Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

turveala

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela haluaa seuraavaan hallitusohjelmaan selkeät kirjaukset turvealan tulevaisuudesta. Turveala on ollut kuluneella hallituskaudella myllerryksessä, eikä alan yrittäjillä ole varmuutta tulevasta tilanteessa, jossa jopa elinkeinoministerin suulla on <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_169+2022+2.5+2+2.aspx">todettu</a>, että kaikki mahdollinen turve tarvitaan tulevaa talvea varten.
&#8211; Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitusohjelmassa energiaturpeen käyttö haluttiin vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Tuo tavoite olisi turpeen huonon imagon ja korkean päästökauppahinnan takia toteutunut ilman minkäänlaisia ylimääräisiä toimiakin. Veronkorotuksilla ja ilmastoaktivisteja kuuntelemalla aiheutettiin lähinnä turvautumista venäläiseen tuontipuuhun ja vaikeuksia kotieläin- ja puutarhayrittäjille, Jari Koskela tuhahtaa.
Turpeen osuus energiatuotannosta on viime vuosina ollut 3-4 prosenttia. Koskelan mielestä alasajoa ei pidä tehdä ennen kuin on saatavilla riittävästi toimitusvarmaa ja kotimaista vaihtoehtoa. Nyt polttoon ajautuu yhä enemmän kotimaista ainespuuta. Vaikka energiaturpeen käyttö lopulta väheneekin, on energiaturvetta Koskelan mukaan jatkossakin nostettava huoltovarmuuspolttoaineeksi.
&#8211; Energiapalettimme on murroksessa, ja polttoon perustumattomien tuotantomuotojen osuus kasvaa. Sen sijaan kuivikkeena ja kasvualustana turve on edelleen korvaamatonta. Ei ole nähtävillä, että niille olisi tulossa yhtä laadukasta ja kotimaista vaihtoehtoa, Koskela muistuttaa.
Turpeesta tehtävä keskeinen vientituote
Kiertotalous on yksi 2000-luvun megatrendeistä, ja turpeella on siinä merkittävä rooli. Lannan ravinteita ja nestettä sitonutta kuiviketurvetta voidaan esimerkiksi käyttää luomulannoitteiden raaka-aineena. Turvelanta parantaa maaperän pieneliötoimintaa. Turve parantaa myös kompostien toimintaa, ja sitä voidaan käyttää öljyvahinkojen torjunnassa.
&#8211; Euroopan unionista tulee tällä hetkellä paljon säätelyä maa- ja metsätalouteen. Kaikkia vaatimuksia ei ole yksinkertaisesti edes mahdollista toteuttaa ilman turvetta. Kasvuturpeessahan esimerkiksi puuntaimet kasvavat. Suomi voisi aivan hyvin viedä kasvuturvetta muualle Eurooppaan, jotta siellä voisivat lisätä hiilinieluja. Meillä Suomessa metsienhoito jo osataan, Koskela toteaa.
Turpeen osuus kaikista kasvualustoista maailmassa on ollut noin 70 prosenttia. Kasvuturvetta käytetään maailmassa 40-50 miljoonaa kuutiota, ja sen käytön odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Koskelan mukaan Suomen olisi tartuttava näihin kasvunäkymiin ja tehtävä turpeesta Suomelle keskeinen vientituote.
Turveyrittäjille luotava kannattava toimintaympäristö
Koskelan mielestä tulevaa talvea varten on ensisijaisesti otettava jo luvitetut turvetuotantoalueet käyttöön. Pidemmällä tähtäimellä on varmistettava, että turvetuotannolle myönnetään myös riittävästi uusia lupia eikä takerruta pelkästään vihreiksi selitettyjen hankkeiden etusijamenettelyyn.
Vaikka energiaturpeen osuus väheneekin, on muiden turvetuotteiden mahdollisuuksiin nyt uskottava. Myös EU:n ruokaturvaa, eläinterveyttä ja ruoantuotannon kestävyyttä peräänkuuluttava Pellolta pöytään -strategia antaa odottaa turpeelle valoisampaa tulevaisuutta.
&#8211; Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on selkeästi linjattava turvetuotannon jatkosta ja luotava turveyrittäjille aidosti kannattava toimintaympäristö, Koskela painottaa.
&nbsp;

Uuden hallituksen on varmistettava turvealan tulevaisuus

Perussuomalaiset julkaisi viime viikolla uuden maaseutupoliittisen ohjelman. Kansanedustaja Jari Koskela on tyytyväinen ohjelmaan ja siinä esitettyihin toimiin maaseudun ja maatalouden elinvoiman parantamiseksi.

&#8211; Ohjelmassa tulee hyvin esiin se, että maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea. Suomen vientiteollisuus nojaa maaseudun ja maaseutumaisten alueiden luonnonvarojen varaan. Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden suhteen maaseutu ja elinvoimainen maa- ja metsätalous ovat aivan avainasemassa, Jari Koskela muistuttaa.
Koko Suomi pidettävä asumiskelpoisena
Perussuomalaiset haluaa pitää koko Suomen asumiskelpoisena. Tämä tarkoittaa riittävien asumisen ja elämisen edellytysten turvaamista myös kaupunkien ulkopuolella. Koskela muistuttaa, että <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/ecc7a371-b451-544b-9255-18a1bdf38990">yhä useampi suomalainen haluaa asua maalla</a>. Hänen mukaansa voidaan kysyä, onko hallitus riittävästi antanut ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa omia haaveitaan. Erityisesti korona-aikana lisääntynyt etätyö olisi tarjonnut tilaisuuden laajemmillekin asumis- ja elämäntapamuutoksille.
&#8211; Valitettavasti hallitus on tietoisella politiikallaan lähinnä näivettänyt maaseutua entisestään. Liikkumisen kustannukset ovat nousseet, mikä vaikuttaa mahdollisuuksiin elää maalla, koska auto on siellä välttämättömyys.
&#8211; Maaseudun monia elinkeinomuotoja on myös aktiivisesti ajettu alas. Esimerkkinä voidaan nostaa niin turveala, maatalous kuin metsäteollisuuskin. Samalla on myös tehty esimerkiksi politiikkaa, joka ajaa alas niin kyläkouluja kuin pienten paikkakuntien lukioitakin. Tämä vähentää pienten kuntien pito- ja vetovoimaa, Koskela harmittelee.
Yhteistyötä lisättävä yli kuntarajojen
Perussuomalaiset esittää ohjelmassaan lähikoululisää maaseutujen alakouluille, jotta vielä olemassa olevia kyläkouluja ei lakkautettaisi. Puolue haluaa myös tarkastella oppilaaksiottoalueita uudelleen niin, että koulun voisi valita myös kuntarajojen yli.
&#8211; Olen pitänyt esillä lisääntyvän seutuyhteistyön merkitystä. Pienten kuntien pitää jatkossa varmasti tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä, ja koulutussektori on aivan olennainen alue, jossa yhteistyötä yli kuntarajojen on lisättävä, Koskela linjaa.
Maanviljelijän toimeentulo turvattava
Perussuomalaiset haluaa ohjelmassaan tarkastella kaupan asemaa sekä kaupan ja tuottajien välisiä pitkiä sopimuksia. Puolueen mielestä sopimuksiin pitää tehdä aito mahdollisuus hinnantarkastuksiin, jotta nopeasti kasvavat tuotantokustannukset eivät ajaisi viljelijöitä konkurssiin.
&#8211; Maanviljelijän asema on aivan liian huono suhteessa kaupan asemaan. Tähän on yksinkertaisesti saatava muutos, jotta meillä on maataloutta vielä tulevaisuudessakin, Koskela sanoo.
Myös valtion on tehtävä oma osansa
Koskela muistuttaa, että myös valtion on tehtävä oma osansa maatalouden helpottamiseksi. Maatalousyrittäjät eivät voi elää jatkuvassa epävarmuudessa siitä, tuleeko alalle lisää tukipaketteja vai ei.
&#8211; Tarvitsemme maataloutta suosivaa veropolitiikkaa. Lisäksi maataloudelle ei voi enää asettaa epärealistisia päästötavoitteita, jotka vain ajavat tiloja mahdottoman eteen. Maa- ja myös metsätaloutta on viime vuosien keskustelussa käsitelty liikaa vain päästölähteinä ja luonnon monimuotoisuuden tuhoajina. Tällaisesta ajattelusta on päästävä eroon. Maa- ja metsätalous ovat hyvinvointivaltiomme selkäranka, joka vihdoin ja viimein tarvitsee ansaitsemansa kunnioituksen, Koskela sanoo.
&nbsp;

Koskela tyytyväinen perussuomalaisten maaseutupoliittiseen ohjelmaan – ”Maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea”

Päästökaupasta saatavat tulot lihottivat valtion kirstua viime vuonna 409 miljoonalla eurolla, joka oli liki kaksinkertainen potti edellisvuoteen verrattuna. Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa hän ehdottaa päästökauppatulojen ohjaamista turvealan tueksi.

&#8211; Kuluvan hallituskauden aikana koko turvealalta on vedetty matto jalkojen alta. Tämä on ollut virhe, joka toivottavasti hallituksessakin nyt myönnetään. Turpeen merkityksestä Suomelle on kuluvana talvena jouduttu oppimaan kantapään kautta. Kylmän talven seurauksena turvetta on Suomessa poltettu suunniteltua enemmän, ja koska turpeen nostotoimintaa on jo ajettu alas, on paikoin jopa poltettu varastoja tyhjiksi, toteaa Sebastian Tynkkynen.
&#8211; Nykyisessä maailmantilanteessa turvetuotannon alasajo ja varastojen tyhjentyminen asettuvat vielä aiempaakin synkempään valoon. Turvealan toimintamahdollisuuksia on nyt parannettava, johon päästökauppatulot olisivat yksi keino.
Päästöoikeuksien kallistuminen romahduksen taustalla
Turvealan romahduksen taustalla on päästöoikeuksien raju kallistuminen EU:ssa. Kolikon toisella puolella on tästä seuraava päästökauppatulojen kasvu, joka on vahvistanut jäsenmaiden budjetteja. Jos komissio saisi luvan päättää, jatkossa EU haukkaisi tästäkin osan itselleen. Tynkkynen tyrmää viime vuonna annetun ehdotuksen, joka toisi EU:lle 12 miljardin euron vuosittaisen osuuden päästökauppatuloista.
&#8211; On äärimmäisen tärkeää pitää kiinni siitä, että päästökaupasta saatavat tulot pysyvät jatkossakin EU:n talousarvion sijaan omassa budjetissamme. Sen lisäksi niitä tulisi ohjata paikkaamaan niitä seurauksia, joita päästöjen vähentämisestä kansallisesti aiheutuu. Koska turveala on joutunut kunnianhimoisten ilmastotoimien tallomaksi, olisi oikeudenmukaista käyttää kasvaneita päästökauppatuloja ahdinkoon ajautuneen turvealan tukemiseksi. Tämänhetkisessä maailmantilanteessa se olisi myös Suomen kokonaisedun kannalta enemmän kuin perusteltua, Tynkkynen huomauttaa.
Turvealalla ollaan edelleen aaltoliikkeessä. Tuotantokoneiden romutustuki aukesi haettavaksi helmikuussa, mutta hetkeä myöhemmin Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan. Tästä on seurannut venäläisenergiasta irtautuminen, joka tulee kasvattamaan myös turpeen roolia Suomen energiapaletissa.
&nbsp;

EU havittelee päästökauppamiljardeja itselleen – Tynkkynen tyrmää aikeet ja vaatii euroja Brysselin sijaan turvepelloille

Kiristynyt kansainvälispoliittinen tilanne on tuonut jälleen keskiöön energiakysymykset, eritoten omavaraisuuden. EU:n tavoitteena on lopettaa turpeen käyttö kokonaan. Turvealan yrittäjien ahdinkoa huolestuneena seurannut europarlamentaarikko Laura Huhtasaari tiedustelee EU-komissiolta, onko muuttunut maailmanpoliittinen tilanne ollenkaan vaikuttanut sen turvepolitiikkaan.

Turpeen osuus Suomen kokonaispäästöistä on 12 prosenttia, kun sen osuus energiantuotannosta on 4 prosenttia. Suomen raakaöljystä kaksi kolmasosaa, kivihiilestä noin puolet ja maakaasusta noin kaksi kolmasosaa tuotiin vuonna 2020 Venäjältä.
– Olen huolella seurannut keskustelua siitä, kuinka turveyrittäjien ahdinko kasvaa, vaikka tarvitsisimme jokaisen omavaraisen energiamuodon. Nyt ei ole aika ajaa yhtään omaa energiantuotantomuotoa alas, toteaa europarlamentaarikko Laura Huhtasaari.
Energiantuotanto kansallisiin käsiin
Huhtasaaren kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, onko EU-komissiolla suunnitelmissa antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle osana jäsenmaiden energiapalettia ja epävarmaa poliittista tilannetta, vai onko EU-komission kanta turpeen käyttöön edelleen ennallaan.
Huhtasaari on aina korostanut, että niin energiantuotannon kuin myös maa- ja metsätalouspolitiikan tulisi olla täysin kansallisissa käsissä.
– Mielestäni nyt olisi aika lykätä kaikkia sellaisia uudistuksia, jotka voivat heikentää omavaraisuuttamme. Kun olemmekin yhtäkkiä kriisissä, huomataan, että perussuomalaisten väkevästi kansallista etua korostava sanoma onkin ajankohtaisempi kuin koskaan, päättää Huhtasaari.
&nbsp;

Huhtasaari: Aikooko EU-komissio antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle?

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela haluaa, että turvetuotanto käynnistetään uudelleen alueilla, joilla on luvat kunnossa ja alueilla, joilla turpeen nostaminen on jätetty kesken. Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa huomio on kiinnitettävä kunnianhimoisen ilmastopolitiikan sijasta talouden realiteetteihin.

Ukrainan sota on nostanut omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkityksen esiin aivan uudella tavalla. Suomessa on harjoitettu politiikkaa, joka on käytännössä tehnyt suomalaisista entistä vähemmän omavaraisia energian suhteen.
&#8211; Toimivia aloja on ajettu alas ilman, että niiden jättämälle energia-aukolle on ollut kotimaista korvaajaa. Energiaturvetuotannon määrän romahtaminen on käytännössä tehnyt meistä riippuvaisia esimerkiksi venäläisestä hakkeesta, Jari Koskela toteaa.
Jopa 10 000 hehtaaria suoalueita jäänyt kesken
Koskela huomauttaa, että turvetuotannon kannattavuuden romahdus on vienyt Suomen tilanteeseen, jossa monia jo aloitettuja suoalueita on jätetty kesken. Näitä on jopa 10 000 hehtaaria. Tällaisia kesken jääneitä alueita ei voi kasvattaa hiilinieluiksi, vaan ne pitää ensin nostaa loppuun saakka.
Kesken jääneiden turvealueiden lisäksi on yli 20 000 hehtaaria alueita, jotka ovat jääneet niin sanotusti lepotilaan. Näillä alueilla on tarvittavat luvat ja viranomaissuunnitelmat turpeen nostoon, mutta alan kannattavuuden romahtamisen takia ei ole yrittäjiä, jotka voisivat tuotannon aloittaa.
&#8211; Näillä kesken jääneillä ja levossa olevilla turvemailla on mahdollista aloittaa turvetuotanto, jos toiminta tehdään yrittäjille kannattavaksi. Tämä tarkoittaa vähintään kolmen vuoden sopimuksia turveyrittäjien kanssa sekä varmuutta vähintään 5-10 vuoden tulevaisuudennäkymästä, Koskela sanoo.
Koskela korostaa, että kotimaisiin energialähteisiin panostaminen tilanteessa, jossa riippuvuutta Venäjästä on vähennettävä, on ensiarvoisen tärkeää. On turvauduttava niihin energialäheisiin, joita Suomessa on saatavilla. Pelkästään uusiutuvilla energialähteillä ei pystytä varmistamaan, että Suomessa riittää lämpöä seuraavaksi talveksi.
Markkinatkaan eivät usko ylikireään ilmastopolitiikkaan
Kansanedustaja Koskela linjaa, että kunnianhimoisen ilmastopolitiikan sijaan nyt on kiinnitettävä huomio realiteetteihin. On jo nähtävillä viitteitä siitä, että markkinatkaan eivät usko ylikireään ilmastopolitiikkaan, kun päästöoikeuksien hinnat ovat tippuneet.
&#8211; Luvan saaneiden ja keskeneräisten turvetuotantoalueiden hyödyntäminen ei edes uhkaa hallitusohjelman kirjausta energiaturpeen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä, Koskela huomauttaa.
Kansanedustaja Jari Koskela aikoo jättää toimenpidealoitteen turvetuotantoalueiden käyttöönotosta. Koskela toivoo aloitteelle kannatusta huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta huolissaan olevilta edustajilta yli puoluerajojen.

Koskela ehdottaa luvan saaneiden turvetuotantoalueiden käyttöönottoa: Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan sijaan nyt on kiinnitettävä huomio realiteetteihin

Hallitus päätti keväällä turvealalle kohdistettavista tuista, jotka loiventaisivat alan kokemaa romahdusta, jota hallitus on itse ollut kiihdyttämässä. Tukipaketin toimeenpano on kuitenkin takunnut. Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on jättänyt ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy tukipaketin viivästymisen syistä ja toimeenpanon aikataulusta.

&#8211; Suomalaisista elinkeinoista turveala on ollut se, joka kaikkein dramaattisimmin on joutunut kokemaan epäloogisen ja kapeakatseisen ilmastopolitiikan karut seuraukset. Alan elinmahdollisuudet on romutettu, ja hallittu siirtymä on jäänyt ainoastaan hallituksen puheiden tasolle, Sebastian Tynkkynen toteaa.
&#8211; Alalla toimivien yritysten tulevaisuudennäkymät eivät ole pelkästään synkentyneet, vaan ne ovat pitkälti hävinneet. Samalla on häviämässä yhteensä tuhansia työpaikkoja, joita turveala on luonut.
Tarvitaan pikaisia toimia
Turvealan toimijoille kohdistettavia tukia oltiin vielä keväällä hallituksen mukaan ottamassa käyttöön kiireellisesti. Alalta kantautuva viesti kertoo kuitenkin toista. Ensimmäistäkään tukieuroa ei vieläkään ole saatu yrityksille, jonka lisäksi tuen saamisen kriteeritkin ovat yhä hämärän peitossa.
&#8211; Tarvittaisiin pikaisia toimia, jotka vastaisivat käsillä olevaan kriisiin. Ensinnäkin tarvitaan selvyys, millä edellytyksillä tukea voi saada, ja tämän jälkeen tukieurot pitää saada liikkeelle niille yrittäjille ja työntekijöille, joilta on viety elinkeino alta. Näyttää kuitenkin siltä, että hallitus on tukipaketista tehdyn poliittisen päätöksen jälkeen täysin unohtanut alan yritysten ja työpaikkojen akuutin ahdingon, Tynkkynen huomauttaa.
Turvealan ahdinko heijastuu myös maatalouden ennalta vaikeaan tilanteeseen. Energiaturpeen ohella turvemailta on nostettu kasvu- ja kuiviketurvetta, jotka ovat tärkeitä suomalaisen ruuantuotannon kannalta. Kirjallisessa kysymyksessään Tynkkynen varoittaa, että jatkossa voidaankin joutua turvautumaan tuontitavaraan tai pahimmillaan jokin ruuantuotannon osa voi jäädä kokonaan Suomesta pois.
&nbsp;

Tynkkyseltä kirjallinen kysymys turvealan kriisistä: ”Missä viipyvät hallituksen lupaamat turvealan tukieurot?”

Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön vuoden 2021 kolmannesta lisätalousarviosta. Vastalauseessa moititaan väärin ajoitettua suhdannepolitiikkaa. Vastalauseen yhteydessä perussuomalaiset esittävät hallitukselle epäluottamusta.

Akuutin koronakriisin jälkeisestä nousukaudesta huolimatta hallitus kasvattaa menoja vaarantaen maamme pitkän aikavälin velkakestävyyden ja edellytykset vastata seuraavaan taantumaan. 
&#8211; Kun talous lähtee maailmanlaajuisesti uudelleen käyntiin ja sen seurauksena inflaatio nousee, valtionlainojen korot voivat nousta. Tämä kaventaisi valtion taloudellista liikkumavaraa merkittävästi, kansanedustaja Ville Vähämäki linjaa.
Velkaa kasvatettu kahdessa vuodessa 40 miljardilla
Vastalauseessa moititaan puuttuvan menokurin ohella huoletonta suhtautumista velkaantumiseen.
&#8211; Hallitus otti viime vuonna velkaa 18,4 miljardia, ja tämän lisäbudjetin myötä kuluvan vuoden budjettivaje nousee 14,4 miljardiin. Lisäksi hallitus on ottanut EU-tukipaketin kautta vastuuta veronmaksajille 6,5 miljardia. Kahdessa vuodessa hallitus on siis kasvattanut velkaa 40 miljardilla, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi sanoo.
&#8211; Hyväksymme koronasta johtuvat menot välttämättöminä, mutta vastapainoksi olisi jo nyt tarvittu myös menoleikkauksia esimerkiksi maamme ulkopuolelle menevistä määrärahoista.
Olisi tarvittu talouden kasvua tukevia ratkaisuja
Tässä vaiheessa koronakriisiä olisi siis tarvittu jo talouden pitkäaikaista kasvua tukevia ratkaisuja eikä lyhytnäköistä määrärahojen kasvattamista hyvinvoinnin nimissä.
&#8211; Esimerkiksi akkuteollisuus yhdistettynä kaivosteollisuuteen sisältää mahdollisuuden maailmanluokkaa olevan keskittymän luomiseen maahamme. Metsäteollisuuteen rinnastettavan menestystarinan syntyminen loisi aitoa hyvinvointia ja työpaikkoja, ja ilmastokin kiittäisi, Vähämäki kannustaa.
&#8211; Työllisyystoimia oli luvattu jo hallitusohjelmassa, mutta hallituksen eväät ovat koko ajan jääneet luvatusta. Ilman kipeitäkin uudistuksia talouden tasapainottamisesta tulee rankka savotta, joten nyt ei ole oikea aika harrastaa kuurupiiloa, Kankaanniemi jatkaa.
Mahdollisuuksia ei pitäisi tukahduttaa
Rakenteellisten uudistusten ja uutta kasvua ja liiketoimintaa synnyttävien pelinavausten sijaan hallitus on ollut kiinnostuneempi kokonaisten toimialojen vaikeuttamisesta.
&#8211; Hallituksen tavoite turpeen tuotannon puolittamisesta kuluvan vuosikymmenen aikana on tapahtumassa etuajassa. Sen sijaan, että hallitus jakaa turpeen tuottajille lopettamiskorvauksia, olisi voitu myöntää alan merkitys energiaomavaraisuudessa, kasvuturpeessa ja esimerkiksi akustiikkalevyissä. Ainutlaatuinen turvealamme omaa kilpailutekijöitä, joita muilla mailla ei ole. Mahdollisuuksia ei pitäisi tukahduttaa, vaan vaalia, kansanedustaja Jari Koskela muistuttaa.
&#8211; Olemme lehdistä saaneet lukea, kuinka EU-komissio kaavailee Suomen metsien määrittelemisestä eräänlaiseksi eurooppalaiseksi yhteisomaisuudeksi. Etelä- ja Keski-Euroopalle kyllä kelpaa suomalaisten metsien suojelu ilmastotekona, mutta hallituksen ei pitäisi antaa tuumaakaan periksi ja vaarantaa vastuullisen metsäteollisuutemme toimintaedellytyksiä, Kankaanniemi vaatii.

Perussuomalaiset esittävät hallitukselle epäluottamusta menokurin puutteen johdosta: ”Talouden tasapainottamisesta tulee rankka savotta”

Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen on vastustanut oman puolueensa johdon linjaa näkyvästi monissa asioissa. Hän vaatii, että keskustan pitäisi nyt terästäytyä ja ruveta puolustamaan oikeita elämänarvoja. Hoskonen ei aio äänestää EU:n elvytyspaketin hyväksymisen puolesta tulossa olevassa välikysymysäänestyksessä. 
Kansanedustaja Hannu Hoskonen oli tiistaina <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=87880604">Dosentti</a>-ohjelmassa Arto Luukkasen haastateltavana. Hoskonen on usein mediassa esitetty kapinallisena, joka käy yhden miehen sotaansa keskustan johtoa vastaan. Hän kuitenkin kieltää olevansa &#8221;kapinallinen&#8221;, vaikka onkin useissa asioissa asettunut eri kannalle kuin puolueensa johto. Hannu Hoskonen pitää aivan kohtuullisena sitä, että hallituspuolueen jäsen puolustaa hallitusohjelmaa ja sitä, mitä siinä on asioista sovittu.
&#8211; Minä olen puolustanut johdonmukaisesti hallitusohjelmaa ja sitä, että kun teemme eduskunnassa päätöksiä, niiden pitää perustua lakiin, Hoskonen sanoo.
&#8211; Ei eduskunta ole osto- ja myyntiliike, jonne tuodaan sellaisia asioita, jotka pitäisi viedä läpi, vaikka niistä ei ole mitään sovittu.
<h4>Äänesti ministeri Haaviston luottamusta vastaan</h4>
Äskettäin Hoskonen on näkyvästi asettunut puolueensa linjaa vastaan kahdessa asiassa: toinen on turpeen energiakäytön alasajo ja toinen on ulkoministeri Pekka Haaviston luottamusäänestys.
&#8211; Pekka Haavisto rikkoi lakia ministerinä ja jatkaa edelleen, Hoskonen toteaa.
Hänn muistuttaa, että esimerkiksi Ilkka Kanerva ja Katri Kulmuni pyysivät eroa ministerin tehtävästään paljon vähäisempien syiden takia. Hoskonen kertoo äänestäneensä ainoana keskustalaisena Haaviston luottamusta vastaan, koska ministeri rikkoi ministerinvalansa.
&#8211; Jos ministeri rikkoo lakia, se on jo sen verran vakava juttu. Ihmettelen erittäin suuresti, että tässä maassa on menossa valtava &#8221;valkopesu&#8221;, että Pekka pestään puhtaaksi lainrikkomuksista.
&#8211; Kansanedustajan ja ministerin työ perustuu ehdottomaan luottamukseen ja lainkuuliaisuuteen. Mutta se ei näytä olevan enää muotia.
&#8211; Tällä on vakavia vaikutuksia, kun tavallinen suomalainen huomaa, että lakia saa rikkoa ja silti kova palkka juoksee ja mustan auton takapenkillä istutaan, Hoskonen ennustelee.
<h4>Seuraava erimielisyys tulossa</h4>
Keskustan eduskuntaryhmällä oli <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000007753972.html">kokous</a> tammikuussa, mutta Hoskoselle ei ainakaan julkisesti määrätty mitään rangaistusta. Mutta seuraava erimielisyys oman puolueen kanssa on tulossa hyvin pian: Hoskonen kertoo Dosentti-ohjelmassa, että ei aio äänestää tulossa olevassa <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-jatti-sanna-marinin-hallitukselle-valikysymyksen-eun-750-miljardin-euron-elvytyspaketista-tavio-vertaa-hanketta-tuhopolttoon-kaikkien-aikojen-huonoin-diili/">välikysymysäänestyksessä</a> EU-elvytyspaketin hyväksymisen puolesta.
&#8211; Jos tähän ensimmäiseen pakettiin panemme nimemme alle &#8211; itse en sitä ole laittamassa enkä laita &#8211; sitten sieltä tulee seuraavia paketteja ja suomalaisten rahat lähtevät Etelä-Euroopan maihin. On perustettu tulonsiirtounioni, mikä on täysin vastuutonta politiikkaa.
&#8211; Tästä ei hallitusohjelmassa ole mainittu sanaakaan. Tämä on täysin laiton homma. Tällaiset paperit pitää kylmästi lyödä Suomessa roskakoriin ja sillä sipuli, Hoskonen sanoo.
<h4>Uusi elvytyspaketti tulossa heti syksyllä</h4>
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) painotti aiemmin, että kyseessä on ainutkertainen järjestely ja tällaisia elvytyspaketteja ei tule enää jatkossa. Nyt tiedetään kuitenkin jo, että ensi syksynä on tulossa kaksi kertaa näin iso elvytyspaketti.
&#8211; Saksassa puhutaan jo aivan avoimesti, että tämä on pysyvä järjestely EU:ssa, Hoskonen kertoo.
&#8211; Yksikään Suomen ministeri ei ole uskaltanut sanoa tätä ääneen.
Hoskonen sanoo ymmärtävänsä sen, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron iloitsee löydettyään EU:n pysyvästä velanottomekanismista maksajan ranskalaispankkien sijoitusseikkailujen epäonnistumiselle, mutta pitää kummallisena sitä, että eurooppaministeri Tytti Tuppurainen on huolissaan jonkin ranskalaisen pankin menestyksestä sen sijaan, että ajaisi Suomen asioita.
<hr />
Hoskosen haastattelu katseltavissa <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=87880604">Alfa-Tv:n Permannossa</a>:
<a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=87880604"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-73303" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen.png 1217w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-300x160.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-1024x549.png 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-768x411.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-100x54.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-60x32.png 60w" sizes="(max-width: 1217px) 100vw, 1217px" /></a>
Permanto.fi, 39 min, 38 sek.

Keskustan Hoskonen ei hyväksy EU-elvytyspakettia, ei turpeen alasajoa eikä anna Haavistolle luottamusta – kyse ei ole kapinoinnista vaan hallitusohjelman ja laillisuuden puolustamisesta

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kritisoi kovin sanoin hallituksen päätöstä ajaa turvetoimialan yritykset alas Suomessa.

&#8211; Turpeentuottajien ja turvetta kuljettavien yritysten mukaan turvetuotannon loppumisesta koituu noin 800 miljoonan euron tappiot. Työpaikkoja häviää 1 700 ja välillisesti noin 3 500. Energiaturpeesta on maksettu vuosittain valtiolle veroja useita kymmeniä miljoonia euroja. Nyt valtio menettää turveveron tuoton, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen.
Turpeen tuotannossa toimii noin 442 yritystä ja turpeen kuljetuksessa 75 yritystä. Lähes kaikki ovat pienyrityksiä. Työpaikat sijaitsevat haja-asutusalueilla.
&#8211; Kyseisten yritysten merkitys paikallistaloudelle on merkittävä, eikä korvaavaa työtä ei ole löydettävissä lähitulevaisuudessa. Tällä keskustan siunaamalla myrkynvihreällä päätöksellä turvetoimialan yritykset joutuvat lopettamaan toimintansa.
 Turvealan yritysten arvo jopa puolittuu
Koneyrittäjät-järjestön arvion mukaan turvealan yritysten käyttöomaisuuden arvo jopa puolittuu.
&#8211; Alan yritysten arvonalennustappiot olisivat noin 75 miljoonaa euroa. Turvealan yrityksillä on velkaa yhteensä noin 550 miljoonaa euroa. Turvetuotannon nopea lasku, liikevaihdon tyrehtyminen ja käyttöomaisuuden arvon lasku heikentävät turvealan yritysten velanhoitokykyä merkittävästi, Immonen toteaa.
Hallituksen politiikka lisää alueellista eriarvoisuutta
Alan toimijoiden mukaan EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTM) tuleva apu ei ohjaudu heille. Tuet ja lainat eivät myöskään auta akuutissa kriisissä olevan turvetuotannon yrityksiä. Rahaa ei myönnetä vanhan tuotannon menetysten kompensaatioon.
&#8211; Olisi oikein ja vähintäänkin kohtuullista, että hallitus varmistaa, että turvealan kone- ja kuljetusyrittäjien menetykset korvataan valtion varoista. Korvaukset menetyksistä ovat turvealan pienyrityksille välttämättömät. Turvealan pienyritykset on autettava tämän epäreilun poliittisen päätöksen jälkeen uuteen alkuun, jotta ne pysyvät elinkelpoisina, Immonen painottaa.
&#8211; Hallituksen piti mahdollistaa uusien työpaikkojen syntyminen ympäri Suomen, mutta sen sijaan hallitus ajaa jo olemassa olevat työpaikat alas ja lisää alueellista eriarvoisuutta. Tällaista politiikkaa ei voida hyväksyä.
&nbsp;

Immonen: Hallitus ajaa turvealan yritykset alas myrkynvihreällä politiikallaan

Pudasjärvellä kohistaan jälleen vastaanottokeskuksen ympärillä. Maahanmuuttovirasto haluaa lakkauttaa vastaanottokeskuksen, koska turvapaikanhakijoiden määrä on romahtanut eikä tarvetta kyseiselle keskukselle enää ole.
Kulisseissa keskusta pyrkii kuitenkin aluepolitiikan varjolla säilyttämään vastaanottokeskuksen rahan kiilto silmissä.
&#8211; Keskustalainen johto Pudasjärvellä ei kuuntele asukkaitaan. Vuosi sitten tehtiin jopa puoluerajat ylittävä kuntalaisaloite, jossa vaadittiin vastaanottokeskuksen lakkauttamista. Nyt Migriltä on tullut vahva viesti keskuksen tarpeettomuudesta, mutta keskusta tekee kaikkensa pitääkseen valtiolta saamansa vuokratulot ja työpaikat Pudasjärvellä, lukuisia huolestuneita yhteydenottoja saanut perussuomalainen kansanedustaja Jenna Simula paheksuu.
Keskusta huolissaan valikoiduista työpaikoista
Vastaanottokeskus työllistää yhteensä 12 henkilöä. Simula ihmettelee, mikseivät keskustalaiset ole huolissaan turvealan työpaikkojen katoamisesta ja käytä energiaansa esimerkiksi niiden työpaikkojen turvaamiseksi alan muuttuessa nopeasti. Turvealan hiipuminen kun tulee näkymään oletettavasti myös Pudasjärvellä
&#8211; Turvealalta häviää arvioiden mukaan lähes 2000 työpaikkaa seuraavan viiden vuoden aikana. Näiden työpaikkojen kohtalo ei tunnu keskustaa kiinnostavan, vaan silmissä heijastelee helpon rahan kiilto, Simula sanoo.
Turvapaikanhakijoilla tehty rahaa
Vastaanottokeskuksen lakkauttaminen poistaisi Simulan mukaan turvapaikanhakijoista aiheutuvat ongelmat ja turvallisuusriskit, ja pakottaisi Pudasjärven päättäjät etsimään aidosti työllistäviä toimia ja elinvoimatekijöitä.
&#8211; Nyt on menty pitkään sieltä mistä aita on matalin – tehty rahaa turvapaikanhakijoilla. Lisäksi erilaisilla maahanmuuttajiin liittyvillä valtion ja EU-tasoisilla hankkeilla on pumpattu vielä lisää rahaa Pudasjärvelle, Simula huomauttaa.
Sopii vihervasemmiston arvoille
Simula peräänkuuluttaa aitoa dialogia keskustaenemmistöisen kaupunginhallituksen ja Pudasjärven asukkaiden välillä. Asiasta saamiensa viestien perusteella keskustan härski yritys ei saa kannatusta kuntalaisten keskuudessa.
&#8211; Aluepolitiikan varjolla keskusta pyrkii pitämään turvapaikkabisneksen Pudasjärvellä kynsin ja hampain. Tämä tietysti sopii vihervasemmistolaisen hallituksen arvoille, Simula summaa.

turveala

Uuden hallituksen on varmistettava turvealan tulevaisuus

Koskela tyytyväinen perussuomalaisten maaseutupoliittiseen ohjelmaan – ”Maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea”

EU havittelee päästökauppamiljardeja itselleen – Tynkkynen tyrmää aikeet ja vaatii euroja Brysselin sijaan turvepelloille

Huhtasaari: Aikooko EU-komissio antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle?

Koskela ehdottaa luvan saaneiden turvetuotantoalueiden käyttöönottoa: Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan sijaan nyt on kiinnitettävä huomio realiteetteihin

Tynkkyseltä kirjallinen kysymys turvealan kriisistä: ”Missä viipyvät hallituksen lupaamat turvealan tukieurot?”

Perussuomalaiset esittävät hallitukselle epäluottamusta menokurin puutteen johdosta: ”Talouden tasapainottamisesta tulee rankka savotta”

Keskustan Hoskonen ei hyväksy EU-elvytyspakettia, ei turpeen alasajoa eikä anna Haavistolle luottamusta – kyse ei ole kapinoinnista vaan hallitusohjelman ja laillisuuden puolustamisesta

Immonen: Hallitus ajaa turvealan yritykset alas myrkynvihreällä politiikallaan

Keskusta yrittää säilyttää lakkautettavan vastaanottokeskuksen – Simula: ”Härski temppu aluepolitiikan varjolla”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025