Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

turvapaikkapäätökset

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, eurovaaliehdokas Simo Grönroos osallistui tänään Euroopan muuttoliikeverkoston seminaarissa käytyyn <a href="https://www.youtube.com/watch?v=M13GYg4cBos">paneelikeskusteluun</a>, jonka aiheena oli EU:n maahanmuuttopakti. Grönroos korosti paktin olevan lähinnä silmänkääntötemppu, jolla yritetään antaa kansalaisille kuva siitä, että siirtolaisvirtoihin jotenkin puututtaisiin.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS/?locale=fi_FI">Facebookissa</a>, ettei maahanmuuttopakti todellisuudessa rajoita maahanmuuttoa Eurooppaan millään tavalla, mutta vie jäsenmailta toimivaltaa maahanmuuton saralla ja pakottaa nämä vastaanottamaan muihin maihin tulleita turvapaikanhakijoita tai osallistumaan näistä aiheutuviin kuluihin ns. &#8221;taakanjaon&#8221; nimissä.
&#8211; Paktissa mainostettu raflaavan kuuloinen &#8221;rajamenettely&#8221;, joka voidaan kohdistaa tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin, joiden saamien positiivisten turvapaikkapäätösten määrä on matala, tarkoittaa käytännössä samoja turvapaikkamenettelyjä kuin muutenkin, mutta jotka vain tehdään rajan tuntumassa ja jotka pyritään suorittamaan nopeammassa aikataulussa, Grönroos kertoo.
Ei maahanmuuttopaktille
Paktissa otetaan lisäksi askelia EU:n laajuisen kiintiöpakolaisjärjestelmän luomiseksi.
&#8211; Ei maahanmuuttopaktille! Grönroos kirjoittaa ja jatkaa:
&#8211; Tilalle ns. Ruanda-suunnitelma, jossa Eurooppaan pyrkivät turvapaikanhakijat viedään Euroopan ulkopuolisiin yhteistyömaihin, joihin he myös jäävät, mikäli saavat positiivisen turvapaikkapäätöksen.
Tallenne Euroopan muuttoliikeverkoston <a href="https://www.youtube.com/watch?v=M13GYg4cBos">seminaarista</a> löytyy myös YouTubesta. Seminaarin paneeliosuus alkaa 39 minuutin kohdalla.
&nbsp;

Suomen Perustan toiminnanjohtaja EU:n maahanmuuttopaktista: ”Silmänkääntötemppu”

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet ovat linjanneet, että Suomen tulisi lisätä kehitysyhteistyömäärärahoja merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan hyväksy sitä, että kehitysavulla kasvatetaan lisää Suomen valtion velkataakkaa. Useiden kyselyiden mukaan kansan vahva enemmistö tukee perussuomalaista linjaa.

Toisin kuin muut eduskuntapuolueet, perussuomalaiset on toistuvasti <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-asettaisi-kehitysavulle-tiukat-ehdot-kehitysapua-tulee-myontaa-jatkossa-vain-ylijaamaisesta-budjetista/">esittänyt</a> nykyisestä kehitysapumallista luopumista.
Perussuomalaisten mielestä kehitysavun maksamisen tulisi tulevaisuudessa tapahtua vain ja ainoastaan budjetin ylijäämästä, ja lisäksi Suomen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan. Esimerkiksi mikäli kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ei oteta vastaan lähtömaahan, voitaisiin kyseisen maan kehitysapu keskeyttää.
Ei mitään hyötyä tavan suomalaiselle
Perussuomalaiset ovat itsekin selvittäneet kansan näkökantoja puolueen esittämiin leikkauskohteisiin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi tänään Tuumaustunnilla Kantar TNS:n tekemän gallupin tuloksista, joiden mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kehitysapua ei pidä antaa velkarahalla.
&#8211; Näin kuitenkin jatkuvasti tehdään. Suomi ottaa miljardeja velkaa kaataakseen sitä Afrikan ja Lähi-idän ammottaviin kitoihin. Ilman minkäänlaista hyötyä suomalaiselle. Meidän mielestämme kehitysapua voidaan maksaa ainoastaan ylijäämästä, Purra sanoo paheksuen toteutuneiden päätösten ja kansalaisten vaatimusten välistä ristiriitaa.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti: Talouspoliittisen ohjelman julkaisu" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6QFt-zzkTnE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hän huomauttaa, että erityisen irvokkaaksi tilanne sekä kehitysavun että yleisen maahanmuuttopolitiikan kustannusten osalta tulee, kun katsomme akuuttia kriisiä.
&#8211; Suomeen on saapunut kymmeniä tuhansia ukrainalaisia, ja lisää on tulossa. Samalla Suomi tukee Ukrainaa monella tavalla. Nämä ovat yksiselitteisen kannatettavia asioita. Edes tällaisessa tilanteessa Suomi ei ole ollut valmis keskittämään humanitaarista auttamistaan vain Ukrainaan ja ukrainalaisiin.
Perussuomalaisten linjalle kansan tuki
Hallitus on tunnetusti koronapandemian keskelläkin voimakkaasti paisuttanut kehitysapumenoja. Pelkästään viime vuonna valtion budjetista varattiin tehottomiin kehitysyhteistyöhankkeisiin yhteensä <a href="https://stage.sudev.fi/kehitysapu-on-tehotonta-veronmaksajilta-kerattyja-miljardeja-valuu-korruptioon-perussuomalaiset-vaatii-nykyisesta-kehitysapumallista-luopumista/">1,27 miljardia euroa</a>. Summa vastaa 0,49 prosenttia bruttokansantulosta.
Useiden muidenkin kyselyiden mukaan kansa on vahvasti asettunut tukemaan <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-uusi-talouspoliittinen-ohjelma-on-julkaistu/">perussuomalaisten talouspolitiikan</a> kantavaa linjaa eli asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen ja leikkaamista toissijaisista menoista, kuten kehitysavusta.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreesta arvo- ja asennetutkimuksesta <a href="https://www.eva.fi/blog/2022/11/15/suomalaiset-haluavat-julkisen-velkaantumisen-kuriin-leikkaamalla-menoja/">selviää</a>, että jopa 60 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi valmis leikkaamaan kehitysapumenoista. Huomionarvoista on, että kolmasosa (34 %) olisi valmis leikkaamaan kehitysyhteistyöstä paljon.
&nbsp;

Kysely: Liki 70 prosenttia suomalaisista ei antaisi kehitysapua velkarahalla

Suomessa on arviolta noin 3 000 henkilöä, jotka ovat saaneet lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen. Kielteisen päätöksen saaneille on myös annettu maastapoistamispäätös. Kansanedustaja Minna Reijonen vaatii laittomasti maassa oleskelevien poistamista Suomesta.

&#8211; Kun turvapaikkapäätös on kielteinen, on siihen aina jokin syy. Esimerkiksi rikosperusteinen karkottamispäätös voidaan tehdä, jos henkilö on syyllistynyt vakaviin rikoksiin tai rikoksiin on syyllistytty toistuvasti, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Osa oleskellut Suomessa luvatta jo vuosia
Käytännössä vakavilla rikoksilla tarkoitetaan rikoksia, joista on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta. Sellaisia rikoksia ovat esimerkiksi murha, tappo, raiskaus, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, sotarikos, ryöstö, varkaus tai huumausainerikos.
Kun henkilö saa lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen tai karkotuspäätöksen, jättää hän tarkoituksella noudattamatta Suomen lakia, mikäli hän ei poistu maasta. Osa Suomessa laittomasti oleskelevista on ollut maassa jo vuosia.
&#8211; Tuoko tällainen tarkoituksellinen lain rikkominen suurentuneen riskin rikkoa Suomen lakeja myös muissa tilanteissa? kysyy Reijonen.
Rikollisten karkottamispäätöksiä ei saa perua
Sisäministeriö tehnyt selvityksen laittomasti maassa olemisen laillistamiseksi. Reijosen mielestä sisäministeriön tulisi suunnitelmissaan huomioida myös Suomen sisäiseen turvallisuuteen liittyvät riskit.
Reijonen teki asiasta vastaavalle ministerille kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, kuinka aiotaan varmistaa, ettei vakaviin rikoksiin tai toistuvasti rikoksiin syyllistyneiden karkottamispäätöksiä peruta.
&nbsp;

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet poistettava Suomesta – ”Laittomasti maassa olevia ei tule palkita lain rikkomisesta”

Sisäministeriön kohua herättänyt selvitys oleskelulupien myöntämisestä vuosina 2015–2016 saapuneille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille julkaistiin viime torstaina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee ankarasti jopa hallituksenkin tyrmäämää selvitystä ja vihreiden lannistumatonta intoa jakaa oleskelulupia turvapaikkashoppailijoille.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) ehdotti selvityksessä ratkaisuksi ns. kertalaillistamista, joka koskisi kaikkia ennen 31.12.2016 saapuneita kielteisen päätöksen saaneita henkilöitä. Hallituspuolueista SDP ja keskusta tyrmäsivät selvityksen marraskuussa.
&#8211; Ministeri Mikkonen kieltäytyi ottamasta kantaa asiaan torstain kyselytunnilla ja väisteli aihetta puhumalla kotouttamisen tärkeydestä. Ilmeisesti tuhannet luvattomasti maassa oleskelevat ihmiset saavat jäädä Suomeen vapaasti, eikä hallitus tee mitään edistääkseen kielteisen päätöksen saaneiden palauttamista, elleivät nämä henkilöt halua palata vapaaehtoisesti, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.
&#8211; Sen sijaan vuosien laittomasta maassa oleskelusta tullaan palkitsemaan oleskeluluvalla. Jopa hallituskumppanit SDP ja keskusta ovat tyrmänneet selvityksen, mutta se ei vihreitä tunnu haittaavan. Pääasia, että kaikille turvapaikkashoppailijoille saadaan jaettua oleskeluluvat.
Avoin kutsu turvapaikkashoppailijoille
Selvityksen mukaan kertalaillistaminen tehtäisiin erillislailla, sillä nykyisten ulkomaalaislain pykälien muuttaminen koetaan liian haastavaksi. Kriteerit täyttäviä henkilöitä on arvioitu olevan Suomessa noin 3 000, valtaosa heistä Irakin kansalaisia.
&#8211; Oleskeluluvan myöntäminen kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta on avoin kutsu turvapaikkashoppailijoille. Kertaluonteisuudesta puhuminen on yhtä tyhjän kanssa, sillä seuraavan hakijavyöryn jälkeen ollaan jälleen samassa tilanteessa pohtimassa uutta kertaluonteista ratkaisua. Ainoa kestävä ratkaisu on palauttaa kielteisen päätöksen saaneet ja ottaa säilöön palautusta odottavat ennen kuin he ehtivät kadota maan alle, Antikainen toteaa.
Vuosien hyssyttely pahentanut tilannetta
Myös ulkomaalaistaustaisten rikollisuus on noussut otsikoihin useaan otteeseen lähiaikoina. Pääkaupunkiseudulla on ollut useita katujengien yhteenottoja sekä etenkin nuoriin kohdistuvia ryöstöjä. Oulussa vangittiin helmikuun alkupuolella kolme ulkomaalaistaustaista miestä epäiltynä törkeästä lapsenraiskauksesta. Uhreina oli kaksi alaikäistä tyttöä.
&#8211; Ruotsissa useita lähiöitä hallitsevat väkivaltaiset katujengit, jotka eivät kunnioita poliisia tippaakaan. Myös Suomessa ulkomaalaistaustaiset katujengit kylvävät kauhua etenkin pääkaupunkiseudulla. Vuosien hyssyttely on vain pahentanut tilannetta. Näiden katujengien jäsenillä ei ole pienintäkään halua integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, vaan suomalaiset nähdään vain helppoina uhreina, jotka saadaan hiljennettyä huutamalla rasismia.
&#8211; Ruotsin tilanne osoittaa selkeästi, mihin rajoittamaton maahanmuutto johtaa. Yhteiskuntamme turvallisuus on vaakalaudalla, mikäli tätä kehitystä ei saada pysäytettyä. Rikollisuuteen tulee puuttua välittömästi, ja vakaviin rikoksiin syyllistyneet on karkotettava maasta, Antikainen vaatii.
&nbsp;

Antikainen: Yhteiskuntamme turvallisuus on vaakalaudalla – pitkästä laittomasti maassa oleskelusta ei pidä palkita oleskeluluvalla

Pääministeri Marinin hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jonka mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voisi jatkossa hakea opiskelijan oleskelulupaa edellytysten täyttyessä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio pitää pahana virheenä, että hallitus luo uuden väylän laittomasti maassa oleville ja jopa karkotuspäätöksen saaneille jäädä maahan.

Ville Tavion mielestä Suomen raja tulisi voida ylittää vain sillä luvalla, jolla maassa tullaan oleskelemaan. Hallituksen lakimuutos kutsuu opiskelusta haaveilevia ulkomaalaisia yrittämään Suomeen onneaan turvapaikanhakijoina.
Tavio pitää kyseenalaisena, että monikaan kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija täyttäisi opiskelijan oleskeluluvan toimeentuloedellytyksen, jonka mukaan opiskelua varten oleskeluluvan saavalla tulee olla käytettävissään 13 440 euroa kahdessa vuodessa. Uusi laki johtaakin Tavion mukaan todennäköisesti lain kiertämiseen esimerkiksi tiliotteita väärentämällä.
Laittomasti maassa olevat poistettava
– Esitys lisää huomattavasti Suomen houkuttelevuutta turvapaikanhaun kohdemaana. Jo nykyisin laittomasti maahan tulleiden poistaminen on tehotonta, ja nyt hallitus vain lisää vetovoimatekijöitä, Tavio moittii.
– Laittomasti maassa oleva tulee poistaa maasta, eikä hänelle tule pyrkiä myöntämään eri perustein oleskelulupaa, Tavio linjaa.
&nbsp;

Hallitus esittää karkotuspäätöksen saaneille opiskelijan oleskelulupia – Tavio: ”Esitys lisää huomattavasti Suomen houkuttelevuutta turvapaikanhaun kohdemaana”

Liettua oli ensimmäisiä Valko-Venäjän hybridioperaation kohteeksi joutuneita maita. Maahan on tänä vuonna tullut noin 4 200 laitonta siirtolaista. Turvapaikan on saanut tähän mennessä vain kahdeksan hakijaa. Samaan aikaan Suomessa yli puolet turvapaikkahakemuksista johtaa myönteiseen päätökseen. 
Luvattomien rajanylitysten määrä kasvoi rajusti Liettuassa jo alkukesästä, kertoo <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11974767">Yle</a>. Kaikkiaan maahan on tänä vuonna tullut noin 4 200 laitonta maahantulijaa. Liettuan varasisäministeri Arnoldas Abramavičius kertoi keskiviikkona parlamentin puolustusvaliokunnalle, että noin 80 henkilöä poistuu maasta vapaaehtoisesti ensi viikolla, uutisoi paikallinen <a href="https://www.delfi.lt/en/politics/some-80-migrants-to-be-returned-to-countries-of-origin-soon.d?id=88697825">Delfi</a>-lehti.
Vapaaehtoisesti kotiin palaaville rahaa käteen
Varasisäministerin mukaan Irakin konsuli on saapunut Liettuaan laatimaan matkustusasiakirjoja vapaaehtoisesti kotiin palaaville irakilaisille. Vapaaehtoisesti maasta lähteville annetaan lentolippu ja 300 euron kotiinpaluuraha.
Jo aiemmin yli kaksi sataa henkilöä on palannut vapaaehtoisesti kotiin, ja 54 on pakkopalautettu. Pakkopalautusta odottamassa on 212 sellaista maahantulijaa, jotka eivät halunneet anoa turvapaikkaa Liettuasta.
Turvapaikkaa hakeneet on majoitettu vastaanottokeskuksiin, joista heillä ei ole lupa poistua. Hakemuksia on tähän mennessä käsitelty noin 2 100, joista kahdeksan on johtanut myönteiseen turvapaikkapäätökseen.
Suomessa yli puolet saa turvapaikan
Vertailun vuoksi Suomeen on tullut tänä vuonna 2 021 turvapaikanhakijaa. Yleisimmät lähtömaat ovat Irak (503), Afganistan (356) ja Somalia (254). Alkuvuoden aikana Suomessa on käsitelty 3 261 turvapaikkahakemusta, joista 1 767 on johtanut myönteiseen turvapaikkapäätökseen. Turvapaikan on saanut 1 263 irakilaista, 572 afganistanilaista ja 427 somalia.
Suomessa siis peräti 54 prosenttia hakijoista on saanut turvapaikan. Suomen linja vaikuttaa huomattavasti löysemmältä kuin Liettuan linja, jossa vain neljä prosenttia hakemuksista hyväksyttiin.

Liettualla tiukka linja: Turvapaikka vain kahdeksalle yli kahdesta tuhannesta hakijasta

Perussuomalaiset vaati suullisella kyselytunnilla hallitukselta selityksiä työperäisen maahanmuuton väitettyyn kannattavuuteen. Säätytalolla käyty kehysriihi päätti jopa tuplata työperäisen maahanmuuton, vaikka rekisteritilastoista käy ilmi, että se on taloudellisesti ja huoltosuhteen kannalta haitallista Suomelle.

Rekisteriaineistojen perusteella Suomeen EU:n ulkopuolelta töihin saapuvat eivät suurilta osin ole hyvin koulutettuja saati hyvin ansaitsevia, vaan halpatyövoimaa, joka pian jää yhteiskunnan elätettäväksi, koska heidän työllisyytensä laskee nopeasti.
&#8211; Hallitus loi Säätytalon teatterissaan haamutyöpaikkoja, joita edes valtiovarainministeriö ei tunnista todellisiksi. Tempputyöllistäminen maksaa paljon, mutta aitoa työllisyyttä ei synny. Eniten ilmaa hallitus sai pumpattua linjauksiinsa kasvattaa EU:n ulkopuolelta saapuvaa työperäistä maahanmuuttoa, perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra totesi.
&#8211; Te puhutte huippuosaajista ja rakennatte mielikuvaa korkeasta osaamisesta. Tosiasia kuitenkin on, että Suomi houkuttelee lähinnä kouluttamatonta maahanmuuttoa, joka suuntautuu kaikkein matalimmin palkatuille aloille. Viime vuosi, koronavuosi, oli ennätys.
Miksei työllistetä jo täällä olevia työttömiä maahanmuuttajia?
&#8211; Suomessa on puoli miljoonaa työtöntä ja näistä vieraskielisten osuus on huomattava. Hallitus, miksi te ette työllistä jo maassa olevia maahanmuuttajia? Purra kysyi.
Työministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan hallitus tekee kovasti töitä työllisyyden nostamiseksi riippumatta siitä, mistä työttömät ovat kotoisin. Hänen mukaansa ei pidä paikkaansa, että maahanmuuttajat syrjäyttäisivät suomalaisia työnhakijoita.
Suomi on Ruotsin tiellä
On kiistaton tosiasia, että Suomeen saapuvat maahanmuuttajat ovat yliedustettuja työttömien, erilaisten työllisyystoimien ja sosiaaliturvan asiakkaiden joukossa. Purran mukaan sillä, saapuuko kouluttamaton henkilö maahan hakemaan turvapaikkaa vai töihin, ei ole lopputuloksen kannalta juuri merkitystä. Nämä henkilöt elävät tukien varassa suurissa määrin jopa yli sukupolvien puhumattakaan muista lieveilmiöistä.
&#8211; Tämä on fakta, joka selviää rekisteriaineistojen perusteella, ettekä te sitä haaveillanne muuksi muuta. Katsokaa Ruotsiin! Sellainen on Suomenkin tulevaisuus tätä menoa.
&#8211; Miten hallitus vastaa tähän? Se vastaa vihreän sisäministerin suulla, että myös laittomasti maassa olevien pitää saada jäädä Suomeen! Kaikki tänne, meidän hoidettavaksemme ja suojaava palomuuri ympärille. Arvoisa hallitus, mitä te oikein teette Suomelle? Purra kysyi.
Ministeri Haataisen mielestä Purra liioittelee. Haataisen mukaan EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinta toimii, ja se takaa, että kaikilla tulijoilla on maksukykyinen työpaikka. Tilastojen valossa tämä tilanne ei kuitenkaan kestä kauaa, vaan pelkästään töihinkin tulleiden työllisyys laskee nopeasti alle kantaväestön keskiarvon.
Työluvat laittomasti maassa oleville
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio huomautti, että hallitus on linjannut kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työllistämisestä. Tavio korosti, että perussuomalaiset eivät tällaista hyväksy, vaan laittomasti maassa olleiden pitää poistua maasta, eikä heistä tule tehdä halpatyöreserviä.
&#8211; Sisäministerikin on tätä väläytellyt viime päivinä. Aiotteko oikeasti antaa laittomasti maassa oleville työperäisiä oleskelulupia, joka romuttaa koko järjestelmän? Tavio hämmästeli.
Sisäministeri Maria Ohisalo ihmetteli, miksi ilman turvapaikkaa tai muuta oleskelulupaa Suomessa olevat ihmiset eivät voisi osallistua, kun kerran ovat jo maassa. Ohisalon mielestä jokaisen pitäisi voida tehdä töitä, maksaa veroja ja perustaa perheitä.
Ohisalon linjaus käytännössä romuttaisi turvapaikkakäsittelyn merkityksen, sillä jos kaikki joka tapauksessa saisivat jäädä maahan, ei päätöksellä turvapaikasta olisi mitään merkitystä.
&nbsp;

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Halpatyövoiman tuominen ulkomailta on todistetusti haitallista – hallitus antaisi jopa laittomasti maassa olevien jäädä työmarkkinoille

Tanska myönsi turvapaikan 600 henkilölle vuonna 2020. Luku on uutistoimisto Ritzaun mukaan pienin sitten vuoden 1992. Maahanmuuttoministeri on tyytyväinen tilanteeseen, mutta sosialidemokraattisen pääministerin mielestä kirittävää on vielä.

-Tämä tarkoittaa sitä, että yhä harvemmalle täytyy löytää katto pään päälle, eikä lääkärin tai työvoimatoimiston apuakaan tarvita enää niin usein, <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/rekordfa-beviljades-asyl-i-danmark-2020">kommentoi</a> maahanmuuttoministeri Mattias Tesfaye.
Turvapaikkaa haki Tanskasta viime vuonna vain 1 547 henkilöä. Historiallisen alhaista lukua ei selitä pelkästään pandemia, vaan syynsä on Tesfayen mukaan myös tiukalla maahanmuuttopolitiikalla. Viesti on mennyt perille.
Tanskan tavoitteena nollalinja
Pääministeri Mette Frederiksen lisäsi aiemmin tammikuussa pökköä pesään <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/kRpp0Q/frederiksen-malet-ar-noll-asylsokande">ilmoittamalla</a>, että hallituksen tavoite on pyöreät nolla turvapaikanhakijaa.
-Meidän täytyy pitää huolta siitä, ettei maahamme tule liikaa väkeä, sillä silloin kadotamme kykymme pitää yhtä. Tilanne on jo nyt haasteellinen, pääministeri sanoi.
Turvapaikanhakijoiden määrät ovat eri syistä johtuen laskeneet myös muissa Pohjoismaissa. Ruotsi <a href="https://www.migrationsverket.se/Om-Migrationsverket/Pressrum/Nyhetsarkiv/Nyhetsarkiv-2021/2021-01-07-Farre-beviljade-uppehallstillstand-2020.html#:~:text=Under%202020%20har%20Migrationsverket%20beviljat,25%20procent%2C%20j%C3%A4mf%C3%B6rt%20med%202019.&amp;text=Antalet%20asyls%C3%B6kande%20minskade%20med%2041,under%202020%20j%C3%A4mf%C3%B6rt%20med%202019.">myönsi</a> viime vuonna turvapaikan 7 189 henkilölle, päälle tulevat vielä 3 220 kiintiöpakolaista. Suomeen <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f61b48e2-261a-4598-987f-2bb4c4af4c76">jätettiin</a> 1 275 ensisijaista turvapaikkahakemusta ja uusintahakemuksia oli 1 934. Turvapaikkapäätöksistä 44 prosenttia oli myönteisiä.
Maahanmuuttovirasto teki Suomessa vuonna 2020 yhteensä 122 533 <a href="https://tilastot.migri.fi/index.html#decisions">päätöstä</a>, jotka koskivat oleskelulupaa, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta ja maasta poistamista.
SUOMEN UUTISET

turvapaikkapäätökset

Suomen Perustan toiminnanjohtaja EU:n maahanmuuttopaktista: ”Silmänkääntötemppu”

Kysely: Liki 70 prosenttia suomalaisista ei antaisi kehitysapua velkarahalla

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet poistettava Suomesta – ”Laittomasti maassa olevia ei tule palkita lain rikkomisesta”

Antikainen: Yhteiskuntamme turvallisuus on vaakalaudalla – pitkästä laittomasti maassa oleskelusta ei pidä palkita oleskeluluvalla

Hallitus esittää karkotuspäätöksen saaneille opiskelijan oleskelulupia – Tavio: ”Esitys lisää huomattavasti Suomen houkuttelevuutta turvapaikanhaun kohdemaana”

Liettualla tiukka linja: Turvapaikka vain kahdeksalle yli kahdesta tuhannesta hakijasta

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Halpatyövoiman tuominen ulkomailta on todistetusti haitallista – hallitus antaisi jopa laittomasti maassa olevien jäädä työmarkkinoille

Tanskan kova linja puree: Turvapaikkoja myönnettiin viime vuonna vähiten 30 vuoteen – tavoitteena nollalinja

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025