Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

turvetuottajat

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”

Kun hallitus aloitti turvetuotannon alasajon, turvetuottajille luvattiin romutuspalkkioiden lisäksi tukea elinkeinostaan luopumiseen ja uudelleenkouluttautumiseen. Rahaa piti tulla Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Nyt näyttää käyvän toisin. Tuottajille tukirahaa ei tipu, vaan se meneekin kehittämisorganisaatioille, kunnille ja oppilaitoksille, pääosin julkiselle sektorille. Tuottajat jäävät tyhjän päälle.

&#8211; Ei tullut latin latia. Uskottiin ja toivottiin, mutta totuus oli toinen. Ne, joilta viedään, eivät saa mitään. Sanotaan, että kaveria ei jätetä. Tässä jätettiin, manaa Alavuden kaupunginhallituksen perussuomalainen puheenjohtaja ja Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää.
Tukea aluetalouden vahvistamiseen
Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund) toimet painottuvat Suomessa niille alueille, jotka kärsivät eniten turpeen energiakäytöstä luopumisesta. Samalla tuetaan vihreää siirtymää. Osa tuista menee yrityksille, mutta suurin osa siirtyy vahvistamaan aluetaloutta kuntien, oppilaitosten ja muiden julkisen puolen toimijoiden kautta.
Ensimmäinen JTF-haku avataan maalis-huhtikuun vaihteessa.
&#8211; JTF ei tue mitään. Aluepolitikoinniksi meni. Rahaa saavat sellaiset alueet, joissa turvetuotantoa ei juuri ole, sanoo Vainionpää.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa, joka on valtakunnallisesti tärkeimpiä energiaturpeen tuotantoalueita, saa tukea vähemmän kuin maakunta, jossa turvetuotanto on hyvin vähäistä.
Tuottajille ei tule mitään
Jokainen maakunta on tehnyt alueellisen siirtymäsuunnitelman, jonka mukaan rahastosta myönnetään tukea.
Marko Vainionpää oli mukana työryhmässä, joka teki Etelä-Pohjanmaan maakunnan siirtymäsuunnitelmaa.
&#8211; Koneyrittäjiä oli siinä mukana, mutta todettiin, ettei ole mitään hyötyä. Luultiin, että rahaa voi käyttää turvetuottajille, kun elinkeino menee alta. Maatalousministeri Antti Kurvinenkin sanoi, että turvetuottajat saavat rahaa. Ei tule turvetuottajille mitään.
Romutuspalkkiorahat loppuivat
Osa alan osaajista on jo lopettanut tuotannon. Yksi heistä on Suomen turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hanna Haavikko.
&#8211; Viime vuosi oli ensimmäinen kesä 30 vuoteen, että ei tuotettu. Eikä tulla tuottamaan.
Hänen mukaansa JTF-rahasto ymmärrettiin väärin.
&#8211; JTF ei voi antaa yksittäiselle henkilölle kompensaatiota. Rahasto itse määrittää kriteerit. Ely-keskukset hakevat vaihtoehtoja, mihin rahaa voi käyttää. Ei tämä ole turvetuottajalle oikeudenmukainen siirtymä.
Ainoa konkreettinen tuki turvetuottajille oli romutuspalkkio.
&#8211; Siinäkin raha loppui kesken parin viikon jälkeen. Osa kalustoaan romuttaneista tuottajista ei saanut korvauksia, kun rahat loppuivat kesken, sanoo Haavikko.
Ilman turvetta ei selvitä
Haavikko ja Vainionpää kaipaavat alalle varmuutta tulevaisuudesta. Turvetta tarvitaan.
&#8211; Afryn raportti tuli viime viikolla. Siinä tutkittiin kotimaisen polttoaineen riittävyyttä vuoteen 2028 saakka. Puuta ei tule Venäjältä, ja Baltian puulle on muitakin ottajia. Esimerkiksi tanskalaiset ovat jo kysyneet haketta. Raportin johtopäätös oli, että ilman turvetta Suomessa ei selvitä. Polttamalla tullaan edelleen tekemään lämpöä, kertoo Vainionpää.
&#8211; Elämme markkinataloudessa. Jos on kysyntää, on tarjontaa. Jos on pitkäaikaisia sopimuksia, turvetta tuotetaan. Jos ei ole varmuutta, niin ei kannata ottaa riskiä. Pala- ja kuiviketurpeista on kova kysyntä. Kysyntään ei pystytä vastaamaan, toteaa Haavikko.
Palaturvetta tarvitsevat muun muassa kuntien lämpövoimalaitokset.
&#8211; Niiden kattilat ovat sellaiset, etteivät ne voi kokonaan siirtyä irti turpeesta ilman isoja investointeja. Investointikustannukset kuluttajat joutuisivat maksamaan kohonneina kuluina.
Ympäristöministeriö lopetettava
Haavikkoa ihmetyttää nykypolitiikan ristiriitaisuus.
&#8211; Turvetta ei saisi nostaa, mutta metsiä pitäisi istuttaa. Se vaatii turvetta. Hiilenkierto perustuu uusien taimien istutuksiin, ja taimet kasvatetaan turpeessa.
Tarve turpeen tuotannolle varsinkin kasvu- ja kuiviketurpeen osalta on suuri.
&#8211; Nyt ei ole sellaista toimintaympäristöä, että se tuotanto olisi mahdollista. Kasvu- ja kuiviketurve saadaan tuotantoalueen pinnasta. Luvitus on minimissä. Pinta-alat pienenevät, raaka-aineen saatavuus vähenee, Haavikko listaa.
Vainionpää aikoo jatkaa turvetuotantoa ja sanoo, että ne tuottajat, jotka jatkavat, kaipaavat arvostuksen palauttamista.
&#8211; Toivon, että perussuomalaiset on tulevassa hallituksessa. Lisäksi toivon, että ympäristöministeriö lopetetaan. Siellä ei tehdä Suomen kannalta hyviä päätöksiä. Ei jokin valtiollinen instanssi voi olla niin puolueellinen kuin ympäristöministeriö nyt on.
&nbsp;

Turvetuottajille ei tule rahaa korvaamaan turpeen alasajoa – rahat menevätkin julkiselle sektorille

Turvetuotanto jatkuu Suomessa tulevinakin kesinä, ainakin jonkin verran. Valtio on varannut energiaturvetta seuraaviksi kuudeksi vuodeksi. Tänä kesänä Huoltovarmuuskeskus osti energiaturvetta noin 2 terawattitunnin (TWh) edestä. Aiemmat päätökset turpeen käytön lopettamisesta ja palkkiot koneiden romuttamisesta ovat nyt hiljentyneet lumien alle. Epätietoisuus tulevaisuudesta saa turvetuottajia siirtymään edelleen alalta pois. Pitkäaikaisia energiapoliittisia suunnitelmia kaivataan. Suomi voisi olla turpeen avulla energiaomavarainen.

Valtion Huoltovarmuuskeskus osti menneenä kesänä Neovalta (ent. Vapo) turvetta noin 2 terawattitunnin (TWh) edestä. Se tarkoittaa noin kahta miljoonaa kuutiota jyrsinturvetta tai reilua 1,5 miljoonaa kuutiota palaturvetta.
Turvetta varaudutaan pitämään aumoissa otettavissa käyttöön vuoteen 2028 saakka. Talven mittaan varastoja käytetään tarpeen mukaan ja täydennetään taas kesällä. Yksityisten turvetuottajien kanssa Huoltovarmuuskeskus ei tehnyt kauppoja.
Kahden kuukauden varasto
Määrän riittävyys riippuu talven aiheuttamasta tarpeesta varastojen käyttöönottotilanteessa.
&#8211; Karkeasti olemme arvioineet, että polttoturpeen vuosikäyttö voisi olla noin 8-10 TWh. Käyttö painottuu talvikuukausiin, joten siten varasto vastannee lämmityskaudella noin kahden kuukauden tarvetta, kertoo polttoainehuollon johtava varautumisasiantuntija Pia Oesch Huoltovarmuuskeskuksesta.
Huoltovarmuuskeskus suunnittelee varastoivansa turvetta vuodet 2022-2028. Varastossa olevaa turvetta kierrätetään tuona aikana.
&#8211; Otetaan vanhaa turvetta käyttöön ja täydennetään uutta lisää tilalle. Virallisesti varastomäärän tavoitetta tarkistetaan alkuvuodesta, mutta henkilökohtaisen arvioni mukaan täydennystarvetta ensi kesänä jonkin verran on. Täydennystarve riippuu toki myös siitä, joudutaanko nykyisiä varastoja ottamaan käyttöön alkaneella lämmityskaudella, Oesch jatkaa.
Huoltovarmuuskeskus ostaa kaiken haluamansa turpeen Neovalta.
&#8211; Varastoa ylläpidetään seuraavat vuodet, jotta olemme varautuneet niin Venäjän tuonnin kuin fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen energiatuotannossa.
Pitkäaikaisia suunnitelmia kaivataan
Neovan turvetuottajille Huoltovarmuuskeskuksen turveostot tietävät sitä, että työt jatkuvat. Tosin jos varastoja ei käytetä, ei täydennyksiäkään tarvita.
Neova päätti viime vuonna lopettaa turvetuotannon ja on tarmokkaasti myynyt pois omistamiaan turvenevoja. Päästökaupan vuoksi turpeesta on tehty voimaloille kallis polttoaine. Myös maan hallitus on koettanut kiivaasti ajaa turvetuotannon alas, mutta muuttunut maailmantilanne on osoittanut, kuinka tärkeää kotimaisen energian käyttö on.
Epätietoisuus tulevaisuudesta kalvaa. Alalla kaivataan selkeää pitkäaikaista suunnitelmaa. Tuhansia työllistävä ala ei voi odotella joka kevät tietoa siitä, saako kesällä tuottaa turvetta vai ei. Perussuomalaiset haluavat turpeen pysyvän yhtenä tärkeänä osana energian kokonaiskuvassa.
Turve käytetään lämmitykseen
Turpeella pystytään tuottamaan sekä lämpöä että sähköä. Valtion polttoturpeen varmuusvarastot on tarkoitettu vain lämmöntuotannon mahdollistamiseksi vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, ei sähköntuotantoon.
&#8211; Valtion polttoturpeen varmuusvarastot ovat viimesijainen polttoaine, jonka tarkoitus on turvata yhdyskuntien, eli käytännössä kaukolämpöverkkojen, lämmitys, jos toimijan polttoaineen saanti, sen omat polttoainevarastot ja polttoaineiden hankinta eivät ole riittävät, sanoo vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
&#8211; Noin 2 TWh:n varmuusvarastot eivät missään tapauksessa riitä kaikille turpeen käyttäjille eivätkä koko lämmityskauden ajaksi, mutta kun vuonna 2021 turpeen koko energiakäyttö oli noin 10 TWh, niin kyllä näistä pieneksi avuksi on. Toki on muistettava, että valtion varmuusvarastoja on &#8221;harvemmassa&#8221; kuin normaaleja kaupallisia varastoja olisi, eli logistiikka tulee haasteellisemmaksi, kun alueelliset erot ja saatavuus korostuvat, jatkaa Nieminen.
Turve on aumoissa eri puolilla Suomea
Valtion ja valtionyhtiöiden poukkoileva toiminta jatkunee poukkoilevana edelleenkin. Neovan turveurakoitsijat eivät ole vielä saaneet tietoa siitä, minkä verran ensi kesänä on tarkoitus nostaa.
Viime keväänä tavoitteet muuttuivat parin viikon välein. Aluksi ei ollut tarkoitus nostaa juuri yhtään, loppukesästä turvetta haluttiin ylös niin paljon kuin mahdollista ja aumoihin sai kasata myös normaalia kosteampaa turvetta.
Huoltovarmuuskeskuksen ostoista uutisoi ensimmäisenä JP-Kunnallissanomat.
&nbsp;

Turvetta nostetaan ensi kesänä – tulevaisuus silti avoinna

Maatilat joutuvat nyt miettimään vaihtoehtoja korvaamaan turvetta. Viime kesänä nostettu kuiviketurve ei kata koko talven tarvetta. Myös kasvihuoneet tarvitsisivat kasvuturvetta.

Suomen Uutisten tavoittamat turvetuottajat Etelä-Pohjanmaalta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kymenlaaksosta kertovat, että kuiviketurpeesta tulee pulaa talvella koko Suomessa. Vanhoja varastoja ei ole, ja viime kesänä ei turvetta noussut riittävästi märän kesän, tuotantoalueiden vähenemisen ja hallituksen tekemien päätösten vuoksi. Tuottajat toivovat, että hallitus tekisi päätöksensä perustuen tieteeseen ja tutkimukseen, ei ideologiaan.
Kuiviketurve on osa Suomen ruokaturvallisuutta ja siksi niin tärkeä. Perussuomalaiset ajaa turvetuotannon jatkamista.
Elinehto ruoantuotannolle
Kuiviketurvetta nostettiin alle tavoitteiden kautta Suomen. Osassa maata sateet häiritsivät, ja kaikkialla isona ongelmana ovat vanhat tuotantoalueet. Ympäristöturvetta eli kuivike- ja kasvuturvetta saadaan ensimmäiset vuodet, kun uusi neva avataan. Sitä on paikasta riippuen puolesta metristä kahteen metriin. Sen alla ovat energiaturpeeksi kelpaavat kerrokset, joista voidaan nostaa turvetta 20-40 vuotta.
Koska maan hallitus halusi lopettaa turvetuotannon, uusia nevoja ei ole avattu. Vanhoista nevoista nousee pääosin vain energiaturvetta.
Kuiviketurpeen käyttö on elinehto suomalaiselle puhtaalle ruoantuotannolle. Turve imee hyvin kosteutta, eivätkä siinä viihdy bakteerit, koska se on hapanta. Eläimet pysyvät terveempinä, ja antibioottien käyttö vähenee.
Onnistuneen viljasadon ansiosta tilat ovat saaneet olkia, joilla pystytään osittain korvamaan turvetta. Kaikkiin tarkoituksiin ja kaikille eläimille olkea ei kuitenkaan voi käyttää. Turvetta tarvitaan.
Turpeen loppumista pelätään
Yrittäjä Ari Niemi on tuottanut turvetta 45 vuotta Kouvolan lähellä. Kymenlaaksoa sateet eivät kiusanneet tänä kesänä. Tuotanto loppui vasta kaksi viikkoa sitten, ja kenttiä kunnostetaan parhaillaan ensi kautta varten.
&#8211; Me nostettiin mitä kerittiin. Karjatilat ovat täältä lähes loppuneet, ja kuiviketurve menee hevostiloille pitkin maakuntaa. Porvooseenkin vein hiljattain. Siellä pelättiin, että turve loppuu, hän sanoo.
Hän muistuttaa myös energiaturpeen tärkeydestä lämmöntuotannossa ja kattilanhoitoaineena lämpövoimaloissa.
&#8211; Kattilat syöpyvät pelkällä puulla. Turpeessa on rikkiä, joka syö puunkuorta ja haketta poltettaessa syntyvää klooria, ja kloori puolestaan hävittää rikkiä. Näin turve ja puu palavat puhtaammin yhdessä. Tämä pitäisi ymmärtää, hän painottaa.
Turpeen tulevaisuus huolettaa
Pohjois-Pohjanmaalla kuiviketurvetta saatiin vain viidesosa tavoitteesta.
&#8211; Alueet ovat pienentyneet, kun uusia soita ei ole avattu, ja kesäkin oli huono, kertoo toimitusjohtaja Hannu Isokääntä Megaturve Oy:stä Merijärveltä. Yritys myy turvetta Rovaniemen ja Jyväskylän välille, varsinkin Oulun, Kainuun ja Länsi-Lapin alueille. Kasvuturvetta se vie kotimaan lisäksi myös Keski-Eurooppaan.
Kotimaassa asiakkaina ovat lehmä- ja mullitilat sekä hevostallit.
&#8211; Paljon on kysytty, löytyykö turvetta tulevaisuudessa. Kyllä tulee pula hyvästä kuiviketurpeesta. Yksi tilallinen Kalajoelta sanoi, että hänen pitäisi kerätä kaikki Kalajoelta löytyvät oljet, jotta selviäisi ilman turvetta. Eihän sellainen ole mahdollista, ja olkea ei voi kaikissa kohteissa käyttää. Kuiviketurpeelle on kova tarve.
Turvetta tarvitaan, jos halutaan säilyttää oma ruoantuotanto. Turve on myös hyvä maanparannusaine.
Isokääntä arvioi yrityksensä myyvän jouluun mennessä kesällä nostetut kuiviketurpeet.
&#8211; Meillä on yhteistyökumppaneita, joiden turvetta välitetään kauempaa.
Kasvuturvetta viety ulkomaille
Turpeen varaan ei Megaturpeessa kauaa enää lasketa.
&#8211; Omilla pojilla olisi intoa alkaa alalle, mutta nyt katsellaan muita aloja, kun ei uusia alueita avata.
Yritys on myynyt 23 vuotta kasvuturvetta Hollantiin.
&#8211; Se on siellä korvaamatonta, ja sitä tarvitaan miljoonia kuutioita. Sielläkin ollaan huolissaan, mitä Suomen turvealalla tapahtuu.
Hollannin lisäksi Megaturve on myynyt turvetta Saksaan ja perinteiseen turvemaahan Irlantiin.
&#8211; Sielläkin töppäilivät turpeen lupien kanssa. Aiemmin myivät Irlannista 2,5 miljoonaa kuutiota vuosittain turvetta ulos, nyt ostavat 750 000 kuutiota omiin kasvihuoneisiinsa.
Osataan sitä möhliä siis muuallakin.
Kasvun verran nostoa
Isokääntä toivoo, että turve luokiteltaisiin uusiutuvaksi ja päästömaksusta korvattaisiin kompensaatiota kansallisesti.
&#8211; Sallittaisiin kasvun verran nostoa, se olisi kestävällä pohjalla. Ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan. Nyt sopimukset ovat vain vuodeksi.
Hän vaatii myös, että tieteen ja tutkimuksen pitäisi ohjata päätöksentekoa, ei ideologian.
&#8211; Suot kasvavat joka vuosi, ja sitä ei hyväksytä uusiutuvaksi! Maakaasua saa käyttää, turvetta ja puuta ei saisi. Ennen kuin lopetetaan edellinen, pitäisi olla seuraava asia mietittynä, ettei jouduta kriisitilanteeseen niin kuin nyt.
Hän toivoo myös nopeampaa lupien käsittelyä.
&#8211; Nyt voi mennä 10 vuotta ennen kuin uuden alueen saa luvitettua. Ei yksityisellä firmalla ole varaa odotella.
Ensi talvena Suomeen tuotaneen kuiviketurvetta Virosta ja Ruotsista, joissa turve katsotaan uusiutuvaksi ja joissa sen tuotanto jatkuu normaalisti. Toinen asia on se, riittääkö naapureilta turvetta tänne ja mihin hintaan.
&nbsp;

Vihreä ideologia sekoitti pakan: Kuiviketurvetta ei riitä maatiloille koko talveksi

EU suunnittelee nyt ympäristöturpeen eli kasvu- ja kuiviketurpeen käytön kieltämistä. Perussuomalaisten europarlamentaarikot Teuvo Hakkarainen ja Laura Huhtasaari pitävät tilannetta Suomen kannalta katastrofaalisena ja pelkäävät, ettei nykyhallituksella ole tahtoa jarruttaa kieltoa.

&#8211; Suomi on jo kuristanut turvetuotannon olemattomiin, nyt EU ajaa täyskieltoa. Tilanne on katastrofaalinen, painottaa europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen.
Hän on huolissaan alan yrittäjistä sekä Suomen hallituksen selkärangattomuudesta.
&#8211; Turvetuottajat on ajettu ahdinkoon. Edes heille luvattuja minimaalisia korvauksia ei ole lupauksista huolimatta maksettu. EU:n ajama täyskielto todennäköisesti toteutuu, eihän mateleva Suomen hallitus ole tähänkään asti uskaltanut ajaa maamme etua missään asiassa.
Ilmastoa tällä ei pelasteta
Samalla linjalla on myös Laura Huhtasaari.
&#8211; Kasvuturve on Suomen puutarha-alalle erittäin tärkeää, eikä sen kielto aiheuta kuin vaikeuksia ja työpaikkojen menetyksiä. Ilmastoa sillä ei pelasteta. Suomen hiilidioksidipäästöt ovat noin promillen globaaleista päästöistä. Kuten olemme lukeneet, yksi puolalainen hiilivoimala on koko EU:n suurin yksittäinen saastuttaja.
Kasvuturpeelle suuri tarve Euroopassa
EU:sta eronneessa Englannissa sekä Irlannissa, jossa turvetuotanto jo lopetettiin kokonaan, joudutaan miettimään asiaa uudelleen. Niihin viedään nyt kasvuturvetta muualta laivalasteittain. Kasvuturpeen kulutus Euroopassa on noin 30 miljoonaa kuutiota vuodessa. Sitä tarvitaan kasvualustoihin, jotka ovat 90-prosenttisesti turvetta. Osa siitä tulee Suomesta.
Neovan, entisen Vapon, turvetuotanto Suomessa oli tänä kesänä noin 3 miljoonaa kuutiota, josta valtaosa on kasvu- ja kuiviketurvetta. Ruotsissa ja Virossa Neova tuotti kummassakin yli miljoonaa kuutiota ympäristöturpeita.
&#8211; Ruotsissa tuotettiin jonkin verran myös palaturvetta aktiivihiilen raaka-aineeksi Hollantiin, kertoo Neovan viestintäjohtaja Ahti Martikainen.
Suomessa käytetään vuosittain noin puoli miljoonaa kuutiota kasvuturvetta ja 1,5 miljoonaa kuutiota kuiviketurvetta. Loput myydään ulkomaille.
Kasvihuone- ja puutarhaviljely vaarassa
Kasvuturve on tärkeää kasvihuone- ja puutarhaviljelyssä sekä puuntaimien tuotannossa. Kauppapuutarhaliiton teettämän kyselyn mukaan 90 prosenttia liiton jäsenistä joutuu lopettamaan tuotantonsa, jos Suomesta ei saa kasvuturvetta. Ympäristöturvetta käytetään eläintiloilla kuivikkeena, ja sitä pidetään yhtenä syynä Suomen vähäiselle antibioottitarpeelle eläintuotannossa. Turpeessa eivät bakteerit viihdy.
Uhka turpeelle sisältyy EU:ssa elokuun puolivälissä tehtyyn delegoituun asetus kakkoseen, joka liittyy rahoituksen taksonomiaan. Asetuksen pohjapaperissa mainintaan, että turvetuotanto voi aiheuttaa merkittävää haittaa. Jos rahoituksen taksonomiaan otetaan käyttöön liikennevalot, turpeelle tulisi punainen valo, mikä tarkoittaa, että turvetta ei pitäisi korjata eikä käyttää mihinkään. Jos jokin ei ole ”kestävää”, toimialan rahoitus vaikeutuisi tai kallistuisi.
&#8211; Teemme sen, minkä suinkin voimallamme voimme. Tällä hetkellä näyttää siltä, että jäämme tässäkin yksin. Ilmastohulluuden nimissä tehtävä tuhotyö jatkuu, huokaa Hakkarainen.
Maatalouspolitiikan tulisi olla kansallisissa käsissä
Huhtasaari epäilee, etteivät perussuomalaismepit Brysselissä pysty tekemään asialle paljoakaan.
&#8211; Euroopan parlamentissa enemmistö suhtautuu moisiin kieltoihin myönteisesti. Ainoa toivo on, että neuvostokäsittelyssä Suomi pyrkisi jarruttamaan tätä. Pahoin pelkään, ettei nykyhallitus sellaista kuitenkaan tekisi.
Huhtasaaren mielestä asioiden pitäisi olla kansallisessa päätösvallassa.
&#8211; Seuraavan kerran kun perussopimuksista neuvotellaan, Suomen pitää vaatia maatalouspolitiikan kansallistamista. Nykyinen kehityssuunta on meille kestämätön, Huhtasaari varoittaa.
&nbsp;

EU uhkaa omaa ja Suomen ruoantuotantoa – Huhtasaari ja Hakkarainen: ”Ilmastohulluuden nimissä tehtävä tuhotyö jatkuu”

turvetuottajat

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”

Turvetuottajille ei tule rahaa korvaamaan turpeen alasajoa – rahat menevätkin julkiselle sektorille

Turvetta nostetaan ensi kesänä – tulevaisuus silti avoinna

Vihreä ideologia sekoitti pakan: Kuiviketurvetta ei riitä maatiloille koko talveksi

EU uhkaa omaa ja Suomen ruoantuotantoa – Huhtasaari ja Hakkarainen: ”Ilmastohulluuden nimissä tehtävä tuhotyö jatkuu”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025