Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

turveyrittäjät

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela haluaa seuraavaan hallitusohjelmaan selkeät kirjaukset turvealan tulevaisuudesta. Turveala on ollut kuluneella hallituskaudella myllerryksessä, eikä alan yrittäjillä ole varmuutta tulevasta tilanteessa, jossa jopa elinkeinoministerin suulla on <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_169+2022+2.5+2+2.aspx">todettu</a>, että kaikki mahdollinen turve tarvitaan tulevaa talvea varten.
&#8211; Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitusohjelmassa energiaturpeen käyttö haluttiin vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Tuo tavoite olisi turpeen huonon imagon ja korkean päästökauppahinnan takia toteutunut ilman minkäänlaisia ylimääräisiä toimiakin. Veronkorotuksilla ja ilmastoaktivisteja kuuntelemalla aiheutettiin lähinnä turvautumista venäläiseen tuontipuuhun ja vaikeuksia kotieläin- ja puutarhayrittäjille, Jari Koskela tuhahtaa.
Turpeen osuus energiatuotannosta on viime vuosina ollut 3-4 prosenttia. Koskelan mielestä alasajoa ei pidä tehdä ennen kuin on saatavilla riittävästi toimitusvarmaa ja kotimaista vaihtoehtoa. Nyt polttoon ajautuu yhä enemmän kotimaista ainespuuta. Vaikka energiaturpeen käyttö lopulta väheneekin, on energiaturvetta Koskelan mukaan jatkossakin nostettava huoltovarmuuspolttoaineeksi.
&#8211; Energiapalettimme on murroksessa, ja polttoon perustumattomien tuotantomuotojen osuus kasvaa. Sen sijaan kuivikkeena ja kasvualustana turve on edelleen korvaamatonta. Ei ole nähtävillä, että niille olisi tulossa yhtä laadukasta ja kotimaista vaihtoehtoa, Koskela muistuttaa.
Turpeesta tehtävä keskeinen vientituote
Kiertotalous on yksi 2000-luvun megatrendeistä, ja turpeella on siinä merkittävä rooli. Lannan ravinteita ja nestettä sitonutta kuiviketurvetta voidaan esimerkiksi käyttää luomulannoitteiden raaka-aineena. Turvelanta parantaa maaperän pieneliötoimintaa. Turve parantaa myös kompostien toimintaa, ja sitä voidaan käyttää öljyvahinkojen torjunnassa.
&#8211; Euroopan unionista tulee tällä hetkellä paljon säätelyä maa- ja metsätalouteen. Kaikkia vaatimuksia ei ole yksinkertaisesti edes mahdollista toteuttaa ilman turvetta. Kasvuturpeessahan esimerkiksi puuntaimet kasvavat. Suomi voisi aivan hyvin viedä kasvuturvetta muualle Eurooppaan, jotta siellä voisivat lisätä hiilinieluja. Meillä Suomessa metsienhoito jo osataan, Koskela toteaa.
Turpeen osuus kaikista kasvualustoista maailmassa on ollut noin 70 prosenttia. Kasvuturvetta käytetään maailmassa 40-50 miljoonaa kuutiota, ja sen käytön odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Koskelan mukaan Suomen olisi tartuttava näihin kasvunäkymiin ja tehtävä turpeesta Suomelle keskeinen vientituote.
Turveyrittäjille luotava kannattava toimintaympäristö
Koskelan mielestä tulevaa talvea varten on ensisijaisesti otettava jo luvitetut turvetuotantoalueet käyttöön. Pidemmällä tähtäimellä on varmistettava, että turvetuotannolle myönnetään myös riittävästi uusia lupia eikä takerruta pelkästään vihreiksi selitettyjen hankkeiden etusijamenettelyyn.
Vaikka energiaturpeen osuus väheneekin, on muiden turvetuotteiden mahdollisuuksiin nyt uskottava. Myös EU:n ruokaturvaa, eläinterveyttä ja ruoantuotannon kestävyyttä peräänkuuluttava Pellolta pöytään -strategia antaa odottaa turpeelle valoisampaa tulevaisuutta.
&#8211; Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on selkeästi linjattava turvetuotannon jatkosta ja luotava turveyrittäjille aidosti kannattava toimintaympäristö, Koskela painottaa.
&nbsp;

Uuden hallituksen on varmistettava turvealan tulevaisuus

Vuoden 2023 talousarviossa esitetään noin 30 miljoonaa euroa turveyrittäjien avustamiseksi. Summa kuuluu turvealalle suunnattuun tukipakettiin, josta toiset 30 miljoonaa käytettiin turvetuotantokoneiden romutukseen.

Vuodelle 2023 osoitettu potti on tarkoitettu turvetuotannosta luopuville yrittäjille. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela suuntaisi tuen ennemmin turvetta käyttäville lämpölaitoksille.
&#8211; Hallituksen politiikka turpeen suhteen on kestämätöntä ja käsittämätöntä. Keskellä energiakriisiä meidän pitäisi lisätä turvetuotantoa eikä pyrkiä erilaisin porkkanoin sitä vähentämään, Koskela jyrähtää.
Hallituksen puheet ja teot ristiriidassa
Koskela kummeksuu hallituksen toimintatapaa, jossa etenkin keskustan suulla puhutaan kauniisti turvetuotannon puolesta, mutta teoilla jatkuvasti vaikeutetaan turvetuotannon toimintamahdollisuuksia.
&#8211; Tässä tilanteessa oikea tapa toimia olisi ohjata luopumistukeen suunnatut rahat turvetta käyttäville lämpölaitoksille. Tämä kompensoisi niiden korkeita kustannuksia ja parantaisi turpeen tuotantonäkymiä jo ensi vuonna, edustaja Koskela huomauttaa.
&nbsp;

Koskela vaatii turveyrittäjien tuen uudelleenkohdistamista turvetta käyttäville lämpölaitoksille: Turpeen tuotantonäkymät paranisivat jo ensi vuonna

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pohtii, onko hallitus tosissaan, aidosti ja kaikki keinot käyttäen varmistamassa Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta.

Torstain kyselytunnilla kansanedustaja Jari Koskela kysyi elinkeinoministeri Mika Lintilältä vahvistusta väitteelle, jonka mukaan Suomeen tuotaisiin muun muassa Niiralan tullin kautta kymmeniä perävaunulastillisia sahanpurua päivässä.
&#8211; Onko nyt niin, että tällä purulla, joka ei kuulu pakotteiden piiriin, korvataan turvetta ja haketta? edustaja Koskela kysyi.
Onko verotukseen mahdollista saada helpotuksia?
Ministeri Lintilä myönsi kuulleensa samat tiedot tullitariffien kiertämisestä ja lupasi tarkistaa tilanteen. Aiheesta on kirjallisesti kysynyt myös perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen toinen varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas.
Kansanedustaja Koskela tiedusteli ministeriltä myös aiemmin annettuja ristiriitaisiakin lausuntoja siitä, aiotaanko venäläinen hake korvata kotimaisella turpeella vai meneekö ainespuuta energiaksi.
&#8211; Kiinnostaa tietenkin vielä se kysymys, että jos suomalaista puuta käytetään, onko verotukseen mahdollista tehdä joitakin helpotuksia? Koskela lisäsi kysymyksensä loppuun.
Ministeri ei puheenvuorossaan antanut suoraa vastausta kysymykseen, mutta kehotti lämpölaitoksia suunnittelemaan toimintaansa sellaiseksi, että ne pystyvät turvaamaan energiantuotannon myös tulevaisuudessa. Verotuksen suhteen tilannetta on ministerin mukaan selvitettävä.
Onko hallitus turvevastaisten voimien vanki?
Vaikka myös hallituksen suunnalta on viime kuukausina kuulunut turvetuotannon puolesta puhuvia ääniä, toivoo kansanedustaja Koskela myös selkeitä toimia, joilla huoltovarmuutta parannetaan ja turpeen merkitys huomioidaan nykyistä paremmin.
&#8211; Nyt näyttää siltä, että hallitus on tässäkin tilanteessa turvevastaisten voimien panttivanki. Turvetta tarkastellaan vain ilmaston kannalta eikä riittävästi huomioida sen muita vaikutuksia ja kykyä turvata energiaomavaraisuuttamme. Pitäisi kuunnella muitakin asiantuntijatahoja kuin ilmastopaneelia, Koskela korostaa.
Jari Koskela on ehdottanut muun muassa jo luvitettujen turvealueiden pikaista käyttöönottoa. Jotta näitä alueita voi ottaa käyttöön, olisi turveyrittäjille taattava vähintään viiden vuoden tulevaisuudennäkymät.
&nbsp;

Huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvitaan lisää tekoja –  ”Venäläinen sahanpuru ei ole vaihtoehto”

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan nykyhallituksen leväperäisestä talouspolitiikasta, joka on jättämässä seuraavan hallituksen ongelmaksi ennennäkemättömän suuren velkasalkun.

Valtion velka on jo nyt 130 miljardia ja ensi vuoden jälkeen ainakin 144 miljardia. Arvioiden mukaan velkaa olisi vuonna 2026 ainakin 165 miljardia.
&#8211; Hallitus ottaa paljon velkaa kehysten ulkopuolelta. Koronan ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten takia tämä on osin perusteltua. Kehysten ulkopuolella oleva velka on kuitenkin velkaa siinä missä muukin velka. Jostain on löydettävä myös aitoja säästöjä. Se, että hallitukset vuodesta 2009 asti ovat tehneet alijäämää, ei ole peruste jatkaa massiivista velanottoa. Taloutta on tasapainotettava, vaati kansanedustaja Jari Koskela.
Säästöjä haitallisista menoista
Koskela esitti talouden tasapainottamisen keinoiksi esimerkiksi kalliin ja tarpeettoman oppivelvollisuusuudistuksen perumista sekä kehitysavun leikkaamista ja uudelleensuuntaamista. Näitä varoja olisi syytä käyttää ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen Suomessa ja humanitääriseen apuun paikan päällä. Kehitysapu Venäjän toimia tukeviin maihin olisi syytä lopettaa välittömästi.
&#8211; Julkisen sektorin johtajuuteen ja esimiestaitoihin pitää panostaa. On tutkimuksia, joiden mukaan huonolla johtajuudella menetetään jopa kymmenen prosenttia yhteisöjen liikevaihdosta. Lisäksi OECD:n tutkimuksen mukaan Suomen olisi mahdollista saavuttaa nykyinen julkinen palvelutuotos teoreettisesti jopa 35 prosenttia pienemmällä panostuksella, Koskela sanoi.
Puolustuspanokset tärkeitä
Koskelan mielestä käsittelyssä olevassa esityksessä on kannatettaviakin osia. Perussuomalaiset pitävät aivan oikeana panostettavia miljardeja maanpuolustukseen ja asevoimiin. Turvallisuudesta huolehtiminen on valtion perustehtävä, josta ei pidä enää yhtään tinkiä. Myös TKI-panostukset ovat oikeansuuntaisia. Uusia teknologioita ja innovaatioita kehittämällä Suomi saa lisää vientituotteita myös vihreän siirtymän osalta.
Moraalisesti ainoa oikea vaihtoehto perussuomalaisten mielestä on, että Suomen on heti irrottauduttava venäläisestä tuontienergiasta. Nyt jos koskaan pitää panostaa kotimaisiin ja juuri nyt käytössä oleviin resursseihin. Suomen on turvauduttava niin mittaviin turvealueisiin kuin metsiinsäkin.
&#8211; Perussuomalaiset kannattaa toimia, joilla turvataan kotimainen energiaomavaraisuus, mutta on muistettava pitää jalat maassa. Nyt välittömästi olisi esimerkiksi luotava turveyrittäjille sellainen toimintaympäristö, että jo luvitetut turvealueet voitaisiin ottaa käyttöön. Niitä on noin 30 000 hehtaaria.
&#8211; Tässä tilanteessa myös ruokaomavaraisuuden merkitys kasvaa. Maatalouden kriisi on ratkaistava, ja pellot täytyy pitää viljeltyinä. Myös turvepellot, jotka tuottivat viime kesänä parhaan sadon, Koskela kertoi.
Hiilineutraalisuustavoite EU:n tasolle
Vihreän siirtymän suhteen Suomi voisi aivan hyvin siirtää hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2050 eli samalle viivalle käytännössä kaikkien muiden EU-maiden kanssa. Suomella ei ole mitään perustetta harjoittaa maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, varsinkaan kun kansalle tulee siitä kohtuuttoman iso lasku. Perussuomalaiset ovatkin esittäneet helpotuksia liikennepolttoaineiden verotukseen. Dieselajoneuvojen käyttövoimaverolle ei enää ole perusteita.
&#8211; Vaikka nyt korostatte ennätyskorkeita työllisyyslukuja, on todellisuus toisenlainen. Tehtyjen työtuntien määrä on laskussa, vaikka työllisten määrä nousee. Tämä ei ole kestävä suunta. Julkinen taloutemme ei tämän hallituksen politiikalla tule tervehtymään. Hallituksen työllisyystoimet, sote-uudistus ja elpymispakettirahoitteiset hankkeet kasvattavat varmasti menoja, sen me tiedämme, mutta on äärimmäisen epävarmaa, saadaanko niiden avulla säästöjä tai kestävää kasvua.
&#8211; Mieleeni on jäänyt valtiovarainministerin lausahdus viime vuodelta, että nyt on jo otettu lasten säästöpossutkin käyttöön. Tuo oli tilanne ennen Venäjän sotaa. Nyt tilanne on pahempi. Uskon, että meidän ei täytyisi turvautua lasten säästöpossuihin eikä jättää tuleville sukupolville ja hallituksille näin massiivista velkavuorta, jos vain toteuttaisimme perussuomalaisen vaihtoehdon ja laittaisimme asioita tärkeysjärjestykseen, Koskela vetosi hallitusta muuttamaan suuntaansa.
&nbsp;

Seuraavalle hallitukselle jäämässä ennennäkemätön velkasotku – ”Julkinen taloutemme ei tämän hallituksen politiikalla tule tervehtymään”

Kiristynyt kansainvälispoliittinen tilanne on tuonut jälleen keskiöön energiakysymykset, eritoten omavaraisuuden. EU:n tavoitteena on lopettaa turpeen käyttö kokonaan. Turvealan yrittäjien ahdinkoa huolestuneena seurannut europarlamentaarikko Laura Huhtasaari tiedustelee EU-komissiolta, onko muuttunut maailmanpoliittinen tilanne ollenkaan vaikuttanut sen turvepolitiikkaan.

Turpeen osuus Suomen kokonaispäästöistä on 12 prosenttia, kun sen osuus energiantuotannosta on 4 prosenttia. Suomen raakaöljystä kaksi kolmasosaa, kivihiilestä noin puolet ja maakaasusta noin kaksi kolmasosaa tuotiin vuonna 2020 Venäjältä.
– Olen huolella seurannut keskustelua siitä, kuinka turveyrittäjien ahdinko kasvaa, vaikka tarvitsisimme jokaisen omavaraisen energiamuodon. Nyt ei ole aika ajaa yhtään omaa energiantuotantomuotoa alas, toteaa europarlamentaarikko Laura Huhtasaari.
Energiantuotanto kansallisiin käsiin
Huhtasaaren kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, onko EU-komissiolla suunnitelmissa antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle osana jäsenmaiden energiapalettia ja epävarmaa poliittista tilannetta, vai onko EU-komission kanta turpeen käyttöön edelleen ennallaan.
Huhtasaari on aina korostanut, että niin energiantuotannon kuin myös maa- ja metsätalouspolitiikan tulisi olla täysin kansallisissa käsissä.
– Mielestäni nyt olisi aika lykätä kaikkia sellaisia uudistuksia, jotka voivat heikentää omavaraisuuttamme. Kun olemmekin yhtäkkiä kriisissä, huomataan, että perussuomalaisten väkevästi kansallista etua korostava sanoma onkin ajankohtaisempi kuin koskaan, päättää Huhtasaari.
&nbsp;

Huhtasaari: Aikooko EU-komissio antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle?

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela haluaa, että turvetuotanto käynnistetään uudelleen alueilla, joilla on luvat kunnossa ja alueilla, joilla turpeen nostaminen on jätetty kesken. Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa huomio on kiinnitettävä kunnianhimoisen ilmastopolitiikan sijasta talouden realiteetteihin.

Ukrainan sota on nostanut omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkityksen esiin aivan uudella tavalla. Suomessa on harjoitettu politiikkaa, joka on käytännössä tehnyt suomalaisista entistä vähemmän omavaraisia energian suhteen.
&#8211; Toimivia aloja on ajettu alas ilman, että niiden jättämälle energia-aukolle on ollut kotimaista korvaajaa. Energiaturvetuotannon määrän romahtaminen on käytännössä tehnyt meistä riippuvaisia esimerkiksi venäläisestä hakkeesta, Jari Koskela toteaa.
Jopa 10 000 hehtaaria suoalueita jäänyt kesken
Koskela huomauttaa, että turvetuotannon kannattavuuden romahdus on vienyt Suomen tilanteeseen, jossa monia jo aloitettuja suoalueita on jätetty kesken. Näitä on jopa 10 000 hehtaaria. Tällaisia kesken jääneitä alueita ei voi kasvattaa hiilinieluiksi, vaan ne pitää ensin nostaa loppuun saakka.
Kesken jääneiden turvealueiden lisäksi on yli 20 000 hehtaaria alueita, jotka ovat jääneet niin sanotusti lepotilaan. Näillä alueilla on tarvittavat luvat ja viranomaissuunnitelmat turpeen nostoon, mutta alan kannattavuuden romahtamisen takia ei ole yrittäjiä, jotka voisivat tuotannon aloittaa.
&#8211; Näillä kesken jääneillä ja levossa olevilla turvemailla on mahdollista aloittaa turvetuotanto, jos toiminta tehdään yrittäjille kannattavaksi. Tämä tarkoittaa vähintään kolmen vuoden sopimuksia turveyrittäjien kanssa sekä varmuutta vähintään 5-10 vuoden tulevaisuudennäkymästä, Koskela sanoo.
Koskela korostaa, että kotimaisiin energialähteisiin panostaminen tilanteessa, jossa riippuvuutta Venäjästä on vähennettävä, on ensiarvoisen tärkeää. On turvauduttava niihin energialäheisiin, joita Suomessa on saatavilla. Pelkästään uusiutuvilla energialähteillä ei pystytä varmistamaan, että Suomessa riittää lämpöä seuraavaksi talveksi.
Markkinatkaan eivät usko ylikireään ilmastopolitiikkaan
Kansanedustaja Koskela linjaa, että kunnianhimoisen ilmastopolitiikan sijaan nyt on kiinnitettävä huomio realiteetteihin. On jo nähtävillä viitteitä siitä, että markkinatkaan eivät usko ylikireään ilmastopolitiikkaan, kun päästöoikeuksien hinnat ovat tippuneet.
&#8211; Luvan saaneiden ja keskeneräisten turvetuotantoalueiden hyödyntäminen ei edes uhkaa hallitusohjelman kirjausta energiaturpeen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä, Koskela huomauttaa.
Kansanedustaja Jari Koskela aikoo jättää toimenpidealoitteen turvetuotantoalueiden käyttöönotosta. Koskela toivoo aloitteelle kannatusta huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta huolissaan olevilta edustajilta yli puoluerajojen.

Koskela ehdottaa luvan saaneiden turvetuotantoalueiden käyttöönottoa: Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan sijaan nyt on kiinnitettävä huomio realiteetteihin

Eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne vaatii, että Euroopan, mukaan lukien Suomen, on nyt ryhdyttävä päättäväisesti irtaantumaan venäläisestä energiasta ja muista huoltovarmuuden kannalta kriittisistä raaka-aineista. Riippuvuuden venäläisestä energiasta otti esiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa keskiviikkona.

&#8211; Suomen tilanne on vakava. Venäjältä tuodaan haketta, öljyä, kaasua, hiiltä ja mm. 80 % elintärkeiden kalium- ja typpilannoitteiden pääraaka-aineista. Lisäksi Venäjältä tulee tälläkin hetkellä 1 400–1 500 MW:n teholla sähköä, kommentoi kansanedustaja Lulu Ranne tiedotteessaan keskiviikkona.
Energian hinta nousee ilman viherverotustakin
Sähkön osalta on Ranteen mukaan huolehdittava siitä, että Suomi on se, joka vetää töpselin irti, ja on siihen valmis. Maamme energiahuolto tulee siten vaikeutumaan ja hinta nousemaan ilman kovaa viherverotustakin.
&#8211; Ukrainan presidentti on esittänyt taloudellisen isänmaallisuuden ohjelmaa, jolla alennetaan ukrainalaisten yritysten ja kansalaisten verorasitusta, mukaan lukien polttoaineiden arvonlisäverotusta.
&#8211; Suomenkin hallituksen on nyt viimeinkin laitettava asiat tärkeysjärjestykseen ja käynnistettävä toimenpiteet, joilla vähennetään tuontiriippuvuutta mm. palauttamalla kotimainen turve energiapalettiin. Kansalaisten ja yritysten kustannusrasitusta on helpotettava energian veronalennuksilla, Ranne vaatii.
Turvetuotannon alasajo on keskeytettävä 
Ranne huomauttaa, etteivät hallituksen turpeeseen kohdistuvat huoltovarmuustoimet ole toimivia. Ei Suomeen ole jäämässä turveyrittäjiä odottelemaan valtion huoltovarmuustilauksia.
&#8211; Turvetuotannon alasajo on keskeytettävä välittömästi, ja turve otettava täysimittaiseen ja kasvavaan käyttöön korvaamaan venäläistä tuontienergiaa.

Lulu Ranne: Suomen on irtauduttava venäläisestä energiasta – myös sähköstä

Kansanedustaja Minna Reijonen on seurannut huolestuneena Kalajoen suurta maastopaloa, jota ei vieläkään ole saatu hallintaan. Asiasta kirjallisen kysymyksen tehnyt Reijonen on huolissaan sekä maastopalojen sammuttamiseen tarvittavan kaluston riittävyydestä että ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuudesta tilanteessa, jossa turvetuotantoa Suomessa ollaan ajamassa alas.

&#8211; Suomessa on ollut viime aikoina maastopaloja, ja maastopalojen sammuttamiseen tarvitaan asiaankuuluvaa kalustoa, sanoo Reijonen.
Kalusto ja käyttäjät vähenevät turpeen alasajon myötä
Ellei paloja saada hallintaan, voi tilanne pahentua merkittävästi ja aiheuttaa monenlaista vaaraa ja tuhoa. Maastopalojen sammuttamiseen on avuksi tarvittu turveyrittäjien kalustoa, jota onneksi on ollut vielä saatavilla maassamme. Turvealan alasajon seurauksena myös turvealan koneita ja kalustoa hävitetään tai myydään muihin maihin.
&#8211; Miten turvataan maastopaloissa tarvittavan kaluston riittäminen ja ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus, kun turvealan alasajon myötä niin kalusto kuin ammattitaitoinen käyttäjäkuntakin tulevat tulevaisuudessa vähenemään? kysyy Reijonen.
Turvetuotannon alasajosta paljastuu koko ajan lisää ongelmia
Hallitusohjelman mukaan hallituksen keskeisin tavoite on saada Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Osana tätä suunnitelmaa on energiaturpeen käytön vähentäminen. Käytännössä tämä on osoittautumassa energiaturpeen tuotannon alasajoksi etuajassa.
&#8211; Kotimaisen turvetuotannon alasajosta paljastuu koko ajan lisää näkökulmia, joissa turvealan alasajo vaarantaa huoltovarmuutta, eläinten hyvinvointia, kotimaista elintarviketuotantoa ja nyt jopa paloturvallisuutta, sanoo Reijonen.

turveyrittäjät

Uuden hallituksen on varmistettava turvealan tulevaisuus

Koskela vaatii turveyrittäjien tuen uudelleenkohdistamista turvetta käyttäville lämpölaitoksille: Turpeen tuotantonäkymät paranisivat jo ensi vuonna

Huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvitaan lisää tekoja – ”Venäläinen sahanpuru ei ole vaihtoehto”

Seuraavalle hallitukselle jäämässä ennennäkemätön velkasotku – ”Julkinen taloutemme ei tämän hallituksen politiikalla tule tervehtymään”

Huhtasaari: Aikooko EU-komissio antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle?

Koskela ehdottaa luvan saaneiden turvetuotantoalueiden käyttöönottoa: Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan sijaan nyt on kiinnitettävä huomio realiteetteihin

Lulu Ranne: Suomen on irtauduttava venäläisestä energiasta – myös sähköstä

Reijonen: Miten turvataan maastopalojen sammuttamiseen tarvittavan kaluston riittävyys, kun turvetuotanto ajetaan alas?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025