseen vastuuseen. Siirtolaisille on järjestettävä vihreiden mukaan turvallisia saapumisteitä Eurooppaan.
Puolue vaatii vapaaehtoisten avustusjärjestöjen kriminalisoinnin lopettamista. Valtioiden on osallistuttava sen mukaan meripelastuksen järjestämiseen ja koordinointiin.
Demarien eurovaaliohjelmassa Välimerellä tapahtuvassa toiminnassa kyse on ihmisten merihädästä pelastamisesta, johon kaikki alukset ovat kansainvälisen merilain mukaan velvoitettuja.
Demarit haluaisivat eurooppalaisen integraatio- ja kehitysrahaston, josta tuetaan pakolaisia vastaanottavia kuntia.
Siirtolaisuuden hillitsemiseksi saksalaisdemarit vaativat Eurooppaa auttamaan lähtömaita kehittämään omaa talouttaan ja lisäämään näin koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia paikan päällä.
AfD vaatii Schengen-sopimuksen uudistamista
EU:sta itsenäisten valtioiden liittoa ajava AfD vaatii vaaliohjelmassaan turvapaikka- ja siirtolaispolitiikan palauttamista kansalliseen päätöksentekoon. Se vaatii maahantulon voimakasta rajoittamista sekä ”rajaton Eurooppa” -ideasta luopumista.
Schengenin sopimus on AfD:n mielestä uudistettava kokonaan, koska sopimus mahdollistaa sen mukaan nykyisellään myös rikollisten ja terroristien vapaan liikkumisen koko EU:n alueella. Rajojen osalta puolue esittää mallia, jossa rajoja suojaavat EU ja jäsenvaltio yhdessä.
AfD vaatii massamuuton lopettamista eurooppalaiselle kulttuurille vierailta alueilta sekä siirtolaisten uudelleenasuttamisohjelman sijasta ohjelmaa, jolla turvapaikan saaneet palautetaan takaisin kotimaihinsa vainojen ja sotien loputtua.
Välimerellä siirtolaisia kuljettavat kumiveneet on hinattava AfD:n mukan takaisin lähtöpaikkaan ja merestä pelastetut lähimpään satamaan.
Työperäisessä maahanmuutossa olisi AfD:n mukaan houkuteltava ulkomaille muuttaneita saksalaisia takaisin kotimaahan.
Euroopan ulkopuolelta tulevien kohdalla olisi otettava AfD:n mielestä käyttöön pisteytyssysteemi, jonka avulla arvioidaan Japanin malliin tulijoiden soveltuvuus maan oloihin ja niihin tehtäviin, joissa vallitsee työvoimapula.
Vasemmistopuolue haluaa laillistaa laittomat
Vasemmistopuolue Linke vaatii Frontex-rajavartioviranomaisesta pelastusorganisaatiota, joka varustetaan riittävillä resursseilla varmistamaan, ettei Euroopan ulkorajoilla loukata ihmisoikeuksia.
Välimeren meripelastukselle se vaatii vihreiden ja demarien tavoin valtiollista tukea. Myös laittomien maahantulijoiden pakottamisen takaisin rajan yli Linke torjuu. Vihreiden tavoin se haluaa pakolaisille ja siirtolaisille turvallisia tuloreittejä Eurooppaan.
Linke vastustaa kristillisdemokraattien vaatimuksia turvapaikka-anomuskäsittelyn sijoittamisesta kolmanteen maahan sekä karkotuksia. Linke haluaa laittomasti maahan tulleiden oleskelun laillistamista sekä kaikille tulijoille oikeutta valita vapaasti asuinpaikkansa.
Liberaalipuolue kannattaa ulkorajoille pakolaiskeskuksia
Hallituksessa demarien ja vihreiden kanssa istuva liberaalipuolue FDP vaatii EU:n ulkorajojen valvonnan tiukentamista sekä Frontexia ottamaan vastuun Välimeren meripelastuksesta.
Säännöstelemätön maahantulo on saatava liberaalien mukaan hallintaan, jotta kansalaiset saataisiin hyväksymään laillinen maahantulo. Ammattityövoiman maahanpääsyä olisi FDP:n mielestä helpotettava ja samalla hylkäyksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamista nopeutettava.
EU:lta liberaalipuolue vaatii selkeitä sääntöjä, joilla estetään kertaalleen turvapaikan saaneiden siirtyminen toiseen EU-maahan anomaan uudestaan turvapaikkaa.
Euroopan ulkorajoille FDP haluaa eurooppalaisia pakolaiskeskuksia, joissa käsitellään anomukset ennen kuin matka jatkuu sisämaahan.
BSW ei halua työperäistä maahanmuuttoa kehitysmaista
Eurovaaleissa on mukana omilla ehdokkaillaan myös kannatusta vauhdilla kasvattava Linkestä lohjennut ”Bündnis Sahra Wagenknecht” -puolue (BSW). Uusi vasemmistopuolue ajaa kristillisdemokraattien ja AfD:n tavoin rajavalvonnan tiukentamista sekä turvapaikka-anomusten käsittelyn siirtämistä kolmanteen valtioon.
Se vaatii Euroopalta toimia pakolaisuuden ja siirtolaisuuden syiden poistamiseen ulko-, kauppa- ja talouspolitiikan avulla sekä aseidenvientikieltoa kriisialueille.
Ammattityövoiman houkuttelun kehittyvistä maista Wagenknechtin puolue torjuu sillä perusteella, että kukin maa tarvitsee itse omat koulutetut kansalaisensa. Saksaan ammattityövoimaa saadaan sen mukaan omasta maasta ja muista kuin kehitysmaista nostamalla palkkoja.
&nbsp;

Maahanmuutto kärjistää ja polarisoi eurovaalikampanjaa Saksassa – tähtäimessä ovat myös lähestyvät osavaltiovaalit

EU:n ulkorajojen valvontaa sekä turvapaikkamenettelyä tiukennetaan ja palautukset suoraan rajalta onnistuvat entistä helpommin. Jäsenvaltioille on tulossa joko velvollisuus vastaanottaa kiintiöpakolaisia tai maksaa korvaus EU:n yhteisrahastoon. Saavutettu sopu on toki historiallinen, mutta vastaanotto on ristiriitainen.

Soutamisen ja huopaamisen vuodet ovat näillä näkymin ohitse, kun EU:ssa viimein päästiin yli yön kestäneissä neuvotteluissa yksimielisyyteen jäsenvaltioiden välejä pahastikin hiertäneestä pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta. Erityisen otettu oli unionin sisäasioista ja maahanmuutosta vastaava komissaari Ylva Johansson:
&#8211; Historiallinen saavutus, <a href="https://www.svt.se/nyheter/snabbkollen/historisk-migrationspakt-i-eu">tuuletti</a> Johansson uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa.
&#8211; Lopultakin saamme maahanmuuttopolitiikan kuntoon Euroopassa.
Sijoita tai maksa
Sopimuksen mukaan eteläisen Euroopan maat ottavat käyttöön tiukemman turvapaikkamenettelyn EU:n ulkopuolisilla rajoilla. Samalla ne saavat enemmän valtaa poistaa alueeltaan henkilöt, joiden turvapaikkahakemus on hylätty.
Sisemmällä unionissa olevat maat saavat valita, ottavatko ne vastaan tietyn määrän pakolaisia, vai maksavatko ne sijoittamisen sijasta rahaa EU:n yhteisrahastoon. Julkisuudessa on mainittu taakanjakosopimuksen yhteydessä 20 000 euron korvaus yhdestä ottamatta jätetystä pakolaisesta.
Sopimuksen yksityiskohtia ei ole vielä julkaistu.
”Pragmaattinen ratkaisu”
Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola ei pidä Politicon <a href="https://www.politico.eu/article/eu-migration-deal-roberta-metsola-refugees-migration-asylum-rules/">mukaan</a> saavutettua sopua ”täydellisenä”, pikemminkin kyse on ”pragmaattisesta” ratkaisusta.
Sopimus pitää vielä muodollisesti ratifioida Euroopan parlamentissa sekä Euroopan neuvostossa.
Itse kunkin jäsenmaan pitää saattaa sopimus myös omaan lainsäädäntöönsä, mikä sekin vie aikansa.
”Katastrofaalinen päivä”
Runsaat 50 järjestöä varoittaa avoimessa <a href="https://picum.org/blog/open-letter-eu-human-rights-risks-migration-pact/">kirjeessään</a>, että sopimus sallii lasten pidättämisen ja turvapaikanhakijoiden siirtämisen Euroopan ulkopuolelle. Se mahdollisesti myös lisää rotuun perustuvaa profilointia.
&#8211; Tämä on katastrofaalinen päivä ihmisille, jotka pakenevat sotaa ja väkivaltaa. Euroopan unioni keskittyy turvapaikkauudistuksellaan pidätyskeskusten perustamiseen ja karkotuksiin vaarallisiin kolmansiin maihin. Tämä on kompromissi ihmisoikeuksien kustannuksella, toteaa puolestaan Lääkärit ilman rajoja -järjestön edustaja.
&nbsp;

Ristiriitainen vastaanotto – EU viimein sopuun pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta

turvallinen kolmas maa

Trumpin hallinto vauhdittaa karkotuksia: Tuhat dollaria vapaaehtoisesti lähtevälle – vaihtoehtona leiri ulkomailla

Riikka Purra miljoonista EU:n alueelle haluavista maahanmuuttajista: Euroopan velvollisuus ei ole tarjota parempaa elämää kaikille

Eurovaaliehdokas Sebastian Tynkkynen: ”EU:n on ulkoistettava turvapaikanhaku”

Maahanmuutto kärjistää ja polarisoi eurovaalikampanjaa Saksassa – tähtäimessä ovat myös lähestyvät osavaltiovaalit

Ristiriitainen vastaanotto – EU viimein sopuun pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025