Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

turvetuontanto

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona perussuomalaisten välikysymystä hallituksen energiapolitiikkaa koskien. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kritisoi puheessaan hallituksen vastuutonta energiapolitiikkaa sekä kansalaisiin kohdistettuja riittämättömiä tukitoimia energiakriisin keskellä.

&#8211; Kansalaisten tulot menevät tällä hetkellä suurelta osin perustarpeisiin kuten sähköön, lämpöön, ruokaan ja liikkumiseen. Kansalaisten ostovoima on heikentynyt merkittävästi. Kansa odottaa, että hallitus löytää mahdollisimman nopeasti vaikuttavia toimia ahdingon helpottamiseksi korkean inflaation ja kallistuneen energian hinnan kurimuksessa, sanoi Olli Immonen.
Energiakriisi seurausta vastuuttomista päätöksistä
Immosen mukaan energiakriisi on seurausta vastuuttomien poliitikkojen vastuuttomista päätöksistä.
&#8211; Näiden päätösten seurauksena Eurooppa on tullut riippuvaiseksi energiantuonnista Venäjältä. Lisäksi ydinvoimaa on ajettu alas ja liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vaikeuttavat tilannetta entisestään.
&#8211; Nyt esimerkiksi tästä suuresta energiariippuvuudesta joudutaan maksamaan kova hinta. Kukaan poliitikko ei tule näistä virheistä tietenkään koskaan vastuuta ottamaan, mutta on selvää, että historia tulee heidän nimensä muistamaan, Immonen kritisoi.
Kriisin pitkittyminen on todennäköistä
Immosen mukaan energiakriisi ei voinut tulla hallitukselle yllätyksenä, sillä Venäjälle kaasu on ollut kiristämisen väline jo vuoden 2008 Georgian sodasta lähtien.
&#8211; Perussuomalaiset ovat jo pitkään varoittaneet Venäjä-riippuvuudesta ja korostaneet omavaraisuuden ja huoltovarmuuden tärkeyttä. Vanhojen puolueiden olisi tullut kuunnella näitä ajatuksiamme.
On todennäköistä, että energiakriisi tulee pitkittymään, koska uusien voimalaitosten, siirtolinjojen ja nestekaasuterminaalien toteuttamiset ovat hitaita prosesseja.
&#8211; Hallituksen on nyt viimein keskityttävä kotitalouksia tukeviin toimenpiteisiin sekä sähkön tarjonnan lisäämiseen. Tarpeettomasti ylläpidettävää korkeaa hintatasoa on pyrittävä korjaamaan nopealla aikataululla, Immonen vaati.
Turve takaisin ja päästökauppa seis
Immonen kritisoi hallitusta turvetuotannon alasajosta ja vaati turvetta takaisin osaksi suomalaista energiapalettia.
&#8211; Turvetta tarvitaan huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. Sen alasajo oli hallitukselta käsittämätön virhe. Käsittämätöntä on myös se, että romutuspalkkioita maksettiin turvekoneista vielä Venäjän hyökkäyksen alettua.
Päästökaupan todelliset ilmastovaikutukset on todettu minimaalisiksi.
&#8211; Päästökaupan seurauksena teollisuus, työpaikat ja päästöt vain siirtyvät maihin, joissa päästöistä ei kanneta huolta minkään vertaa. Päästökauppa onkin keskeytettävä pikaisesti. Jopa Keski-Euroopan maista löytyy kannatusta keskeyttämiselle. On vastuutonta, että sen sijaan EU-komissiossa ja Suomen hallituksessa tälle täysin järkiperäiselle ehdotukselle ei löydy kannatusta, Immonen totesi.
Hallituksen on ryhdyttävä toimiin
Perussuomalaiset ovat vaatineet hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikkaan suunnanmuutosta.
&#8211; Suomelle haitallisen äärivihreän sähläämisen on loputtava. Suomen ilmastotavoitteita on siirrettävä vuodesta 2035 EU:n tavoitevuoteen 2050 ja EU:n Fit for 55 -esitykset on hyllytettävä. Hallitus ei saa itsepintaisesti pitää kiinni epärealistisista Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi suunnitelluista toimenpiteistä. Edullisempi energian hinta ja huoltovarmuus ajavat tärkeydessään näiden edelle.
Immosen mukaan hallituksen on huolehdittava jatkossa riittävästä säätövoiman määrästä ja korjattava vihreän siirtymänsä virhettä.
&#8211; Tuulivoimalle on asetettava säätövoimavelvoite. Lisäksi Suomeen tarvitaan lisää ydinvoimaa. Hallituksen on helpotettava ja tuettava vakaan sähköntuotannon tuotantomuotoa. Ydinvoimaloiden lisärakentaminen on mahdollistettava muuttamalla lainsäädäntöä erityisesti pienydinvoimaloiden osalta.
&#8211; Kaasun hintakattoa on harkittava ja kansalliseen sähkömarkkinalakiin on kirjattava kohtuullisuusvaatimus. Tuotantoa on lisättävä ja laajennettava ilmastotavoitteiden kustannuksellakin.
Oma kansa ensin
Immonen kehotti hallitusta ryhdistäytymään ja ryhtymään ajamaan sekä kansallisesti että EU-pöydissä suomalaisten etua.
&#8211; Suomea ei saa laittaa maksamaan muiden maiden energiapoliittisista virheistä. Verotusoikeus ja verotulot kuuluvat kansallisiin käsiin. EU:n perussopimukset ja eduskunnan viralliset kannanotot antavat tukea sille, ettei yhteisvastuita ja tulonsiirtoja edistetä. Tästä on pidettävä kiinni tämänkin kriisin keskellä. Oma kansa ensin -ajattelu on sitä kaikkein vastuullisinta politiikkaa, Immonen painotti.
&nbsp;

Hallitus kurjistaa kansalaisten arkea – ”Äärivihreän sähläämisen on loputtava”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatii blogissaan turvetuotannon palauttamista sekä jakaa samalla moitteita hallitukselle, joka on toiminnallaan tehnyt turpeen polttamisesta lähes kannattamatonta. Suomessa turvetuotanto on tahallisesti valtavan kalliiksi määritetty energiamuoto, vaikka samaan aikaan Suomi makaa turveaarteen päällä. &#8211; Turpeessa Suomella on lähes yhtä paljon omaisuutta kuin Norjalla öljyssä, Purra muistuttaa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus korotti turpeen verotusta siten, että sen polttamisesta tuli kannattamatonta. Perussuomalaiset ei hyväksy veronkorotusta, vaan puolue vaatii turpeen takaisin osaksi energiapalettia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra vaatii <a href="https://riikkapurra.net/2022/08/24/turve-takaisin-kolumni/">blogissaan</a> turvetuotannon palauttamista sekä jakaa moitteita hallitukselle.
&#8211; Suomen hallitus sosialidemokraattien ja keskustan johdolla on koko valtakautensa ajan tehnyt toinen toistaan merkillisempiä toimenpiteitä vihreän siirtymän nimikkeen alla. Ensi töikseen se kertoi haluavansa Suomen olevan hiilineutraali reilusti aiemmin kuin muut EU-maat. Sitten erilaisia toimenpiteitä ja lainsäädäntöä on tullut kuin liukuhihnalta, niin omaa kansallista kuin Brysselin suunnalta toista.
&#8211; Tällä hetkellä Suomi on vakavassa tilanteessa. Ideologinen ilmastopolitiikka ja ”kunnianhimo” ovat kääntyneet maamme pärjäämistä ja hyvinvointia vastaan, vaikka muut puolueet eivät vielä asiaa kehtaakaan myöntää. Mikäli emme tee nopeita ratkaisuja sekä kotimaisen energian että maatalouden ja ruuantuotannon turvaamiseksi, edessämme voi olla humanitaarinen kriisi omassa maassamme.
Luopuminen oli suuri virhe
Purra korostaa, että turpeesta luopuminen oli suuri virhe.
&#8211; Vaikka hallitus väittää, ettei siitä ole luovuttu, ei käytännössä sen edellytysten romuttaminen ole mitään muuta. Turpeen merkitys maamme omavaraisuudelle ja huoltovarmuudelle on erittäin tärkeä. Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma, helposti varastoitava energiamuoto, jota kannattaa polttaa puun kanssa.
&#8211; Hallituksen asenteesta kertoo jotakin se, että nyt kun tilanne alkaa olla hälyttävä, se on kutsunut turvetuottajia ja muita toimijoita apuun. Heiltä odotetaan vielä viimeisiä palveluksia, jotta pääsemme vaikeimman yli. Mikä taloudellinen toiminta voi nojata tällaiseen lyhytnäköisyyteen? Suomi maksoi tuottajille, että koneet romutetaan. Turvetta olisi tarvittu ennen Venäjän hyökkäystäkin – ja tullaan tarvitsemaan pitkälle tulevaisuuteen.
Turve on uusiutuva luonnonvara
Suomessa turvetuotanto on tahallisesti valtavan kalliiksi määritetty energiamuoto. Purra muistuttaa, että samaan aikaan Suomi kuitenkin makaa turveaarteen päällä.
&#8211; Turpeessa Suomella on lähes yhtä paljon omaisuutta kuin Norjalla öljyssä. Ensin mainittu on arvalla määritetty uusiutumattomaksi. Vuonna 2002 eduskunnan suuri valiokunta äänesti turpeen kohtalosta, ja kun äänet menivät tasan, siirryttiin arpaan. Näin eduskunnan päätöksellä turpeesta tuli uusiutumaton luonnonvara. Oikeasti turve uusiutuu koko ajan. Mikäli sitä käytetään vain vuosittaisen kasvun verran, pysyy tilanne tältäkin kannalta katsoen tasapainossa. Turvetta kannattaa nimenomaan polttaa puun kanssa.
&#8211; Tornionjoen länsipuolella puun kanssa poltettava turve on uusiutuvaksi katsottavaa sähköntuotannossa. Suomessa kyseessä on tarkoituksella valtavan kalliiksi ja ”vääränlaiseksi” määritetty energiamuoto. Yhteismarkkinoilla on kestämätöntä ja epäoikeudenmukaista, että turvetta kohdellaan eri maissa eri tavoin, Purra toteaa.
&#8211; Turvetta tarvitaan kipeästi myös kasvu- ja kuivikeraaka-aineena. Esimerkiksi eläimille ei ole löydettävissä vastaavasti toimivaa korvaavaa vaihtoehtoa. Turve toimii myös ravinnerikkaana maanparanteena ja biodieselin osana.
Energiaa ja ruokaa tärkeämpää ei ole
Purra korostaa, että turpeen merkityksen ymmärtäminen tässä kriittisessä tilanteessa olisi suurta valtioviisautta.
&#8211; Meidän on syytä ymmärtää omat rikkautemme ja hyväksyä oman energiavarmuutemme tae. Se on tässä kriittisessä tilanteessa suurta valtioviisautta. Turve on oleellinen osa perussuomalaisten peräänkuuluttamaa sinivalkoisen siirtymän energiapolitiikkaa.
&#8211; Viimeistään nyt turpeen olisi syytä kiinnostaa joka ikistä suomalaista. Energia ja ruoka, paljon tärkeämpää ei lopulta ole.

Perussuomalaiset vaatii turvetuotannon palauttamista – Purra: ”Turpeella erittäin tärkeä merkitys maamme omavaraisuudelle ja huoltovarmuudelle”

Turvetuotanto on tältä kesältä päättymässä. Neova (entinen Vapo) on saanut talteen yli puolet, yksityiset turvetuottajat alle puolet tavoitteistaan. Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot ovat vasta noin puolillaan. Maan hallitus on tehnyt turpeen käytöstä kallista, vaikka turpeen avulla Suomi voisi olla energiaomavarainen.

Perussuomalaiset vaatii turpeen palauttamista osaksi energiapalettia ja sen verotuksen alentamista. Turve on kotimainen, huoltovarma ja helposti varastoitava polttoaine. Sen käyttö mahdollistaa metsähakkeen ja peltobiomassojen lisääntyvän käytön lämmityslaitoksissa. Yhdessä poltettuna puu ja turve palavat puhtaimmin.
Suomen hallituksen päätökset turvealan alasajosta, kaluston romuttamisesta ja turpeen verotuksen nostosta ovat käsittämättömiä. Vasta Venäjän sodan aiheuttamien pakotteiden myötä hallituskin ymmärsi, että turvetta tarvitaan, jos halutaan pitää kodit lämpöisinä. Osa lämpölaitoksista tekee turpeesta myös sähköä. Huoltovarmuuden takaajana turve on ehdoton.
Turvetta on nostettu toukokuusta alkaen. Sitä ei ole saatu aumoihin niin paljoa, että tavoitteet täyttyisivät. Sateet ja kuljettajapula ovat osaltaan hidastaneet nostoa.
Sopimusasiakkaat hoidetaan
Neovan energiaturpeen tavoitteista on saatu kasaan yli puolet.
&#8211; Energiaturpeet riittävät sovittuihin asiakastoimituksiin. Kuiviketurpeiden osalta olemme jo varmistaneet tulevan talven arvioidut toimitusmäärät, kertoo Suomen Uutisille Neovan turvetuotannosta vastaava johtaja Pasi Rantonen.
Osassa Suomea viime viikot ovat olleet suosiollisia turpeennostolle, Pohjanmaalla sateet ovat jatkuneet.
&#8211; Itä-Suomi on ollut tänä vuonna parempi kuin Länsi-Suomi. Pohjois-Suomi on myös kärsinyt viime viikkoina runsaista sateista. Tuotanto on edennyt kokonaisuutena nyt ihan hyvin. Arviolta 10-15 % on saatu lisää varastoihin, sanoo Rantonen.
Reilu puolet koko maan turvetuotannosta on Neovan kontolla. Yksityiset turvetuottajat nostavat loput.
Lopettamispäätös kumottiin
Valtion 50,1-prosenttisesti omistama Neova ilmoitti marraskuussa 2021 lopettavansa energiaturpeen tuotannon.
&#8211; Tämä päätös jouduttiin uudelleenarvioimaan maaliskuussa 2022, jotta erityisesti Venäjän puusta riippuvaisille Itä-Suomessa oleville asiakkaille pystytään turvaamaan polttoaineen saanti lähivuosina, totesi Neova Groupin toimitusjohtaja Vesa Tempakka yhtiön osavuosikatsauksessa huhtikuussa. Silloin Neovan kesän nostotavoitteeksi asetetiin noin 2 TWh, mikä riittäisi tulevaksi lämmityskaudeksi.
Kesällä tavoitteita nostettiin. Loppukesästä turvetta toivottiin nostettavan niin paljon kuin mahdollista. Jopa kosteasta turpeesta oltiin valmiita maksamaan. Aumoihin tarvittiin tavaraa.
Tuottajia märän turpeen nosto ei innostanut. Se on raskasta kuljettaa ja vaikeaa saada aumoihin. Kustannukset nousevat liikaa.
Vuonna 2019 turpeen osuus käytetystä energiasta Suomessa oli 4 % eli 16 TWh.
Varmuusvarastot vajaita
Huoltovarmuuskeskus päätti perustaa jyrsinturpeen varmuusvaraston energiahuoltovarmuuden turvaamiseksi. Pari viikkoa sitten varastoissa oli vasta hieman yli puolet tavoitteesta. Keskus tarkastaa tilanteen tällä viikolla. Se on tehnyt sopimuksen turpeen nostosta ja varastoinnista Neovan kanssa.
Pääosan huoltovarmuudesta kantavat paikalliset energiayhtiöt. Huoltovarmuuskeskus olettaa niiden varautuvan riittävillä polttoainevarastoilla tulevaan lämmityskauteen.
Jatkuvuutta tulevaisuuteen
Hallituksen toimien vuoksi myös yksityinen turvetuotanto on kärsinyt. Moni yrittäjä lopetti ennen kesän alkua.
&#8211; Tuotanto on pienempää. Asetetuista tavoitteista murto-osa on tullut. Osa on saanut 30, osa 50 % tavoitteistaan. Toteuma on huomattavasti pienempi kuin aikaisempina vuosina, kertoo Suomen Turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hanna Haavikko.
Kysyntää turpeelle olisi.
&#8211; Kysyntä on ainakin hetkellisesti parantunut. Kesälläkin turvetta on käytetty lämpölaitoksissa.
Tuotannon tulevaisuus on epävarmalla pohjalla
&#8211; Tuntuu, että turvetuotantoa ei tarvita ennen kuin ollaan pulassa. Eivät yrittäjät voi toimia, kun ei tiedetä, tarvitaanko vai ei. Riskit ovat liian suuret. Lämpölaitokset eivät ole tehneet pitkiä sopimuksia.
Haavikko toivoo jatkuvuutta.
&#8211; Poliittisten päätösten pitäisi olla pitkäjänteisiä ja perustua faktoihin. Aika poukkoilevaa on nyt ollut. Omavaraisuus on viety minimiin. Nyt on hätä kädessä ja ihmetellään, kuka pelastaa.
Haavikon mukaan myös kasvinviljelijät ulkomailla ovat huolissaan siitä, saako Suomesta tulevaisuudessa kasvuturvetta. Pitkäkuituisena se on laadullisesti parasta.
Huoltovarmuus tärkeää
Mitä vaikuttaisi turpeen muuttaminen Ruotsin ja Viron tapaan uusiutuvaksi?
&#8211; Käsittääkseni tällä muutoksella ei voida vaikuttaa EU-tasoiseen päästökauppaan, joka on merkittävin turpeen energiakäyttöä rajoittava tekijä. Turpeen energiakäyttö on päästökaupan alaista Ruotsissa samalla tavalla kuin Suomessa, vastaa Pasi Rantonen Neovasta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti turpeen taas arvoonsa.
&#8211; Tänä vuonna on karulla tavalla nähty, miten tärkeä rooli energia- ja kasvuturpeella on Suomen omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Tätä asiaa olemme korostaneet vuosikausia, mutta valitettavasti huonolla menestyksellä.
Rantonen odottaa, että tulevien eduskuntavaalien alla asiasta käydään rakentavaa keskustelua.
&#8211; Toivon, että turpeen merkitys tullaan huomioimaan myös tulevassa hallitusohjelmassa. Olivat sen tekijöinä sitten mitkä tahansa puolueet, sanoo Rantonen.
Kansallinen etu
Energiapolitiikassa perussuomalaiset korostaa maalaisjärkeä ja kansallista etua.
&#8211; Tarvitsemme turpeen takaisin ja oleelliseksi osaksi energiapalettia. Turpeen merkityksen ymmärtäminen tässä kriittisessä tilanteessa olisi suurta valtioviisautta. Turve on oleellinen osa sinivalkoisen siirtymän energiapolitiikkaa. Turvetuotanto on palautettava, ja lainsäädännön pitää tukea tämän tavoitteen toteutumista, painottaa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Turpeen nosto mahdollisesti jatkuu alkusyksystä vielä hetken säistä riippuen.
&nbsp;

Turpeen nostossa ei päästä tavoitteisiin

Perussuomalaisilla on käytännönläheinen ote energia- ja ilmastopolitiikkaan. &#8211; Me kannamme vastuuta, mutta järkevästi ja suomalaisten etu edellä. Me haluamme vähentää päästöjä, huolehtia ympäristöstä ja suojella luontoa. Me haluamme, että Suomi on omavarainen ja huoltovarmuus huipussaan. Perussuomalaisten tavoitteena on, että näihin päästään suomalaisten vyötä kiristämättä ja yrittäjiä ja teollisuutta kurittamatta, painotti kansanedustaja Lulu Ranne esitellessään pohjaa puolueen energia- ja ympäristöpolitiikkaohjelmalle.

Suomi ei voi pelastaa maailmaa, eikä toimillamme ei ole mitään havaittavaa vaikutusta ilmastomuutoksen etenemiseen. Suomen on tehtävä osansa, mutta sen on ennen kaikkea huolehdittava siitä, että suomalaiset ja Suomi voivat hyvin ja arki on sujuvaa, turvallista ja kohtuuhintaista, sanoi Lulu Ranne perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa Hämeenlinnassa.
&#8211; Hallitus ja sen ylikireää ilmastoahdistuspolitiikkaa pönkittävä media yrittävät syyllistää suomalaisia siitä, että me olemme suuria saastuttajia. Että me turmelemme luontoa valtaisilla päästöillä. 
Ne yrittävät saada meidät potemaan huonoa omaatuntoa siitä, että emme tee riittävästi maailman pelastamiseksi. Että meidän pitäisi tehdä vielä paljon enemmän eikä sekään riitä.
Ranne sanoo, ettei tällainen syyllistävä &#8221;Greta Thunberg -politiikka&#8221; vähennä päästöjä tai suojele luontoa.
&#8211; Se pelottaa lapsia ja nuoria. Lannistaa ja ahdistaa. Me haluamme tehdä tämänkin toisin. Me haluamme aktiivista ja vaikuttavaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa, jota tehdään tulevaisuutta rakentaen. Kansalaisia kannustaen ja yhteistyössä.
&#8211; Kuten puolueemme puheenjohtaja Riikka Purra eilisessä puheessaan totesi, on perussuomalaisten tehtävä kertoa totuuksia myös ilmasto- ja energiapolitiikasta. Suomi on jo ympäristönsuojelun ja päästövähennysten mallimaa. Me olemme kansa, joka arvostaa, kunnioittaa ja suojelee luontoa ja hyödyntää sitä viisaasti, Ranne totesi.
&#8221;Meillä ei ole syytä huonoon omaantuntoon&#8221;
Suomella on monella mittarilla mitattuna maailman puhtaimmat vedet ja ilma. Teollisuus on valvottua ja vastuullista, ja suomalaiset ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana noin 50 prosenttia.
&#8211; Meillä ei ole mitään syytä huonoon omaantuntoon. Me saamme sen sijaan olla ylpeitä siitä, kuinka hyviä jo olemme. Muiden pitäisi ottaa meistä mallia, Ranne painotti.
Suomen hiilidioksipäästöt olivat vuonna 2020 noin 31 miljoonaa tonnia. Kiina taas lisäsi viime vuonna 19 päivän välein päästöjään saman verran. Eli pelkkä lisäys oli vuodessa 600 miljoonaa tonnia. 
Kiinassa on rakenteilla 188 uutta hiilivoimalaa ja suunnitteilla vielä 325 hiilivoimalaa lisää.
&#8211; Ja mitä tekee Marinin hallitus? Se vaatii suomalaisia pelastamaan maailmaa, kiristämään vöitä, nostaa elämisen, asumisen ja syömisen hintoja ilmastonmuutoksen tähden. Velvoittaa ja syyllistää suomalaisia lisää.
Muiden ilmastotavoitteet vuosikymmenten päässä
Ranne huomautti, että kaikki muut puolueet ovat sitoutuneet järjettömän kalliiseen ja suomalaisia näännyttävään ilmastotavoitteeseen vuodelle 2035.
&#8211; Huomionarvoista on, että yli 90 prosenttia maailman muista maista on asettanut tavoitteen vuoteen 2050. Australian tavoite on ehkä joskus 2050-luvulla. Kiina on ilmoittanut, että se kasvattaa nyt päästöjään ja asettaa tavoitteen vuoteen 2060, Ranne luetteli.
&#8211; Vaikka Suomi näännyttäisi itsensä ylikireillä ja kalliilla ilmastotavoitteillaan, ei sillä olisi mitään vaikutusta maapallon päästötasoon. Oleellista sen sijaan on, koska ja kuinka nopeasti suuret saastuttajat kuten Kiina ja Intia alkavat laskea päästöjään. Ainoa, mitä Suomi voi maailman toiseksi nopeimmalla ilmastotavoitteellaan saavuttaa, on oman talouden ja kansalaisten elintason romahdus.
Keulimisesta kärsii koko kansa
Perussuomalaisten esitys Suomen hiilineutraaliustavoitteen siirtämiselle vuoteen 2050 ei ole ideologinen vaan järkiperäinen. Hallituksen asettama tavoite on Ranteen mielestä teknistaloudellisesti järjetön, eikä sitä tosiasioiden valossa ole edes mahdollista saavuttaa.
&#8211; Perussuomalaiset ovat toistuvasti varoittaneet siitä, miten kalliiksi kuluttajille tulee, jos toimiva infrastruktuuri korvataan ennenaikaisesti kalliilla, teknisesti keskeneräisellä ja pian vanhenevalla teknologialla. On välttämätöntä, että kylmä, pitkien etäisyyksien velkainen ja korkean verotuksen Suomi etenee ilmasto- ja energiapolitiikassa vaikain ja vaikuttavin askelin. Emme saa keulia, sillä siitä kärsii koko kansa, Ranne sanoi.
Aurinko- ja tuulisähkö ja sähköautot eivät ratkaise ongelmaa ilman uusia teknologioita, kuten sähkön varastointia.
&#8211; Nykyisin varastointi on teknistaloudellisesti mahdotonta riittävässä mittakaavassa. Hintalaput halutaan unohtaa, mutta me kerromme niistäkin.
&#8211; Mineraalit eivät riitä eikä ympäristö kestä fossiilittomaan energiaan siirtymistä nykyteknologioilla. Uusien teknologioiden käyttöönotto keksinnöstä yleiseen käyttöön kestää 25-50 vuotta sovellusalasta riippuen. Suomen 13 vuoden päässä oleva tavoite on teknisestikin mahdoton, vaikka meillä olisi ns. ”putkessa” jo uusia ratkaisuja. Ne eivät ehtisi levitä laajaan käyttöön ja vaikuttaa, Ranne huomautti.
Tuulivoima ei ole ratkaisu
Muut puolueet vannovat tuulivoiman nimeen, mutta unohtavat faktat. Suomi ei voi saavuttaa energiaomavaraisuutta tuuleen tukeutuen.
&#8211; Tuulivoima tuottaa yli puolet ajasta alle 30 prosenttia tehostaan. Se vaatii aina rinnalleen muuta, vakaata energiatuotantoa, jota ei enää ole riittävästi. Norjan vesivoimaa ei riitä kaikille. Tuulivoiman hinta on kestämätön kansalaisen kukkarolle ja ympäristölle. Eihän se sitä paitsi ole energiaomavaraisuutta, että sähköä ei tuoteta itse silloin kun sitä tarvitaan, vaan tuodaan ulkomailta.
&#8211; Tuuli ei ole ratkaisu. Suomi kulutti viime vuonna 86 terawattituntia sähköä, josta nettotuonti oli 20,1 prosenttia. 26 % tuotettiin ydinvoimalla, 18 % vesivoimalla, 15.6 % biomassalla, 9,3 % tuulivoimalla ja 0,3 % aurinkovoimalla. Fossiilisten eli hiilen, öljyn ja maakaasun osuus oli vain 7,8 %, Ranne muistutti.
Energiaomavaraisuus turvattava
Ranne sanoi, että keskusteltaessa puolueen energia- ja ilmastopoliittisista linjauksista, on perussuomalaisten määriteltävä tarkkaan, mitä ollaan tavoittelemassa, mitä Suomi ja suomalaiset tarvitsevat ja miten tavoitteisiin päästään.
&#8211; Venäjän karmea hyökkäys on herättänyt kaikki siihen, että meidän on kyettävä huolehtimaan Suomesta itsenäisesti. Suomi tarvitsee hajautettua ja monipuolista energiatuotantoa. Kotimainen tuotanto, omavaraisuus ja huoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa.
&#8211; Meidän on irtauduttava Venäjästä ja turvattava energiaomavaraisuutemme ja huoltovarmuutemme. Meidän on vahvistettava elinkeinoelämän ja vientiteollisuuden toiminta- ja kilpailukykyä. Meidän on huolehdittava kansalaisten elinvoimasta ja ostovoimasta. Meidän on vähennettävä päästöjä hallitusti ja kustannustehokkaasti, Ranne luetteli.
Turvetuotanto käynnistettävä uudelleen
Kotimainen energiapuu ja turve ovat nopeimmin käyttöön otettavia tapoja korvata Venäjältä tuotavaa energiaa etenkin lämmön tuotannossa. Perussuomalaisten mielestä lyhytnäköisesti tuhotulle turvetuotannolle on vero- ja muilla toimin turvattava riittävän pitkä tulevaisuus, jotta sen uudelleenkäynnistyminen voidaan turvata. Hiiltä ja kaasua ei voi korvata tuulella, käyttöä on jatkettava, mutta on löydettävä vaihtoehtoiset toimittajat.
&#8211; Suomen on pyrittävä mahdollisimman korkeaan energiatuotannon omavaraisuuteen myös poikkeusoloissa. Meillä on vielä 6–7 toimintakykyistä kivihiililaitosta. Ne tulee säilyttää varavoimalaitoksina.
&#8211; Suomi tarvitsee myös lisää toimitusvarmaa ja hintavakaata ydinvoimaa. Tarvitsemme ydinvoimaa edistävän teollisen yhteistyön strategian, jolla maailman huippua oleva laatu- ja turvallisuusosaamisemme yhdistetään uusien voimalatyyppien kuten esimerkiksi pienydinvoimaloiden suunnitteluun ja valmistukseen. Hajautettu energiantuotanto on myös turvallisuuspolitiikkaa, Ranne painotti.
Elinkustannukset karkaavat käsistä
Ranne muistutti, että Suomi on Euroopan pussinperä, joka elää viennistä. Edullinen, hintavakaa ja toimitusvarma energia on energiaintensiivisen vientiteollisuutemme ja kaiken logistiikan kilpailuedellytys.
&#8211; Kuljetuskaluston ja energian verotusta ja muuta maksurasitusta on kevennettävä kilpailukyvyn tukemiseksi. Monipuolinen energiatuotanto, turvetuotannon palauttaminen ja ydinvoima ovat ratkaisuja tässäkin.
&#8211; Hallituksen ylikireä energia- ja ilmastopolitiikka aiheuttaa ainoastaan sen, että polttoaineet, joukkoliikenne, asuminen, ravinto maksavat paljon aikaisempaa enemmän. Rahat eivät riitä tavalliseen arkeen ja yhä pahemmaksi uhkaa mennä. Kallistuneet peruselinkustannukset syrjäyttävät muuta kulutusta ja heikentävät talouden elinvoimaa. Siihen Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa, Ranne painotti.
Perussuomalaisten mielestä Suomen ilmastotavoitteet on siirrettävä vuoteen 2050.
&#8211; Energian kaikkeen vaikuttavaa hintaa tulee alentaa laskemalla valmiste- ja arvonlisäverotusta sekä biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta, Ranne vaati.
&#8211; Suomen on torpattava järjestelmällisesti ja varhain kaikki EU:n aloitteet, jotka heikentävät Suomen edellytyksiä päättää omista asioistaan, maksavat Suomelle maltaita tai heikentävät kansallisia etuja tai kilpailukykyä. EU ylläpitää energian hintakriisiä ympäristösyistä! Hintakriisi on lopetettava heti vapauttamalla päästöoikeuksia kustannusten laskemiseksi.
&#8221;Ekana maalissa&#8221; -politiikka kalleinta
Ranne sanoi, että perussuomalaiset haluavat vähentää päästöjä, huolehtia ympäristöstä ja suojella luontoa.
&#8211; Mielestämme päästöjä on vähennettävä erityisesti siellä, missä se on vaikuttavinta ja kustannustehokkainta. Kuten Kiinassa ja Intiassa.
&#8211; Energiateknologia on murroksessa, nykyinen teknologia ei ratkaise ongelmia eivätkä siihen riitä luonnonvarat, saati kansalaisten sietokyky. Tarvitaan uudenlaista vetyteknologiaa yhdistettynä tuuli- ja ydinvoimaan. Vety ratkaisee tunnettuja ongelmia, mutta vaatii aikaa. Tarvitaan kiertotaloutta, täysin uusia teknologioita, kestävää kuluttamista, malttia ja maalaisjärkeä, Ranne sanoi.
Ranteen mielestä muiden puolueiden ajama ”ekana maalissa”-politiikka on kaikkein kalleinta.
&#8211; Hyvät perussuomalaiset, nyt tarvitaan malttia ja itsesuojeluvaistoa. Ilmastotavoite on siirrettävä vuoteen 2050. Suomen on oltava mukana kehittämässä parempia, kestäviä ja joka kukkarolle sopivia ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Pakkoinvestoinnit nyt kalliisiin ja nopeasti käsiin vanheneviin teknologioihin on pysäytettävä. Meidän on saatava käyttöömme oikea-aikaisesti kestävään hintaan paras mahdollinen teknologia.
&#8211; Vain niin kykenemme huolehtimaan siitä, että suomalaiset ja Suomi voivat hyvin ja arki on sujuvaa, turvallista ja kohtuuhintaista. Että Suomi selviää ja menestyy. Kannustan kaikkia osallistumaan aktiivisesti keskusteluun, Ranne sanoi.
<iframe loading="lazy" title="Puolueneuvosto 2022, sunnuntai" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/tAXYZx_XxPA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Syyllistävä ”Greta Thunberg -politiikka” ei vähennä päästöjä tai suojele luontoa – Ranne: Ilmastotoimissa tarvitaan malttia ja itsesuojeluvaistoa

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää eduskunnassa pian päätettävää turpeen lattiahintamekanismia järjettömänä ratkaisuna. Lattiahintamekanismilla halutaan varmistaa turpeen energiakäytön väheneminen, jos päästökaupan hinta laskisi matalalle tasolle. Päästöoikeuden hinnanlasku on äärimmäisen epätodennäköistä.

&#8211; Suurin osa valtiovarainvaliokunnan kuulemista asiantuntijoistakin piti lattiahintamekanismia tarpeettomana. Turvetuotanto on hallituksen käsittämättömien ja osaamattomien toimien takia hiipumassa paljon nopeammin kuin edes hallitusohjelmaan on kirjattu, Jari Koskela toteaa.
Turpeen lattiahintamekanismi on tarpeeton
Turpeen lattiahintamekanismin sijaan perussuomalaisten vastalauseessa esitetty kattohintamekanismi olisi Koskelan mielestä paljon perustellumpi ratkaisu. Kattohintamekanismi aktivoituisi, jos päästökaupan hinta nousisi niin korkeaksi, että energiahuoltovarmuutta ylläpitävä turvetuotanto vaarantuisi.
&#8211; Kylminä pakkaspäivinä lisääntyvä energiankulutus katetaan tällä hetkellä pääosin tuontisähköllä. Tuontienergia on enimmäkseen fossiilista ja sitä tuodaan maista, joiden päästökertoimet ovat Suomea suuremmat. Tämäkö on ilmaston kannalta kestävää tai millään muullakaan tavalla järkevää? Koskela kysyy.
Turvetuotanto laajan demonisoinnin kohteena
Koskela huomauttaa, että hallituksen turvetuotantoa kurittava politiikka uhkaa myös puutarha-alaa ja kotieläintuotantoa sekä vaikeuttaa kotimaisten korkean teknologian turveinnovaatioiden tuotantoa. Kasvualustoille ei tällä hetkellä ole järkevää korvaajaa. Monet esitetyt vaihtoehdot, kuten kookoskuitu, tuotaisiin ulkomailta.
&#8211; Turvetuotanto on viime vuosina ollut poikkeuksellisen laajan demonisoinnin kohteena. Turvetuotantoa ajetaan alas ideologisista syistä ja eduskuntaan tuodaan lattiahintamekanismin kaltaisia täysin tarpeettomia lakiesityksiä. Hallitukselle näyttää olevan tärkeintä se, miltä asiat näyttävät eikä se, mikä on harjoitetun politiikan tosiasiallinen vaikutus, Koskela sanoo.
&nbsp;

Koskela: Lisääntyvä energiankulutus katetaan tällä hetkellä pääosin tuontisähköllä – ”Tämäkö on ilmaston kannalta järkevää?”

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kritisoi kovin sanoin hallituksen päätöstä ajaa turvetoimialan yritykset alas Suomessa.

&#8211; Turpeentuottajien ja turvetta kuljettavien yritysten mukaan turvetuotannon loppumisesta koituu noin 800 miljoonan euron tappiot. Työpaikkoja häviää 1 700 ja välillisesti noin 3 500. Energiaturpeesta on maksettu vuosittain valtiolle veroja useita kymmeniä miljoonia euroja. Nyt valtio menettää turveveron tuoton, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen.
Turpeen tuotannossa toimii noin 442 yritystä ja turpeen kuljetuksessa 75 yritystä. Lähes kaikki ovat pienyrityksiä. Työpaikat sijaitsevat haja-asutusalueilla.
&#8211; Kyseisten yritysten merkitys paikallistaloudelle on merkittävä, eikä korvaavaa työtä ei ole löydettävissä lähitulevaisuudessa. Tällä keskustan siunaamalla myrkynvihreällä päätöksellä turvetoimialan yritykset joutuvat lopettamaan toimintansa.
 Turvealan yritysten arvo jopa puolittuu
Koneyrittäjät-järjestön arvion mukaan turvealan yritysten käyttöomaisuuden arvo jopa puolittuu.
&#8211; Alan yritysten arvonalennustappiot olisivat noin 75 miljoonaa euroa. Turvealan yrityksillä on velkaa yhteensä noin 550 miljoonaa euroa. Turvetuotannon nopea lasku, liikevaihdon tyrehtyminen ja käyttöomaisuuden arvon lasku heikentävät turvealan yritysten velanhoitokykyä merkittävästi, Immonen toteaa.
Hallituksen politiikka lisää alueellista eriarvoisuutta
Alan toimijoiden mukaan EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTM) tuleva apu ei ohjaudu heille. Tuet ja lainat eivät myöskään auta akuutissa kriisissä olevan turvetuotannon yrityksiä. Rahaa ei myönnetä vanhan tuotannon menetysten kompensaatioon.
&#8211; Olisi oikein ja vähintäänkin kohtuullista, että hallitus varmistaa, että turvealan kone- ja kuljetusyrittäjien menetykset korvataan valtion varoista. Korvaukset menetyksistä ovat turvealan pienyrityksille välttämättömät. Turvealan pienyritykset on autettava tämän epäreilun poliittisen päätöksen jälkeen uuteen alkuun, jotta ne pysyvät elinkelpoisina, Immonen painottaa.
&#8211; Hallituksen piti mahdollistaa uusien työpaikkojen syntyminen ympäri Suomen, mutta sen sijaan hallitus ajaa jo olemassa olevat työpaikat alas ja lisää alueellista eriarvoisuutta. Tällaista politiikkaa ei voida hyväksyä.
&nbsp;

Immonen: Hallitus ajaa turvealan yritykset alas myrkynvihreällä politiikallaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan turpeen alasajon vaikutuksista kuiviketurpeen saantiin ja sen myötä kotimaisen, antibioottivapaan broilerinlihan tuotantoon. Reijonen teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miten varmistetaan, ettei suomalaisen broilerintuotannon eläintautitilanne tai lintujen hyvinvointi kärsi turpeen alasajosta.

Energiaturvetta nostettaessa saadaan suon maatuneesta pintakerroksesta kuiviketurvetta, jota käytetään sekä kasvualustana että esimerkiksi lypsykarjan ja siipikarjan kuivikkeena. Venäjällä ja Baltian maissa suunnitellaan turvetuotannon lisäämistä. Jos turpeentuotanto ajetaan Suomessa alas, mistä jatkossa saadaan kuiviketurvetta, miettii perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
&#8211; Meidän pitää huolehtia omasta tuotannosta, huoltovarmuudesta ja työpaikoista, Reijonen vaatii.
Vaakalaudalla myös kansanterveys ja lintujen hyvinvointi
Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet. Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sitä luokkaa, että nykytilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.
&#8211; Suomi on niitä harvoja maita, joissa siipikarjantuotannossa ei käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa. Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa eikä antibiootteja.
&#8211; Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihatuotannossa ja sitä kautta ihmisten ravinnon kautta saamien antibioottien määrän väheneminen, Reijonen kertoo.
Vaihtoehtoja turpeelle ei ole
Hapan turve on antiseptista ja sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Lisäksi se sitoo hyvin ammoniakkia ja kosteutta. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on niille erinomaista kylpymateriaalia. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle.
&#8211; Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pellosta otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa, toteaa Reijonen.
&nbsp;

Reijonen: Vaarantaako turpeen alasajo kotimaisen broilerinlihan tuotannon?

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela kysyy kirjallisessa kysymyksessään puutarha-alalle elintärkeän kasvuturpeen saannin turvaamisesta.

Hallituksen päätöksillä turvetuotantoa ajetaan alas ennätysnopeasti. Energiaturpeen lisäksi soiltamme nostetaan eläintiloilla käytettävää kuiviketurvetta sekä kasvuturvetta, joka on elintärkeää kotimaiselle puutarha-alalle. Koskelan mielestä vaarana on, että energiaturpeesta luovuttaessa myös kasvuturpeen saanti vaarantuu.
&#8211; Kasvuturve on kasvualustana ominaisuuksiltaan ylivertainen vaihtoehtoihin verrattuna. Se on ilmavaa, tautivapaata, ravinteikasta ja kaiken lisäksi kotimaista. Korvaavaa vaihtoehtoa kasvuturpeelle ei vielä ole näkyvissä, vaikka esimerkiksi rahkasammal on hyvä lisä kasvuturpeen rinnalla, Jari Koskela toteaa.
Vaarana kotimaisten vihannesten menettäminen
Kasvuturpeen tärkeydestä kertoo se, että Kauppapuutarhaliiton kesällä jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä kasvihuoneyrittäjästä lopettaisi toimintansa, jos kasvuturvetta ei saisi enää käyttää.
&#8211; Vaarana on, että menettäisimme kaupoista kotimaiset salaatit, tomaatit ja yrtit, Koskela huomauttaa.
Turvetuotannon alasajo haitallista ilmastolle
Kasvuturpeessa kasvatetaan myös puiden taimet. Vuosittain puhutaan 150 miljoonasta taimesta, joita muun muassa 4H-yhdistykset käyttävät uusia metsiä istuttaessaan.
&#8211; Kasvuturve on siis oleellinen osa myös ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Pelkona on, että ajamalla alas turvetuotantoamme hallitus tosiasiassa tekee ilmaston kannalta haitallista politiikkaa, Koskela sanoo.
&nbsp;

Koskela: Kasvuturpeen saanti on varmistettava

Turve on pitkään ollut Suomessa merkittävä energianlähde. Poliittisista linjauksista johtuen turpeen käyttö on ollut välillä kasvussa ja välillä laskussa. Tällä hetkellä turpeen käyttöä energianlähteenä on vähennetty ja ollaan vähentämässä lisää. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan turpeentuotannon alasajosta.

Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyminen ja energiantuotannon siirtyminen hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä luo haasteita Suomen huoltovarmuudelle. Turpeen käytön loppumisen myötä menetettäisiin turve myös huoltovarmuuspolttoaineena, sillä jos energiaturpeen normaaliaikainen käyttö loppuu, loppuu myös sen kaupallinen tuotanto, eikä ole mitä varastoida huoltovarmuustilanteita varten.
Turve on Suomen energiahuoltovarmuuden kannalta erityisen tärkeä polttoaine, joten sen saatavuus tulee varmentaa entistä paremmin. Turve on kantojen ohella ainoa kotimainen polttoaine, joka kestää useamman vuoden varastointia ja soveltuu hyvin turvaamaan suomalaisen polttoaineen huoltovarmuutta.
Jos turvetuotantoa ajetaan alas, niin tuotantoalueita ei kovin nopeasti saada uudelleen turvetuotantoon, mikäli siihen tulee tarve. Myös turpeen tuotantoon ja kuljetukseen käytettävä kalusto ja henkilöstön osaaminen voivat kadota nopeasti.
&#8211; Suomen omavaraisuus ja huoltovarmuus pitää huomioida myös silloin, kun tavoitellaan hiilineutraalia Suomea, toteaa Minna Reijonen.
Turpeen käyttö tukee huoltovarmuutta ja työllisyyttä
Turve on arvokas suomalainen luonnonvara, jota voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Energiaturve on korvannut ennen kaikkea hiiltä. Turve mahdollistaa seospoltossa muiden vaikeammin hyödynnettävien polttoaineiden, kuten metsähakkeen ja peltobiomassojen käyttöä.
Suomeen on rakennettu 7 miljardilla eurolla voima- ja lämpölaitoksia, jotka hyödyntävät lähiympäristön energialähteitä, joista turve on yksi. Monet lämpölaitokset tarvitsevat edelleen osan polttoaineestaan energiaturpeena.
&#8211; Kun näitä laitoksia muutetaan turpeen energianpolton kieltämisen yhteydessä, maksaako kuluttaja hinnan kalliimpana energian hintana? kysyy Reijonen.
Suomessa turvetta tuotetaan vastuullisella ja kestävällä tavalla
Suomen turvemaista on turvetuotannossa ympäristöhallinnon ympäristöluparekisterin mukaan 64 000 hehtaaria eli 0,8 % Suomen turvemaista. Yhteensä turvemaita on Suomessa 9,08 miljoonaa hehtaaria.
Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, jossa kysyy, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tarvittaessa Suomessa voidaan ottaa turvetuotantoa enemmän käyttöön, ja miten varmistetaan, että tarvittaessa tuotantoalueet saadaan nopeasti uudelleen käyttöön.
&nbsp;

Reijonen huolissaan turpeentuotannon alasajosta: ”Nouseeko sähkön hinta?”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskelan mukaan nyt on koittanut viimeinen hetki puolustaa Suomen huoltovarmuutta, puhdasta kotimaista maataloutta ja energiantuotantoa sekä varmistaa omavaraisuus maan nykyisessä ja tulevissa tilanteissa. 
 

Jari Koskela peräänkuuluttaa kotimaisen, puhtaan ruoan arvostamista elintarvikekaupan markkinajohtajilta, jotka ovat omalla toiminnallaan jo vuosikausia heikentäneet kotimaista ruokatuotantoa.
&#8211; Omavaraisuus ja huoltovarmuus kulkevat käsi kädessä. Jos meillä on monipuolisesti omaa tuotantoa, se automaattisesti vahvistaa huoltovarmuuttamme, Koskela sanoo.
Turpeenkäytön alasajo uhkaa huoltovarmuutta
Koskelan mukaan hallituksella toisensa jälkeen on ollut välinpitämätön linja suomalaisen maatalouden tuotantoa ja muuta tuotantoa puolustaessa.
Esimerkkinä Koskela nostaa esiin myös lääkinnällisen generoidun hapen. Koskela korostaa, että esimerkiksi Lontoossa on jo sairaaloissa ongelmia hapen riittävyydessä ja lääkärit joutuvat koronakriisissä pohtimaan, keitä autetaan. Suomessa vain Pellon terveyskeskus on saanut luvan käyttää generoitua happea.
&#8211; Olen käynyt vuosien varrella viiden eri ministerin puheilla puolustamassa lääkinnällisen hapen generaattoreiden lisäämistä kotimaassa, mutta se ei ole johtanut lupien myöntämiseen, Koskela kertoo.
&#8211; Toinen tärkeä esimerkki on energiantuotanto ja turve. Turpeenkäytön alasajo uhkaa todella merkittävästi myös huoltovarmuuttamme.

turvetuontanto

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”

Hallitus kurjistaa kansalaisten arkea – ”Äärivihreän sähläämisen on loputtava”

Perussuomalaiset vaatii turvetuotannon palauttamista – Purra: ”Turpeella erittäin tärkeä merkitys maamme omavaraisuudelle ja huoltovarmuudelle”

Turpeen nostossa ei päästä tavoitteisiin

Syyllistävä ”Greta Thunberg -politiikka” ei vähennä päästöjä tai suojele luontoa – Ranne: Ilmastotoimissa tarvitaan malttia ja itsesuojeluvaistoa

Koskela: Lisääntyvä energiankulutus katetaan tällä hetkellä pääosin tuontisähköllä – ”Tämäkö on ilmaston kannalta järkevää?”

Immonen: Hallitus ajaa turvealan yritykset alas myrkynvihreällä politiikallaan

Reijonen: Vaarantaako turpeen alasajo kotimaisen broilerinlihan tuotannon?

Koskela: Kasvuturpeen saanti on varmistettava

Reijonen huolissaan turpeentuotannon alasajosta: ”Nouseeko sähkön hinta?”

Koskela: Omavaraisuus ja huoltovarmuus tukevat toisiaan

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025