Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

turvapaikkamaahanmuutto

PS:n Simo Grönroos gazalaisista, Mikkelistä ja nykyisen pakolaisjärjestelmän järjettömyydestä: ”Eikö olisi aika laittaa suomalaisten etu ensin?”

Demarit revittelee: Olisivat perumassa hallituksen tekemät tiukennukset turvapaikkamaahanmuuttoon – ”SDP haluaa tuplata pakolaiskiintiön”

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan maahanmuutto on aikamme kohtalonkysymys, joka uhkaa nykyisissä mittasuhteissaan koko eurooppalaista sivilisaatiota.

– Kyse ei ole enää siitä, että pieni joukko huonosti integroituneita tulijoita aiheuttaisi epäjärjestystä ja taloudellista taakkaa, vaan kyse on siitä, että Afrikasta ja Aasiasta tulevien miljoonien vuosittaisten tulijoiden virrat luovat yhteiskuntia yhteiskuntien sisään ja kantaväestöt jäävät alue alueelta vähemmistöiksi omissa maissaan, Simo Grönroos kertoo.
Tämä kehitys on nähtävissä jo monissa Euroopan suurkaupungeissa sekä myös Suomessa, jossa esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla maahanmuuttajataustaista on jo noin 25 prosenttia väestöstä ja Helsingissä kohta 20 prosenttia.
– Turvapaikkamaahanmuutto on yksi haastavimmista maahanmuuton muodoista. Se tuo eniten huonosti integroituvaa maahanmuuttajaväestöä, ja mikä ironisinta, vaikka sen näennäinen tarkoitus on auttaa hädänalaisia ihmisiä, niin se on äärimmäisen tehoton tapa auttaa ketään, sillä tulijat ovat valtaosaltaan tosiasiallisesti elintasosiirtolaisia, Grönroos toteaa.
Turvapaikkaprosessi Euroopan ulkopuolelle
Hänestä humanitaarinen auttaminen on tehokkainta tehdä paikan päällä pakolaisleireillä, jolloin yhden Suomeen otettavan pakolaisen aiheuttamilla kuluilla pystyttäisiin auttamaan moninkertaista ihmismäärää hankkimalla hädän alla oleville ihmisille lääkkeitä, koulukirjoja, parempaa ravintoa ja parempia asuinoloja.
– Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan tulisi siis lopettaa kokonaan ja humanitaarisen auttamisen pitäisi tapahtua paikan päällä pakolaisleireillä, Grönroos sanoo.
Tämä onnistuu hänen mukaansa niin sanotulla Ruanda-mallilla, jossa Euroopan ulkopuolisten valtioiden kanssa tehdään sopimuksia siitä, että nämä ottavat vastaan Suomeen pyrkivät turvapaikanhakijat ja tarjoavat positiivisen turvapaikkapäätöksen saaneille hakijoille kansainvälisen suojelun kyseisissä maissa.
– Koska turvapaikkamaahanmuutto Eurooppaan on käytännössä elintasosiirtolaisuutta, niin tulijavirta loppuisi nopeasti, sillä harva haluaa maksaa tuhansia euroja matkasta Eurooppaan, jos tietää tulijoiden päätyvän ilman poikkeuksia Ruandan kaltaiseen maahan, jonka elintaso ei houkuttele onnenonkijoita, Grönroos katsoo.
Halpatyövoimalle stoppi
Grönroosin mukaan EU on lisäämässä myös halpatyövoiman maahanmuuttoa muun muassa eräänlaisella kohdemaamallilla, jossa joukkoon väestöräjähdyksestä kärsiviä kehitysmaita, kuten Egyptiin ja Tunisiaan, luodaan työperäisen maahanmuuton pikaväyliä.
– Myös tälle täytyy laittaa loppu, kuten myös kehitysmaista tulevalle opiskelumaahanmuutolle, josta on myös muodostunut helppo sisääntuloväylä eurooppalaisen elintason äärelle. Maahanmuuttoa tulee siis kiristää kaikilla sektoreilla, Grönroos vaatii.
Grönroosin mielestä periaatteena pitäisi olla se, että EU voisi vapaan sisäisen liikkuvuuden alueena asettaa jäsenmaille korkeintaan kriteerejä, jotka määrittelevät, kuinka tiukka kansallisen maahanmuuttopolitiikan tulee vähintään olla, mutta EU ei saisi asettaa ylärajaa sille, kuinka tarkkaan jäsenvaltio voi kontrolloida unionin ulkopuolelta tulevaa muuttoliikettä.
Suomalaisten etua ajamaan
Koulutukseltaan Grönroos on filosofian tohtori historian alalta. Hän on perussuomalaisten eurovaaliehdokas ja pitää suomalaisen mepin tärkeimpänä tehtävänä suomalaisten edun ajamista.
– Olen ehdolla eurovaaleissa, koska europarlamentti on tärkeä paikka torpata komissiosta tulevia suomalaisten etuja heikentäviä esityksiä, oli kyseessä sitten Suomen metsiin kohdistuva ylisääntely, suomalaisille kalliiksi tulevat tukipaketit tai maahanmuuttovirtoja lisäävät esitykset, Grönroos selvittää.
Suomen Perusta -ajatuspajaa johtaessaan Grönroos on saanut kerättyä varsin paljon tietoa monenlaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä sekä luotua monia kontakteja eri aloilla vaikuttaviin tiedemiehiin ja asiantuntijoihin. Miehellä on myös vankka kokemus kuntapolitiikasta ja puolueen erilaisissa tehtävissä toimimisesta.
Liittovaltiokehitystä muutettava
Grönroosin mielestä EU:ssa tarvittaisiin täyskäännös sekä liittovaltiokehitykseen että avointen rajojen maahanmuuttopolitiikkaan.
– Euroopan unionia kaupataan Suomen kaltaisille pienille maille sisämarkkina-alueena, mutta todellisuudessa unionissa on viime vuosikymmenet keskitytty poliittisen unionin luomiseen, hän katsoo.
Koko Eurooppa pyritään Grönroosin mukaan sulauttamaan jonkinlaiseksi yhtenäisvaltioksi, joka puuttuu niin pullonkorkkeihin kuin metsänhoitoon, vaikka kummatkaan asiat eivät liity millään tavalla maiden välisen kaupankäynnin esteiden purkamiseen.
– Ylisääntelyn lisäksi EU on jo vuosia harjoittanut huonosti taloutensa hoitavien jäsenmaiden pelastusoperaatioita erilaisten tukipakettien muodossa, joissa Suomi on ollut maksumiehenä. Tukipaketit ovat EU:n omien sääntöjen vastaisia, mutta silti ne on ajettu läpi poliittisista syistä, Grönroos sanoo.
Eurooppa vaarassa näivettyä
Hänen mielestään kaikkein tuhoisimpaan vaiheeseen ollaan siirrytty, kun Euroopan unioni on alkanut harjoittaa omaa rajat auki -maahanmuuttopolitiikkansa, jossa se pyrkii kahlitsemaan jäsenvaltioiden mahdollisuutta puolustaa ulkorajojaan ja pakollisen turvapaikanhakijoiden taakanjaon avulla pyrkii pakkomonikulttuuristamaan kaikki EU-maat.
– Suomen pitäisi keskittyä purkamaan EU:ta liittovaltiosta kauppaliitoksi, tai jos tämä ei onnistu, niin sitten pyrkimään luomaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa parempi kauppaliitto, johon maat voisivat siirtyä.
– Sisämarkkinoille pääsyn lisäksi turvallisuuspolitiikalla on suuri merkitys Suomen liittyessä EU:n jäseneksi 1990-luvulla. Suomi on nyt Naton jäsen ja meillä on iskukykyinen oma armeija, joten emme tarvitse EU:ta turvallisuuspolitiikan takia, Grönroos arvioi.
Euroopan elinvoimaisuus on perustunut historiassa vallan hajauttamiseen ja siihen, että kymmenet erilaiset valtiot ovat kilpailleet keskenään kaupan alalla ja sitä kautta joutuneet kehittämään hallintojaan ja toimintatapojaan.
– Se, että Eurooppaa johdetaan kiihtyvään tahtiin tulevilla säädöksillä, jotka pakottavat koko maanosan Portugalista Suomeen samaan muottiin, tappaa tämän dynamiikan ja näivettää Euroopan, joka alkaa muistuttaa keskusjohtoista suunnitelmataloutta, Grönroos toteaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: ”Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan on lopetettava”

Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010305765.html?fbclid=IwAR1gy3L-p3J5BJXx1LJHJyeFWBqdraJi73d4bsT1PUQMyEssysc2AmdTYi4">pyrkii antamaan</a> kuvan, että Geneven pakolaissopimus olisi esteenä turvapaikanhakijoiden virran lopettamiselle. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan lehdeltä jää kuitenkin kertomatta muutama tosiasia.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan Suomeen suuntautuva humanitaarinen maahanmuutto voidaan lopettaa joko käännyttämällä tulijat rajalta takaisin turvalliseen maahan tai niin sanotun Ruanda-mallin kautta, jossa turvapaikanhakijat siirretään johonkin kolmanteen valtioon, jonka kanssa Suomi tekee sopimuksen siitä, että tämä käsittelee sinne siirrettyjen henkilöiden hakemukset ja tarjoaa heille tarvittaessa turvapaikan.
&#8211; Turvapaikanhakijoita on siirrelty Dublin-sopimuksen perusteella Euroopan sisällä maasta toiseen jo vuosien ajan, ja EU:ssa ajettava turvapaikanhakijoiden &#8221;taakanjako&#8221; on lisäämässä jäsenvaltioiden välisiä siirtoja entisestään, Grönroos kirjoittaa asiasta <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS/?locale=fi_FI">Facebook-sivuillaan</a>.
&#8211; Mikään ei siis estä järjestämästä siirtoja sellaisiin Euroopan ulkopuolisiin maihin, joissa turvapaikka on turvallista tarjota, mutta jotka eivät olosuhteidensa puolesta houkuttele elintasosiirtolaisuutta, jota Eurooppaan suuntautuva turvapaikkamaahanmuutto tosiasiallisesti on.
Poliittinen tahto riittää
Geneven pakolaissopimuksen soveltamisaluetta voidaan lisäksi rajata maantieteellisesti, kuten jotkin maat ovat tehneet. Esimerkiksi Turkki soveltaa sopimusta vain Euroopasta tuleville turvapaikanhakijoille, ja maassa olevat syyrialaispakolaiset on otettu maahan erillisellä poliittisella päätöksellä.
&#8211; Pakolaissopimuksen kanssa ei myöskään olla naimisissa niin kauan kuin se saadaan yksimielisesti muutettua, sillä siitä voidaan erota yksinkertaisella ilmoituksella, kuten sopimuksen artiklassa 44 todetaan: &#8221;Jokainen sopimusvaltio voi milloin tahansa irtisanoutua tästä yleissopimuksesta ilmoittamalla siitä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille&#8221;.
&#8211; Turvapaikkamaahanmuutto voidaan siis lopettaa rikkomatta pakolaissopimuksen keskeistä ajatusta, joka kieltää palauttamasta henkilöä maahan, jossa tätä uhkaa vaino. Pyhän lehmän asemaan nostetusta Geneven pakolaissopimuksesta irtautuminenkaan ei vaadi kansainvälistä yksimielisyyttä ja raskaita neuvotteluja, vaan ainoastaan poliittista tahtoa, Grönroos huomauttaa.
&nbsp;

Helsingin Sanomat pitää Geneven pakolaissopimusta esteenä turvapaikanhakijatulvan lopettamiselle – Suomen Perustan toiminnanjohtaja tyrmää Hesarin väitteet

Ihmisoikeusasiantuntijat ovat kovin huolestuneita mm. Jemenistä, Irakista tai Syyriasta Venäjän arojen kautta Suomen rajoille vaeltaneiden &#8221;turvapaikanhakijoiden&#8221; ihmisoikeuksista, joiden toteutumisen pelätään vaarantuvan, jos Suomi tiukentaa rajavalvontaansa ja turvapaikanhakuun liittyviä käytänteitä. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos pohtii <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS?locale=fi_FI">Facebookissa</a> turvapaikanhaun ja ihmisoikeuksien suhdetta.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mielestä turvapaikanhakijan ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei vaadi hakijan ottamista Suomeen asumaan.
&#8211; Vainon uhrilla on epäilemättä oikeus hakea turvapaikkaa, mutta jokaisella itsenäisellä valtiolla on taas oikeus päättää siitä, ketä se ottaa maahansa asumaan. Kansainväliset pakolaissopimukset kieltävät palauttamasta henkilöä maahan, jossa hänen henkeään uhataan, mutta valtiot voivat kuitenkin halutessaan palauttaa hakijan turvalliseen maahan, mistä hän on tullut, tai mihin tahansa turvalliseen kolmanteen maahan, joka suostuu ottamaan tämän vastaan, Grönroos kirjoittaa.
Elintasosiirtolaisuuden väylä
Euroopassa on pohdittu mm. turvapaikanhakijoiden siirtämistä Ruandan kaltaisiin maihin, jonne nämä voisivat jättää hakemuksensa ja jonne he jäisivät positiivisen päätöksen myötä nauttimaan turvapaikasta.
&#8211; Euroopan unionissa on jo pitkään Dublinin sopimuksen (jonka perusteella turvapaikanhaku tulee tapahtua ensimmäisessä EU-maassa, jonne hakija on tullut) ja &#8221;taakanjaon&#8221; kautta siirretty turvapaikanhakijoita sellaisiin EU-maihin, jonne hakijat eivät ole ensisijaisesti olleet pyrkimässä, joten Euroopan sisällä toiminta on jo tuttua.
&#8211; Turvapaikkamaahanmuutosta on tietysti tullut käytännössä elintasosiirtolaisuuden väylä, jossa kehitysmaiden ihmiset vaeltavat lukuisten turvallisten maiden halki kehittyneisiin länsimaihin paremman elintason perässä, joten turvapaikanhakijoiden siirtäminen Ruandan kaltaiseen vähemmän kehittyneeseen maahan lopettaisi muuttoliikkeen välittömästi, Grönroos pohtii.
Suomalaisillakin on ihmisoikeudet
Grönroos kirjoittaa myös, että suomalaisillakin on ihmisoikeudet, jotka täytyy ottaa huomioon maahanmuuttopolitiikkaan liittyvissä ratkaisuissa.
&#8211; Jos leikitään, että Suomeen saapuvat turvapaikanhakijat olisivat oikeasti turvan tarpeessa ja Suomella olisi ainoastaan vaihtoehtona ottaa hakijat Suomeen tai palauttaa nämä turvattomaan maahan, niin edes tällöin heidän ottamisensa Suomeen asumaan ei olisi ihmisoikeuksien näkökulmasta välttämätöntä, pikemminkin päinvastoin.
Vaikka mediassa keskitytään pohtimaan turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien toteutumista, niin Suomen valtion ensisijainen tehtävä on turvata suomalaisten ihmisoikeuksien toteutuminen. Kuten OTT Petter Kavoniuksen viime vuonna Suomen Perustalle kirjoittamassa tutkimuksessa <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuuton-vaikutuksista-perusoikeuksiin/">Maahanmuuton vaikutuksista perusoikeuksiin</a> nostettiin esiin, huono maahanmuuttopolitiikka uhkaa laajasti suomalaisten perusoikeuksia taloudellisten ja turvallisuuteen liittyvien perusoikeuksien heikkenemisestä aina sananvapauden ja demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien tosialliseen kaventumiseen.
Suomalaisten riski joutua maahanmuuttajien väkivaltarikosten uhriksi on Grönroosin mukaan oleellinen maahanmuuttoon liittyvä ihmisoikeuskysymys. Yhtä lailla maahanmuuton myötä tapahtuva sairaanhoitoon, kouluihin ja poliisille suunnattujen riittävien julkisten resurssien väheneminen uhkaa myös selvästi suomalaisten oikeuksia &#8211; kuten myös se, että maahan syntyy rinnakkaisyhteiskuntia, joissa ei jaeta perinteisiä käsityksiä esimerkiksi sananvapaudesta tai sukupuolten tasa-arvosta.
&#8211; Konfliktitilanteessa maahanmuuttajan ihmisoikeus ei siis mene automaattisesti suomalaisten ihmisoikeuksien ohi, vaan kyseessä on aina poliittinen valinta siitä, kenen ihmisoikeuksia halutaan milloinkin painottaa. Ihmisoikeusasiantuntijoiden ja poliitikkojen tulisikin ottaa maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä huomioon myös suomalaisten oikeudet, Grönroos kirjoittaa.
Vallitseva tilanne on omituinen
Grönroos huomauttaa, ettei hallitus tunnu osaavan päättää, onko turvapaikan hakeminen Suomesta ihmisoikeus vai ei.
&#8211; Vallitseva tilanne on hieman omituinen, sillä perussuomalaisia lukuun ottamatta poliittinen kenttä vannoo sen nimeen, että turvapaikanhaku Suomesta on ihmisoikeus, jota ei sovi missään tapauksessa kyseenalaistaa. Samaan aikaan huolta siitä, että Venäjä käyttäisi siirtolaisia &#8221;hybridisodankäynnin&#8221; välineenä, on yhtä lailla esitetty varsin useissa puheenvuoroissa, joita kuullaan eri puolilta poliittista kenttää.
Koska perussuomalaiset haluaa minimoida yleisesti humanitaarisen maahanmuuton ja muille hallituspuolueille ei hybridisotana nähty Venäjän kautta tuleva siirtolaisuus maistu yhtä hyvin kuin muu maahanmuutto, niin poliittinen kompromissi tilanteesta onkin se, että turvapaikan hakeminen on edelleen kyseenalaistamaton ihmisoikeus, mutta se pyritään tekemään vaikeammaksi.
Turvapaikkamaahanmuutto ei kuulu tähän päivään
Turvapaikanhaku Suomesta on siis väitetysti jokaisen maailman ihmisen ihmisoikeus, mutta Venäjää kritisoidaan siitä, että se ei enää valvo maasta Suomeen suuntaavien ihmisten voimassa olevia matkustusasiakirjoja, mikä on tähän asti käytännössä estänyt turvapaikanhakijoiden pääsyn Suomen rajalle. Toisin sanoen Venäjää kritisoidaan siitä, että se ei enää estä turvapaikanhakijoiden &#8221;ihmisoikeuden&#8221; toteutumista, jos kerran turvapaikanhaku Suomesta sellainen joidenkin mielestä on.
&#8211; Suomi on jo yrittänyt epäonnistuneesti estää turvapaikanhakijoiden tulon raja-asemille polkupyörillä, ja pöydällä olevia toimenpiteitä ovat raja-asemien sulkeminen ja turvapaikanhaun keskittäminen tietylle raja-asemalle.
&#8211; Tilannetta voisi ehkä verrata siihen, että lääkäripalveluiden todetaan olevan kansalaisen ihmisoikeus, mutta käyttäjiä halutaan olevan mahdollisimman vähän, joten sairaala sijoitetaan mahdollisimman syrjäiselle paikalle ja sen ympärille kaivetaan vielä vallihauta &#8211; joka sairaalan löytää ja pääsee ovesta sisään, niin hänellä on toki kyseenalaistamaton ihmisoikeus hoitoon (toki esimerkki ei ole sote-sektorin nykyisen rahoituksen huomioon ottaen niin kaukana totuudesta).
Grönroosin mielestä ei kuulosta kovin loogiselta julistaa jonkin asian olevan ihmisoikeus, mutta pyrkiä sitten hankaloittamaan tämän ihmisoikeuden piiriin pääsemistä. Hän pohtii, että ehkä poliittinen kompromissi näyttää tältä. Rehellisempää olisi kuitenkin vetää johtopäätös siitä, että turvapaikkamaahanmuutto kehitysmaista Eurooppaan ei kuulu tähän päivään ja tehdä sen mukaisesti tarvittavat järjestelyt hakijoiden käännyttämisestä rajalla tai siirtämisestä kolmansiin maihin, jolloin tulijavirta loppuisi siihen paikkaan.
<blockquote class="wp-embedded-content" data-secret="6mpSJTXsMK"><a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuuton-vaikutuksista-perusoikeuksiin/">Maahanmuuton vaikutuksista perusoikeuksiin</a></blockquote>
<iframe loading="lazy" class="wp-embedded-content" sandbox="allow-scripts" security="restricted" style="position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);" title="&#8221;Maahanmuuton vaikutuksista perusoikeuksiin&#8221; &#8212; Suomen Perusta" src="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuuton-vaikutuksista-perusoikeuksiin/embed/#?secret=2YhzSutLLG#?secret=6mpSJTXsMK" data-secret="6mpSJTXsMK" width="500" height="282" frameborder="0" marginwidth="0" marginheight="0" scrolling="no"></iframe>
&nbsp;

Suomen Perustan toiminnanjohtaja: Turvapaikan myöntäminen turvapaikanhakijalle ei ole ihmisoikeus

Tulevaisuusvaliokunta järjesti ensimmäisen tulevaisuusvaliokuntien maailmankokouksen lokakuussa 2022, jota varten valiokunta pyysi kansanedustajien nimeämiltä asiantuntijatahoilta <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/julkaisut/Sivut/tarkeimmat-tulevaisuuskysymykset-tulevaisuusvaliokuntien-maailmankokoukselle.aspx">ehdotuksia</a> tärkeimmiksi tulevaisuuskysymyksiksi. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos nosti omassa kirjoituksessaan esiin humanitaarisen maahanmuuton lopettamisen ja pakolaisjärjestelmän täysremontin, jotta apu menisi paremmin perille ja Eurooppa säästyisi maahanmuuton tuomilta ongelmilta.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kertoo tuoreessa tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/TUVJ-7-22.pdf">Tärkeimmät tulevaisuuskysymykset tulevaisuusvaliokuntien maailmankokoukselle</a>, että Geneven pakolaissopimuksiin perustuvasta kansainvälisestä turvapaikkajärjestelmästä on tullut suurelta osin kehittyvistä maista länsimaihin suuntautuvan hallitsemattoman elintasosiirtolaisuuden väylä.
&#8211; Samaan aikaan, kun miljoonat kodeistaan paenneet pakolaiset elävät vaatimattomissa oloissa pakolaisleireillä, käytetään länsimaissa valtavia rahasummia turvapaikkamaahanmuuton aiheuttamiin kuluihin. Turvapaikkamaahanmuutto aiheuttaa lisäksi länsimaihin monenlaisia yhteiskunnallisia ongelmia heikentyvän turvallisuuden, vähentyvän sosiaalisen koheesion sekä kasvavien etnisten ja arvoihin liittyvien ristiriitojen muodossa, Grönroos kirjoittaa.
Tanska ottamassa askelia oikeaan suuntaan
Grönroos mainitsee kirjoituksessaan brittiläiset kehitysmaatieteilijät Alexander Bettsin ja Paul Collierin, jotka ovat nostaneet esiin, että tehottomasta humanitaarisesta maahanmuutosta pitäisi siirtyä paikan päällä tapahtuvaan auttamiseen, jolloin apu menisi tehokkaimmin perille sitä tarvitseville. Samalla länsimaat säästyisivät humanitaarisen maahanmuuton tuomilta lieveilmiöiltä.
&#8211; Eräät maat, kuten Tanska, ovat jo siirtymässä tähän suuntaan maahanmuuttopolitiikassaan, Grönroos huomauttaa.
Apua järjestettävä paikan päälle
Grönroos kannustaa tulevaisuusvaliokuntien maailmankokousta pohtimaan, miten humanitaarinen apu saataisiin humanitaarisen maahanmuuton sijasta järjestettyä siten, että apu menisi tehokkaasti perille lähellä kriisialueita ja että länsimaat lopettaisivat samalla muualta kuin omilta lähialueiltaan tulevien turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen.
&#8211; Tulevaisuusvaliokunnan on lisäksi hyvä pohtia, miten heikosti integroituneiden maahanmuuttajien paluumuuttoa voitaisiin edistää maiden välisellä yhteistyöllä, jotta maahanmuuton tuomia ongelmia saataisiin vähennettyä ja heikosti integroitunut maahanmuuttaja voisi löytää vanhasta kotimaastaan helpommin paikkansa yhteiskunnassa, Grönroos neuvoo.
Tulevaisuusvaliokunnan julkaisu luettavissa kokonaisuudessaan <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/TUVJ-7-22.pdf">täällä</a>.
&nbsp;

Suomen Perustan Simo Grönroos tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa: Humanitaarinen maahanmuutto lopetettava – turvapaikkajärjestelmästä tullut hallitsemattoman elintasosiirtolaisuuden väylä

turvapaikkamaahanmuutto

PS:n Simo Grönroos gazalaisista, Mikkelistä ja nykyisen pakolaisjärjestelmän järjettömyydestä: ”Eikö olisi aika laittaa suomalaisten etu ensin?”

Demarit revittelee: Olisivat perumassa hallituksen tekemät tiukennukset turvapaikkamaahanmuuttoon – ”SDP haluaa tuplata pakolaiskiintiön”

Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: ”Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan on lopetettava”

Helsingin Sanomat pitää Geneven pakolaissopimusta esteenä turvapaikanhakijatulvan lopettamiselle – Suomen Perustan toiminnanjohtaja tyrmää Hesarin väitteet

Suomen Perustan toiminnanjohtaja: Turvapaikan myöntäminen turvapaikanhakijalle ei ole ihmisoikeus

Suomen Perustan Simo Grönroos tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa: Humanitaarinen maahanmuutto lopetettava – turvapaikkajärjestelmästä tullut hallitsemattoman elintasosiirtolaisuuden väylä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025